VALTUUSTO 23 19.10.2011 HALLITUKSEN LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2010 SEKÄ VUOTTA 2009 KOSKEVIEN HAVAINTOJEN JA SUOSITUSTEN SEURANNAN JOHDOSTA 325/00/02/00/00/2011 VALT 23 Kokouksessaan 15.6.2011 valtuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan 9.5.2011 päivätyn arviointikertomuksen. Valtuuston esityslistalla todettiin, että hallitus antaa arviointikertomuksesta lausuntonsa valtuustolle syksyn 2011 valtuuston kokouksessa. Arviointikertomus jaetaan oheismateriaalina 1. Arviointikertomus 2010 sisältää myös tarkastuslautakunnan vuotta 2009 koskeneen arviointikertomuksen havaintojen ja suositusten seurannan. Hallitus Valtuusto päättää merkitä tiedoksi hallituksen tarkastuslautakunnan vuoden 2010 arviointikertomuksen sekä tarkastuslautakunnan vuoden 2009 arviointikertomuksen havainnoista ja seurannasta antaman seuraavan sisältöisen lausunnon (kursivoitu teksti on lainausta arviointikertomuksesta): Tarkastuslautakunnan kannanotot ja suositukset (yhteenveto) Vuosi 2010 Kuntayhtymätason tavoitteiden toteutuminen Taloudellisesti vuosi oli hyvä; toimintavolyymin kasvu oli suurempi kuin kustannusten kasvu. Kuntayhtymän tavoitteet on johdettava valtuuston hyväksymästä strategiasta ja niille on määriteltävä selkeät mittarit. Tulosalueitten ja liikelaitosten tavoitteet on johdettava päästrategiasta Kuntayhtymätason tavoitteet ovat epämääräisiä, eikä tavoitteita ole operationalisoitu, mistä syystä useimpien tavoitteiden toteutumista on ollut mahdoton arvioida. Vain yhden tavoitteen voidaan katsoa varmasti toteutuneen. Raportointia on selkeytettävä. HUS:n valtuusto hyväksyi 17.12.2008 strategiset päämäärät vuosille 2009 2015. Ne on kuvattu hyvin yleisellä tasolla. Strategiasta johdettuja konkreettisia tavoitteita toimenpideohjelmineen ei tehty ennen kuin vuoden 2011 talousarvion laadinnan yhteydessä. Strategian täytäntöönpano jäi kesken. Tämä on heijastunut vastaavalla tavalla myös talousarvioon ja suunnitelmaan. Nyt valtuuston käsiteltävänä olevan strategiaesityksen yhtenä vahvuutena onkin sen käytännönläheisyys ja tavoitteellisuus. Ideaalitilanne tietysti olisi, jos strategian kaikille päämäärille ja tavoitteille voitaisiin luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUS:n toiminnan luonne huomioon ottaen HUS:n strategian tulee sisältää myös muita kuin konkreettisesti numerolla mitattavia tavoitteita. Henkilöstöjohtamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen tähtääviä toimenpiteitä on kuvattu valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä esitetyssä vuoden 2010 henkilöstökertomuksessa. Vaikka henkilötyön tuottavuudelle ei asetettu tavoitetasoa, henkilöstökertomuksessa on kuvattu kattavasti
