KOKKOLAN KAAVOITUSKATSAUS (luonnos)

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KOKKOLAN KAAVOITUSKATSAUS Kokkolan kaavoituskatsaus 2016 2016 (luonnos)

JOHDANTO Maankäyttö ja rakennuslain 7 velvoittaa kunnan laatimaan kaavoituskatsauksen vähintään kerran vuodessa. Kaupungin hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallitus maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kunnan viranomaisena huolehtii kaavoituskatsauksen ja kaavoitusohjelman laatimisesta. Vähintään kerran vuodessa kaavoituskatsaus kuulutetaan nähtäville Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupisteen ilmoitustaululle. Kaavoituskatsaus toimii samalla myös kaavoituspalvelujen työohjelmana. Tähän kaavoituskatsaukseen on koottu tiivistetysti tietoa Kokkolan kaupungin maankäytön suunnittelusta ja kaavahankkeista. Kaavoituskatsauksessa tuodaan esiin vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava-asiat, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kaupungin päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Usealla eri tavalla tiedotettu kaavoituskatsaus toimii ilmoituksena kaavojen vireille tulosta. Kaavoituspalvelut kuuluttavat kaavat tarpeen mukaan vielä erikseen vireille. Katsaus kuvaa kaavojen valmistelutilannetta.11.2015. Kaavoitustöiden sijoittumien kaupungin eri osiin on esitetty liitekartoissa. Kunkin kaavatyön kohdalla on lisäksi kartta suunnittelualueen likimääräisestä rajauksesta. Kaavatyöt on kuvattu lyhyesti ja niistä on linkki kaupungin internet -sivuille, joilta saa yksityiskohtaista tietoa kaavojen sisällöstä ja käsittelyvaiheista. Internet -sivuilla on kunkin kaavatyön yhteydessä mainittu vastuuhenkilöt, joilta saa lisätietoja kyseisen kaavatyön valmistelusta. Kaavoituksen kulku ja sisältö on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä ympäristöministeriön ohjeissa. Kaavoista tiedottaminen vaihtelee kaavamuodon ja kaavan merkittävyyden mukaan. Kokkolassa käytettyjä tiedottamiskeinoja ovat ilmoitukset Kokkola-lehdessä, maanomistajille ja muille osallisille lähetetyt kirjeet, kaavoista järjestettävät tiedotus- ja keskustelutilaisuudet sekä suorat yhteydenotot suunnittelijoiden ja osallisten kesken. Kaikista vireillä olevista ja vuoden 2015 aikana hyväksytyistä kaavahankkeista on lyhyet esittelyt. Seuraavan vuoden kuluessa käynnistyy myös uusia kaavoitushankkeita, jotka kaikki on esitelty kaupungin kaavoitusohjelmassa. Lisäksi saattaa ilmetä uusia kaavoitustarpeita, joita ei ole ollut aiemmin tiedossa. Näiden kaavahankkeiden vireille tulosta saa tietoa mm. kaupungin internet-sivuilta. Kokkolan kunnassa pyrimme tehostamaan ja uudistamaan palveluitamme pääsääntöisesti digitalisaation avulla. Kaavoituspalveluissa panostamme mm. sähköisen asioinnin kehittämiseen ja osallistumisen edistämiseen. Kaavoituskatsauksessa on lyhyesti esitetty kuntalaisten osallistumismahdollisuudet ja maankäyttö ja rakennuslain mukaiset menettelyt. Kaavoituskatsaus sisältää yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja rantakaavoituksen pääkohteet. Kaavoituskatsauksen yhtenä tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen sekä tehdä kaavoitusta tutuksi kuntalaisille. Kaavoituskatsaus tarjoaa eri osapuolille pohjan muutosten hallintaan ja varautumiseen omien tavoitteiden kannalta. Kaavoituskatsaus on yksi tärkeä osallistumisväline. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan lehti-ilmoituksella Kokkola-lehdessä ja se on luettavissa kaupungin internetsivuilla. Kaavoituskatsaus on nähtävänä teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä Kauppatori 1 sekä aluepalvelupisteissä Kälviällä ja Lohtajalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset pidetään nähtävinä Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä ja kaupungin aluepalvelupisteissä kun kaavat koskevat liitoskuntien alueita. Kirjalliset mielipiteet ja muistutukset kaavoista osoitetaan kaupunginhallitukselle. Teknisen palvelukeskuksen toimintasäännön mukaisesti kaavoituspäällikkö toimii maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n mukaisena kaupungin kaavoittajana. Jokaiseen kaavahankkeeseen nimetään sen vastuuhenkilö (vetäjä) sekä kootaan hankkeen vaatimustason mukainen hankeryhmä. Kokkolassa..2015 kavoituspäällikkö Jouni Laitinen Kaavoituskatsaus 2016 2

