Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi miten nuoret voivat tänään

Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito

altistuneiden oppilaiden selviytyminen, tuki ja hoito

Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito

Koulusurmien jälkeisen psykososiaalisen tuen malli ja opiskelijoiden kokemukset heille tarjotusta. Tiivistelmä

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Salli Saari Dosentti, psykologi Avoin eettinen foorumi

Monia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito. Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn

Traumat ja traumatisoituminen

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Korkeakoulun näkökulma tapahtumiin Kauhajoella. Rehtori Tapio Varmola Korkeakoulujen kriisityön seminaari Seinäjoki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Yläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki

Taitoja mielen toipumiseen

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Psykososiaalinen tuki ja palvelut traumaattisissa tilanteissa -hyötyä vai haittaa?

Suomalaisten mielenterveys

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Relaxion Oy:n asiakaskysely vastaukset ja kommentit - Kyselyn laati ja toteutti: Toimitusjohtaja Samu Kaukoranta

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

New Start Finland! kotoutumisen alkuvaiheessa olevat pakolaistaustaiset

Maahanmuuttajan mielenterveys

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä?

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Opiskeluhuolto ja ESH

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Lapsen puheeksi ottaminen

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle

Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Kriisin psykososiaaliset

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uutta: Kodinhoidon asteikko (BSFC: Burden Scale for Family Caregivers) 20 eurooppalaisilla kielillä

Heinävaaran koulu (vnnm)

Traumaperäinen stressihäiriö

Kuntouttava palveluasuminen. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Polven tekonivelleikkauksen tulokset

Transkriptio:

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia Laura Suomalainen, LT 14.2.2011 1

Tutkimusryhmä Mielenterveys ja päihdepalvelut Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Noora Berg, YtM Henna Haravuori, LT, eval Janne Helin, TM psyk sh Kristi Kajak, LL, eval Olli Kiviruusu, VtM Mauri Marttunen, Professori, LT Kalle Murtonen, TtM Laura Suomalainen, LT, eval Markus Henriksson, LT, dos Eija Palosaari, PsT Tuija Turunen, PsM Raija-Leena Punamäki, professori 14.2.2011 2

Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Tutkimusasetelma 2(-4) vuotta kestävä prospektiivinen seurantatutkimus Alkuarvio 4 kuukautta traumatisoitumisesta Kyselylomake Jokelassa 3/2008 Kauhajoella 1/2009 1v seuranta noin 1v 4 kk traumatisoitumisesta Kyselylomake Osajoukolle puolistrukturoitu diagnostinen haastattelu K-SADS-PL / SCID Jokela 3/ 2009 Kauhajoki 1/2010 2v seuranta noin 2 v 4 kk traumatisoitumisesta Kyselylomakkeet Jokela 3/2010 Kauhajoki 1/2011 14.2.2011 3

Jokelan ja Kauhajoen koulukeskusten ampumissurmille altistuneiden selviytyminen, tuki ja hoito Keskeiset kysymyksenasettelut Onko ampumistrauman kokeneilla verrokkeja useammin psyykkisiä oireita ja mielenterveyden häiriöitä seuranta-aikana? Onko ja kuinka pitkään ampumistrauman kokeneiden toimintakyky verrokkeja huonompi? Mitkä traumatisoituneeseen henkilöön itseensä, tapahtumaan ja ympäristöön liittyvät tekijät ovat yhteydessä hyvään ja toisaalta huonoon toipumiseen? Onko tuen ja hoidon tarve ja toteutunut tuki yleisempää altistuneilla verrokkeihin nähden? Mitkä altistuneeseen itseensä, traumatilanteeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat koetun tuen ja hoidon tarpeeseen ja toteutuneeseen tukeen ja hoitoon? Mikä on traumatisoituneiden oma kokemus tarjotusta tuesta ja hoidosta? Mikä on median vaikutus oireiluun ja traumasta toipumiseen? Kokivatko trauman kokeneet tutkimukseen osallistumisen kuormittavampana kuin verrokit?

Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Jokela (N=231, 49 %) Osallistuneista 61% oli tyttöjä, keski-ikä 15.0 v Pirkkala Osallistuneista 57% oli tyttöjä, keski-ikä 14.7 v Kauhajoki (N=235, 60,4 %) Osallistuneista 95 % oli naisia keski-ikä 24.9 v Sedu:n oppilaista osallistui 72 % ja SeAMK oppilaista 55 % Kerava Osallistuneista 62 % oli naisia keski-ikä 20.4 v Keudan oppilaista osallistui 39 % ja Laurean oppilaista 20 % 14.2.2011 5

Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Jos huoli psyykkisestä voinnista nousi kyselylomakkeen perusteella oppilas ohjattiin hoitoon 4 kuukautta 1 vuosi 4 kk Jokelassa altistuneet Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 3 % 24% Kirje kotiin 9 % 5% Verrokit Pirkkala Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 1 % 4% Kirje kotiin 11% 6% Kauhajoella altistuneet Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 13 % 4% Kirje kotiin 13 % 1% Verrokit Kerava Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 5 % 2% Kirje kotiin 9 % 6% 14.2.2011 6

Altistumisen aste Traumalle altistumisen aste jaettiin oppilaiden/opiskelijoiden kokemusten perusteella kuuteen luokkaan: Ei altistumista: kontrollioppilaitosten opiskelija, joka ei menettänyt tuntemaansa/ itselleen merkittävää henkilöä. Vähäinen tai lievä: Jokelan tai Kauhajoen oppilaus/opiskelija, joka ei ollut koulussa tapahtuma-aikaan ja ei menettänyt itselleen merkittävää henkilöä. Kohtalainen: Oli koulussa, ei suoraan todistanut tapahtumia, ei joutunut piileskelemään, mutta evakuoitui omatoimisesti tai ohjeistettuna, ei ollut kontaktissa ampujaan, ei menettänyt itselleen merkittävää henkilöä. Huomattava: Joutui toimimaan, ettei joutunut hengenvaaraan tai joutui piileskelemään tai näki ammutun tai menetti tutun/tuttuja. Vakava: Oli lähellä hengenvaaraa tai näki toisen tulevan aseella uhatuksi tai menetti ystävän/ystäviä. Äärimmäinen: Joutui itse välittömään hengenvaaraan tai näki toisen ihmisen tulevan ammutuksi tai menetti perheenjäsenen. 5.3.2010 7

Jokelan ja Kauhajoen koulukeskusten ampumissurmille altistuneiden selviytyminen, tuki ja hoito Traumaperäinen oireilu (IES) 4 kk tapahtuman jälkeen Jokelassa oppilailla: 3.8 -kertainen riski traumaperäiselle oireilulle verrattuna verrokkeihin 6.0 -kertainen riski vakavalle traumaperäiselle oireilulle (PTSD) verrattuna verrokkeihin altistumisen aste ja naissukupuoli riskitekijöitä, perheen ja ystävien tuki suojaava tekijä vakavalle traumaperäiselle oireilulle Kauhajoella opiskelijoilla 1.7 -kertainen riski traumaperäiselle oireilulle verrattuna verrokkeihin 3.7 -kertainen riski vakavalle traumaperäiselle oireilulle (PTSD) verrattuna verrokkeihin altistumisen aste ja nuorempi ikä riskitekijöitä, perheen tuki suojaava tekijä vakavalle traumaperäiselle oireilulle (Sukupuolta ei voitu analysoida) 14.2.2011 8

Kyselyyn vastanneiden traumaperäinen oireilu Impact of Event Scale (IES) kysymyssarjojen perusteella T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 90 IES % 80 70 60 Merkittävästi oireita (IES 35-75) 50 40 Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) 30 20 Vähän oireita (IES 0-19) 10 0 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava 14.2.2011 9

Jokelan koulukeskuksen oppilaiden ja Kauhajoen oppilaitoksen opiskelijoiden traumaperäinen oireilu altistumisen vakavuuden mukaan. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 90 80 70 60 % 50 Merkittävästi oireita (IES 35-75) 40 30 20 10 Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) Vähän oireita (IES 0-19) 0 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Lievä - Kohtalainen Huomattava Vakava - Äärimmäinen Altistuksen aste 14.2.2011 10

Kyselyyn vastanneiden ja psyykkinen oireilu General Health Questionnaire (GHQ-12) kysymyssarjojen perusteella T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista 100 GHQ-12 % 90 80 70 60 50 Merkittäviä oireita (GHQ 4-12) 40 30 Ei oireita tai vähän oireita (GHQ 0-3) 20 10 0 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava 14.2.2011 11