henkilötyön tuottavuutta vuonna 2010. Henkilöstöraportointia ja vakioraportteja on edelleen parannettu vuonna 2011. Uudessa strategiassa määriteltyjen painopisteiden perusteella on vuonna 2012 toiminnan suunnittelua varten laadittu HUS-tasoinen henkilöstöjohtamisen tavoitekortti mittareineen. Sairaanhoitoalueet ja liikelaitokset käyttävät tavoitekorttia pohjana suunnitellessaan omia henkilöstöjohtamisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määrärahatavoitteiden ylityksien/alituksien syyt pitää analysoida ja selittää. Toiminnan työnjakomuutokset on otettava huomioon talousarviovalmistelussa. Investointien alituksia ei lainkaan selitetä tai analysoida. Rakennusinvestointien ja laitehankintojen alitukset tarkistettuunkin talousarvioon tulee selittää toimintakertomuksessa. Hankekohtaisen investointien ylityksiä/alituksia ei lainkaan perustella. Hankkeiden kokonaiskustannusarviot eroavat talousarviossa esitetyistä luvuista. Tietojen pitää olla yhteneväiset molemmissa asiakirjoissa. Myös taulukoiden tietojen oikeellisuus pitää varmistaa. Liikelaitoksille on asetettu samanlaiset tavoitteet, vaikka niiden historiallinen kehitystilanne on erilainen ja myös organisaatioiden työvoimaintensiivisyydessä on eroja. Sitovista tavoitteista poikkeamiset tulee selvittää kuten tarkastuslautakunta esittää. HUS:ssa pidetään keskushallinnon ja yksiköiden väliset varsin perusteelliset seurantakokoukset 2-3 kertaa vuodessa. Niissä ja hallitukselle kolmannesvuosittain esitettävissä osavuosikatsauksissa pyritään porautumaan poikkeamiin ja niihin johtaneisiin syihin sekä etsimään toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Tilinpäätöksessä tullaan esittämään aiempaa yksilöidymmin kyseiset asiat. Riippuen siitä mistä syystä poikkeaminen on tapahtunut tulee sillä olla myös jokin sopiva positiivinen tai negatiivinen palaute. Tähän tullaan kiinnittämään huomiota. Tiedossa olevat, riittävällä toteutumisvarmuudella arvioidut toiminnan työnjakomuutokset on otettu huomioon talousarviovalmistelussa. Kesken vuotta tapahtuvat merkittävät työnjakomuutokset edellyttävät käyttösuunnitelmien ja talousarvion muuttamista. Investointien raportointia toimintakertomuksessa kehitetään siten, että tilinpäätöksessä esitetään valtuuston sitovuustason mukaisesti suurimmat investoinnit hankekohtaisesti ja analysoidaan poikkeamat sekä niiden aiheuttajat talousarvioon verrattuna. Hankeohjelman toteutuminen ja poikkeamat raportoidaan erikseen hallitukselle. Investointien tarkastelu talousarviossa ja tilinpäätöksessä yhtenäistetään. Tuottavuustavoitteen kohdentamisessa sairaanhoitoalueille ja tukipalveluyksiköille tullaan menettelemään tarkastuslautakunnan toteamalla tavalla viimeistään vuoden 2013 osalta. Samalla kehitetään johdon ja henkilöstön kannustinjärjestelmää siten, että se tukee yksikkökohtaisesti määritellyn tuottavuustavoitteen asettamista sekä tuottavuuden kehittämistä. Valtuuston asettamien strategisten tavoitteiden toteutuminen HUS:n strategian yhdeksi päämääräksi hyväksyttiin potilaslähtöisyys. Tämän painotuksen täytyy näkyä kaikessa vuosiraportoinnissa. Termit (potilaslähtöisyys, vaikuttavuus ym.) pitää avata yksiselitteisesti. Potilasturvallisuus ja hoidon vaikuttavuus on nostettava selkeästi mitattavaksi tavoitteeksi. Toiminnalle on määriteltävä HUS-tasolla laatuindikaattorit. Näitä voivat olla esim. leikkausten lukumäärä/kirurgi/vuosi, uusintaleikkausfrekvenssi, infektiot.
