29.8.2007 A. AHLSTRÖM OY Riihimäen Lasin alue, korttelit 1104 ja 1105 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Nanny Stillin lasitaidetta, kuvalähde: www.designlasi.com OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos koskee Riihimäen kaupungin Hirsimäen kaupunginosan kortteleita 1104 ja 1105 sekä niihin liittyviä katu- ja virkistysalueita. 1
RIIHIMÄEN LASIN ENTISEN TEHDASALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavamuutoksen laatimista Riihimäen Lasin entiselle tehdasalueelle kortteleihin nro 1104 ja 1105 sekä niihin liittyville katu- ja virkistysalueille, Hirsimäen kaupunginosaan, Riihimäen kaupunkiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täydentää kaavatyön kuluessa. 1. TEHTÄVÄ 1.1 Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Riihimäen kaupungissa Hirsimäen kaupunginosassa. Alueen muodostavat korttelit 1104 ja 1105 sekä niihin liittyvät katuja virkistysalueet. Aluetta rajaavat pohjoisessa Lasitehtaantie, lännessä Tehtaankatu ja etelässä Tehtaanportinkatu, Mikontie sekä Ilveskatu. Etäisyys suunnittelualueelta Riihimäen rautatieasemalle on noin kaksi kilometriä. Alue on nykyisin pääosin tehdas- varasto- ja työpajakäytössä. Alueen pinta-ala on vajaat 10 ha. Kuva 1 Suunnittelualueen liittyminen ympäristöön 2. ALOITE Aloite asemakaavan muuttamiseen on tullut alueen maanomistaja A. Ahlström Oy:n taholta. A. Ahlström Oy on esittänyt kirjeellään 5.1.2007 asemakaavan muutoksen laatimista Riihimäen Lasin alueella. Muutoksella haluttaisiin selkeyttää alueen liikenne- ja pysäköintiolosuhteita ja kaavoittaa kaavan mukaisella puistoalueella 2
sijaitsevan rivitalon alue siten, että sille voitaisiin muodostaa oma tontti. Kirjettä on täydennetty 7.2.2007 päivätyllä kirjeellä, jossa esitetään kaavan laatija ja tarkempi selvitys halutuista muutoksista. Esitystä kaavan laatijaksi on muutettu sähköpostilla 14.3.2007. Asemakaavan muutokseen liittyen on tehty seuraavat päätökset: Kaupunginhallitus päätti 16.4.2007, että A. Ahlströmin asemakaavan muutosanomukseen suostutaan siten, että asemakaavaa muutetaan kortteleiden 1104 ja 1105 sekä viereisen puistoalueen ja Pinttipolun sekä Pikarikujan ja Maljakujan alueella seuraavin periaattein: Pinttipolku poistetaan kaavasta. Katualue muutetaan osittain korttelialueeksi, osittain puistoksi. Pikarikujan, Maljakujan ja korttelin 1104 alueella kaavaa muutetaan siten, että alueen käyttäjiä palvelevaa pysäköintiä voidaan sijoittaa alueelle. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Korttelin 1105 liikenneyhteys järjestetään Lasitehtaantieltä. Kaavan laatija on DI Pasi Rajala Pöyry Environment Oy:stä. Kaava laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa. Asemakaavan laadinnan kaikista kustannuksista vastaa A. Ahlström Oy. Kaavatyö voidaan aloittaa välittömästi. Kuva 2 Kartta suunnittelualueesta (suunnittelualue merkitty violetinpunaisella) 3
3. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä yleiskaavassa esitetyt seudulliset maankäytön ja verkostojen periaateratkaisut. Suunnittelun lähtökohtana ovat alueen ominaispiirteet sekä alueen maankäyttöön liittyvät kehittämistarpeet. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteelliseen toimivuuteen ja liittymiseen ympäristöön. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan alueen ympäristössä olevan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Tarkemman suunnittelun tavoitteena on asuin- ja toimitilakorttelien rakennusoikeuden uudelleenjärjestely, pysäköintialueiden järjestäminen olemassa oleville ja uusille toiminnoille sekä liikenneyhteyksien ratkaiseminen toimivalla ja turvallisella tavalla. Alueelle aiemmin laaditut ja työn yhteydessä laadittavat selvitykset ovat suunnittelun keskeistä taustamateriaalia, johon kaavalliset ratkaisut perustuvat. Koko alueen tonttijako pyritään laatimaan asemakaavan yhteydessä. 