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 KAAVAJÄRJESTELMÄ... 4 MAAKUNTAKAAVOITUS... 7 YLEISKAAVOITUS... 8 KOKKOLAN STRATEGINEN ALUERAKENNEYLEISKAAVA... 8 KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVA 2030... 9 KESKIKAUPUNGIN YLEISKAAVA... 10 TRULLEVIN - HARRINNIEMEN RANTAOSAYLEISKAAVA... 12 KÄLVIÄN KIRKONSEUDUN LIEVEALUEEN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA... 13 PELTOKORVEN KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA... 16 VUONNA 2015 VALMISTUNEET YLEISKAAVATYÖT... 17 Sannanrannan osayleiskaava... 17 Morsiussaaren osayleiskaava... 18 Uusi-Someon tuulivoimayleiskaava... 18 VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ... 19 MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ... 19 YLEISKAAVATÖIDEN TYÖVAIHEIDEN AJOITUS 2016-2019... 20 Kaavoituskatsaus 2016 3

KAAVAJÄRJESTELMÄ Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty kaavoista, joilla alueidenkäyttöä voidaan suunnitella sekä niiden sisältövaatimuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia kaavoja ovat maakuntakaava sekä kuntatasolla yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa lainmukaista alueiden käytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on huomioitava valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteutumista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009 valtioneuvoston päätöksellä. Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet maakunnan kehittämisen kannalta. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto. Kaavan vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Kokkolaa koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto. Yleiskaava Yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle tai osalle kaupungin aluetta (osayleiskaava). Myös sektorikohtaisia osayleiskaavoja voidaan laatia, esimekiksi virkistysalue- tai liikenneosayleiskaava. Yleiskaavassa määritellään kaupungin maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kaupungin tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan alueiden pääkäyttötarkoitus, esim. asumiseen, virkistykseen tai työpaikka- ja liikennealueiksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta sekä muuta suunnittelua ja rakentamista. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavoja laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueidenkäytön järjestäminen, kehittäminen ja rakentamistapa. Kaavoituskatsaus 2016 4

Siinä suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laatia rantaasemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen Kaavoitus on monivaiheinen ja pitkä prosessi aina kaavan vireille tulosta kaavan hyväksymiseen. Erilaisten kaavahankkeiden luonne ja niiden merkittävyys vaikuttavat kaavaprosessiin ja sen pituuteen. Kaavaprosessi kaavoituksen vireille tulemisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta aina asemakaavan lainvoimaisuuskuulutukseen kestää pienissä asemakaavoissa yleensä noin 6-12 kuukautta. Suurin osa pienten kaavojen kokonaiskestosta kuluu eriasteisiin hallinnollisiin käsittelyihin ja nähtävillä oloihin sekä lainvoimaisuuden odotteluun. Suuritöisten kaavojen kaavoitusprosessi kestää laajemmasta vuorovaikutus-, lausuntomenettelystä ja laajemmista taustaselvittelyistä johtuen kauemmin. Kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee tiedottaa osallisille kaavatyön vaiheista sekä järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavatyön valmisteluun. Laki asettaa näin vähimmäistason vuorovaikutuksen järjestämiselle kaavatyön aikana. Usein kuitenkin on tarpeen toteuttaa laajempaa vuorovaikusta ja yhteistyötä osallisten kanssa kaavatyön merkittävyydestä johtuen. Erilaisten toimijoiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen, yhteistyön ja kumppanuuden kautta kaavahankkeisiin saadaan mukaan monipuolista asiantuntemusta ja tietoa. Aloitusvaihe Kaavoitus alkaa kaupungin aloitteesta tai maanomistajan hakemuksesta kaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi. Kaavoituksen aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. OAS asetetaan julkisesti nähtäville Kaupungintalon Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupisteen ilmoitustaululle, Kauppatori 1 ja Kälviän ja Lohtajan aluepalvelupisteisiin, riippuen kaava-alueen sijainnista. Siihen voi tutustua myös kaupungin internet-kotisivuilla. Osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaavan laatijalle, ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palautteen pohjalta kaavatyön aikana. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Kokkola-lehdessä ja kaupungin internet-sivuilla. Laajoissa ja merkittävissä kaavahankkeissa osallisten näkökulmia pyritään selvittämään jo kaavatyön aloitusvaiheessa esimerkiksi työpajan tai kyselyn avulla. Kaavoituskatsaus 2016 5

Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunnittelutyöstä. Suunnittelua varten kerätään erilaista lähtötietoa suunnittelualueesta, tehdään tarvittavia selvityksiä, arvioidaan suunnitelman vaikutuksia, käydään neuvotteluita eri tahojen kanssa ja pohditaan eri vaihtoehtoja. Valmisteluvaiheessa valmistellaan kaavaluonnos tai vaihtoehtoisia luonnoksia. Asemakaavan valmisteluaineisto (käsittää useimmiten kaavaluonnoksen tai - luonnokset) lähetetään keskeisille osallisille arvioitavaksi ja asetetaan tarvittaessa kaupunkirakennelautakunnan päätöksellä nähtäville ja yleiskaavat asetetaan aina nähtäville konserni- ja kaupunkikehitysjaoston päätöksellä mielipiteiden saamista varten. Kaavaluonnosta ei kuitenkaan aina ole tarpeen laatia, esim. mikäli kaavaratkaisulle ei ole vaihtoehtoja, joita pitäisi tässä ns. valmisteluvaiheessa tutkia. Joidenkin kaavojen osalta valmisteluvaihe voidaan liittää yhteen aloitusvaiheen kanssa. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Kokkola-lehdessä ja kaupungin internet-sivuilla. Mielipiteen voi antaa kirjallisesti kaavan vastuuhenkilölle / suunnittelijalle. Viranomaisilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot.jos kaava on suuri ja kiinnostusta herättävä, valmisteluvaiheessa järjestetään yksi tai useampi tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Näistä tilaisuuksista ilmoitetaan kuulutuksessa samalla, kun tiedotetaan valmisteluaineiston nähtävillä olosta. Kaavan valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeisin suunnitteluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hiottuja ja muutosten tekeminen on näin helpompaa. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaavaluonnos jalostetaan saadun palautteen pohjalta kaavaehdotukseksi. Asemakaavaehdotus käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa ja yleiskaavaehdotus konserni- ja kaupunkirakennejaostossa, jotka lähettävät kaavaehdotuksen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaavaehdotus asetetaan kaupunginhallituksen päätöksellä virallisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi (vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutosehdotus vähintään 14 päivän ajaksi). Asemakaavat asetetaan nähtäville kaupunkirakennelautakunnan päätöksellä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Kokkola-lehdessä ja kaupungin internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja tarvittaessa viranomaisilta ja tahoilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Osalliset voivat nähtävilläoloaikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia kaupunginhallitukselle. Hyväksymisvaihe Kaavoittaja käy läpi kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset sekä antaa niihin perustellut vastineet. Saatujen lausuntojen ja muistutuksien perusteella kaavaehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen varsinaisia hyväksymiskäsittelyjä. Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Yleiskaavat ja merkittävät asemakaavat hyväksyy valtuusto kaupunkirakennelautakunnan (asemakaavat) tai konserni- ja kaupunkikehitysjaoksen (yleiskaavat) ja kaupunginhallituksen esityksestä. Merkitykseltään vähäiset asemakaavamuutokset hyväksyy kaupunginhallitus. Hyväksymisen jälkeen alkaa valitusaika, jolloin päätöksestä voi valittaa Vaasan hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusajan umpeuduttua kaavan voimaantulosta kuulutetaan, mikäli valituksia ei ole jätetty. Kaava tulee voimaan, kun siitä ilmoitetaan kuulutuksella Kokkola-lehdessä ja kaupungin internet-sivuilla. Kaavoituskatsaus 2016 6

MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihekaava ovat vahvistettuja ja lainvoimaisia. Maakuntakaavat muodostavat yhdessä Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. 4. vaihekaava, joka käsittelee seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista Keski- Pohjanmaan maakunnassa, on Ympäristöministeriössä vahvistettavana. Keski-Pohjanmaan 5. vaihemaakuntakaavan valmistelu käynnistettiin Keski-Pohjanmaan liitossa keväällä 2014. Ote voimassaolevasta maakuntakaavasta Sen tavoitteena on ajan tasaistaa maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva ohjaus sekä sisällyttää kaupan palveluverkon mitoitus maakuntakaavaan voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi. Keski-Pohjanmaan kaupan jatkuvan kehittymisen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn mahdollisuudet halutaan ylläpitää maakuntakaavassa. Samalla tarkastellaan vahvistetun maakuntakaavan yhdyskuntarakenteen sekä liikenneverkon merkintöjen ajantasaisuutta kuntien ajanmukaisen kehittymisen mahdollistamiseksi ja varmistetaan kaivostoiminnan käynnistämisen edellytykset maakuntakaavan osalta. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta saa Keski-Pohjanmaan liiton kotisivuilta: http://www.keski-pohjanmaa.fi/alueidenkaytto/valmisteilla-oleva-maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2016 7