Potilaslähtöisessä toiminnassa potilas saa helposti tietoa terveysongelmistaan ja terveyspalveluista mm. verkosta ja puhelimitse. Terveydenhuollon toimintayksiköiden tiedotus ohjaa häntä oikeiden terveyspalvelujen piiriin hänen terveydentilansa sitä vaatiessa. Potilas voi itse valita lain edellyttämissä rajoissa oman hoitopaikkansa ja häntä hoitavan laillistetun ammattihenkilön. Hän pääsee tarvitsemiinsa tutkimuksiin ja hoitoihin helposti ja nopeasti. Potilaalla on oikeus saada yksilöllistä ja ammattitaitoista hoitoa sekä ystävällistä kohtelua. Potilaslähtöisyys on HUS:n strategian ja toimintatavan läpikulkeva punainen lanka. HUS on potilaan hoitoketjun yksi osa. Pääkaupunkiseudulla on ns. pääkaupunkiseudun aiesopimushankkeeseen liittyen sovittu, että kuluvan vuoden aikana kehitetään neljä hoitoketjua, joiden osalta voidaan arvioida hoidon vaikuttavuutta. Potilastyytyväisyyttä on mitattu koko HUS:n olemassa olon ajan saaden siitä erinomaisen tuloksen. Kehittelyn alla on ollut uuden mittausmenetelmän toteuttaminen vuonna 2012, sillä nykyinen formaatti ei anna riittävästi lisätietoa esimerkiksi pienien toimintayksikköjen tasolta. Potilaan hoito erikoissairaanhoidon keinoin (opetuksen ja tutkimuksen ohella) on HUS:n toiminnan tarkoitus. Vuosiraportointia (toimintasuunnitelmat ja kertomukset) kehitetään lisäämällä ja parantamalla potilaan hoidon laatua kuvaavia mittareita. Hoidon saatavuutta kuvaavia mittareita (mm. odotusajat, lähetteiden käsittelyajat) on jo vuosiraportoinneissa. Niitä on kehitetty ja täsmennetty lainsäädännön muutosten mukaisesti. Hallitus 15.6.2011 hyväksynyt potilasturvallisuusohjelman. Tämä kymmenkohtainen ohjelma sisältää sekä vaikuttavuus- että laatuindikaattoreita (mm. OECD:n 15 indikaattoria), joiden mittaus ja seuranta aiotaan toteuttaa vuodesta 2012 lukien. Kustannusvaikuttavuusmittareita erikoissairaanhoidon organisaatioissa on rajallisesti käytössä. Niiden lisäämiseksi ja kehittämiseksi HUS:n yhteistyötä yliopiston ja mm. FinnOhtan kanssa lisätään. Toimintoja, työnjakoa ja rakenteita on suunniteltava, ohjattava ja seurattava kokonaisuuksina sekä HUS-tasolla että erityisvastuualueella. Potilaita tulee ohjata hoitoon sinne, missä on kapasiteettia ja osaamista. Leikkausten teettäminen lisätyönä ei ole perusteltua eikä hyväksyttävää silloin, kun vapaata, normaalin työajan kapasiteettia on vapaana toisaalla organisaatiossa. Tekonivelleikkausten järjestämistapa on arvioitava uudestaan huomioiden leikkausmääristä annetut uudet suositukset. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta ERVA-alueella. HYKS-ERVAn erikoisalakohtaiset sopimusneuvottelut ovat käynnissä ja sopimus on tarkoitus tehdä vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisätöiden tekemiseen luodaan johtajaylilääkärin ja Sairaanhoidon johtoryhmän toimesta HUS-tasoinen järjestely. Ennen kuin jollakin sairaanhoitoalueella tai HYKS:n tulosyksikössä päätetään lisätöistä tai ostopalveluista, on tarkistettava koko HUS:n mahdollisuudet vastata kulloinkin kyseistä hoidosta. Tavoitetta kohti on edetty jo asteittain. Esimerkiksi HYKS-sairaanhoitoalueen kuntien asukkaiden keinonivelleikkausten lähetteitä ohjataan suunnitellusti Töölön sairaalan lähetekeskuksesta myös HYKS:n ulkopuolisiin HUS-sairaaloihin. Keskittämistä lisättäessä on huomioitava kyseisen leikkaustoiminnan yhteydet myös traumatologisen päivystyksen järjestelyihin ja edellytyksiin.
Kysymyksessä on toistaiseksi HYKS:n eri sairaaloiden välinen läheteohjaus. Tätä toimintamallia on kuitenkin tarkoitus laajentaa myös muille erikoisaloille. Silmä-korvasairaala koordinoi erikoisalojensa toimintaa HUS:ssa. Silmätaudeissa oma päiväaikainen leikkauskapasiteetti ei ole ollut riittävä, vaan on jouduttu turvautumaan lisätöihin ja käytetty kaihikirurgiassa myös yksityisiä palvelun tuottajia. HYKSin Silmäklinikalla ja Lohjan sairaalalla on silmätaudeissa kiinteä yhteistyö. Knk-erikoisalalla pidetään säännöllisesti alueellisia yhteistyökokouksia. Niissä sovitaan työnjaosta HUS:n sairaaloiden kesken. Psykiatriassa sellaisten potilaiden osalta, joiden hoito ei vaadi sairaalahoitoa, hoito järjestetään avohoitona ja yhteistyössä kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon kanssa. Vaativan sairaalakuntoutuksen, vaikeahoitoisten nuorten ja aikuisten hoidon ja oikeuspsykiatristen potilaiden osalta toiminnot on keskitetty kahden ison sairaalakeskuksen sijasta yhden, Kellokosken sairaalaan. Tammiharjun sairaalakiinteistöstä on tarkoitus luopua. Niin ikään luovutaan Paloniemen sairaalan vuokratiloista. Pienempien potilasryhmien vaativat hoidot on keskitetty Psykiatriakeskukseen ja Meilahden alueen sairaaloiden poliklinikoille. Ruotsinkielisten aikuisten psykiatristen potilaiden hoito on keskitetty Psykiatriakeskukseen ja ruotsinkielisten nuorten ja lasten psykiatrian osastohoito Tammiharjun sairaalaan. HUS:n omien asiantuntijoiden käyttöä toiminnan suunnittelussa tulee ensisijaistaa. Konsulttien käyttö tulee rajata vain niihin tehtäviin, joiden osaamista HUSissa ei ole. Kliinistä työtä tekeville lääkäreille pitää järjestää tutkimukselle varattua työaikaa. Myös muulle henkilöstölle tulee varata mahdollisuus irrottautua tutkimusja kehittämistehtäviin. Toimintaprosessien kehittämiseen tulee kannustaa. Toimintaympäristön aiheuttaessa yhä suurempia vaatimuksia mm. tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisen suhteen, joudutaan harkiten käyttämään myös ulkopuolista asiantuntemusta eli konsulttipalveluja. Tällaisia aihealueita ovat esimerkiksi uusien sairaanhoidollisten toimintatapojen etsiminen ja luominen kansainvälisen tietoa ja kokemusta hyväksikäyttäen, organisaatiorakenteiden kehittäminen, tuotantotalouden osaaminen, arvonlisäverokysymykset, vaativat kansainväliset it-sopimukset yms. Tällaisissa tilanteissa konsulttipalveluiden käyttö on perusteltua ja se on samalla myös kustannustehokasta verrattuna oman pysyvän asiantuntemuksen hankkimiseen. Kliinistä työtä tekevillä lääkäreillä on mahdollisuus saada tutkimusrahoitusta, jolloin he voivat käyttää aikaa tehokkaasti tutkimustoimintaan. Siihen on rajoitetusti mahdollisuus yliopistosairaalassa myös muun työn ohessa. Tutkimus- ja kehittämistyön avulla toimintaprosesseja kehitetään jatkuvasti, mikä onkin ollut eräs syy HUS:n myönteiseen tuottavuuskehitykseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointi on otettava uuteen tarkasteluun, missä huomioidaan myös HUS:n tietovarantojen hallinnointi ja oikeellisuuden varmistaminen. Hankehallintaa ja projektityöskentelyä on parannettava: on arvioitava realistisesti oman työn osuus ja huomioitava se myös kustannuksissa. Tietojärjestelmien käytettävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja se tulee arvioida ennen lopullista käyttöönottoa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta järjestetään uudelleen, mm. arviointiyksikkö on siirretty kehittämisjohtajan alaisuuteen. HUS:n kehittämisen kokonaissuunnitelma on tehty ja käsittelyssä eri johtoryhmissä. HUS:n tietovaraston (HUS-DW) hallinnoinnista ja varmistamisesta on tilattu suunnitelma HUS-Tietotekniikalta. Tietovarantojen hallinta käy tietosisältöjen laajentuessa yhä vaativammaksi. HUSin tietovaraston uudistamisen yhteydessä asiantuntijoita on perehdytetty hallitsemaan laajasti osaamisalueensa tietojen kulkua läpi koko tietoketjun. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä on terävöitetty niin, että käsitys tietovarastosta ja sen kehittämistarpeista sekä toimenpiteistä on tiedossa kaikilla tarvitsijoilla. Laskutus- ja raportointitietoketjun oikeellisuuden varmistamiseen on voimakkaasti panostettu vuosien 2010 ja 2011 aikana. Erityisesti on hyödynnetty ajantasaista laskutustietoa, joka uudistettuihin tarkastuslistoihin yhdistettynä mahdollistaa tietojen korjaamisen ja täydentämisen jo hyvissä ajoin ennen laskutusajoja. Perusjärjestelmien ja raportoitavan tiedon yhdenmukaisuus varmistetaan jatkuvalla seurannalla, ja käytännössä ilmoitukset virheellisestä taikka puuttuvasta tiedosta laskutuksessa tai raportoinnissa ovat poistuneet. Henkilöstöjohtamisen toiminnanohjausjärjestelmän (HUSPlus) omistajuus on määritelty. Tarkastuslautakunnan teettämä selvitys on käyty konsernin henkilöstöjohdossa läpi ja sen pohjalta on tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi ja käytettävyyden parantamiseksi. Syksyllä 2011 kootaan vielä yhteen järjestelmässä ja ohjeistuksessa olevia keskeneräisyyksiä, puutteita ja epäselvyyksiä sekä suunnitellaan ja priorisoidaan kehittämistoimet vuodelle 2012. Hoitoketjuille pitää yhteistyössä jäsenkuntien kanssa määritellä selkeät vastuutahot. Jäsenkuntien on omalta osaltaan varmistettava potilaiden jatkohoitomahdollisuudet. Jäsenkuntien edustajien vaikutusmahdollisuuksia HUS:n ohjauksessa ja molemminpuolisessa tiedonvälityksessä on kehitettävä HUS:n sääntöjen mukaisesti. Hoitoketjut, niiden ajantasaisuus ja vastuutahojen määrittely on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon sisällöllinen työkalu. Terveydenhuollon toimijoiden välisten yhteistyöfoorumien merkitys työnjaon ja kehityshankkeiden näkökulmasta on tärkeä. Yhteiset sähköiset alustat, esim. Extranet ja HUS-ToTal, parantavat tiedonvälitystä HUS:n ja jäsenkuntien välillä. Hoito- eli palveluketjujen hallinnointia ja sujuvuutta tukemaan palveluketjujen kuvauksia viedään Extranetiin sen käyttöönoton jälkeen syksyllä 2011. Alueellisilta palveluketjulta puuttuu vielä sähköinen julkaisu-, kehittämis- ja johtamisalusta. Siihen tarvitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden keskinäinen sähköinen kanava, jollaiseksi on kaavailtu kehityksen alla olevaa HUS:n Extranetia ja yhteistä prosessinkuvausalustaa. Palveluketjuja kehittävissä prosessiryhmissä ovat edustettuina sekä HUS:n että kuntien edustajat. Alkusyksyn 2011 aikana siirtoviivepäivien määrä on vähentynyt kuntien tehtyä omia ratkaisuja helpottamaan potilaiden jatkohoitoon siirtymistä sairaalahoidon jälkeen. Mm. Espoossa on käynnistetty kesän aikana ns. lonkkaliukumäki, joka nopeuttaa lonkkamurtumapotilaiden aktiiviseen
