Asukkaiden suora osallistuminen ja vaikuttaminen nykyisessä kuntalaissa Kuntalaki uudistuu -seminaari 20.11.2013 Aimo Ryynänen Aimo Ryynänen 2013 1
Laki vesittyi KUNNALLISKOMITEA Valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kymmenen prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, kansanäänestys on toimitettava. Valtuusto voi päättää, että kansanäänestyksen tulos on valtuustoa sitova. KUNTALAKI Valtuutettuja valitaan kunnan asukasluvun mukaan seuraavasti: --- Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. Kansanäänestys on neuvoaantava. Aimo Ryynänen 2013 2
Demokratian kannalta ongelmalliseen suuntaan vievää kehitystä talouden merkityksen vahvistuminen kaikessa päätöksenteossa viranhaltijakunnan aseman vahvistuminen muun ohella delegoinnin johdosta uuden julkisjohtamisopin sisäistäminen: politiikan vetäydyttävä yksittäispäätösten tekemisestä perusoikeussääntely: kuntia sitovien normien lisääntyminen 90- luvulta lähtien hallintotuomioistuinten roolin kasvu edellä olevaan liittyen EU:n kilpailuttamisvaatimus asenneilmasto: vastuunotto ei houkuta eikä ole palkitsevaa Aimo Ryynänen 2013 3
Demokratiavajeen paikkausta 2006 Valtuustojen puutteelliseksi koetun vaikuttamismahdollisuuden paikkausyritys 15 b : Valtuustoryhmien toimintaedellytysten parantamiseksi kunta voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 24 : Mahdollisuus pormestarijohtamiseen Aimo Ryynänen 2013 4
Valtuuston ongelmallinen asema Valmistelun merkityksen kasvu Kunnanhallitus eräänlainen esivaltuusto Budjettivallan käyttämisessä tapahtunut muutos vaikuttanut merkittävimmin: määrärahaohjauksesta siirrytty taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden kautta tapahtuvaan ohjaukseen Kuitenkin: Kansanvaltainen kontrolli on budjettikontrollia Aimo Ryynänen 2013 5
Kuntajohtamisen kehittämishanke 2008-2009 Tavoite poliittisen johtamisen vahvistaminen Raportti: Hämäläinen Prättälä Ryynänen: Kunnan johtaminen demokratia, työnjako ja vastuu, VM:n julkaisu 20/2009 Suoran vaalin kokeilumahdollisuus 2009; ei toteutunut Aimo Ryynänen 2013 6
Paikallisen itsehallinnon peruskirjan täydennys 2011 Lisäpöytäkirja sisältää määräyksiä yksilön oikeudesta osallistua paikallishallinnon viranomaisten toimintaan. 1. art. 2. kappale: The right to participate in the affairs of a local authority denotes the right to seek to determine or to influence the exercise of a local authority's powers and responsibilities. HaVM 1/2011: Valiokunta toteaa, että perustuslaki, kuntalaki (365/1995) ja monet muut lait antavat yksilölle vähintään sen tasoiset oikeudet ja keinot osallistumiseen kuin lisäpöytäkirjan määräykset edellyttävät. Näin ollen lisäpöytäkirjan hyväksyminen ei vaadi Suomessa lainsäädäntömuutoksia. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että kuntalain uudistustyössä edistetään entisestään kuntalaisten osallistumisoikeuksia. Aimo Ryynänen 2013 7
Erityislainsäädännön täydennyksiä kuntalain 4 luvulle Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 1.2 : Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Nuorisolaki 72/2006 8 : Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Aimo Ryynänen 2013 8
Kunnanosahallinto: toteutumaton idea 90 % keskustelufoorumeita informaation jakamista, keskustelua, aloitteita, esityksiä, lausuntoja näistä vajaalla puolella on taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa kylätoiminta-avustuksista 10 %:lla päätös- ja toimivaltaa em. tehtävien lisäksi kunnan myöntämää päätös- ja toimivaltaa taloudellinen päätösvalta mittavampaa ja monialaisempaa Pihlaja 2012
Asukasraadit Helsinki: Kaupunkilaisten raati on alueellisen osallistumisen kokeilu, joka osallistaa kaupunkilaisia keskustelemaan ja tuottaa täydentäviä vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Raadin teemaksi on valittu pysäköintipolitiikka. Hanke koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä vaiheessa kootaan kaupunkilaisia edustava raati, joka osallistuu ohjattuun keskusteluun valitusta teemasta. Raatilaiset tutustuvat pysäköinnin kysymyksiin, käyvät monipuolista ja avointa keskustelua aiheesta ja laativat lopuksi yhteisymmärryksessä aiheesta julkilausuman. Suomessa ei yleistynyt Aimo Ryynänen 2013 10
Hyvinvointivaltio laihan valtion kautta aktivoivaksi valtioksi Aktivoivan valtion tavoite: mahdollisimman monet kansalaiset ottavat myötä- ja omavastuuta ja vaikuttavat kunnassaan aktiivisesti toteuttamalla palveluja ja muotoilemalla elinolosuhteita. Susanne Baer: Der Bürger im Verwaltungsrecht. Tübingen 2006. Aimo Ryynänen 2013 11
Onnistuuko kansalaisten oman vastuun lisääminen? Vrt. Perustuslain 20 : Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Yhteiskunta elää niiden varassa, jotka tekevät enemmän kuin velvollisuutensa. Aimo Ryynänen 2013 12
Jälleen oppia Schleswig- Holsteinista (2003 ja 2013)? Asukaskokouksia pidettävä Valtuuston kokouksen yhteydessä on asukkailla oikeus tehdä kysymyksiä ja ehdotuksia; asukaskyselytunti on osa valtuuston istuntoa Kunnalla velvollisuus avustaa asukkaita hallintomenettelyasioissa, myös muiden viranomaisten asioissa Aloiteoikeus 14 vuotta täyttäneillä: vähintään 5 % asukkaista Valtuusto voi määräenemmistöllä päättää, että tärkeästä itsehallintoasiasta voivat kuntalaiset päättää Kansanäänestysaloite: toteutettava jos vähintään 10 % asukkaista (suuremmissa kunnissa pienempi) vaatii Kansanäänestyksen lopputulos sitova, jos tulosta kannattanut vähintään 20 % äänioikeutetuista (suuremmissa kunnissa pienempi) Valtuuston jäsenenä ei voi olla kunnan palveluksessa oleva Aimo Ryynänen 2013 13
KANSALAISLÄHTÖISEN KUNNALLISHALLINNON TUNNUSMERKIT Valtuuston vaalissa ei ole käytössä jäykkää listaa, vaan oikeus antaa useampi ääni, mahdollisuus muuttaa listajärjestystä, ei vaalikynnystä Kunnan johtajaa, pormestaria, ei valitse valtuusto vaan kuntalaiset Pormestari on hallinnon johtaja ja samalla valtuuston ja sen valiokuntien puheenjohtaja Kuntalaisilla on mahdollisuus siirtää asiakysymyksiä ratkaistavakseen valtuuston asemesta Prof. von Arnim: Gemeinde 6/2001 AR 2010 14
KANSALAISVAIKUTTAMISEN ONGELMA Aimo Ryynänen - 2008
Ongelmakohtia Ylikunnallisten päätöksentekoelinten valinta Vapaa-ajanasukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Demokratianäkemys: parlamentarismikeskeisyys Puutteellinen vallanjakoperiaatteen toteutus Äänioikeusikäraja (16 v.?) Aimo Ryynänen 2013 16
KUNNAN MERKITYS Democracy begins in the towns and villages of Europe. There is no democracy without local democracy. Giovanni Di Stasi, Past President of the Congress (Council of Europe) Aimo Ryynänen 2013 17
Demokratiassa kansalainen ei neuvo, kansalainen päättää! Eli: jos asukkailla ei ole oikeutta jonkin asian lopulliseen päättämiseen, ovat suoran demokratian instrumentit lumetta. Aimo Ryynänen 2013 18
SUBSIDIARITEETTI / LÄHEISYYSPERIAATE Aimo Ryynänen 2013 Paikallisen itsehallinnon peruskirjan 4- artiklan 3. kappale: Julkisista tehtävistä tulee yleensä ensisijaisesti huolehtia kansalaista lähinnä olevien viranomaisten. 19