Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa Terveydenhoitajapäivät 2.-4.02.2017
Satavuotisen itsenäisyyden aikana kansanterveys Suomessa on huimasti parantunut. Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on kaksinkertaistunut. 9.1.2017 Pekka Puska 2
Kansanterveyden kehityksen eliniän pitenemisen kolme vaihetta 1. Ennen sotia: lapsi- ja äitikuolleisuuden väheneminen, tuberkuloosi- ja muun kulkutautikuolleisuuden väheneminen 2. Sotien jälkeen: Valtaongelmaksi nousseiden sydän- ja verisuonitautien ja tupakkasyöpien kuolleisuuden suuri väheneminen työikäisillä 3. 2000-luvulla: Kuolleisuuden väheneminen yhä vanhemmissa ikäryhmissä (Terve ikääntyminen) 9.1.2017 Pekka Puska 3
Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden 9.1.2017 Pekka Puska 4
Kansanterveyden sotien jälkeisiä menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Rokotuksin voitettavat taudit Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet 9.1.2017 Pekka Puska 5
Pohjois-Karjala-projekti uranuurtajana Vaikka hyvä hoito on tärkeää, kansanterveyden lukuja voidaan kroonisten tautien kohdalla olennaisesti muuttaa vain ennalta ehkäisyllä Jo 1970-luvun alussa oli vakuuttavaa uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien keskeisistä riskitekijöistä (syistä): Veren kolesteroli (ravinto) Kohonnut verenpaine (ravinto) Tupakointi Kun riskitekijät liittyvät läheisesti elintapoihin (ravinto ja tupakointi) ryhdyttiin näihin vaikuttamaan Kun elintapojen tausta on koko yhteisössä, ryhdyttiin laaja-alaiseen YHTEISÖTASON EHKÄISYTYÖHÖN 9.1.2017 Pekka Puska 6
9.1.2017 Pekka Puska 7
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyö on tuonut kauniita tuloksia Työikäisten vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus vähentynyt yli 80 % Varsinkin miesten syöpäkuolleisuus suuresti vähentynyt (tupakointi) Elinikään tullut noin 10 lisävuotta pääasiassa terveitä Lisää vuosia elämään lisää elämää vuosiin Pohjois-Karjala projekti ollut lipunkantajana kansanterveydellisessä vallankumouksessa: Suomessa Tärkeä esimerkki maailmanlaajuisesti 9.1.2017 Pekka Puska 8
Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina 1971-2011. Lähde: Tilastokeskus 35 64-vuotiaat miehet 700 600 500 400 300 Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv. 200 100 0 1971 1981 1991 2001 2011 19.03.2013 9
Change in age-adjusted mortality rates Finland, males aged 35 64 (per 100 000 population) Coronary heart disease start of the North Karelia Project extension of the Project nationally North Karelia -85% Rate per 100 000 1969-1971 2006 Change from 1969-1971 to 2006 All causes 1328 583-56% All cardiovascular Coronary heart disease 680 172-75% 489 103-79% All cancers 262 124-53% All Finland -80% Gain of some 10 healthy years in Finnish popupaltion 9.1.2017 Pekka Puska 10
Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, 35 64- vuotiaat miehet % 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu Lähde: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Juolevi A, Männistö S, Sundvall J, Jousilahti P, Salomaa V, Valsta L, Puska P. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epid 2010;39:504 518. 9.1.2017 11 Pekka Puska
Väestö ikääntyy lisääntyvätkö sairaudet? Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta: Vaihtoehtoja 1) Sairas, raihnainen kausi pitenee 2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään 3) Sairas kausi lyhenee, compression of morbidity (J. Freis) 9.1.2017 Pekka Puska 12
65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011 Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s. 66 71 9.1.2017 13 Pekka Puska
KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi Terveyserot: sairastavuus ja monet riskitekijät kasautuvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin ONKO SUOMELLA MALTTIA VAURASTUA? 9.1.2017 Pekka Puska 14
9.1.2017 Pekka Puska 15
Mitä tästä eteenpäin? Vanhoja ja uusia haasteita VANHOJA: - Terveysongelmat paljolti entisiä (elintapasairaudet) - Ehkäisyn lääketieteellinen perusta vakaa - Elintapoihin vaikuttamisen keinot ja strategia UUSIA: - Elinympäristö muuttuu - Kaupallisuus lisääntyy - Viestintäympäristö muuttuu (some ym.) - Palvelujärjestelmä muuttuu - Kasvava painotus hyvinvointiin ja elämänlaatuun - Hajautuva mielipideilmasto, erilliskulttuurit ja omien kokemusten korostaminen 9.1.2017 Pekka Puska 16
9.1.2017 Pekka Puska 17
Suomalaisten terveysriskit 9.1.2017 Pekka Puska 18
Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen Terveydenhuolto 10-20 % Perintötekijät 10-30 % Elintavat ja ympäristö 60-80 % Ravinto 30-50 % Liikunta 10-20 % Tupakka 10-15 % Alkoholi 10-20 % Muu 10-30 % (Yhdistelmä arvioista, Puska 2014) 9.1.2017 Pekka Puska 19
Vaikuttaminen väestötasolla tunnettuihin elintapariskeihin on kustannusvaikuttavin ja kestävän kehityksen keino ei-tarttuvien tautien torjumiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi. Hälyuutisista huolimatta ehkäisyn lääketieteellinen perusta pysynyt varsin samana. 9.1.2017 Pekka Puska 20
