Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta"

Emilia Hakola
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta 6. Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät Katja Björklund Johtava psykologi, Vaasan kaupunki Psykologian tohtori, psykoterapeutti (YET)

2 Lähtökohtana tutkimukselle Uhrien kohtaaminen koulu- ja opiskelijaterveystyössä (peruskoulu, lukio, AMK, yliopisto) Kokemus siitä, että tavalliset konstit eivät riitä Vai riittävätkö? Huoli siitä, että suuri osa väkivaltaan liittyvistä terveysongelmista jää tunnistamatta Mistä tietoa, täydennyskoulutusta? Tunnistaminen, puheeksi ottaminen, hoitomenetelmät, lainsäädäntö, oikeuskäytännöt, kriminaalipsykologia

3 Tutkimuksen tavoitteista Väkivallan esiintyvyys? Tiedon tuottaminen ja jakaminen - Miten tunnistaisimme oireet ja uhrit helpommin Puheeksi ottaminen, hoitoonohjaus Yhteistyö ja verkostoituminen (moniammatillisuus) Vastuukysymysten pohtiminen: Kuka tekee mitä? Yhdessä vai pallotellen? vrt. kolmas sektori Ilmiön ymmärtäminen monitahoisena ongelmana, yleisen keskustelun herättäminen

4 Tutkimuksen taustasta Nuoret: Tutkimusten/tilastojen mukaan nuoret aikuiset ovat erityisessä riskiryhmässä vv:n suhteen (ks. esim. Optula) Yhteiskunnallinen taso: Ongelmat näkyvät monella tasolla (mm. terveydelliset, sosiaaliset, taloudelliset, juridiset, eettiset ongelmat) Yhtäältä yhteiskunnallinen ja sosiaalipoliittinen ongelma ja toisaalta yksilön ja/tai perheen sisäinen ongelma Väkivallan kasaantuminen, väkivallan polut

5 oli tutkia Tutkimuksen tarkoituksena 1. Väkivallan ja vainoamisen esiintyvyyttä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 2. Millaista väkivaltaa opiskelijat ovat kokeneet - sen yhteyttä fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin - sen yhteyttä terveyspalveluiden käyttöön 3. Millaista vainoamista opiskelijat ovat kokeneet ja miten he ovat siitä selvinneet

6 Tutkimuksen toteutuksesta Ensimmäinen vaihe: Yliopisto-opiskelijoiden terveyskysely YOTT 2004 (Kunttu & Huttunen, 2004) Toinen vaihe: vastanneille lisäkysely väkivaltakokemuksista 921 opiskelijaa vastasi: 70.8 % naisia (N = 652) ja 29.2 % miehiä (N = 269), keski-ikä oli 26 vuotta Väkivallasta kysyttiin mm. seuraavilla kysymyksillä: 1) Oletko koskaan joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi? 2) Oletko koskaan joutunut uhkailun kohteeksi? 3) Oletko koskaan nähnyt perheväkivaltaa perheessäsi?

7 Tuloksia: Väkivaltakokemusten osuus koko otoksessa (%) NAISET n=639 MIEHET n=266 KAIKKI n=905 Liikkum. estäm., töniminen*** Esineellä heittäminen Lyönnin tai potkun yritys*** Lyöminen tai potkiminen*** Kuristamisen yritys** Aseellinen väkivalta* Seks. väkivallan yritys*** Seks. väkivalta*** Muu väkivalta Itseä uhattu fyys. vv:lla*** Läheisiäni uhattu fyys. vv:lla Omaisuutta uhattu vahingoitt.*** Muu uhkaus* Huom. Väkivallan kasaantuminen (polyvitimization) 55% (1-3), 33% (4-6), 12% (>7)

8 Tuloksia: Uhrin suhde väkivallan tekijään (%) NAISET n=252 MIEHET n=169 KAIKKI n=421 Tuntematon*** Ex-kumppani*** Työkaveri Opiskelukaveri*** Ystävä Vanhempi*** Sisarus** Sukulainen* Muu Huom. Yksittäinen uhri saattoi nimetä useamman tekijän

9 Tuloksia: Oireilun määrä Väkivaltakokemuksilla oli yhteyttä lisääntyneisiin oireisiin - Väkivallan kokeminen näkyi lisääntyneinä oireina seuraavasti: * enemmän kaikkia oireita (oireindeksi) * enemmän mielenterveysoireita * enemmän alkoholia (AUDIT > 8 ) naiset 18/32% miehet 34/54% * vähentynyt psyykkisen hyvinvoinnin määrä (GHQ-12) Huom. Vain pieni osa koki vv nykyisessä elämässään

10 Tuloksia: Terveyspalveluiden käyttö Väkivaltakokemuksilla oli yhteyttä terveyspalv. käyttöön Terveyspalveluiden suurkuluttajista oli selkeästi enemmän väkivaltaa kokeneita opiskelijoita verrattuna ei vv:aa kokeneisiin (19.7 % vs %, p <.01) Paljon terveyspalveluita käyttäneiden % osuudet (yli 5 vo-käyntiä/vuosi) ei vv Terveydenhoitaja-käynnit Lääkäri-käynnit** Mielenterveys-käynnit kyllä vv