jatkokuntoutukseen pääsyä. Tämä parantaa myös tämän merkittävän potilasryhmän hoitotuloksia. Vuosi 2009 Tilinpäätös ja toimintakertomusasiakirja ei ole olennaisesti muuttunut. Asiakirja on edelleen yksiosainen ja yli 300-sivuinen. Grafiikkaa on lisätty, mutta mitään olennaista parannusta ei ole tapahtunut. Vasta huhtikuussa valmistui viestinnällinen vuosikertomus, jonka kohderyhmä jää hämäräksi, koska sisältönä on lähinnä lehtiartikkeleita vuoden tapahtumista ja tilinpäätöstaulukkoja. Kokonaistoimintaa koskevat tiedot ovat perin niukat. Mistään raportointiasiakirjasta ei käy ilmi esim. HUS:n eri erikoisalojen toimintavolyymit. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota tilinpäätös- ja toimintakertomusasiakirjan laajuuteen. Ko. asiakirjaa koskevat tarkat sisältövaatimukset. HUS:n laajuuden ja rakenteen vuoksi asiakirjan talousja tilasto-osa on laaja. Lainsäädäntö edellyttää, että virallinen tilinpäätösasiakirja on yksi kokonaisuus. Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirjan rinnalla valmistellaan vuosittain vuosikertomus, johon sisällytetään keskeisimmät toiminta- ja talousluvut sekä kuvauksia HUS:n laadukkaasta työstä ja toiminnasta. Vuosikertomus on suunnattu HUS:n sidosryhmille, kuten jäsenkuntien ja valtion poliittisille päättäjille ja virkamiehille, HUS:n yhteistyökumppaneille ja sen toiminnasta kiinnostuneille vierailijoille. Vuosikertomus kieliversioineen julkaistaan ensisijaisesti sähköisenä HUS:n nettisivuilla, joten painosmäärä on supistettu kattamaan juuri sidosryhmä- ja vierailijakäyttö. Tavoitteiden toteutumisen todentaminen on edelleen vaikeaa. Analyysi puuttuu edelleen. Missään vuosiraportointiasiakirjassa ei ole kuntakohtaisia aikasarjoja palvelujen käytöstä. Kuntakohtaisia aikasarjoja julkaistaan ja raportoidaan toiminnan ja talouden seurantajärjestelmän HUS-Total raportointiportaalissa, joka on kuntien jatkuvassa käytössä. Vuosiraportointiasiakirjoissa tullaan esittämään karkealla tasolla kuntakohtaiset, useamman vuoden aikasarjat HUS:n palveluiden käytöstä. Päiväkirurgian kirjaamiskäytäntöä ei ole muutettu kansallisen käytännön mukaiseksi. Päiväkirurgian kirjaamiskäytäntö muuttuu vuoden.2012 aikana siten, että päiväkirurgiset toimenpiteet kirjautuvat jatkossa avohoidon poliklinikkakäynneiksi. Samalla tehdään vaiheittain jononhallintajärjestelmän uudistus, jossa erikoisalakohtaisten jonojen määrää vähennetään ja jonojen nimikkeistöä yhtenäistetään vuoden 2012 aikana. Päivystystoiminnan kustannuksista eikä kansallisen varautumisen kustannuksista ole mitään mainintaa toimintakertomuksessa. Päivystystoiminnan kustannusten määrittelystä ei ole tällä hetkellä yhteistä näkemystä kansallisesti. HUS:ssa päivystyksestä aiheutuvia kustannuksia ei pystytä suoraan erottamaan kirjanpitoon kirjattavista eristä paitsi niiden yksiköiden osalta, joiden toiminta on yksinomaan päivystystoimintaa. Muiden yksiköiden kohdalla koko päivystystoiminnankustannukset on arvioitava. Hinnoittelussa käytetään päivystyskerrointa, jonka avulla