YLEISKAAVOITUS KOKKOLAN STRATEGINEN ALUERAKENNEYLEISKAAVA YLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kuntaliitoksen seurauksena on ollut tarpeen käynnistää, Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan aluerakennemallintyöhön liittyvä, uuden Kokkolan strategisen aluerakennemallin laatiminen ja sen yhteydessä tulee selvittää myös Lohtajan ja Kälviän kirkonkylien asemakaava-alueiden kehittämistarpeet. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää koko uuden Kokkolan kaupunkialueen. YLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Työn Kh, 1.2.2010, 54 käynnistyminen Osallistumis- ja Kh, 1.11.2010, 509 arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Toukokuu 2016 Kaavaehdotus Joulukuu 2016 Yleiskaavaluonnosta on laadittu vuosina 2011-2012. Tämän jälkeen kaavatyö on ollut pysähdyksissä pääosin odottaessa perusteltua väestöennustetta. Väestöennusteen laatimisohjelmistoja ollaan selvitetty ja ollaan päädytty käyttämään Tilastokeskuksen väestöennustetta, sillä voidaan todeta että ennuste vastaa hyvin Kokkolan nykyisiä kehitysnäkymiä. Tavoitteena on saada yleiskaavaluonnos valmisteluvaiheen kuulemiseen touokuussa 2016. HANKKEEN KUVAUS Uuden Kokkolan strateginen aluerakennemalli on kaupunginvaltuuston päätös siitä miten uuden Kokkolan eri osa-alueita kehitetään. Yleiskaavatyö ei ole luonteeltaan aluevarausyleiskaava eikä sitä laadita oikeusvaikutteisena. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/aluerakenneyleiskaava/ Kaavoituskatsaus 2016 8

KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVA 2030 YLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, että kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavatyön aiempi nimi oli Kantakaupungin yleiskaava. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Kokkolan kaupungin keskeiset alueet lukuun ottamatta Kokkolan Keskikaupungin yleiskaavan suunnittelualuetta ja pääosaa Vanhansatamanlahden yleiskaavan suunnittelualueesta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa mereen, idässä Perhonjokeen, etelässä Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa esitettyyn valtatien 8 uuteen tielinjaan sekä lännessä Öjanjärveen ja kaupungin rajaan. YLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Työn Kh, 18.12.2006 593 käynnistyminen Osallistumis- ja Konkauke, 28.4.2014 34 arviointisuunnitelma Konkauke, 5.10.2015 Kaavaluonnos Toukokuu 2016 Kaavaehdotus 2017 Keskustaajaman yleiskaavan perusselvitykset ovat valmistumassa. Yleiskaavaluonnosta on laadittu vuosina 2014-2015 ja tavoitteena on saada yleiskaavaluonnos valmisteluvaiheen kuulemiseen keväällä 2016. HANKKEEN KUVAUS Keskustaajaman yleiskaava 2030 on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/kokkolan_keskustaajaman_yk/fi_fi/kokkolan_keskustaajaman_yk/ Kaavoituskatsaus 2016 9

KESKIKAUPUNGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 9.6.2014 334 antaa kaavoituspalveluille tehtäväksi käynnistää Keskikaupungin yleiskaavan tarkistuksen. Keskikaupungin yleiskaava on laadittu sisältönsä osalta noin kymmenen vuotta sitten. Yleiskaava on sisällöltään sellainen, että sen ajantasaisuus tulee arvioida noin kymmenen vuoden välein. Rautatietorin ja linja-autoaseman alueen osalta yleiskaava on jo tarkistettu vuonna 2013. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueena on Kokkolan keskustan alue. Suunnittelualue rajautuu lännessä Herman Renlundinkatuun, pohjoisessa Antti Chydeniuksenkatuun, idässä Hakalahdenkatuun ja Nahkurinkatuun sekä etelässä rautatieaseman alueeseen. YLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Työn Kh, 9.6.2014 334 käynnistyminen Osallistumis- ja Konkauke, 5.10.2015 arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Marraskuu 2016 Kaavaehdotus 2017 HANKKEEN KUVAUS Keskikaupungin yleiskaava korvaa nykyisen Keskikaupungin yleiskaavan, kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.6.2006. Kokkolan keskikaupungin yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin keskustan yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa tulevia asemakaavojen muuttamisprosesseja ja kaupunkiympäristön rakentamiseen liittyvää toteuttamissuunnittelua. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palv elut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/keskikaupungin_yk/ Kaavoituskatsaus 2016 10

