Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen
1. Kantanne valtuuston 16.5.2011 päätöksen mukaisista lähtökohdista johdettuun luottamushenkilöorganisaatiomalliin (1): - Viiden palvelukokonaisuuden päätöksenteosta ja ohjauksesta jokaisesta vastaa oma lautakunta. Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto -palvelukokonaisuus on kaupunginhallituksen ohjauksessa ja päätöksenteossa. Valtuustoryhmät antavat tukensa ehdotetulle rakenteelle, mutta siihen liittyy vielä avoimia kysymyksiä Kaikki ryhmät huomauttavat, että lautakuntien nimien pitää olla selkeitä, ymmärrettäviä ja kertoa, mistä lautakunta päättää; uusia nimiehdotuksia kaivataan Vahvojen lautakuntien eduiksi nähdään se, että päätöksenteko, poliittinen ohjaus ja budjettivastuu voidaan selkeästi määritellä luottamushenkilöiden käsiin, samoin mahdollisuus keskittyä suuriin linjakysymyksiin Kuitenkin myös huolta siitä, tuleeko lautakunnista liian isoja ja raskaita ja miten kuntalaiset voivat osallistua päätöksentekoon, kun se keskittyy harvempiin käsiin
1. Kantanne valtuuston 16.5.2011 päätöksen mukaisista lähtökohdista johdettuun luottamushenkilöorganisaatiomalliin (2): - Viiden palvelukokonaisuuden päätöksenteosta ja ohjauksesta jokaisesta vastaa oma lautakunta. Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto -palvelukokonaisuus on kaupunginhallituksen ohjauksessa ja päätöksenteossa. Näkemys jaostojen tarpeellisuudesta jakaantuu: Kokoomuksen mielestä jaostoja lautakuntien tai kaupunginhallituksen alaisuuteen vain tarkasti harkiten ja selkeästi rajattuun tehtävään; SDP:n mielestä jaostoja tarvitaan edelleen, samoin Keskustan mielestä; Vihreiden mielestä, jos jaostoja on, niiden tulee olla pieniä (5 jäsentä) ja koostua lautakuntajäsenistä ja varajäsenistä; Vasemmistoliito mielestä jaostoille voidaan antaa valmisteleva rooli ja jakaa näin lautakuntien työtaakkaa; Perussuomalaisten mielestä jaostoille voidaan antaa valmisteleva rooli ja jakaa näin lautakuntien työtaakkaa; perussuomalaiset arvioivat, että jos jaostoja tulee kaikkiin lautakuntiin, tämä voi aiheuttaa vallan hajaannusta; kunkin jaoston kuitenkin mahduttava yhteen henkilöautoon;
1. Kantanne valtuuston 16.5.2011 päätöksen mukaisista lähtökohdista johdettuun luottamushenkilöorganisaatiomalliin (3): - Viiden palvelukokonaisuuden päätöksenteosta ja ohjauksesta jokaisesta vastaa oma lautakunta. Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto -palvelukokonaisuus on kaupunginhallituksen ohjauksessa ja päätöksenteossa. Valtuustoryhmät kiinnittävät huomiota myös liikelaitoksiin, kuntayhtymiin ja yhtiöihin: mikä on niiden asema, miten hoidetaan konserniohjaus, millainen luottamusmieshallinto on ja sen suhde operatiiviseen johtamiseen Myös ylikunnallisten palvelujen ja sopimusten varmistaminen tärkeää uudistuksessa esim. ylikunnallinen joukkoliikennelautakunta Ryhmien huomioita Elinvoima ja kilpailukyky palvelukokonaisuudesta: Myös jatkossa valmistelussa tulee keskittyä koko Jyväskylän seudun elinkeinopolitiikkaan (kokoomus); Jyväskylän roolia ylikunnallisissa ja maakunnallisissa foorumeissa vahvistettava (keskusta)
2. Kaupungin tavoitteena on vahvistaa kaupungin osa-alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvastuullisuuden kehittymistä. Miten kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen parhaiten järjestetään kaupungin kehittämisessä? (1) Valtuustoryhmät yhtä mieltä erilaisten vaikutuskanavien tärkeydestä; miten huolehditaan siitä, että kuntalaisaloitteet ja palaute otetaan aidosti huomioon päätöksenteossa. Toisaalta myös todetaan, että kuntalaisten merkittävin vaikuttamiskanava on vaaleilla valittu luottamushenkilö-organisaatio. Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot, asukas- ja kyläyhdistykset, kuntalaisfoorumit mahdollisuuksia paljon, mutta kuinka viesti niistä kulkee päättäjille ja toisaalta toisinpäin Ehdotuksia: Kankaan kansalaisideointi toimi hyvin, sama malli useammin käyttöön nettiryhmiä, joissa kuntalaiset voivat käydä verkkokeskustelua uusien asioiden käsittelyn yhteydessä palautekanavien kehi-äminen koskien kunnan palveluita ja toimintaa, modernit informaa7okanavat
2. Kaupungin tavoitteena on vahvistaa kaupungin osa-alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvastuullisuuden kehittymistä. Miten kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen parhaiten järjestetään kaupungin kehittämisessä? (2) Ehdotuksia: asukas- ja kyläyhdistysten tukeminen ja yhteistyön tiivistäminen päättäjien kanssa kaupunginosan luottamushenkilöiden yhteiset tapaamiset asukkaiden kanssa vakiinnutetaan asukasfoorumit ja tapaamiset päättäjien kanssa esim. säännölliset tapaamiset tärkeissä asioissa kylä-, taajama- kaupunginosakohtaiset kansanäänestykset, kyselyt, keskustelutilaisuudet ja kyläkierrokset Valtuuston kokousten nettilähetykset Esimerkkien hakeminen muista kaupungeista Valtuustoryhmät yksimielisiä myös siitä, että yhteistyö kolmannen sektorin, järjestöjen, yritysten ja seurakunnan kanssa erittäin tärkeää kuntataloudenkin kannalta. Turvattava kolmannen sektorin toimintaedellytykset.
3. Valtuustoryhmien ja puheenjohtajien toimintaedellytysten vahvistamisen tavat? (1) Valtuustoryhmien puheenjohtajista mahdollisesti valtuuston valiokunta. Puheenjohtajistolla on suuri vaikutusmahdollisuus ja tällä hetkellä liki käyttämätön resurssi. Valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaamisia tulee jatkaa. Valtuustoryhmien asemaa päätöksenteon osana ja strategisena toimijana tulee vahvistaa ja ne tulee tunnustaa virallisiksi toimielimiksi esimerkiksi hallinto- tai johtosäännöissä. Kaupungin tulee jatkossakin resursoida valtuustoryhmien toimintaa ja resursointi tulee asettaa sille tasolle että se vastaa niitä tehtäviä mitä valtuustoryhmiltä odotetaan. Asioiden valmistelua tulee ennakoida. Valtuustoryhmien näkemyksien saaminen ei tapahdu hetkessä.
3. Valtuustoryhmien ja puheenjohtajien toimintaedellytysten vahvistamisen tavat? (2) Valtuustoryhmien puheenjohtajista mahdollisesti valtuuston valiokunta. Puheenjohtajistolla on suuri vaikutusmahdollisuus ja tällä hetkellä liki käyttämätön resurssi. Valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaamisia tulee jatkaa. Valtuustoryhmien asemaa päätöksenteon osana ja strategisena toimijana tulee vahvistaa ja ne tulee tunnustaa virallisiksi toimielimiksi esimerkiksi hallinto- tai johtosäännöissä. Kaupungin tulee jatkossakin resursoida valtuustoryhmien toimintaa ja resursointi tulee asettaa sille tasolle että se vastaa niitä tehtäviä mitä valtuustoryhmiltä odotetaan. Asioiden valmistelua tulee ennakoida. Valtuustoryhmien näkemyksien saaminen ei tapahdu hetkessä.
4. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajien yhteisen työskentelyn muodot? (1) Lautakuntien puheenjohtajat voidaan kutsua hallituksen iltakouluihin useammin ja säännöllisemmin. Matalampi kynnys toteuttaa Kh:n ja lautakunnan yhteisiä iltakouluja. On järjestettävä laajennettuja puheenjohtajistoja lautakuntien/lautakuntien edustajien kanssa sekä kuultava kiperissä kysymyksissä lautakunnan puheenjohtajia hallituksen iltakoulussa. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajiston tiedonkulkua tulee vahvistaa. Neuvottelumekanismia tulee parantaa. Lautakuntien puheenjohtajien ei tarvitse olla kaupunginhallituksen jäseniä. Valtaa on jo keskitetty riittävästi. Lautakuntien puheenjohtajien tulee olla varsinaisia valtuutettuja. Kaupunginhallituksen kyselytunti ainakin kaksi kertaa vuodessa lautakuntien puheenjohtajille.
4. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajien yhteisen työskentelyn muodot? (2) Nykyisenkaltainen työnjako kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä toimii pääsääntöisesti hyvin. Tarvittaessa on turvattava, että lautakunnan puheenjohtaja voi tulla kutsuttuna KH:n kokoukseen. Lautakuntien puheenjohtajien toimintamahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Kehittämistä yhteistyössä on etenkin budjettiprosessissa. Tulee harkita tulosohjausneuvotteluja KH:n sekä lautakuntien välillä, jotka korostavat vuoropuhelua ja lautakuntien puheenjohtajien asemaa. Lautakuntien puheenjohtajien tiiviimpi yhteys kaupunginhallituksen suuntaan voisi olla paikallaan. Nyt tämä toimii toisen suuntaan, kun yksi Kh:n edustaja on kussakin lautakunnassa.
5. Muut ehdotukset ja huomiot (1) Hallituksen, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajille on turvattava taloudelliset ja toiminnalliset resurssit tehtävien laajuuden mukaan Uuden hallitusohjelman kirjaukset ja niiden mahdolliset vaikutukset kaupunkiin on otettava huomioon uudistuksessa. Siirtymistä pormestarimalliin ei kannateta, vaan kehittämisen kohteena on poliittinen sekä virkamiesjohtaminen, joiden työnjako on selkeä. Päätösvalta alemmalla tasolle ent. mlk:n mallin mukaisesti. Päätöksiin ja organisaatioon notkeutta ja nopeutta. Kuntalaiselle yhden luukun periaate, josta palvelu on mahdollistettava. Tähän on pyrittävä mahdollisimman monessa asiassa. Organisaation ymmärrettävyys on hyvä varmistaa henkilöstöltä ja kuntalaisilta.
5. Muut ehdotukset ja huomiot (2) Palveluorganisaation, hallinto-organisaation ja luottamushenkilöorganisaation tulee olla tarkasteltavissa rinnakkain ennen päätöksentekoa. Päätoimisten poliitikkojen tehtäviin ei ole perusteita kunnallishallinnossa. Luottamushenkilöiden määrä on pidettävä sellaisena, että kaikkien poliittisten ryhmien on mahdollista saada edustuksensa esim. lautakuntiin. Lautakunnissa ja liikelaitosten johtokunnissa käyty keskustelu pitäisi saada julkiseksi. Palvelu- ja organisaatiouudistuksesta on käytävä avoin poliittinen keskustelu.