Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija Oy Projektin kuvaus Projektin aikana oli tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritettiin yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla 743-01453-35 vuosina 2011 2014. Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljeltiin perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite oli selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet 2014 1. Trappe kevätvehnä 100 kg N/ha lannoitustasolla 2. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 3. Trappe kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 4. Trappe kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla 5. Trappe kevätvehnä 250 kgn/ha lannoitustasolla 6. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla ilman kasvitautitorjuntaa 7. Draco kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 8. Draco kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 9. Draco kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen 2014 1. Kylvö Lohkolle kylvettiin 01.05.2014 28 m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Trappe ja Draco kevätvehniä. Jokaisen koealan keskelle jätettiin ajourat joita ajaen tehtiin kasvinsuojelu- ja lisälannoitustoimenpiteet. Kylvölannoitus tehtiin YaraBela Suomensalpietari- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) YaraBela Suomensalpietari 370 kg/ha (100 kg N/ha taso) b) YaraBela Suomensalpietari 481 kg/ha (150 kg N/ha taso) c) YaraBela Suomensalpietari 556 kg/ha (170, 200 ja 250 kg N/ha tasot)
2. Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) b) 170 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) c) 200 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille YaraBela Sulfan N 26 S14 115 kg/ha (30 kg N) korrenkasvuvaiheessa Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) d) 250 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun alussa (20 kg N/ha) Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun aikana (20 kg N/ha) Yara Bela Sulfan N 26 S14 154 kg/ha (40 kg N) korrenkasvun lopulla Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) Rakeinen Yara Bela Sulfan levitettiin täsmälannoituksena Yara N-Sensor menetelmällä 8.7.2014. Kasvustot kärsivät jo heinäkuun alkupuolella kuivuudesta, mikä oli todettavissa sekä silmämääräisesti että lannoitteenlevityksen yhteydessä tehdyistä kasvustomassakartoista. 3. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin hivenravinteiden puutteeseen rikkakasviruiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1 l/ha ja YaraVita Mantrac Pro 1 l/ha korrensääderuiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1,5 l/ha. Kasvustoista otettiin kasvustonäytteet kesäkuun puolivälissä, joista teetettiin ravinneanalyysit. Ravinneanalyyseissä todettiin joillakin koejäsenillä lievää boorin puutetta. Muut hivenravinteet olivat tasoilla normaali tai korkea. - Kasvianalyysitulokset ja lannoitesuositukset liitteenä 4. Koelohkojen kasvinsuojelu T1 (Zadoks 30-34) 03.06.2014 - Logran 20 g/ha + Hjan Trio 1 l/ha + Stabilan 0,5 l/ha+ Zenit 0,4 l/ha + Yara Vita Mantrac 1 l/ha T1½ (Zadoks 34-37) 11.06.2014 - Moddus 0,20 l/ha +Axial 0,8 l/ha +Gramitrel 1,5 l/ha T2 (Zadoks 37 40) 23.06.2014 - Moddus 0,15 l/ha + MCPA 1 l/ha T2 (Zadoks 37 40) 03.07.2014 - Amistar 0,2 + Armure 0,2 T3 (Zadoks 50 59) - Amistar 0,3 l/ha + Armure 0,3 l/ha + Karate Zeon 75 ml/ha
5. Koelohkojen puinti Kaikki koejäsenet puitiin 5. syyskuuta Koealojen puinti viivästyi korjuukauden vaikeista sääolosuhteista johtuen. Ennätyspitkän hellejakson jälkeen koealojen valmistuttua puintikuntoon alkoivat yli 2 viikkoa kestäneet sateet. Sateiden aikana kaikkien koejäsenten sakoluvut laskivat alle leipäviljarajojen. Kun kosteista olosuhteista johtuen ei päästy ajoissa puimaan kertyi sekä lämpösummakertymää että kasvupäiviä merkittävästi virallisten koetulosten arvoja enemmän. Draco Trappe Kylvetty 1.touko 1.touko Sadonkorjuu 5.syys 5.syys Kasvuaika pv 127 127 Lämpösumma 1213 1213 Sadesumma mm 257 257 Virallinen lämpösummatarve 1054 1058 Virallinen kasvuaika pv 105 107 Kutakin koealaa puitiin edestakainen 7,2 metrin puintileveys koealalla. Jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaaka- anturit. Puitu satomäärä muutettiin hehtaarisadoksi. Olkisato määritettiin puimalla koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pinta-ala jolta paali kertyi mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Vain 150 kg N/ha Trappe- ilman kasvitautitorjuntaa ollut koejäsen oli osittain lakoutunut, josta kuva alla. Muut koealat olivat täysin pystyssä. Alla kuvat Trappe- koejäsenistä jossa 250 kg N/ha vasemmalla ja 200 kg N/ha oikealla.