KANTA-KOKKOLAN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA YLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavalla ohjataan sen kyliin ja haja-asutusalueelle sijoittuvaa asuntorakentamista. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Kokkolan kaupungin seuraavat kyläalueet: 1. Knivsund, 2. Rödsö, Friis, Kirilahti, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa, Runtujärvi, 3. Lahnakoski, Hassinen, Kourujärvi, 4. Sokoja, Koivisto, Perkas, Korkeahuhta, Oivu, 5. Öja, Bodö, Långö, Tjäru 6. Kvikant, Hirvineva. Koko kaava-alue on pinta-alaltaan noin 13 000 hehtaaria. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Työn Kh, 7.4.2003 216 käynnistyminen Osallistumis- ja Kh, 25.10.2004 479 arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Ryl, 12.10.2005 308 Kh, 22.2.2010 95 Kaavaehdotus Kh, 31.10.2011 551 Kaavan laatiminen on ollut lähes pysähdyksissä vuosina 2013-2015. Perusselvityksiä on täydennetty Arkeologinen kulttuuriperintö ja kylätonttiselvityksellä, valmistunut 2015. Syksyllä 2016 tarkistellaan kaavan mitoitusperiaatteet Kälviän kirkonseudun lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan mitoitusperiaatteiden valmistuttua ja jatketaan kaavaehdotuksen jatkotyöstöä. HANKKEEN KUVAUS Kyläasutusta koskevien suunnittelutarveratkaisujen perusteiden selvittämiseksi on suunnitteluvälineeksi valittu vaiheyleiskaava. Tavoitteena on määritellä oikeusvaikutteisella yleiskaavalla kyliin tehtävien suunnittelutarveratkaisujen perusteet. Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei kyläalueita selvitetä kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamalla tavalla. Tutkittaviksi tulevat asuminen, elinkeinot, palvelut, infrastruktuuri ja kulttuurihistoria - vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- ja metsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen. Yleiskaavassa osoitetaan myös ne kyläalueet, joilla rakentaminen on mahdollisesti muodostunut tai muodostumassa niin merkittäväksi, että lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/kylaasutuksen_vaiheosayleiskaa/fi_fi/kylaasutuksen_vaiheosayleiskaa/ Kaavoituskatsaus 2016 11

TRULLEVIN - HARRINNIEMEN RANTAOSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää kaksi osa-aluetta Trullevinniemen ja Harrinniemen. Trullevinniemen 5 kilometriä pitkä ja 500-1100 metriä leveä niemi sijoittuu Kokkolan keskustan pohjoispuolelle, n. viiden kilometrin päähän keskustasta. Suunnittelualueeseen kuuluu niemen pohjoisempi osa eli n. 80 % niemen kokonaisalasta. Alueen kokonaispinta-ala on n. 250 hehtaaria. Harriniemen alue käsittää vajaan 200 hehtaarin kaava-alueen josta n. puolet sijoittuu vesialueelle. RANTAOSAYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Työn Kh, 1.11.2010 501 käynnistyminen Osallistumis- ja Kh, 1.11.2010 501 arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Konkauke, 15.4.2013 13 Kaavaehdotus Tammikuu 2016 HANKKEEN KUVAUS Työn tavoitteena on suunnitella kaupungin omistama vuokra-alue vahvistettavaksi, rakennuslupien myöntämisen kaupungille delegoivaksi rantayleiskaavaksi, johon liittyy osa-aluekohtaiset rakentamistapaohjeet. Trullevin Harrinniemen rantaosayleiskaavaa suunniteltaessa käytetään lähtökohtana aiempaa kaavaluonnosta ja jo laadittuja perusselvityksiä sekä luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä saatua palautetta. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/rantaosayleiskaava/ Kaavoituskatsaus 2016 12

KÄLVIÄN KIRKONSEUDUN LIEVEALUEEN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA VAIHEYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus on tehnyt 9.9.2013 Kälviän kirkonseudun lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan laatimispäätöksen. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää oheisen kartan mukaiset Kälviän kirkonkylän lievealueet. Suunnittelualue on noin 6 500 ha suuruinen. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Vaiheyleiskaavatyö laaditaan konsulttitoimeksiantona. Työn Kh, 9.9.2013 558 käynnistyminen Osallistumis- ja Kh, 7.4.2014 29 arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Helmikuu 2016 Kaavaehdotus Syyskuu 2016 Kaavaluonnoksen valmistelu on edellyttänyt perusselvitysten täydentämistä Arkeologinen kultturiperintö ja kylätonttiselvityksellä, valmistunut syyskuu 2015 ja Rakennusinventoinnilla, laadittu 2014-2015. HANKKEEN KUVAUS Tavoitteena on määritellä oikeusvaikutteisella vaiheyleiskaavalla Kälviän kirkonkylän lievealueelle tehtävien suunnittelutarveratkaisujen perusteet sekä yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena. Yleiskaavassa selvitetään myös ne kylän lievealueet, joilla rakentaminen on mahdollisesti muodostunut tai muodostumassa niin merkittäväksi, että lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/kalvian_lieve_kyla_vaheyleiskaava/ Kaavoituskatsaus 2016 13

RUOTSALON KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA VAIHEYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus on tehnyt 9.11.2009 Ruotsalon vaiheyleiskaavan laatimispäätöksen. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Ruotsalon kylän ja on leveydeltään noin 2,5 kilometriä ja pituudeltaan noin 7,5 kilometriä. Tarkastelualue on pinta-alaltaan 1680 hehtaaria ja rajautuu lännessä Kälviän rannikon ja saariston yleiskaavaan sekä kylää reunustaviin metsäalueisiin, pohjoisessa entiseen Kälviän ja Lohtajan kunnanrajaan, idässä valtatie 8:aan ja etelässä kylää rajaavaan metsäalueeseen. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Työn Kh, 9.11.2009 661 käynnistyminen Osallistumis- ja Kh, 1.2.2010 62 Arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos Syksy 2016 Kaavaehdotus Syksy 2017 Kaavan laatiminen on ollut lähes pysähdyksissä vuosina 2012-2015. Perusselvityksiä on täydennetty Arkeologinen kultturiperintö ja kylätonttiselvityksellä, valmistunut syyskuu 2015. Kaavaluonnoksen laatimista jatketaan huhtikuussa 2016. HANKKEEN KUVAUS Vaiheyleiskaava laaditaan ohjaamaan kyläasutuksen suunnittelua. Vaiheyleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin se ohjaa kyläalueilla suunnittelutarveratkaisujen tekemistä, rakennuslupien myöntämistä ja joissakin tapauksissa myös mahdollista kyläasutuksen asemakaavoitusta. Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei koko maaseutualuetta selvitetä kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamalla tavalla. Tutkittaviksi tulevat asuminen, elinkeinot, palvelut, infrastruktuuri ja kulttuurihistoria - vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- ja metsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/ruotsalo_vaiheyleiskaava/ Kaavoituskatsaus 2016 14

MARINKAISTEN KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA VAIHEYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus on tehnyt 9.11.2009 Marinkaisten vaiheyleiskaavan laatimispäätöksen. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Marinkaisten kylän ja leveydeltään noin 2,0 kilometriä ja pituudeltaan 5,0 kilometriä. Tarkastelualue on pinta-alaltaan 1060 hehtaaria ja rajautuu lännessä Karhin ja Marinkaisen rantayleiskaavaan, pohjoisessa Hietakankaan ja Kirkkokallioiden metsäalueeseen, idässä valtatie osittain 8:aan ja Viikinperää ja Sysimetsää rajaaviin metsäalueisiin ja etelässä entiseen Lohtajan ja Kälviän kunnanrajaan. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Työn Kh, 9.11.2009 661 käynnistyminen Osallistumis- ja Kh, 1.2.2010 61 Arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan laatiminen on ollut pysähdyksissä vuosina 2012-2015. Kaavaluonnoksen laatimista jatketaan marraskuussa 2016. HANKKEEN KUVAUS Vaiheyleiskaava laaditaan ohjaamaan kyläasutuksen suunnittelua. Vaiheyleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin se ohjaa kyläalueilla suunnittelutarveratkaisujen tekemistä, rakennuslupien myöntämistä ja joissakin tapauksissa myös mahdollista kyläasutuksen asemakaavoitusta. Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei koko maaseutualuetta selvitetä kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamalla tavalla. Tutkittaviksi tulevat asuminen, elinkeinot, palvelut, infrastruktuuri ja kulttuurihistoria - vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- ja metsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/marinkainen_vaiheyleiskaava/ Kaavoituskatsaus 2016 15

