Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan riippumattomana yritykset ovat price takers markkinoille voi tulla ja sieltä pääsee pois vapaasti free entry and exit Kilpailun sanotaan olevan täydellistä (perfect competition) silloin, kun edellisten asioiden lisäksi kaikki valmistavat samanlaista tuotetta... jolloin tuotteella voi olla vain yksi hinta Edellisistä seuraa, että yritykset toimivat ikään kuin markkinahinta olisi vakio 1. Voiton maksimointi Yrityksen oletetaan maksimoivan voittoa yritys pitää tuotteen markkinahintaa P vakiona valitsee tuotoksen määrän Q siten, että voitto on mahdollisimman suuri Voitto = myyntitulot tuotantokustannukset = total revenue (TR) total cost (TC) = PQ TC(Q) Kustannusfunktion TC(Q) opimme jo edellä Kokonaistuloa kuvaava funktio TR(Q) = PQ on siinä mielessä yksinkertainen, että hinta P on vakio Q:n kasvaessa kokonaistulo kasvaa vakiovauhdilla P 1
Keskimääräiset tulot (average revenue) AR = TR/Q = PQ/Q = P mittaavat tuloja tuotettua yksikköä kohden ovat vakiot (= P) koska hinta on vakio Rajatulot (marginal revenue) MR = TR/ Q = (PQ)/ Q = P Q/ Q = P mittaavat tulojen kasvuvauhtia tuotoksen kasvaessa vähän ovat vakiot (= P) koska tulot kasvavat vakio vauhdilla Voiton maksimoiva tuotoksen määrä on se, jolla rajatulo = rajakustannus eli MR = eli P = Perustelu: voitto = kokonaistulot kokonaiskustannukset => voiton kasvuvauhti = kokonaistulojen kasvuvauhti kokonaiskustannusten kasvuvauhti eli = rajatulo rajakustannus Voiton ollessa maksimissaan sen kasvuvauhti tuotoksen suhteen on nolla => rajatulo = rajakustannus Kuvio 1: voitto on maksimissaan pisteessä Q = Q MAX, jossa P = (Q MAX ) pisteessä Q 1 tulot kasvavat nopeammin kuin kustannukset, joten tuotosta kannattaa lisätä; pisteessä Q 2 päinvastoin 2
Kuvio 1. Kokonaistulot ja kokonaiskustannukset TR, TC, Yritys maksimoi voiton tuottamalla määrän, jolla rajakustannus = rajatulo TR = PQ TC(Q) max voitto kk: (Q MAX ) voitto Q 1 Q MAX Q 2 Q Numeerinen esimerkki Mankiw n ja Taylorin kirjasta (s. 27): P = 6 3
Voiton maksimoinnin ongelma voidaan esittää myös kuviossa, jonka pystyakselilla mitataan hintaa sekä keskimääräisiä ja rajakustannuksia tästä saadaan johdettua yrityksen tarjontakäyrä Kuvio 2 kustannuskäyrät opimme luentojen osassa 1 hinta P on yritykselle annettu maksimoidakseen voittonsa yritys valitsee sellaisen Q:n, jolla = MR eli = P jos Q on pienempi, esimerkiksi Q 1, niin MR 1 = P > 1 ja tuotosta kannattaa kasvattaa jos Q on suurempi, esimerkiksi Q 2, niin MR 2 = P < 2 ja tuotosta kannattaa vähentää kuvion yritys tuottaa voittoa, sillä Q:n optimaalisella arvolla Q max hinta ylittää keskimääräiset kokonaiskustannukset eli P > Kuvio 2. Voiton maksimointi Kustannukset ja tulot Yritys maksimoi voiton tuottamalla määrän, jolla rajakustannus = rajatulo. 2 P = MR 1 = MR 2 P = AR = MR AVC 1 Q 1 Q MAX Q 2 Määrä 4
2. Yrityksen tarjontakäyrä Yrityksen tarjontakäyrä kuvaan tuotteen markkinahinnan ja yrityksen markkinoilla tarjoaman määrän välistä yhteyttä Opimme edellä, että yritys valitsee tuotoksensa siten, että (Q) = P Koska -käyrä on nouseva, niin hinnan noustessa tarjottu määrä kasvaa, ja hinnan laskiessa, tarjottu määrä pienenee -käyrä kertoo siten siitä, miten tarjonta reagoi hintaan Opimme seuraavaksi, että yrityksen tarjontakäyrä on pitkällä aikavälillä se -käyrän osa, joka on -käyrän yläpuolella lyhyellä aikavälillä se -käyrän osa, joka on AVCkäyrän yläpuolella Pitkä aikaväli Pitkä aikaväli on sellainen, jonka aikana yritys voi muuttaa kaikkia tuotannontekijöitään sopeuttaa sekä työvoiman että pääoman määrää (esim tuotantolaitoksen kokoa) se voi tulla markkinoilla (entry) tai poistua sieltä (exit) Markkinoille tuloa ja sieltä poistumista koskeva päätös on siinä mielessä epäsymmetrinen, että edelliseen vaikuttavat kaikki kustannukset mutta jälkimmäiseen vain muut kuin uponneet kustannukset (sunk costs) uponneet kustannukset ovat sellaisia, joita ei saa takaisin esimerkiksi sanomalehtipaperia valmistavalla koneella ei voi muuta tehdä kuin paperia koneen kustannus on uponnut, ellei konetta saa myytyä kun tuotanto lopetetaan se ei silloin vaikuta yrityksen lopettamispäätökseen 5