Niin Suomessa kuin globaalisti, neljä elintapatekijää ovat aivan keskeisiä kansanterveyden kannalta Tupakka Alkoholi Ravinto Liikunta (WHO:n NCD ohjelma) 9.1.2017 Pekka Puska 21
Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN, TUKEVAT TOISIAAN 9.1.2017 Pekka Puska 22
VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut ja korkealla tasolla Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus nuorilla Uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo 9.1.2017 Pekka Puska 23
VÄESTÖN ELINTAVAT MUUTTUVAT JA NIIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA! Esim. voita leivällä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 North Karelia Kuopio province Southwest Finland Helsinki area Oulu province 9.1.2017 Pekka Puska 24
TUPAKOINTI 9.1.2017 Pekka Puska 25
9.1.2017 Pekka Puska 26
Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ 9.1.2017 Pekka Puska 27
KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA 9.1.2017 Pekka Puska 28
Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin Asenteet muuttuvat yleensä elintapojen ja ympäristön muutosten seurauksena (eikä toisinpäin) 9.1.2017 Pekka Puska 29
TERVEYSPOLITIIKAN DILEMMA Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita kun taas vähemmän suositut ja usein halvemmat keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat! 9.1.2017 Pekka Puska 30
Elinkeinoelämän viestit Vastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta. YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN Lisää helposti yksilöiden syyllistämistä Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat) 9.1.2017 Pekka Puska 31
Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa. Esteitä Tottumukset, riippuvuudet Ympäristön sosiaalinen paine Ympäristön käytännön mahdollisuudet Markkinointi, tuotetarjonta Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa. 9.1.2017 Pekka Puska 32
Terveyserojen kaventaminen Suomessa varsin suuret terveyserot Valistus tavoittaa ylemmät sosioekonomiset ryhmät, joiden parissa suurin muutos Rakenteelliset interventiot tavoittavat koko väestön ja usein (hinta) vaikuttavat erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä poliittisesti vaikeita Suorat terveydenhuollon ym. spesifiset toimet 9.1.2017 Pekka Puska 33
TERVEYSTYÖN ERI TASOT: Kaikkia tarvitaan KOHDE: Koko väestö Korkeariskiset Potilaat Taustatekijät Elinolot Sosioekonominen asema Kulttuuri Elinkeinoelämä jne. Riskitekijät Elintavat Biologiset (esim. kolesteroli, verenpaine, ylipaino Taudit ja terveysongelmat Seuraukset mm. elämänlaatu TOIMINTA: Terveyden edistäminen Ehkäisy Hoito / kuntoutus 9.1.2017 Pekka Puska 34
Terveydenhuollon rooli 1) Sairauksien hoito 2) Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen 9.1.2017 Pekka Puska 35
Terveydenhuolto Suomessa Kansainvälisesti korkeatasoinen, hyvää eurooppalaista tasoa Nauttii väestön tukea, arvostusta ja luottamusta Suurien haasteiden edessä Kustannusten kasvu Henkilöstön saatavuus Potilas/tautirakenteen muutos Tautien ehkäisyn haasteet 9.1.2017 Pekka Puska 36
Sote-uudistus ja peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen Resurssit (uusi resurssien jako) Ennaltaehkäisy, terveyden edistäminen Pitkäaikaishoidon järjestäminen ( chronic care model ) Integraatio erikoissairaanhoidon (ja sosiaalipalvelujen) kanssa Modernit (ja kansallisesti yhteensopivat) IT-järjestelmät Johtaminen, moniammatillisuus 9.1.2017 Pekka Puska 37
Kansanterveys Suomessa on yhä enemmän yhteydessä globaaliin ja eurooppalaiseen kehitykseen! YK WHO - EU 9.1.2017 Pekka Puska 38
9.1.2017 Pekka Puska 39
Riskitekijöiden vähentäminen keskeistä: Globaalit instrumentit Tupakka: Kansainvälinen puitesopimus (FCTC, 2003) Ravinto ja liikunta: WHO:n globaali strategia (2004) Alkoholi: WHO:n globaali strategia (2010) Globaaleja instrumentteja tarvitaan torjumaan globalisaation haitallisia vaikutuksia 9.1.2017 Pekka Puska 40
Kansanterveys ja kestävä kehitys 9.1.2017 Pekka Puska 41
Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus, työkyky ja työurat (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Hyvä terveys ja hyvinvointi tukevat maakunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä! 9.1.2017 Pekka Puska 42
Kansanterveyden edistämisen potentiaali Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta) Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka) 9.1.2017 Pekka Puska 43
Onko Suomella malttia vaurastua? Minkälainen kehitys? Raha vai terveys? Individualismi vai yhteisvastuu Suomalaisen yhteiskunnan kehitys: Make the healthy choice the easy one Näyttöön perustuvaa vaikuttavaa terveyspolitiikkaa: alkoholi, tupakka, ravinto- ym. politiikka Terveydenhuollon uudistus: hyvä SOTE 9.1.2017 Pekka Puska 44
Hyvä 100-vuotias Suomi Terveystyö on tuottanut kaunista tulosta Kiitokset toimijoille Terveydenhoitajakunta on ollut kansanterveystyön eturintamassa 9.1.2017 Pekka Puska 45
KIITOS 9.1.2017 Pekka Puska 46
ONNEA 100-VUOTIAALLE SUOMELLE 9.1.2017 Pekka Puska 47