PELTOKORVEN KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA VAIHEYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus on tehnyt 9.11.2009 Peltokorven vaiheyleiskaavan laatimispäätöksen. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Peltokorven kylän ja on leveydeltään noin 1,5 kilometriä ja pituudeltaan noin 5,5 kilometriä. Tarkastelualue on pinta-alaltaan 760 hehtaaria ja rajautuu lännessä valtatie 8:aan, pohjoisessa Peltokorventien ja Kajaanintien väliseen metsäalueeseen, idässä asemakaava-alueeseen ja etelässä rautatiehen. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Työn Kh, 9.11.2009 661 käynnistyminen Osallistumis- ja Kh, 1.2.2010 60 Arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan laatiminen on ollut pysähdyksissä vuosina 2012-2015. Syksyllä 2016 arvioidaan tullaanko työtä jatkamaan omana vaiheyleiskaavana tai yhdistetäänkö Peltokorven alue Kälviän kirkonseudun yleiskaavatyöhön. Alueen lisärakentaminen on kuitenkin parhaiten hoidettavissa asemakaavoittamalla uusia pientalotontteja. HANKKEEN KUVAUS Vaiheyleiskaava laaditaan ohjaamaan kyläasutuksen suunnittelua. Vaiheyleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin se ohjaa kyläalueilla suunnittelutarveratkaisujen tekemistä, rakennuslupien myöntämistä ja myös mahdollista kyläasutuksen asemakaavoitusta. Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei koko maaseutualuetta selvitetä kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamalla tavalla. Tutkittaviksi tulevat asuminen, elinkeinot, palvelut, infrastruktuuri ja kulttuurihistoria - vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- ja metsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/peltokorpi_vaiheyleiskaava/ Kaavoituskatsaus 2016 16

VUONNA 2015 VALMISTUNEET YLEISKAAVATYÖT Sannanrannan osayleiskaava Kaava-alue sijaitsee Kokkolan kantakaupungin pohjoispuolella Vanhansatamanlahden länsiosissa; käsittäen Sannanrannantien molemmat puolet pohjoisen Elban alueesta Outokummuntielle. Etäisyys Sannanrannalle kantakaupungista on noin kolme kilometriä. Kaava-alueen laajuus on yhteensä n. 97 hehtaaria. Sannanrantaa koskevalla osayleiskaavalla on tutkittu varautuminen ilmastomuutokseen ja meritulviin sekä Sannanrannan kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen huvilaympäristöön (RKY/VAT). Tavoitteena on ollut laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa on ratkaistuna Sannanrannan tulevan asemakaavoituksen ja vuokrasopimusten laatimisen maankäytölliset perusteet. Sannanrannan olemassa oleva loma-asutus on osoitettu kokonaisuudessaan loma-asuntoalueiksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueella ei sallita pysyvää asutusta. Asemakaavaa laadittaessa alueen valtakunnallisesti arvokas huvilaympäristö ja sillä olevat arvokkaat rakennukset (RKY) säilytetään ja merkitään suojeltaviksi. Alueen täydennysrakentaminen voidaan sallia asemakaavaa laadittaessa, erikseen osoitettavilla rakennusaloilla, noudattaen Sannanrannan huvila-alueen perinteistä piha- ja talousrakennusten rakentamis- ja sijoittamistapaa. Sannanrannan ranta-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Sannanrannantien länsipuoli on osoitettu laajaksi retkeily- ja ulkoilualueeksi. Kaavassa on osoitettu arvokkaat maa- ja metsätalousalueet, suojelualueet ja luontokohteet sekä ulkoilureitti ja kevyen liikenteen reitti. Tulva-vaara alue ulottuu melkein koko Sannanrannantien itäpuolelle sekä kaava-alueen pohjoisosaan. Osayleiskaavassa on myös huomioitu tärkeä pohjavesialue ja suurteollisuusalueen suuronnettomuusvaaran konsultointivyöhyke. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/sannanranta/ Kaavoituskatsaus 2016 17