päivystyksestä aiheutuvat lisäkustannukset, kuten henkilöstölle maksetut päivystys- ja työaikakorvaukset voidaan huomioida hinnoittelussa. Sinänsä selvityksiä päivystyskustannuksista on tehty. 2000-luvun alkupuolella HUS yhdessä muiden yliopistosairaanhoitopiirien kanssa selvitti valtakunnallisesti tilannetta. Pari vuotta sitten HUS:ssa porauduttiin toiminnallisesti syvemmälle päivystystoimintaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Yliopistosairaaloiden kansallisessa yhteistyöfoorumissa määritellään parhaillaan yhteisiä linjauksia siitä, mitä kustannuseriä tulisi huomioida, kun pyritään selvittämään päivystystoiminnan kustannukset. HUS osallistuu tiiviisti tähän kehitystyöhön ja tulee kehittämään päivystyskustannusten raportointia. Vaikuttavuustutkimuksesta ei ole yhtenäistä selostusta toimintakertomuksessa. Valtuuston asettamien avaintavoitteiden arvioinnissa on pelkästään kuvattu vaikuttavuustutkimuksen tavoitteita, mutta varsinaisia vaikuttavuuden arviointeja ei esitetä. HUS:ssa on vuodesta 2002 lähtien kerätty tietoa erilaisten interventioiden ja hoitomuotojen kustannusvaikuttavuudesta. Tähän mennessä hankkeessa on ollut mukana yli 19 000 potilasta noin 20 lääketieteen erikoisalalta ja yli 50 potilasryhmästä. Vastaavanlaista, laajaa erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuustiedon rutiiniseurantaa ei tiettävästi ole käynnissä missään muualla maailmassa. Vaikuttavuustieto on erikoisalakohtaista, Toimintakertomuksesta ei käy kootusti ilmi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhankkeet. HUS:ssa on menossa lukuisia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhankkeita. Valtaosa niistä on sairaanhoitoaluekohtaisia, mikä on tarkoituksenmukaista toimijoiden suuri määrä ja potilasvirtojen kulku huomioon ottaen. Esimerkkinä koko HUSia ja kaikkia jäsenkuntia koskevasta yhteistyöhankkeesta voidaan mainita Sutjake-hanke (Sujuva jatkohoitoon siirtyminen), jossa yhdessä kuntien edustajien kanssa on seurattu erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tapahtuvien potilassiirtojen tilannetta ja tehty tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Toinen esimerkki yhteistyöhankkeista on Tehokas-hanke (Terveydenhuollon hoitoketjut kuntoon alueellisesti) käynnistettiin v. 2010 kehittämään HUS:n, Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken pääkaupunkiseudun yhtenäistä palveluketjumallia. Hankkeen toimenpiteet päätettiin fokusoida erityisesti palvelujen suurkuluttajiin ja ikääntyneeseen väestöön, sekä alueellisen tietotuotannon kehittämiseen. Hankintaohje on uudistettu, mikä helpottaa oikeaa toimimista hankintaprosessien yhteydessä. Ohjeen noudattamisen valvonnassa on edelleen parantamisen varaa. Hankintalainsäädäntö on varsin laaja ja monimutkainen. Tästä seuraa, että myös lainsäädäntöä HUS:n sisäiseen hankintamenettelyyn soveltava ohjeistus vaatii paljon perehtyneisyyttä. Hankintamenettelyn hyvä suunnittelu kuitenkin säästää aikaa ja rahaa. Esimiesten tulee organisaation kaikilla tasoilla näyttää hyvää esimerkkiä hankintaohjeen noudattamisessa. Ohjeen noudattamisen suhteen on edelleenkin tehtävä töitä. Siirtoviivepäivien kustannukset sisältyvät edelleen osittain DRG-hintoihin.
Siirtoviiveiden vähentämiseksi otettiin 1.7.2011 käyttöön siirtoviivepäivämaksu 350 eur. Kyseistä päivämaksua aletaan periä siirtokelpoisten potilaiden hoidosta vasta kolme arkipäivää siirtoilmoituksen jälkeen. Maksua ei peritä psykiatrisista potilaiden hoidosta, vaikka näidenkin osalta siirtoviiveet kirjataan. Vuoden 2012 alusta siirtoviivepäivämaksua peritään kahden arkipäivän kuluttua siirtoilmoituksesta. Tämä menettely vähentää DRG-hintoihin sisältyvää siirtoviivekustannusta. HUS-organisaation toimivuutta on kertomusvuonna selvitelty vain tukipalveluiden osalta. Hallituksen vastaus ei ottanut kantaa organisaatiouudistuksia koskevaan suositukseen. Vastauksen alkuosa on konditionaalimuodossa. Konsernihallinnon eri yksiköiden rooli kentälle päin on edelleen selkiintymätön. Konsernihallinnolle ei tulosalueena oltu asetettu tavoitteita vuodelle 2010 eikä myöskään 2011. Hallitus totesi vastauksessaan, että uusia palautekanavia on perustettu henkilöstölle muutosvalmiuden parantamiseksi, että erityisesti tiedonkulkuun ja keskusteluun muutoksen perusteista sekä vaikutuksista tullaan entisestään kiinnittämään huomiota ja, että konsernin viestintäyksikkö ottaa keskeisemmän roolin yhdenmukaisen tiedon tuottamisesta muutostilanteissa. Asiakirjoista ei ilmene mitä näiden eteen on tehty. HUS on ollut lukuisten organisaatiomuutosten kohteena viime vuosina. Kaikki organisaatiouudistukset eivät ole onnistuneet. Kokonaisuutena katsoen HUS:n toiminta on jatkuvista muutoksista huolimatta kaikilla alueilla, niin ns. ydintoiminnoissa kuin tukipalveluissakin kehittynyt myönteisesti. Organisaatiorakenteissa on kuitenkin edelleen selviä kehittämistarpeita. Tukipalvelujen uudelleenorganisointia on selvitetty vuodesta 2010 alkaen. laajemmin kehittämistarpeita hahmoteltu vuoden 2011 strategiaprosessin aikana ja uuteen strategiaan on linjattu organisaation jatkokehittämisen päälinjat. Konsernihallinnon tulosalueen tavoitteet vuosille 2010 ja 2011 olisi tullut asettaa. Toimitusjohtaja johtaa koko HUS-kuntayhtymää ja samalla hän on myös konsernihallinnon tulosalueen johtaja. Tämä kaksoisrooli on hämärtänyt sitä, että koko HUS:lle ja sen konsernille asetettujen tavoitteiden ohella olisi tullut asettaa erikseen tavoitteet myös konsernihallinto-tulosalueelle. Mainitulla tulosalueella ei myöskään ole omaa erillistä johtoryhmää. Tätä asiakokonaisuutta on syytä arvioida ja kehittää paremman johdettavuuden toteuttamiseksi. Johtamisen ja muutosvalmiuden kannalta keskeinen uusi johtamisfoorumi on ollut 5-6 kertaa vuodessa kesäkuusta 2010 alkaen kokoontunut tulosalueiden ja liikelaitosten johtoryhmien yhteiskokous, jossa n. 3 tunnin ajan käydään läpi koko HUS:n keskeisiä haasteita, kehittämistehtäviä ja ajankohtaisia asioita. Linjaorganisaatio on rakennettu siten, että sairaanhoitoalueiden ja niiden tulosyksiköiden johtoryhmät ovat laajoja ja tiedon kulku varmistetaan ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Johtamisen tulee olla avointa ja aktiivista, jota vuorovaikutuksellinen viestintä tukee. HUS:n viestinnän muodot ovat moninaiset ja viestintään on resursoitu. Työolobarometrin perusteella arvioituna muutosvalmius on HUS:ssa varsin hyvä. Uusi projektiopas julkaistiin kesäkuussa. Projektityöskentelyn parantamisessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta kertomusvuoden aikana. Konsernihallinnon kehittämisryhmän projektisalkkuihin koottujen projektien tietoja ei vuoden aikana juurikaan päivitetty, mikä vie uskottavuuden koko projektisalkku-järjestelmältä. Kehittämisen projektisalkku päivitetään syksyn 2011 aikana.
Esimerkiksi Hyks-sairaanhoitoalueella on oma tuottavuuden kehittämisohjelma, johon kuuluu kymmeniä kehittämishankkeita. Kullakin hankkeella on vastuullinen vetäjä ja aikataulu. Niissä kehitetään uusia, tehokkaampia toimintatapoja ja testataan toiminnallisia innovaatioita, jotka otetaan laajempaan käyttöön valmistuttuaan. Hankkeiden etenemisestä raportoidaan lautakunnassa kaksi kertaa vuodessa, seuraavan kerran joulukuussa 2011. Päätös Esitys hyväksyttiin.