11 Yhteenvetoa väkivallan esiintyvyydestä Noin 40 % opiskelijoista oli kokenut ainakin yhdenlaista väkivaltaa Noin 30% opiskelijoista oli kokenut ainakin yhdenlaista uhkailua Melkein 50% oli kokenut vähintään yhdenlaista vv tai uhkailua Noin 20% oli todistanut perheväkivaltaa Miehet olivat kokeneet enemmän sekä vv että uhkauksia Kaikista vastaajista 36 % oli kokenut lievää vv, 29 % vakavaa vv, 5 % seksuaalista vv 39 % uhkailua Väkivaltaa kokeneista noin puolet oli saanut fyysisiä vammoja Ikä, jolloin kokenut 1. kerran vv (ka = 13 v.) vrt. tytöillä muu vv 13.3 v. ja seks.vv 10.6 v.

12 Yhteenvetoa ja ajatuksia tulosten pohjalta Väkivallan, uhkailun ja vainoamisen kohteeksi oli joutunut huomattava osa opiskelijoista Miten nämä luvut saataisiin laskemaan? Puolesta näkökulmia on monia: - eettiset syyt - taloudelliset syyt - lääketieteelliset syyt - psykologiset syyt Vastaan äänien huomioiminen, puuttumisen vaikeus

13 Miten tuloksia voitaisiin hyödyntää (1)? Aiheesta keskusteleminen ensisijaista - puheeksi ottaminen (THL) Samalla keskeinen haaste ( vv tappaa dialogin ) - sekä työyhteisössä että asiakastyössä Luoda kommunikaatio- ja työilmapiiri, joka mahdollistaa puheeksiottamisen Oma suhtautuminen; tunteet, arvot, asenteet Oma jaksaminen; työyhteisön tuki, työnohjaus

14 Miten tuloksia voitaisiin hyödyntää (2)? Yhteisistä toimintatavoista sopiminen - Olemassa oleviin toiminta- ja interventiomalleihin tutustuminen, niiden arviointi ja muokkaaminen (ks. linkit) - esim. College Violence White Paper, ACHA) Aito moniammatillinen yhteistyö - Vastuu/rajanveto eri toimijoiden ja viranomaisten kesken - kieli, kulttuuri, toimintatavat Sitoutuminen monella eri tasolla - Ei voi olla vain yksi erikoistyyppi väkivaltavalaistuneet vs. työyhteisö, organisaatio

15 Tuloksista käytäntöön (1) Luoda kommunikaatio- ja työilmapiiri, jonka puitteissa on mahdollista kohdata oppilas/opiskelija esim. kysyä oppilaan vointia, jos se tuntuu aiheelliselta Ongelmia silloin, kun opiskelija ei itse havaitse ongelmiaan, viivyttää avun hakemista tai ei yksinkertaisesti halua apua. Tärkeää, ettei opetus- tai ohjaushenkilökunnan tarvitse omin päin diagnostisoida tai ottaa hoitovastuuta mutta meillä kaikilla kanssaihmisen vastuu toisistamme yli ammattirajojen.

16 Tuloksista käytäntöön (2) Tärkeintä on kohtaaminen ei menetelmä Kohtaaminen voi myös olla menetelmä Validointi on kohtaamista, aitoa läsnäoloa, se on enemmän kuin > empatia Se on kuuntelemista ja pyrkimystä ymmärtää keskustelutaidon ydin on myös tekoja Se on kokemuksen vahvistamista oikeaksi ja oikeutetuksi

17 Tuloksista käytäntöön (3) 1) Perustiedot traumareaktioista (mm. pelko, PTSD) 2) Luo turvalliset puitteet, kohtaa, validoi 3) Jarrut - hidastetaan tarvittaessa, ei kiihdytetä 4) Kehon reaktion, ankkurit, psykofysiologia 5) Se oli silloin nyt on nyt 6) Tietoisuustaito mindfulness ( irti päästäminen )

18 Linkkejä, materiaalia Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, (tilastoja, tutk.tuloksia) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (Heuni), Pohjanmaa-hanke, (tietoa, luentomateriaalia) Äänekosken malli lähisuhdeväkivaltaan, Lähisuhdeväkivalta-projekti, (tutk. -ja kehitt.toim., projektit) *I kansallinen terveydenhuollon väkivaltafoorumi, Vaasan kaupungin rikoksentorjuntayhteistyö (2006), S. Mäenpää Haluux turpaan?! Väkivallan seuraukset Ota väkivalta puheeksi (STM, Etelä-Suomen lääninhallitus) Meillä jokaisella on vastuu (STM:n toimintaohje) Kenelle lyönnit kuuluvat (STM, kuntaopas ennaltaehkäisevään työhön) Ensi- ja turvakotien liitto, Väestöliitto, Tukinainen,

19 Kiitos mielenkiinnosta!

Samankaltaiset tiedostot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä