Autoalan perustutkinto

Samankaltaiset tiedostot
Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

VALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Sisällys

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Tutkinnon perusteet. Taideteollisuusalan erikoisammattitutkinto

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

OHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja.

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnist Kaikki perustutkinnot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet:

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

VAASAN AMMATTIOPISTO

Luonnonvara- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO. Eläintenhoidon osaamisala. Eläintenhoitaja

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

VAASAN AMMATTIOPISTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA TOTEUTTAMINEN Hakeutuminen opintoihin Ammatillinen peruskoulutus

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA


Vastuukäyttäjän tehtävät

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA

Korkeakouluhakujen uudistus infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä Tuloksia ja käytäntöjä

Hoivamaatalous: huipputasolla

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

TODISTUS OSAAMISESTA. Nimi: Sotu: Vantaan nuorten työpaja: Pajan nimi tähän Aika:

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 201/ /2016

OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

LPM-lista (lisäykset, poistot, muutokset) lukuvuodelle eli opintoihin lukuvuodelle tehdyt keskeiset muutokset

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Arvioijana toimiminen

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

VAASAN AMMATTIOPISTO

Suomi 100 -tukiohjelma

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

Autoalan perustutkinto, automaalari

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma AMMATILLISET OPINNOT 90 OV Työtehtävän suunnittelu 10 ov

VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA. Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusvalvoja

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv

Transkriptio:

Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autmaalauksen saamisala, autmaalari Hyväksytty 13.8.2015

SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autmaalauksen saamisalan, autmaalari, tteutus ammatillisena peruskulutuksena Savn ammatti- ja aikuispistssa... 6 2 Ammatilliset tutkinnn sat... 7 2.3 Autmaalauksen saamisalan, autmaalari, paklliset tutkinnn sat... 7 2.2.1 Hult- ja krjaustyöt... 7 2.3.1 Phjustustyöt... 10 2.3.2 Ruiskumaalaustyöt... 13 2.7 Valinnaiset tutkinnn sat... 16 2.7.11 Eri materiaalien krjaus- ja maalaustyöt... 16 2.7.12 Autkrintyöt... 19 2.7.13 Kuvimaalaustyöt... 22 2.7.27 Yritystiminnan suunnittelu... 25 2.7.31 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen... 28 2.7.32 Yrityksessä timiminen... 30 2.7.33 Huippusaajana timiminen... 33 3 Yhteiset tutkinnn sat... 36 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen... 37 3.1.1 Äidinkieli... 37 3.1.1.1 Äidinkieli, sumi, pakllinen... 37 3.1.1.1 Äidinkieli, sumi, valinnainen... 38 3.1.1.5 Äidinkieli, sumi tisena kielenä, pakllinen... 40 3.1.1.5 Äidinkieli, sumi tisena kielenä, valinnainen... 42 3.1.2 Tinen ktimainen kieli, rutsi... 43 Rutsi, pakllinen... 43 3.1.3 Vieraat kielet... 44 3.1.3.1 Vieras kieli, Englanti... 44 Englanti, pakllinen... 44 Englanti, valinnainen... 45 Venäjä, valinnainen... 47 Saksa, valinnainen... 49 Ranska, valinnainen... 50 Espanja, valinnainen... 52

3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen... 55 3.2.1 Matematiikka... 55 Matematiikka, pakllinen... 55 Matematiikka, valinnainen... 56 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 57 Fysiikka ja kemia, pakllinen... 57 Fysiikka ja kemia, valinnainen... 58 3.2.3 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 60 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, pakllinen... 60 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, valinnainen... 61 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen... 63 3.3.1 Yhteiskuntataidt... 63 Yhteiskuntataidt, pakllinen... 63 Yhteiskuntataidt, valinnainen... 64 3.3.2 Työelämätaidt... 65 Työelämätaidt, pakllinen... 65 Työelämätaidt, valinnainen... 66 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystiminta... 68 Yrittäjyys ja yritystiminta, pakllinen... 68 Yrittäjyys ja yritystiminta, valinnainen... 69 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet... 70 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, pakllinen... 70 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, valinnainen... 72 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen... 75 3.4.1 Kulttuurien tuntemus, valinnainen... 75 3.4.2 Taide ja kulttuuri, valinnainen... 77 3.4.3 Etiikka, valinnainen... 78 3.4.5 Ympäristösaaminen, valinnainen... 79 3.4.6 Osa-alueita khdista 3.1.1 3.3.4, valinnainen... 81 4 Vapaasti valittavat tutkinnn sat... 82 4.5 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnn sia... 82 4.5.1 Ammattitaita syventäviä ja laajentavia pintja työssäppien... 82

4 JOHDANTO Savn ammatti- ja aikuispistn ammatillisten perustutkintjen tutkintkhtainen petussuunnitelma n sa kulutuksen järjestäjän petussuunnitelmaa. Kulutuksen järjestäjän petussuunnitelman yhteisessä sassa n linjattu petuksen tteuttamiseen liittyviä asiita. Uusi petussuunnitelma tulee vimaan 1.8.2015 alkavassa kulutuksessa. Ammatillisen perustutkinnn tutkinnn sien tavitteet vat samat riippumatta siitä, surittaak piskelija tutkinnn ammatillisena peruskulutuksena (petussuunnitelmaperusteisena) tai näyttötutkintna. Tarvittaessa näyttötutkinnn surittaja hankkii puuttuvan saamisen sallistumalla tutkintn valmistavaan kulutukseen. OPH:n tutkinnn perusteet: Autalan perustutkint, autmaalauksen saamisala, autmaalari Ammatillisen perustutkinnn surittaminen ammatillisena peruskulutuksena Ammatillisen perustutkinnn laajuus ammatillisessa peruskulutuksessa n 180 saamispistettä (sp). Ammatillinen perustutkint mudstuu ammatillisista tutkinnn sista 135 (sp), yhteisistä tutkinnn sista 35 (sp) ja vapaasti valittavista tutkinnn sista 10 (sp). Ammatilliseen perustutkintn sisältyy työssäppimista vähintään 30 saamispistettä. Opiskelijan henkilökhtaisessa piskelusuunnitelmassa (HOPS) aikaisemmin hankittu saaminen tunnistetaan ja tunnustetaan saksi tutkinta. Ammatillisen peruskulutuksen tutkintkhtainen petussuunnitelma sisältää kuvan tutkinnn rakenteesta; ammatilliset tutkinnn sat, yhteiset tutkinnn sat sekä vapaasti valittavat tutkinnn sat. Ammatilliset tutkinnn sat sisältävät ammattitaitvaatimukset, teemat, ppimisen ja saamisen arviinnin. Ammatillisten tutkinnn sien ammattisaamisen näyttöjen tteutus- ja arviintisuunnitelmat n hyväksynyt ammattisaamisen timielin. Yhteiset tutkinnn sat sisältävät saamistavitteet, keskeisen sisällön, saamisen hankkimisen ja saamisen arviinnin. Ammatillisten ja yhteisten tutkinnnsien pintjen integrinti n kirjattu tutkinnn siin. Oppilaitksen tarjamat valinnaiset tutkinnn sat n esitetty kuvassa Autalan perustutkinnn, autmaalarin saamisalan, autmaalari, tteutus ammatillisena peruskulutuksena Savn ammattija aikuispistssa. Savn ammatti- ja aikuispistssa piskelijalla n mahdllisuus surittaa Ammattisaajan työkykypassi, jka sisältyy ammatillisiin ja yhteisiin tutkinnn siin. Tavitteena n lisätä piskelijiden tietja, taitja ja mtivaatita hulehtia masta terveydestään ja hyvinvinnistaan piskelun aikana ja sen jälkeen. Osa Työkykypassista suritetaan vapaa-ajan timintana. Opiskelijalla n mahdllisuus surittaa kulutuksen aikana seuraavia pintplkuja mien tavitteidensa mukaisesti: kansainvälisyysplku, yrittäjyysplku, jatk-pintplku, huippusaamisen plku ja urheiluplku.

5 Ammatillisen perustutkinnn surittaminen näyttötutkintna Näyttötutkintna suritettavan perustutkinnn valmistavan kulutuksen ammattitaitvaatimukset vat samat kuin ammatillisen peruskulutuksen. Osaamispisteytystä ei kuitenkaan käytetä näyttötutkintna suritettavan perustutkinnn yhteydessä. Tutkintkhtaisissa näyttötutkintn valmistavan kulutuksen suunnitelmissa ja näyttötutkintjen järjestämissuunnitelmissa kuvataan näyttötutkintn ja siihen valmistavaan kulutukseen hakeutumisen, tutkinnn surittamisen ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistamisen tteutus. Valmistavan kulutuksen suunnitelmaa ja näyttötutkintjen järjestämissuunnitelmaa hjaavat valtakunnalliset tutkintjen perusteet. Kuhunkin tutkintn laadittava valmistavan kulutuksen suunnitelma sisältää tarvittavan ammattitaidn sisällöt ja tteutustavat. Valmistavien kulutusten alituksista, hakuajista, pääsyvaatimuksista ja hakumenettelyistä sekä tutkinnn surittamismahdllisuuksista infrmidaan ajantasaisesti ppilaitksen nettisivuilla ja esitteissä. Näyttötutkintna suritettavaa ammatillista perustutkinta hjeistetaan ammatillista aikuiskulutusta kskevan lainsäädännön perusteella Savn ammatti- ja aikuispistn asiakirjissa Opetussuunnitelman yhteinen sa ja Näyttötutkinttiminnan suunnitelma.

6 Autalan perustutkint 180 sp Yhteiset tutkinnn sat 35 sp Autmaalauksen saamisala, autmaalari Hult- ja krjaustyöt, 30 sp Phjustustyöt, 30 sp Ruiskumaalaustyöt, 30 sp Paklliset tutkinnn sat, 90 sp Valinnaiset tutkinnn sat Valittava yhteensä 45 sp Eri materiaalien krjaus- ja maalaustyöt, Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp 15 sp Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta, Autkrintyöt, 15 sp 10 15 sp Kuvimaalaustyöt, 15 sp Tutkinnn sa ammatti- tai erikisammattitutkinnsta, 15 sp Tutkinnn sa ammattikrkeakulupinnista, 15 sp Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp Yrityksessä timiminen, 15 sp Huippusaajana timiminen, 15 sp Paikallisesti tarjttava tutkinnn sa, 5 15 sp Tutkinnn sa vapaasti valittavista tutkinnn sista, 5 15 sp Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, 11 sp Matemaattislunnntieteellinen saaminen, 9 sp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 sp Kuvi 1. Autalan perustutkinnn, autmaalauksen saamisalan, autmaalari, tteutus ammatillisena peruskulutuksena Savn ammatti- ja aikuispistssa

7 2 Ammatilliset tutkinnn sat, 135 sp 2.3 Autmaalauksen saamisalan, autmaalari, paklliset tutkinnn sat, 90 sp 2.2.1 Hult- ja krjaustyöt, 30 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa asiakaspalvelutilanteen ttaen humin mttriajneuvjen krjausehdt ja autalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset massa työssään neuva asiakasta autn teknisissä ngelmissa alalla tarvittavan sanastn autn kknaisrakenteen ja järjestelmien timintatavan hakea ja nudattaa autnvalmistajan krjaushjeita käyttää autn hultn ja krjaukseen tarkitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja hultaa niitä ikealla tavalla surittaa autn krinhulln tunnistaa autn krihulln yhteydessä esiin tulevat krrsinestn puutteet ja saa neuva asiakasta jatktimenpiteistä tehdä autn pyörien tarkastuksen surittaa autn tarkastuksen mekaanisella taslla määräaikaiskatsastusta varten krjata tarkastus- ja hulttöiden yhteydessä havaitsemiaan yksinkertaisia vikja autalalle svellettavia sähkötekniikan peruslakeja siten, että pystyy tekemään jännitemittauksia lukea yksinkertaisia autn sähkökaaviita käyttää tiet- ja viestintätekniikan laitteita ja alan hjelmistja sujata ajneuvn hult- ja krjaustimenpiteiden ajaksi timia tulitöistä annettujen turvallisuusmääräysten mukaisesti hulehtia työpaikkansa työsujelusta ja ympäristönsujelusta autkrjaamtiminnassa käytettävien pyrteknisten laitteiden käsittelyn käyttää raaka-aineita taludellisesti sekä saa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusikäytön periaatteet ylläpitää työkykyään yrittäjyyden periaatteet hult- ja krjaustöissä. Opiskelija tai tutkinnn surittaja surittaa SFS 6002 pätevyyden TEEMAT Autn rakenne ja sanast autn rakenteeseen, järjestelmiin ja alan sanastn tutustuminen (integrinti: englanti, matematiikka, fysiikka ja kemia)

8 Krjaamtiminta hultn tarkitettujen työvälineiden ja laitteiden käyttö ja hult asiakaspalvelu (myös rutsi ja englanti) alan tietjärjestelmät (tiet- ja viestintätekniikka) hult-hjeet (englanti) autalan krjausehdt ja lainsäädäntö taludellinen ja laadukas timinta Työturvallisuus Turvallinen työskentely tulityöt ensiapu työturvallisuus ympäristönsujelu (ympäristötiet) ilmastintilaite turvavarusteet SFS 6002 Autn hultaminen hullssa käytettävät materiaalit, kemikaalit, nesteet ja viteluaineet pyörien asentkulmien tunteminen krin hult rengastyöt katsastustarkastus jännitteen mittaus OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä hult- ja krjaustöitä ajneuvkrjaamssa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Autmaalamissa ja krikrjaamissa ei yleensä tehdä lainkaan hult- ja krjaustyöt tutkinnn san työtehtäviä, eikä näissä yrityksissä le näihin töihin liittyviä krjaamvarusteita, laitteita ja työkaluja. Sen vuksi niiltä sin, kun työssäppimispaikalla ei vida sittaa hult- ja krjaustyöt tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan saamiset surittaa ppilaitksessa.

9 Esimerkki Opiskelija n työssäppimassa autmaalaamssa, jssa ei le autjen hult- ja krjaustöihin vaadittavia krjaamlaitteita eikä siellä tehdä hultja, vi piskelija sittaa hult- ja krjaustyöt tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaaditun saamisen ppilaitksessa. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: asiakaspalvelu autn hult tarkastus, vianetsintä ja krjaus työvälineet ja materiaalit Työn perustana levan tiedn hallinta: asiakaspalvelu ja yrittäjyys autn kknaisrakenteen ja järjestelmien timinta renkaat ja vanteet sähkötekniikka tiet- ja viestintätekniikan tuntemus Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattietiikka turvavarusteet ja ilmastintilaite Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät hult- ja krjaustyöt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.

10 2.3.1 Phjustustyöt, 30 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa tulkita ja käyttää kustannusarviita töissään (matematiikka ) tehdä autn sujauksen ennen phjustustöiden alittamista hakea ja nudattaa autn- ja maalinvalmistajan krjaushjeita (englanti) käyttää esikäsittely- ja phjustustöissä tarvittavia materiaaleja ja työvälineitä tehdä pintavaurin ikaisutyön asianmukaisia välineitä käyttäen sekä hulehtia khteen krrsinehkäisyn säilymisestä yleisimmin käytettävät hintatekniikat ja materiaalit phjustaa maalattavan työkhteen hyvää krjaustyötapaa nudattaen ruiskuttaa phja- ja himamaaleja sekä valita ikean maaliruiskun materiaalin mukaan hulehtia työvälineiden puhtaudesta ja timivuudesta käyttää tiivistysmateriaaleja ja valita käyttökhteen mukaan ikean materiaalin autmaalaamssa käytettävien aineiden turvallisuusmerkinnät työskennellä työturvallisesti ylläpitää työkykyään arviida työnsä laatua. Opiskelija tai tutkinnn surittaja surittaa SFS 6002 pätevyyden TEEMAT Materiaalit ja työvälineet tiivistysmassat phjustusmateriaalit (kitit, phja- ja himamaalit) puhdistusaineet krrsinesttutteet himatutteet hintavälineet (käsi ja kneet) maaliruiskut tutteiden turvallisuusmerkinnät Pintavaurin ikaisu pienen pintavaurin ikaisu Phjustus-, kittaus- ja hintatyö hintatekniikat kittaus sujaaminen phja- ja himamaalin ruiskutus

11 OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autmaalaamssa phjustustöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla suritettavat tehtävät eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Esimerkiksi: Opiskelija n työssäppimassa autmaalaamssa, ja piskelija tekee phjustustöitä, mutta ei tee kustannusarvita tietknehjelmalla. Opiskelija vi sittaa tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaaditun puuttuvan saamisen ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: työvälineet ja materiaalit sujaus esikäsittely phjustus tiivistys- ja kiveniskumassat

12 kustannusarvit kestävä kehitys Työn perustana levan tiedn hallinta: phjustusmateriaalit esikäsittely phjustustyöt phjatutteiden ruiskutus tiivistys- ja kiveniskumassat kustannusarvit Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät työt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.

13 2.3.2 Ruiskumaalaustyöt, 30 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa käsitellä, puhdistaa ja varastida käytettäviä työvälineitä ja materiaaleja työturvallisuusmääräyksien mukaisesti sekä hultaa niitä hakea ja nudattaa autn- ja maalinvalmistajan krjaushjeita löytää silmämääräisesti värikartastn avulla ikean värisävyn maalattavaan khteeseen sävyttää värejä sekitusknejärjestelmällä ruiskuttaa sa- ja kkmaalauksia tehdä häivytysmaalauksia eri maalausmateriaaleilla krjata mahdlliset maalausvirheet viimeistellä autn ennen luvutusta asiakkaalle yrittäjyyden periaatteet ruiskumaalaustöissä työskennellä työturvallisesti ylläpitää työkykyään hulehtia syntyvistä maalausjätteistä ja ympäristön sujelusta. TEEMAT Materiaalit ja työvälineet maalitutteet maaliruiskut hinta- ja kiilltuskneet sujaimet tutteiden turvallisuusmerkinnät Maalien sävytys sävytys sekitusknejärjestelmällä Maalausten viimeistely maalausvirheen krjaus maalipinnan viimeistely Maalaustekniikka taludellinen ja laadukas timinta sävytys sekitusknejärjestelmällä sa-, paikka- ja kkmaalaus häivytysmaalaus maalausvirheen krjaus maalipinnan viimeistely työturvallisuus

14 OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autmaalaamssa ruiskumaalaustöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla suritetut tehtävät eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Esimerkki: Opiskelija n työssäppimassa autmaalaamssa, jssa hän tekee ruiskumaalaustöitä, mutta ei häivytysmaalausta ja värin sävytystä, niin piskelija vi tehdä puuttuvat sat ppilaitksessa ja ne arviidaan muuna saamisen arviintina. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: työvälineet ja materiaalit ruiskutustekniikka häivytysmaalaus maalausvirheet maalipinnan viimeistely viimeistely ngelmajätteet värin sävytys

15 Työn perustana levan tiedn hallinta: materiaalit ruiskutustekniikka häivytysmaalaus maalausvirheet ja maalipinnan viimeistely sävytys yrittäjyys Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattietiikka Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät maalaustyöt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.

16 2.7 Valinnaiset tutkinnn sat 2.7.11 Eri materiaalien krjaus- ja maalaustyöt, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa kerta- ja kestmuvien perusminaisuudet ja niiden vaikutuksen krjaukseen ja maalaukseen hakea ja nudattaa autn- ja maalinvalmistajan krjaushjeita esikäsitellä muvisat krjata vauriituneita ajneuvn eri materiaalista valmistettuja sia phjustaa ja maalata muvisia eri menetelmillä käyttää muvinmaalaukseen ja krjaukseen tarvittavia lisäaineita työturvallisesti, taludellisesti sekä ympäristöystävällisesti. TEEMAT Materiaalit ja työvälineet maalitutteet sujaimet työturvallisuus turvamääräykset ja turvallisuustekijät tutteiden turvallisuusmerkinnät kerta ja kestmuvit lisäaineiden ikea käyttö jätteiden lajittelu ja kierrätys työvälineiden käyttö ajneuvkhtaiset hjeet hultn tarkitettujen työvälineiden ja laitteiden käyttö ja hult asiakaspalvelu (myös rutsi ja englanti) alan tietjärjestelmät (tiet- ja viestintätekniikka) hult-hjeet (englanti) autalan krjausehdt ja lainsäädäntö taludellinen ja laadukas timinta Muvisien krjaus muvisien hitsaus- ja liimausmenetelmät Muvisien phjustus ja maalaus muvisien esikäsittely, phjustus ja maalaus OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltu-

17 vassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autmaalaamssa erilaisten muvisien krjaus- ja maalaustöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia, arviintikhteita ja kriteerejä. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla suritetut tehtävät eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Esimerkki Opiskelija n työssäppimassa autmaalaamssa, jssa piskelija tekee muvipuskurin maalauksen. Niiltä sin js autmaalaamssa ei tehdä muvisan krjausta, vi piskelija tehdä puuttuvan san ppilaitksessa ja se arviidaan muuna saamisen arviintina. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: esikäsittelyn hallinta materiaalien hallinta krjauksen hallinta phjustuksen hallinta maalauksen hallinta Työn perustana levan tiedn hallinta: muvilaadut lisä-aineet

18 Elinikäisen ppimisen avaintaidt: kestävä kehitys arviinti vurvaikutus- ja yhteistyökyky terveys turvallisuus ja timintakyky ammattitaidn itsearviinti alitekyky ja yrittäjyys Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät krjaus- ja maalaustyöt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.

19 2.7.12 Autkrintyöt, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa hakea ja nudattaa autnvalmistajan krjaushjeita irrttaa ja asentaa maalaustöiden yhteydessä tarvittavia autn krin sia vaihtaa eri aineen liitstekniikita käyttäen vauriituneen krin san ikaista pienen pintapellin vaurin irrttaa ja asentaa lasit maalaustöiden yhteydessä säätää vet ja luukut tilaansa krrsinestkäsitellä vaihdetut tai krjatut krin sat. TEEMAT Materiaalit ja työvälineet tiivistysmassat phjustusmateriaalit puhdistusaineet krrsinesttutteet himatutteet hintavälineet (kneet) ikaisuvälineet (vasarat ja vastimet) hitsauslaitteet tutteiden turvallisuusmerkinnät Oikaisutyö pintavaurin ikaisu hintatekniikat krrsinest sujaimet taludellinen ja laadukas timinta ympäristönsujelu (ympäristötiet) Krin san vaiht sujaaminen irt-sien vaiht ja svitus Lasin vaiht ven lasien vaiht työturvallisuus OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimis-

20 paikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä krinkrjaustöitä autmaalaamssa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia, arviintikhteita ja kriteerejä. Ammattisaamisen näytöllä arviidaan vähintään autn krinkrjaustyö autmaalaamssa. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla suritetut tehtävät eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Esimerkki Opiskelija n työssäppimassa autmaalaamssa, jssa hän tekee pintavaurin ikaisuja, mutta ei lasin vaihtja, niin piskelija vi tehdä puuttuvat sat ppilaitksessa ja ne arviidaan muuna saamisen arviintina. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: työvälineiden ja materiaalien hallinta krrsinestn hallinta krin pintasien ikaisun hallinta kestävä kehitys lasien vaihdn hallinta Työn perustana levan tiedn hallinta: krirakenteet ja materiaalit krrsinestkäsittelyn tuntemus krin sien kiinnitysmenetelmien tunteminen

21 Elinikäisen ppimisen avaintaidt: kestävä kehitys arviinti vurvaikutus- ja yhteistyökyky terveys turvallisuus ja timintakyky ammattitaidn itsearviinti alitekyky ja yrittäjyys Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät krinkrjaustyöt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.

22 2.7.13 Kuvimaalaustyöt, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa teipata ja maalata raidituksia tehdä yksinkertaisia kuvia mallineen avulla asemida ja kiinnittää tarratekstejä phjustaa maalattavan khteen erikismaalausta varten tehdä tehste- ja mnikerrsmaalauksia. TEEMAT Materiaalit ja työvälineet ensiapu työturvallisuus turvamääräykset ja turvallisuustekijät tutteiden turvallisuusmerkinnät apu-ja lisäaineiden ikea käyttö työtarvikkeet ja mallineet jätteiden lajittelu ja kierrätys työvälineiden käyttö ajneuv khtaiset hjeet maalitutteet maaliruiskut Raiditus ja teippaus raiditusten ja kuviiden teippaukset ja maalaukset Erikismaalaukset tehstemaalaukset mnivärimaalaukset OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa.

23 OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autmaalaamssa kuvimaalaustöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia, arviintikhteita ja kriteerejä. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla suritetut tehtävät eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Esimerkki: Opiskelija n työssäppimassa autmaalaamssa, jssa hän tekee erikismaalauksia ja tekstien aseminteja sekä kiinnittämistä, mutta ei tee kuvimaalauksia eikä raidituksia, niin piskelija vi tehdä puuttuvat sat ppilaitksessa ja ne arviidaan muuna saamisen arviintina. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: työvälineiden ja materiaalien hallinta phjustuksen hallinta raidituksen hallinta kuvimaalauksen hallinta erikismaalauksen hallinta tekstien aseminnin ja kiinnittämisen hallinta Työn perustana levan tiedn hallinta: phjustus raiditus kuvimaalaus erikismaalaus Elinikäisen ppimisen avaintaidt: kestävä kehitys

24 arviinti vurvaikutus- ja yhteistyökyky terveys turvallisuus ja timintakyky ammattitaidn itsearviinti alitekyky ja yrittäjyys Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät kuvimaalaustyöt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.

