Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Samankaltaiset tiedostot
Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

kertausta Esimerkki I

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Luento 3: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luvun 10 laskuesimerkit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

nopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora.

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

Mekaniikka, osa 2. Perttu Lantto. Luentokalvot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI

8 Suhteellinen liike (Relative motion)

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Theory Finnish (Finland)

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 11: Periodinen liike

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 11: Periodinen liike

Kvanttifysiikan perusteet 2017

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Kinematiikka. Tommi Lintilä, Kari Tammi (Janne Ojalan kalvoista)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE

6 PISTETULON JA RISTITULON SOVELLUKSIA. 6.1 Pyörivistä kappaleista. Vaasan yliopiston julkaisuja Voiman momentti akselin suhteen avaruudessa

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Shrödingerin yhtälön johto

Liike pyörivällä maapallolla

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

DEE Tuulivoima

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.


Suhteellisuusteorian perusteet 2017

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 13: Periodinen liike

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

Pythagoraan polku

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Tehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla.

Braggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

Sinin muotoinen signaali

Transkriptio:

Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1

Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli. Todellisuudessa kaikki kappaleet koostuvat atomeista ja molekyyleistä, joiden sidokset ovat jousimaisen joustavia. Jäykän kappaleen liike voi olla etenemisliikettä, pyörimisliikettä paikallaan pysyvän pisteen ympäri tai näitä molempia liikkeitä yhdessä.

Pyörimisen kinematiikka Ympyräliikkeen yhteydestä tutut kulmasuureet (kannattaa kerrata). ( t ) d dt d dt pyörimiskulma, yksikkö rad kulmanopeus, rad/s (usein kulmakiihtyvyys,rad/s kier/s, kier/min) Kun kulmakiihtyvyys α on vakio, muuttuvat kulma ja θ ja kulmanopeus ω aikana Δt = t f -t i seuraavasti: 1 f i it ( t ) t f f i i ( f i )

Esimerkki Vinyylilevysoittimen kierrosnopeus on 33⅓ kier/min. Tämä nopeus saavutetaan sekunnissa käynnistämisestä. Laske kulmakiihtyvyys. Kulmanopeus SI-yksiköissä: kier min rad ( 33 1 3 )( )( ) 3. 5 min 60 s kier rad s Oletetaan,että kulmakiihtyvyys on vakio. Silloin. f i t 3. 5 rad s s 1. 75 rad s. s r rad

Kulmanopeuden ja kulmakiihtyvyyden suunnat Pyörimissuunta ilmaistaan kulmanopeuden ω etumerkillä. Pyöriminen nopeutuu, kun kulmakiihtyvyys α on saman merkkinen kuin kulmanopeus ja hidastuu päinvastaisessa tapauksessa.

Kappaleen pisteen nopeuden ja kiihtyvyyden komponentit Pyörimisliikkeessä olevan kappaleen jokainen piste P kiertää pyörimisakselia ympyrärataa pitkin. Nopeudella on vain tangentin suuntainen komponetti. (Radiaalisuunnassa P :n etäisyys akselista ei muutu.) Kiihtyvyydellä on ympyräliikkeen takia radiaalikomponentti ja kulmakiihtyvyyden takia tangentiaalikomponentti. v v r t 0 r a a r t vt r r r

Pyöriminen massakeskipisteen ympäri Vapaana pyörivä kappale pyörii painopisteensä ympäri. Ajatellaan systeemiä, joka koostuu pisteissä (x i,y i ) olevista massa-alkioista m i. Sen painopisteen paikka saadaan laskemalla paikkakoordinaattien massalla painotetut keskiarvot: Kaavat on johdettu kirjan s. 345. Käy tutustumassa!

Yhtenäisen kappaleen massakeskipiste saadaan integroimalla. Esimerkki Tasa-aineisen tangon painopisteen paikka. 1 1 M xcm dm x M M L 1 L L 0 1 dx x L x L 0 dx L x λ = dm/dx =M/L

Pyörimisliikkeen energia Kiinteällä kappaleella on liikeenergiaa, koska kaikki sen hiukkaset liikkuvat. Pyörimisliikkeen liike-energia on summa yksittäisten massapisteiden liike-energioista K rot 1 1 m1v 1 mv... 1 1 m1r1 mr... 1 ( i i i m r ) Määritellään kappaleen hitausmomentti I I m1 r1 mr... i m i r i Pyörimisliikkeen liike-energia Krot 1 I

Esimerkki Lasketaan tangon hitausmomentti keskipisteen kautta kulkevan poikkiakselin suhteen L / M Iy r dm x dx L / L 1 I ML 1

Kappaleiden hitausmomentteja Hitausmomentti riippuu siitä, mikä on pyörimisakseli ja miten massa M on jakautunut kappaleeseen. Akselin merkitys Massan jakautumisen merkitys

Steinerin sääntö Verrataan hitausmomentteja kahden samansuuntaisen akselin suhteen, joista toinen kulkee massakeskipisteen kautta ja toinen on siitä etäisyydellä d. Steinerin sääntö I I cm Md I I cm Md I dm x dm ( x' d) dm ( x' ) d dm d dm x' I d M 0 cm

Esimerkki Lasketaan kuvan härvelin hitausmomentti sivua vastaan kohtisuoran, pisteen O kautta kukevan akselin suhteen. Oletetaan tangot kevyiksi palloihin verrattuna. I m r i i mb Ma mb Ma Ma mb Mikähän hitausmomentti mahtaa olla, jos akseli kulkeekin toisen punaisen pallon kautta? Tai viereisen kuvan tilanteessa?

Vääntömomentti Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima riippuen työntämiskohdasta ja suun-nasta Voiman vääntövaikutus riippuu kolmesta asiasta Voiman F suuruudesta Voiman vaikutuskohdan etäisyydestä kääntymisakselista Voiman suunnasta Voiman vääntömomentti rf sin Vääntömomnetti on voiman vastine pyörimisliikkeessä [] = Nm ( J )

Vääntömomentti on Vaikutuspisteen etäisyys akselista (r) voiman tangentiaalinen komponentti (Fsin) (Kuva a) Voima voiman vaikutussuoran kohtisuora etäisyys (d) pyörimisakselista (Kuva b)