Morsiussaaren osayleiskaava Kaava-alue sijaitsee Kokkolan kantakaupungin pohjoispuolella Vanhansatamanlahden itä-osassa; käsittäen koko Morsiussaaren. Etäisyys Morsiussaareen kantakaupungista on noin neljä kilometriä. Suunnittelualueen laajuus on yhteensä n. 43 hehtaaria. Morsiussaarta koskevalla osayleiskaavalla on tutkittu varautuminen ilmastomuutokseen ja meritulviin. Tavoitteena on ollut laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa on ratkaistuna Morsiussaaren tulevan asemakaavoituksen ja vuokra-sopimusten laatimisen maankäytölliset perusteet. Morsiussaari on osayleiskaavassa osoitettu erillispientalojen alueeksi, joka asemakaavoitetaan siten, että alueen muuttuminen loma-asuntoalueesta omakotialueeksi voi alkaa vuoden 2018 alusta. Koko Morsiussaari, lukuun ottamatta pohjoisosassa sijaitsevaa pientä kallioaluetta, sijoittuu tulvavaara-alueelle. Morsiussaaren yksittäisten tonttien alin rakentamiskorkeus määritellään tarkemmin asemakaavan laatimisen yhteydessä. Morsiussaareen on osoitettu kaksi venesatamaa, kolme lähivirkistysaluetta ja alueen eteläisin osa on osoitettu suojelualueeksi. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/morsiussaari/ Uusi-Someron tuulivoimayleiskaava Kokkolan Uusi-Someron osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 4 km2 ja koko tuulivoimahankealueen pinta-ala noin 48 km2. Uusi-Someron alue on osa Kokkolaa, mutta sijaitsee Kannuksen kaupungin alueen sisällä ns. enklaavina. Kaava-alueelle sijoittuu yksi tuulivoimala, jonka yksikköteho on n. 3 MW. Tuulivoimalan tornikorkeus on n. 144 m ja lavan pituus n. 66 m. Voimalan kokonaiskorkeus on kuitenkin enintään 210 m. Kokkolan Uuden-Someron suunnittelualue on osa laajempaa Mutkalammin tuulipuiston hankekokonaisuutta. Tuulipuisto sijoittuu Kalajoen, Kannuksen ja Kokkolan kaupunkien alueelle. Kokonaishankealueella on tavoitteena toteuttaa 77 tuulivoimalaa (32 Kalajoki, 44 Kannus, 1 Kokkola). Tämän vuoksi osayleiskaavan laatiminen on ollut ajankohtaista vaikka yksi voimala ei sitä itsessään vaatisikaan. Lisätietoja yleiskaavan kotisivuilta: http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/fi_fi/uusi_somero_tuulivoimayk/ Kaavoituskatsaus 2016 18

VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN TARKISTUS (konsultti tai oma työ) 2017 LOHTAJAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN TARKISTUS (konsultti tai oma työ) 2017 MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ LOHTAJAN ALUEEN RANTAYLEISKAAVA (oma työ) 2018 ULLAVANJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN TARKISTUS (konsultti) 2019 Kaavoituskatsaus 2016 19

YLEISKAAVATÖIDEN TYÖVAIHEIDEN AJOITUS 2016-2019 KAAVATYÖ 2016 2017 2018 2019 KOKKOLAN STRATEGINEN ALUERAKENNEYLEISKAAVA KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVA 2030 KESKIKAUPUNGIN YLEISKAAVA KANTA-KOKKOLAN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA TRULLEVIN - HARRINNIEMEN RANTAOSAYLEISKAAVA KÄLVIÄN KIRKONSEUDUN LIEVEALUEEN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA RUOTSALON KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA MARINKAISTEN KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA PELTOKORVEN KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN TARKISTUS LOHTAJAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN TARKISTUS LOHTAJAN ALUEEN RANTAYLEISKAAVA ULLAVANJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA Kaavaluonnos: toukokuu Kaavaehdotus: joulukuu Kaavaluonnos: toukokuu Kaavaluonnos: marraskuu Kaavaehdotus: tammikuu Kaavaluonnos: helmikuu Kaavaehdotus: syyskuu Kaavaluonnos: syksy Kaavaehdotus Kaavaehdotus Kaavaehdotus Kaavaehdotus: syksy Kaavaluonnos: kevät Kaavaluonnos Kaavaehdotus: kevät Kaavaehdotus Perusselvitykset Kaavaluonnos Kaavaehdotus Perusselvitykset Kaavaluonnos Kaavaehdotus Perusselvitykset Kaavaluonnos Perusselvitykset Kaavoituskatsaus 2016 20