Tulokset Satotaso ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Hankkija Oy:n vilja- ja rehulaboratoriossa. Kaikkien koejäsenten sadon laatu laski alhaisesta sakoluvusta johtuen rehuviljaksi. Jyväsadon määrä on muunnettu vastaamaan 14,5 %:n kosteutta. Lajike ja N kg/ha sato valk % Draco 200 5428 15,9 Draco 170 5573 14,9 Draco 150 5842 13,9 Trappe 250 kg N/ha 5906 16,5 Trappe 200 kg N/ha 6697 15 Trappe 170 kg N/ha 7000 13,9 Trappe 150 kg N/ha 6957 13,8 Trappe 100 kg N/ha 6486 12,4 Trappe 150, EI kasvitaututorj. 3871 13,7 Ravinteiden kotiuttaminen Kaikilta koejäseniltä määritettiin sekä jyvä- että olkisato kg /ha. Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen Lannoitteena annettu typpi saatiin talteen hyvin, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO-VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Kasvukauden olosuhteilla oli oma vaikutuksensa ravinteiden käyttöön. Kaikki korrenkasvun aikana annettu typpi ei tullut käytetyksi sadon määrän muodostukseen vaan osa liukeni vasta sateiden alettua ja näkyi jyvien lajikkeille ominaisia huomattavasti korkeampina valkuaispitoisuuksina. Sadonkorjuun jälkeen määritettiin koealoilta otetuista maanäytteistä liukoinen typpi Eurafins Viljavuuspalvelu Oy:n laboratoriossa. Trappe 150 kg N/ha EI tautitorj. Trappe 100 kg N/ha Trappe 150 kg N/ha Trappe 170 kg N/ha Trappe 200 kg N/ha Trappe 250 kg N/ha Draco 200 kg N/ha Draco 170 kg N/ha Liukoinen N mg/l 11,3 <10 10,6 <10 <10 10,9 13,0 12,0 12,1 Liukoinen N kg/ha 22,6 alle määritysr. 21,2 alle määritysr. alle määritysr. 21,8 26 24 24,2 Draco 150 kg N/ha
Liukoisen typen määrät maassa sadonkorjuun jälkeen olivat pieniä, osalla Trappe koejäsenistä alle määritysrajan. Trapella eniten liukoista typpeä maassa oli 150 kg:n typpitasolla ilman kasvitautitorjuntaa. Dracolla liukoisen typen määrät maassa sadonkorjuun jälkeen olivat kaikilla koejäsenillä Trappea korkeammat. Fosforin kotiuttaminen Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Heikoiten maan fosforivarastoja pystyi hyödyntämään koejäsen, jolle ei tehty kasvitautitorjuntaa. Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla. Kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Heikoimmin kaliumia otti maasta 150 kg N/ha saanut koeala jolla kasvitauteja ei torjuttu.
Taloudellinen kannattavuus Sadon laatu Kaikkien koejäsenten sadon laatu laski sakoluvun vuoksi rehuviljaluokkaan kosteuskorj. sato kg/ha hlp valk % sakol. Draco 200 5428 73,8 15,9 71 Draco 170 5573 74 14,9 73 Draco 150 5561 75,6 13,9 103 Trappe 250 kg N/ha 5607 72,6 16,5 62 Trappe 200 kg N/ha 6392 75,1 15 68 Trappe 170 kg N/ha 6672 75,6 13,9 95 Trappe 150 kg N/ha 6650 76,1 13,8 94 Trappe 100 kg N/ha 6233 76,5 12,4 93 Trappe 150 kg N/ha ilman tautitorj. 3871 75,9 13,7 77 Sadon arvo lannoitekustannus Laskelmassa käytetty sadon arvon määrityksessä Hankkija Oy:n Seinäjoen rehutehtaan hintaa 13.11.2014 ja toteutunutta lannoitekustannusta. Sato alv 0% Lannoitekust. alv 0% Sato - lann.kust. / ha Draco 200 651 212 440 Draco 170 683 181 502 Draco 150 692 160 532 Trappe 250 kg N/ha 703 253 450 Trappe 200 kg N/ha 807 212 595 Trappe 170 kg N/ha 830 181 649 Trappe 150 kg N/ha 824 160 664 Trappe 100 kg N/ha 756 100 656 Trappe 150, EI kasvitaututorj. kasvitautitorjuntaa 463 160 302 Kesän 2014 olosuhteissa ei saatu taloudellista vastetta typpilannoituksen lisääntyessä. Syynä oli viljan ennätyksellisen halpa hinta. Taloudellista kannattavuutta heikensi merkittävästi myös sääolosuhteista johtunut sadon laadun lasku alle leipäviljavaatimusten. Vasemmalla Trappe 250 kg N/ha ja oikealla Draco 200 kg N/ha, kuvattu puintipäivänä 5.9.2014
Kasvukauden sääolosuhteet Lämpö Kasvukaudella 2014 lämpösummaa alkoi kertyä vasta 8 päivää kylvön jälkeen. Touko- ja kesäkuun ajan lämpösummakertymä oli keskimääräistä hitaampaa. Heinäkuun alussa alkoivat ennätyspitkät helteet, jotka kestivät pitkälle elokuuhun. Sade Koealue kärsi kuivuudesta koko sen ajan kasvukautta kun vettä olisi tarvittu. Sadetta kyllä jonkin verran saatiin, mutta niin pieninä annoksina ettei siitä ollut kasvuston kehittymiselle mitään hyötyä. Kun kasvustot alkoivat valmistua, tuli sateet jotka aiheuttivat laatutappioita ja viivästyttivät puintia. Kasvukauden keskivälin kuivuuden johdosta liukenematta jäänyt typpi liukeni vasta maitotuleentumisasteella, mikä näkyi koelajikkeiden tavanomaista korkeampina valkuaispitoisuuksina.
Arviointia kasvukaudelta 2014 Kuivuus, keskikesän ennätyspitkät helteet ja loppukesän sekä korjuukauden sateet vaikuttivat ravinteiden hyväksikäyttöön, sadonmuodostukseen ja sadon laatuun Korkeimmalla, 250 kg N/ha typpilannoitustasolla sekä 150 kg N/ha tasolla ilman kasvitautitorjuntaa jäi osa typestä hyödyntämättä sadonmuodostukseen Alhaisesta viljan hinnasta johtuen taloudellinen tulos heikkeni lannoitepanostusta kasvatettaessa. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia. Pohdintaa ja arviointia koko koeajalta kasvukausilta 2011-2014 Satotaso ja valkuaispitoisuus nousivat typpilannoituksen lisääntyessä vuosina 2011-2013. Vuoden 2013 koetuloksiin vaikutti sääolosuhteiden lisäksi heikentävästi myös se että Pohjanmaalla erinomaisesti menestynyt Trappe- lajike jouduttiin vaihtamaan siementilanteesta johtuen satopotentiaaliltaan heikompaan mutta ominaisvalkuaispitoisuudeltaan korkeampaan Epokseen. Vuonna 2014 sääolosuhteet, alkukesän kuivuus, keskikesän helteet ja korjuukauden sateet vaikeuttivat sadon määrän ja laadun muodostumista. Koejäsen ilman kasvitautitorjuntaa antoi heikoimman tuloksen kaikkina koevuosina jolloin se oli mukana. Kasvuston kärsiessä kuivuudesta ja helteistä ravinteiden kotiuttaminen oli haastavampaa. Ravinteiden anto jaettuna kasvukauden aikana edesauttoi ravinteiden kotiuttamista satoon koevuosina 2011 2013. Kesän 2014 haasteellisissa sääolosuhteissa kasvukauden aikana annettu lisätyppi ei tullut käytetyksi kuivuudesta johtuen sadon määrän muodostukseen vaan näkyi valkuaispitoisuutena jyväsadossa.
Typpi Koevuosina 2011 ja 2012 kaikki lannoitteena annettu typpi saatiin kotiutettua jyvä- ja olkisadossa. Vuosina 2013 ja 2014 kotiuttaminen oli vaikeammissa sääolosuhteissa haasteellisempaa. Ilman kasvitautitorjuntaa ollut koejäsen jätti eniten lannoitteena annettua typpeä hyödyntämättä. Laskettaessa kaikkien koejäsenten neljän vuoden keskiarvot olki- ja jyväsatoon saatiin 100:n, 150:n, 170:n ja 200 kg:n N/ha lannoitustasoilla keskimäärin enemmän typpeä sadossa talteen kuin mitä sitä koejäsenille lannoitteena annettiin. 250 kg N/ha koejäsenellä typpeä jäi hieman käyttämättä. Heikoimmin lannoitetyppi hyödynnettiin ilman kasvitautitorjuntaa olleella 150 kg:n typpilannoitustasolla.
Fosfori Typpilannoituksen lisääntyessä myös maasta jyviin otettu fosfori lisääntyi kolmena ensimmäisenä koevuonna kaikilla kokeessa mukana olleilla lajikkeilla. Viimeisenä koevuonna ei enää korkeimmilla lannoitustasoilla maasta fosforia satoon samassa suhteessa saatu. Ympäristön ja maatalouden fosforipäästöjen kannalta typpilannoitus näyttääkin olevan fosforipäästöjä pienentävä tekijä silloin kun samanaikaisesti pidetään kasvustot tautivapaina ja hyväkuntoisina. Laskettaessa kaikkien koejäsenten neljän vuoden keskiarvot nähdään kasvien maasta ottaman fosforin määrän lisääntyneen typpilannoitusta kasvatettaessa lukuun ottamatta vain 2 viimeisenä koevuonna mukana ollutta 250 kg N/ha koejäsentä. Heikoiten maan fosforivarastoja hyödynsi 150 kg N/ha saanut koejäsen jolla ei tehty kasvitautitorjuntaa.
Kalium Kaliumia ei lannoitteena kokeen aikana annettu. Kaliumin otto maasta lisääntyi typpilannoituksen määrän kasvaessa kolmena ensimmäisenä koevuonna. 2014 korkeimmilla typpitasoilla ei niin enää käynyt.
Taloudellinen kannattavuus Taloudellinen kannattavuus parani kaikkina koevuosina ja kaikilla koelajikkeilla typpilannoitustason kasvaessa kolmena ensimmäisenä koevuonna. 2014 kävi päinvastoin, mikä johtui korjuukauden sateiden aikaisesta sadon laadun alenemisesta rehuviljaksi ja viljan alhaisesta hintatasosta. Vuosina 2011 100 kg N/ha ja 2012 100 kg N/ha ja 170 kg N/ha Trappe koejäsenissä laatu ei riittänyt leipäviljaksi alhaisen valkuaisen (typen puutteen) takia ja 2014 kaikista koejäsenistä tuli rehuviljaa alhaisen sakoluvun vuoksi. Tarkasteltaessa kaikkia koevuosia ja kaikkia koelajikkeita keskimäärin, kannattavuus parani 200 kg N/ha lannoitustasoon saakka, vaikka talous laadusta ja viljan hintatasosta johtuen romahtikin vuonna 2014. Koejäsen 250 kg N/ha antoi 2013 parhaan tuloksen ja 2014 toiseksi heikoimman tuloksen. Heikoimman taloudellisen tuloksen antoi kaikkina vuosina ilman kasvitautitorjuntaa ollut 150 kg N/ha saanut koejäsen.
LIITTEINÄ: - Kasvianalyysit ja lehtilannoitusohjeet - Yara N-Sensor biomassa- ja lannoitteenlevityskartat - puimurin satokartat koealoilta
Trappe 200 kg N/ha biomassa- ja lannoitteenlevityskartat Trappe 250 kg N/ha biomassa- ja lannoitteenlevityskartat
Puimurin satokartta Draco 150 kg N/ha Puimurin satokartta Draco 170 kg N/ha Puimurin satokartta Draco 200 kg N/ha Puimurin satokartta Trappe 100 kg N/ha
Puimurin satokartta Trappe 150 kg N/ha Puimurin satokartta Trappe 170 kg N/ha Puimurin satokartta Trappe 200 kg N/ha Puimurin satokartta Trappe 250 kg N/ha
Puimurin satokartta Trappe 150 kg N/ha ei kasvitautitorjuntaa