25 2.7.27 Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa arviida man saamisensa tutteistamista tai markkinilla levaa liiketimintamahdllisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmudn laatia yritykselle liiketimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat. TEEMAT Osaamisen tutteistaminen ja liiketimintamahdllisuuksien arviinti henkilökhtaiset minaisuudet; saaminen, asiantuntemus ja yrittäjävalmiudet yrittäjyystesti (esim. www.yrittajatesti.fi) kehittämissuunnitelma yrittäjänä timimiseksi saamisen tutteistaminen tutustuminen eri timialihin ja niiden tulevaisuuden näkymiin, kehitykseen ja mahdllisuuksiin man yritystiminnan käynnistämisen kannalta yritystiminnan suunnittelun ja tteutuksen eri vaiheiden kartitus markkinarakjen kartitus markkiniden innvatiiviset liiketimintamahdllisuudet Liiketimintaympäristön ja kilpailutilanteen selvittäminen mikä n yrityksen liiketimintaympäristö timintaympäristön käsitteet perustettavan yrityksen timialan lainsäädäntö, kilpailulain pääsisältö mitä n kilpailu, erilaiset kilpailutilanteet alan tämänhetkisen kilpailutilanteen tuntemus ja sen selvittäminen asiakkaat ja kysyntä Liikeidean kehittäminen, yritysmudn valinta ja perustamisasiakirjat liikeidean ja timinta-ajatuksen kehittäminen justavan liikeideamallin laatiminen liikeidean esittäminen ja asiakashyötyjen kuvaaminen yritysmudn valitseminen timinimi avin yhtiö kmmandiittiyhtiö sakeyhtiö suuskunta valitun yritysmudn perustamisasiakirjjen laatiminen yrityksen lpettamistimet Liiketimintasuunnitelman laatiminen ja liitteet markkiniden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymien selvittäminen eri timintjen hallinninnista ja resurssinnista realistisen ja perustellun suunnitelman esittäminen (sis. mahdllisen ulkpulisten palvelujen käytön)

26 myynti markkininti tutant stt lgistiikka teknlgiset ratkaisut kirjanpit budjetin ja rahitussuunnitelman laatiminen yrityksen riskienhallinta-analyysin ja turvallisuussuunnitelman tekeminen OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa tteutetaan työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa ppiminen ppilaitksella vi vurtella esim. viikittain työssäppimisena ja / tai työpaikalla tapahtuvana ppimisena ppiminen vidaan tteuttaa esim. prjektippimisena, jssa ppimistehtävät etenevät yritystiminnan suunnitteluvaiheiden mukaisesti ja jsta syntyy esim. prtflikansi, blgi tai muu yritystiminnan suunnittelua kuvaava dkumentinti Työpaikalla tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa tteutetaan työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa, esimerkiksi: yrittäjä- ja yritysvierailuina yrittäjien kumppanuus- tai kummiyritystimintana yksilöiden tai pienryhmien kanssa harjitusyritystimintana NY - Nuri Yrittäjyys -timintana työssäppimista vähintään 4,5 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja timintaan liittyvät tehtävät. Tarvittaessa ammattisaamisen näyttö tteutetaan sittain tai kknaan ppilaitsnäyttönä tutkinnn san lunteen vuksi. Tutkinnn san tavitteena n, että piskelija saa suunnitella uuden perustettavan yrityksen timintaa ja tehdä siihen liittyviä kartituksia, valintja ja suunnitelmia. Näitä ei vida tehdä j timivassa yrityksessä. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä.

27 Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kknaisuuden hallinta laadukas timinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta: tiet- ja viestintätekniikan käyttäminen liiketimintaympäristön selvittäminen yrityksen perustaminen liiketimintasuunnitelman laatiminen Työn perustana levan tiedn hallinta yritysmudn valinta sekä tiedn hankinta liittyen yrityksen perustamiseen ja lpettamiseen liiketimintasuunnitelman laatiminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisutaidt vurvaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti -

28 2.7.31 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa tunnistaa työpaikalla työssäppimiseen tai ammattisaamisen näyttöön spivat työtehtävät ja selvittää niiden arviinnin khteet ja arviintikriteerit neuvtella työyhteisössä työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta valmistella yhteistyössä pettajan ja työpaikkahjaajan kanssa työssäppimisen ja ammattisaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita piskelijita työpaikalla tai ppilaitksissa tehtäviin töihin, timintatapihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja kulutusmahdllisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjakslla leville piskelijille käydä hjauskeskusteluja, kehittää timintaansa palautteen perusteella ja svitella näkemyserja timia erilaisten ppijiden ja työtvereiden kanssa vastaanttaa ja antaa kehittävää palautetta itsearviida työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöään ennalta svittujen arviinnin khteiden ja arviintikriteereiden mukaan arviida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän saa timia ja hjata myös muita timimaan työturvallisuushjeiden mukaisesti. TEEMAT Työpaikkahjaajan tehtävät man ammattialan tutkintjen perusteet ja petussuunnitelmat työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen suunnitelmat arviintihjeet ja -kriteerit erilaiset piskelijat työsujelu ja työturvallisuusmääräykset palautteet Ohjaajan tehtävässä timiminen työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen suunnittelu perehdyttäminen hjauskeskustelut itsearviinti timinnan kehittäminen arviinti OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen lähipetus ppimistehtävät verkk-piskelu, Mdle

29 Työpaikalla tapahtuva ppiminen työssäppiminen vähintään 4 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa tekemällä suunnitelman ammattisaamisen näytöstä tai työssäppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön timintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvii työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergnmiakysymykset man työn salta. Opiskelija kartittaa mahdllisuudet tteuttaa työssäppimista ja ammattisaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysi man työssäppimisensa ja ammattisaamisen näyttönsä arviinnit. Ammattisaamisen näyttö annetaan pääsääntöisesti jnkin muun ammattisaamisen näytön yhteydessä. Ammattisaamisen näyttöä vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kknaisuuden hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: piskelijan hjaaminen piskelijan arviinti Työn perustana levan tiedn hallinta: man alan työelämän ja ammatillisen kulutuksen tunteminen petussuunnitelmien tunteminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti -

30 2.7.32 Yrityksessä timiminen, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa arviida man alan tarjntaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tutteistamisen lähtökhdista täsmentää taludellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää timinta-ajatuksen suunnitella yrityksen timintaa tavitteellisesti ja asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen timintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketiminnan edellyttämiä verkstja esitellä yrityksen timintaa erilaisissa tilanteissa käyttää timinnassaan apuna tiet- ja viestintätekniikkaa timia yrityksessä sana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen timintaan ja päätöksentekn arviida yrityksen kehittämistarpeita. TEEMAT Liiketimintaympäristön selvittäminen man alan tarjnnan ja ptentiaalisten uusien asiakkaiden arviinti tutteistamisen lähtökhdista timialatarkastelu: tl -timialalukitus timialan kilpailutilanne kilpailija-analyysi markkina-alueella asiakasptentiaali markkina-alueella Liikeidean täsmentäminen ja yrityksen timinnan suunnittelu taludellisesti kannattavan liikeidean täsmentäminen ja timinta-ajatuksen kehittäminen timialaa kskevien säädösten selvittäminen liiketiminnan suunnitteluun tarvittavan tiedn hankinta kannattavuusselvityksen laatiminen yrityksen liikeidean kannattavuuden arviinti (tulslaskelma) yrityksen timinta-ajatuksen jalstaminen kannattavuuden parantamiseksi yrityksen timinnan suunnittelu tavitteellisesti ja asiakaslähtöisesti asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen (asiakaskyselyt) tavitteen asettaminen (timinnallinen, taludellinen, muu) Yrityksen työtehtävien tekeminen erilaiset yrityksen timintaan liittyvät työtehtävät materiaalihankinnat, tutteiden valmistaminen, markkininti, myynti ja jakelu alan työturvallisuuden humiiminen ja riskien ennakinti yhteistyökumppaneiden hankinta ja verkstituminen lemassa levan yhteistyöverkstn tunnistaminen verkstituminen uusille alueille tiet- ja viestintätekniikka nykyaikaisen tiettekniikan mahdllisuudet (pilvipalvelut, ssiaalinen media)

31 tietturva verkssa timimisessa yrityksen viestintäkäytäntö ryhmän jäsenenä sekä itsenäisenä päätöksentekijänä timiminen työryhmän rlitus ja yhteistyö itsenäinen timinta sana ryhmän työskentelyä tiedn välitys ryhmän sisällä (kkntumiset, viestintävälineet) yrityksen timinnan esittely erilaisissa tilanteissa myynti, markkininti, yhteistyökumppaneiden hankinta, palveluiden hankinta, rahittajatapaamiset ja lgistiikka yrityksen kehittämistarpeiden arviinti mat havainnt yrityksen vahvuuksista ja heikkuksista asiakaspalaute, palautteen keräysmenetelmät liiketiminnan päättäminen ja lpettamisasiakirjat OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa vidaan tteuttaa työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa (esim. yrittäjien kumppanuus- tai kummiyritystiminta yksilöiden tai pienryhmien kanssa) ppiminen ppilaitksella vi vurtella esim. viikittain työssäppimisena ja / tai työpaikalla tapahtuvana ppimisena ppiminen vidaan tteuttaa esim. prjektippimisena, jssa ppimistehtävät etenevät yritystiminnan mukaisesti ja jsta syntyy esim. prtflikansi, blgi tai muu yrityksessä timimista kuvaava dkumentinti Työpaikalla tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa tteutetaan työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa, esimerkiksi: NY - Nuri Yrittäjyys -timintana harjitusyritystimintana mana yritystimintana työssäppimista vähintään 7,5 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä timimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri timijiden kanssa esim. yrityksessä, massa yrityksessään, harjitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä.

32 Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu työn kknaisuuden hallinta ajankäytön hallinta laadukas timinta ja kustannustietinen timinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta: tiet- ja viestintätekniikan käyttäminen liiketimintaympäristön selvittäminen liikeidean täsmentäminen yrityksen timinnan suunnittelu yhteistyökumppaneiden hankkiminen yrityksen työtehtävien tekeminen yrityksen timinnan esittely liiketiminnan kehittäminen yrityksen lpettaminen Työn perustana levan tiedn hallinta: liiketimintaympäristön selvittäminen liikeidean täsmentäminen ja yrityksen timinnan suunnittelu yrityksen työtehtävien tekeminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti Tarvittaessa liikeidean täsmentäminen yrityksen timinnan suunnittelu yhteistyökumppaneiden hankkiminen yrityksen lpettaminen Arviinti T1 - K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta

33 2.7.33 Huippusaajana timiminen, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa työskennellä alan huippusaamista vaativissa tehtävissä hallita alan työt ja työkknaisuudet sekä laajan materiaalivalikiman humiida huippututannn-, tutteet tai palvelun laatuvaatimukset ratka ngelmia ja speutua muutksiin varmistaa työturvallisuusmääräysten ja hjeiden tteutumisen kmmunikida asiakkaan äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä arviida ja uudistaa maa saamistaan mitittaa mat henkiset vimavaransa työtehtävien mukaan kehittää työtä ja työympäristöä timia alan verkstissa sallistua työelämän kehittämiseen TEEMAT Huippusaajana timiminen Savn kulutuskuntayhtymän yhteinen huippusaajana timiminen -tapahtuma, jssa hjaajat/valmentajat yhdessä elinkeinn edustajien kanssa luvat rientaatin ja innstuksen huippusaajan plulle Oma henkilökhtainen saamisen hankinnan suunnitelma Yhteinen huippusaajana timiminen -päätöstilaisuus, jssa ktaan yhteen ja jaetaan hankittua saamista Työskentely man saamisalan yrityksissä/kilpailutilanteissa Työskentely man alan haastavissa ja saamista tukevissa työssäppimispaikissa Osallistuminen man saamisalansa kilpailutimintaan suunnitelman mukaisesti ja man alan kilpailutehtävien tekeminen OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen Opiskelija hankkii tutkinnn san ammattitaitvaatimusten mukaista saamista sallistumalla aktiivisesti Savn kulutuskuntayhtymän tutkinnn san yhteisiin huippusaajana timiminen - tapahtumiin sallistuminen Yhteinen huippusaajana timiminen -päätöstilaisuus, jssa ktaan yhteen ja jaetaan hankittua saamista, sallistuminen Osaamisen hankintaa tukevan kansin (esim. PLE, Prtfli tai muu kasvua tukeva kansi) kkaminen Oman saamisalansa kisjen tehtäväkknaisuuksien harjittelu ja tteutus man henkilökhtaisen suunnitelman mukaisesti

34 Työpaikalla tapahtuva ppiminen Oman saamisalan mnipulisissa ja haastavissa työtehtävissä timiminen Taitaja valmennukseen ja/tai Taitaja kisihin ja/tai muihin man saamisalansa kilpailuihin sallistuminen Osaamisen hankintaa tukevan kansin (esim. PLE, Prtfli tai muu kasvua tukeva kansi) kkaminen Työssäppimista vähintään 10 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ / TUTKINTOTILAISUUS Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä timimalla huippusaamista vaativissa man alan työtehtävissä kansallisissa tai kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työ tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteerejä. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn suunnittelu ja arviinti timiminen työssä ja työyhteisössä Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: työtehtävään ja työympäristöön sveltuvan työmenetelmien ja työvälineiden sekä materiaalien valinta laadukas ja kestävän kehityksen mukainen timinta kustannustehkas ja tulksellinen timinta Työn perustana levan tiedn hallinta: työssä tarvittavan tiedn hallinta ja sveltaminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattietiikka

35 Muu saamisen arviinti Tutkinnn san arvsana mudstuu edellä mainituista surituksista/saamisen sittamisesta niin, että pääpain n ammattisaamisen näytössä (työelämässä / kilpailutilanteissa) HUOMIOITAVAA Yhteisten tutkinnn sien kanssa integriminen Oppijan henkilökhtaisen suunnitelman mukaan tähän tutkinnn saan vidaan integrida niitä yhteisiä tutkinnn sia, jiden ammattitaitvaatimukset tteutuvat tämän tteutuksessa

36 3 Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp Yhteisiä tutkinnn sia n neljä: Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, Matemaattislunnntieteellinen saaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen sekä Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen. Näistä klmen ensimmäisen tutkinnn san tulee sisältää pakllisia saamistavitteita kaikilta k. tutkinnn saan kuluvilta sa-alueilta sekä valinnaisia saamistavitteita vähintään yhdeltä tutkinnn saan kuuluvalta sa-alueelta. Neljännen tutkinnn san eli Ssiaalisen ja kulttuurisen saamisen tutkinnn san tulee sisältää saamistavitteita vähintään yhdeltä siihen kuuluvalta sa-alueelta. Tutkinnn sa Paklliset sa-alueet Laajuus (sp) Valinnaiset sa-alueet Laajuus (sp) Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli, 5 sp Rutsi, 1 sp Englanti, 2 sp 8 Äidinkieli Englanti Venäjä Saksa Ranska Espanja 3 Matemaattislunnntieteellinen saaminen Matematiikka, 3 sp Fysiikka ja kemia, 2 sp Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, 1 sp 6 Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sen hyödyntäminen 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Yhteiskuntataidt, 1 sp Työelämätaidt, 1 sp Yrittäjyys ja yritystiminta, 1 sp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, 2 sp 5 Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 3 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Ympäristösaaminen Jkin pakllisten sa-alueiden valinnainen 7 Kuvi 2. Yhteiset tutkinnn sat Savn ammatti- ja aikuispistssa.