Elämänlaatu 4 kk ja vuosi ja 4 kk tapahtumista Elämänlaadun ilmoitti hyväksi tai erittäin hyväksi lähes sama osuus altistuneista kuin verrokeista 4 kk: Eroa oli havaittavissa kokemuksessa energian riittävyydessä ja tyytyväisyydessä, miten hyvin suoriutuu tehtävistään 1 v 4 kk: erot verrokkeihin nähden olivat tasaantuneet. Myös tyytyväisyys itseen parani seuranta-aikana. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin oli altistuneilla vähintään yhtä hyvä kuin verrokeilla. Valtaosa ilmaisi saaneensa tukea lähipiiriltään tapahtumien käsittelyyn sekä Jokelassa että Kauhajoella 14.2.2011 12

Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. Koettu elämänlaatu 100 % 90 % 80 % 1 1 1 1 1 1 1 2 15 15 12 11 17 11 11 17 70 % 60 % Huono 50 % 40 % 84 84 87 88 82 88 88 81 Kohtuullinen 30 % 20 % Hyvä tai erittäin hyvä 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava 14.2.2011 13

Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Energiaa jokapäiväiseen elämään 6 8 6 8 12 10 29 23 21 22 23 31 5 8 22 25 50 % Liian vähän 40 % 30 % 63 69 74 70 57 67 73 67 Melko riittävästi Tarpeeksi 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava 14.2.2011 14

Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % Tyytyväisyys kykyyn suoriutua päivittäisistä tehtävistä 6 6 3 5 9 5 4 12 20 16 18 20 20 22 25 18 70 % 60 % 50 % Tyytymätön 40 % 30 % 74 74 77 73 67 77 80 71 Ei tyytyväinen eikä tyymätön Tyytyväinen 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava 14.2.2011 15

Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % Tyytyväisyys itseen 7 8 5 5 20 20 23 27 9 10 23 16 4 13 9 24 70 % 60 % 50 % Tyytymätön 40 % 30 % 66 72 74 72 68 74 83 67 Ei tyytyväinen eikä tyymätön Tyytyväinen 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava 14.2.2011 16

Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % 70 % Tyytyväisyys ihmissuhteisiin 4 6 3 5 5 3 8 12 16 11 16 17 7 9 10 12 60 % 50 % Tyytymätön 40 % 30 % 80 83 80 78 87 84 83 79 Ei tyytyväinen eikä tyymätön Tyytyväinen 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava 14.2.2011 17

Välitön tuki ja kriisityö viikon kuluessa Suurin osa kouluampumisille altistuneista oppilaista (Jokela 69 %, Kauhajoki 85 %) sai välitöntä tukea Yli puolet oppilaista sai kriisitukea ensimmäisen viikon kuluessa Vakava altistumisen aste ja posttraumaattinen ja psyykkinen oireilu (IES, GHQ) olivat yhteydessä tarjottuun välittömään tukeen 14.2.2011 18

Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Pohdintaa Vakavimmin altistuneet oireilevat pisimpään Altistuksen astetta tulisi heti alusta pitäen arvioida ja altistuneita seuloa Jokelassa kroonisesti oireilevilla oli lähtötilanteessa selkeästi korkeammat IES-pisteet kuin muilla Jos seulonnassa IES-pisteet korkeat, ohjattava spesifisten traumahoitojen piiriin Vakavimmin altistuneille tulisi fokusoidusti tarjota spesifejä hoitoja alusta alkaen Traumafokusoitu hoito Nykyhoitomuodot riittänevät lievemmin altistuneille, mutta eivät ole optimaalisia vaikeasti altistuneille, koska vaikeasti traumatisoituneet eivät näytä toipuvan 1v 4 kk seurannassa

Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Suosituksia Alkuvaiheessa traumatisoituneiden kokoaminen, psykoedukaatio ja rauhoittumisen opettaminen Vanhempien ja muun lähipiirin psykoedukaatio ja kriisitukeen mukaan ottaminen Ammatillisen tuen tarjoaminen tärkeää erityisesti heille joilla perheen ja läheisten tuki ei ole riittävää Opettajien tuki ja psykoedukaatio, opettajat eivät vastaa hoidosta Vertaistuen hyödyntäminen (organisoidut interventiot) Seulonnat Vaikeasti - äärimmäisesti altistuneet ohjattava heti spesifeihin traumahoitoihin ( EMDR; Tf- CBT) Seulonnan toistaminen 3-4 kk kuluttua, riittävän pitkä seuranta (> 2v? ), selkeästi oireilevat spesifin hoidon piiriin

KIITOS!