Oletetaan, että yritys on markkinoilla. Milloin se poistuu sieltä (exit decision)? silloin kun voittoa ei synny eli yritys on tappiollinen poistuu kun TR < TC eli TR/Q < TC/Q eli P < poistuu kun hinta putoaa alle keskimääräisten kustannusten Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä on -käyrän se osa, joka on -käyrän yläpuolella Kuvio 3 kun hinta kattaa juuri ja juuri keskimääräiset kustannukset niin voitto = Yritys tuottaa voittoa silloin, kun P > voiton määrä voidaan lukea kuviosta Kuvio 4 (a) Yritys tuottaa tappiota silloin, kun P < Kuvio 4 (b) Kuvio 3. Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä Kustannukset Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä Määrä Q Copyright 24 South-Western 6
Kuvio 4. Voiton määräytyminen (a) Voittoa tuottava yritys Voitto = (P-)Q P P = AR = MR Q (voiton maksimoiva tuotos) Määrä Kuvio 4. Voiton määräytyminen (b) Tappiota tuottava yritys P P = AR = MR Tappio Q (tappion minimoiva tuotos) Määrä 7
Lyhyt aikaväli Lyhyt aikaväli on sellainen, jonka aikana yritys ei voi muuttaa kaikkia tuotannontekijöitään jokin niistä (esimerkiksi tuotantolaitoksen kapasiteetti) on vakio oletetaan että yritys voi sopeuttaa vain työpanoksen määrää, pääomapanos on kiinteä kiinteät kustannukset FC syntyvät kiinteistä tekijöistä, muuttuvat kustannukset VC muutettavissa olevista tekijöistä (eli tässä työvoimasta) Voitto = TR TC = TR (FC+VC) Voitto tuotettua yksikköä kohden = TR/Q (FC+VC)/Q = P AFC AVC Yritys tuottaa tappiota, jos P < = AFC + AVC Tappion suuruus tuotettua yksikköä kohden = P = AFC + AVC P Näemme, että lyhyellä aikavälillä yrityksen kannattaa tuottaa tappiollakin aina kun P > AVC sillä tappiota voidaan pienentää kun hinta kattaa keskimääräiset muuttuvat kustannukset yritys toteuttaa tuotantoseisokin (shuts down) vasta kun hinta putoaa alle AVC:n yritys poistuu markkinoilta jos pitkällä aikavälillä hinta on alle :n 8
Miksi kannattaa tuottaa lyhyellä aikavälillä, vaikka syntyy tappiota? markkinoilta poistumista koskeva päätös tehdään pitkän aikavälin näkökulmasta hinta voi olla alhainen tilapäisistä syistä, esimerkkinä matalasuhdanne Yhteenvetona opimme, että yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä on -käyrän se osa, joka on AVCkäyrän yläpuolella Kuvio 5. Yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä Yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä on käyrän se osa, joka on AVC-käyrän yläpuolella AVC Määrä 9
Voiton ja tuottajan ylijäämän välinen yhteys Luentojen osassa 7 mittasimme tuottajan ylijäämää markkinoilla vallitsevan hinnan ja markkinoiden (tai yrityksen) tarjontakäyrän väliin jäävällä alueella Nyt tiedämme, että tarjontakäyrä muodostuu yritysten rajakustannuskäyristä ja että rajakustannuskäyrän alle jäävä alue kuvaa muuttuvia kustannuksia koska muuttuvat kustannukset saadaan summaamalla (tai integroimalla) rajakustannukset sillä ensimmäisen yksikön tuottamisen muuttuva kustannus VC on 1, kahden yksikön tuottamisen muuttuva kustannus on 1 + 2 ja niin edelleen => Tuottajan ylijäämä = TR VC = voitto + FC, koska voitto = TR (FC + VC) tuottajan ylijäämä = voitto pitkällä aikavälillä tuottajan ylijäämä > voitto lyhyellä aikavälillä 3. Markkinatarjontakäyrä Aiemmin osassa 4 opimme, että markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla kullakin hinnalla eri yritysten tarjoamat määrät yhteen tämä pätee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Oletuksena on kuitenkin se, että markkinoilla on tietty, kiinteä määrä yrityksiä Tässä luvussa opimme jo, että yritys poistuu markkinoilta, jos pitkällä aikavälillä P < minimi Tämä pätee myös kääntäen: markkinoille tulee lisää yrityksiä aina kun P > minimi Tässä kattaa kaikki kustannukset, myös yrittäjän vaihtoehtoiskustannuksen eli tulon jonka saisi jossakin muualla 1
Nollavoittoehto (zero profit condition) markkinoille tulee niin paljon yrityksiä että P = min eli että markkinahinta kattaa juuri ja juuri keskimääräiset kustannukset Tämä merkitsee sitä, että markkinatarjontakäyrä on vaakasuora, kun tarkastellaan niin pitkää aikaväliä, että yritysten määräkin voi muuttua Kuvio 6 Kuvio 6. Markkinatarjonta kun yritysten lukumäärä määräytyy nollavoittoehdosta (a) Yrityksen nollavoittoehto (b) Markkinatarjonta P = min Tarjonta Määrä (yritys) Määrä (markkinat) 11
4. Yrityksen ja markkinoiden vuorovaikutus Nyt voimme tarkastella, miten yksittäisten yritysten päätösten kautta markkinat reagoivat kysynnän vahvistumiseen Miten markkinat tietävät tuottaa enemmän? Oletetaan alkutilanne (kuvio 7a) sellaiseksi, että markkinat ovat tasapainossa D 1 = S 1 ja hinta on keskimääräisten kustannusten minimissä P 1 = min yrityksiä on markkinoilla nollavoittoehdon määrittelemä määrä määrä ei kasva eikä vähene Oletetaan seuraavaksi (kuvio 7b), että kysyntä vahvistuu asemaan D 2 esimerkiksi jäätelön kysyntä vahvistuu kuumana kesänä hinta nousee P 2 :een jossa S 1 = D 2 yritykset tuottavat määrän jolla = P 2 markkinat reagoivat tarjontakäyrää S 1 pitkin Nyt nollavoittoehto ei päde, vaan P 2 > min seurauksena on se,että markkinoille tulee uusia yrityksiä (kuvio 7c) tarjontakäyrä S 1 siirtyy oikealle asemaan S 2 jossa S 2 = D 2 ja hinta P 2 = min nollavoittoehto pätee jälleen mutta yrityksiä on nyt markkinoilla enemmän kuin alkutilanteessa Lopputuloksen on tilanne, jossa markkinat ovat vastanneet kasvaneeseen kysyntää tarjontaa lisäämällä tarjonnan lisäys on tapahtunut viime kädessä yritysten lukumäärän kasvun kautta 12
Kuvio 7. Tarjonnan sopeutuminen kysynnän vahvistumiseen (a) Alkutilanne Yritys Markkinat S 1 P 1 P 1 D 1 Pitkän ajan tarjonta Määrä (yritys) Määrä (markkinat) Markkinoiden tarjontakäyrä S 1 on yritysten tarjontakäyrien eli käyrien summa. Kuvio 7. Tarjonnan sopeutuminen kysynnän vahvistumiseen (b) Lyhyen aikavälin reaktio Yritys Markkinat Voitto S 1 P 2 P 1 P 2 P1 D 1 D 2 Pitkän ajan tarjonta Q 1 Q 2 Määrä (yritys) Määrä (markkinat) Yritysten lukumäärä ei muutu vielä, vaan yritykset reagoivat hinnan nousuun tuottamalla enemmän. 13
Kuvio 7. Tarjonnan sopeutuminen kysynnän vahvistumiseen (c) Pitkän aikavälin reaktio Yritys Markkinat P 1 P 2 P 1 S 1 S 2 Pitkän ajan tarjonta D 2 Q 1 Q 2 D 1 Q 3 Määrä (yritys) Määrä (markkinat) Yritysten lukumäärä markkinoilla kasvaa kunnes puhdas voitto eliminoituu. Markkinatarjonta S 2 siirtyy oikealle yritysten lukumäärän kasvun seurauksena. Pitkän aikavälin tarjontakäyrä voi olla myös nouseva Yritysten määrä ei voi lisääntyä rajatta, koska resurssit ovat niukat Yritykset kustannusrakenteet poikkeavat toisistaan; markkinoille tulijoiden kustannukset suuremmat Silloin jotkut yritykset voivat ansaita voittoa myös pitkällä aikavälillä. Kustannusrakenteen eroista syntyvä voitto on normaali osa kilpailullisten markkinoiden toimintaa. 14