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Maanomistus 4.2 Kaavoitustilanne Alue on A. Ahlström Osakeyhtiön ja Riihimäen kaupungin omistuksessa. Maakuntakaava Riihimäen seudulla maakuntakaavan laatii Hämeen liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kanta-Hämeen maakuntakaavan 28.9.2006. Suunnittelualueella on maakuntakaavassa merkintä RMs (matkailupalvelujen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään). Alueen pohjoisreunalla on itä-länsisuuntainen ulkoilureitti. Yleiskaava Riihimäki 2010 -yleiskaava käsittää koko kaupungin alueen. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.1997. Suunnittelualue on merkitty yleiskaavassa osin A-, osin TP- ja osin VL-alueeksi. Suurella osalla suunnittelualuetta on päällekkäismerkintänä vaakaviivoitus. A- merkintä osoittaa, että alue varataan asumiseen, ja alueella voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen. TP-merkintä osoittaa, että alue varataan ympäristöä häiritsemättömille tuotantotoiminnoille, toimistopalveluille sekä näihin liittyville palvelu- ja liiketiloille. Alueella ei sallita päivittäistavaramyymälöitä. VL-merkintä osoittaa, että alue varataan yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun. Päällekkäismerkintä (vaakaviivoitus, ar-merkintä) osoittaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristökokonaisuuden, jonka maankäytössä on otettava huomioon alueen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot. 4
Kuva 3 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (vahvistettu 28.9.2006). Suunnittelualue on merkitty violetinpunaisella soikiolla. Kuva 4 Ote Riihimäen yleiskaavasta 2010. Suunnittelualue on merkitty violetipunaisella soikiolla. 5
Asemakaava Aluetta on kaavoitettu useassa eri vaiheessa. Alueelle laadittiin asemakaavan muutos, joka vahvistui 14.2.2000 (Arkk. tsto Tapani Vuorinen ja Arkk. tsto Satu Päivärinne). Kortteleihin 1104 ja 1110 on laadittu asemakaavamuutos (Arkk. tsto Hannu Jaakkola Oy), joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 24.4.2006. Kyseisen kaavamuutoksen tavoitteet olivat: - kortteli 1104 muuttuu AK-korttelista AP-kortteliksi ja sen rakennusoikeutta ja kerroslukua alennetaan - korttelin 1110 rakennusoikeutta ja kerroslukua nostetaan - em. kortteleiden kokonaisrakennusoikeutta ei lisätä Kuva 5 Suunnittelualueen ajantasa-asemakaavatilanne ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus Kuva 6 Näkymä suunnittelualueelle Tehtaanportinkadulta itään päin katsottuna 6
Kaavoitusohjelma 2007 Riihimäen kaupungin kaavoitusohjelma sisältää vuoden 2007 aikana laadittaviksi tulevat ja laadittavana olevat kaavat sekä muut merkittävät maankäytön suunnittelukohteet. Ote ohjelmasta: A. AHLSTRÖM OY, Asemakaavan muutos A. Ahlström Oy on esittänyt kirjeellään 5.1.2007 asemakaavan muutoksen laatimista Riihimäen Lasin alueella. Kaupunginhallitus päätti 16.4.2007, että A. Ahlströmin asemakaavan muutosanomukseen suostutaan siten, että asemakaavaa muutetaan kortteleiden 1104 ja 1105 sekä viereisen puistoalueen ja Pinttipolun sekä Pikarikujan ja Maljakujan alueella seuraavin periaattein: Pinttipolku poistetaan kaavasta. Katualue muutetaan osittain korttelialueeksi, osittain puistoksi. Pikarikujan, Maljakujan ja korttelin 1104 alueella kaavaa muutetaan siten, että alueen käyttäjiä palvelevaa pysäköintiä voidaan sijoittaa alueelle. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Korttelin 1105 liikenneyhteys järjestetään Lasitehtaantieltä. Kaavan laatija on DI Pasi Rajala Pöyry Environment Oy:stä. Kaava laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa. Asemakaavan laadinnan kaikista kustannuksista vastaa A. Ahlström Oy. Kaavatyö voidaan aloittaa välittömästi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6/2007. 4.3 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4.3.1 Valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan päätöksen mukaan: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuurija luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Kaavoituksessa otetaan myös huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa määriteltyjen elinympäristön toimivuuteen, taloudellisuuteen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät tavoitteet. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitaan kolme viranomaisten laatimaa alueidenkäytön suunnittelun lähtökohdiksi tarkoitettua valtakunnallista inventointia. Näistä tämän työn kannalta olennainen on Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, rakennushistorian osasto, julkaisu 16, 1993). Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueen läheisyydessä on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö, Riihimäen Lasi Oy:n työväenasuntoalue ja Suomen Lasimuseo. Kuvaus: Riihimäen Lasi aloitti toimintansa 1910. Tältä ajalta on tuotantolaitosten vanhin osa, johtajan asuinrakennus Maikkila sekä yksi työväenasuinrakennus. Alueen muut työväenasuinrakennukset sekä sauna ja leipomo rakennettiin 1910 16. Hytti-korttelin työväen rakennuksia on jäljellä kahdeksan ja ne muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Tehdasrakennuksen yhteydessä on konttorirakennus vuodelta 1920 (Y. Sadeniemi). Vanhempi konttorirakennus vuodelta 1911 on nykyisin 7
verstaana. Tehtaan vanha kansakoulu on vuodelta 1920. Suomen lasimuseo on sijoitettu vanhaan tehdasrakennukseen, joka rakennettiin 1914 alun perin turvejauhotehtaaksi. 1920-luvulla rakennuksessa aloitti toimintansa lasitehdas. Vuosina 1977 81 se korjattiin valtakunnalliseksi lasimuseoksi (T. Wirkkala). (Lähde: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.) http://www.nba.fi/rky1993/kohde434.htm Maakunnalliset selvitykset Hämeen liitto on laatinut selvityksen: Rakennettu Häme. Hämeen liitto 2003. Selvityksessä kuvataan arvokasta maakunnallista rakennuskulttuuriperintöä Hämeessä. Selvityksessä mainitaan Riihimäen Lasin alue, jossa erityisesti Lasitehtaan vanhin jäljellä oleva osa, entinen pakkauslasitehdas vuodelta 1919 muodostaa yhdessä konttorirakennusten kanssa alueelle leimaa antavan miljöön tehdasalueen portille. Riihimäen Lasin alue ja hyttikorttelit mainitaan valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Kunnalliset selvitykset Riihimäen kaupunki on laatinut koko kaupungin kattavan selvityksen: Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Riihimäen kaupunki, kaavoituspalvelut. 25.1.2000. Selvityksessä kuvataan Riihimäen Lasin alueen historiaa ja merkittäviä rakennuksia. Selvityksessä mainitaan mm. asemakaavalla suojellut suunnittelualueella sijaitsevat rakennukset: - Konttorirakennus, 1920 (arkkit. Yrjö Sadeniemi) - Konttorirakennus, 1941 (rak. mestari Oiva Ahola) - Pakkauslasitehdas, 1919,1935, 1951 - Hiomo, konepaja, 1910,1915,1943 - Autohuoltorakennus, 1935, 1957 Kuva 7 Vasemmalla konttorirakennus vuodelta 1941, oikealla näkymä alueelta länteen 4.3.2 Suunnittelualueelle laaditut selvitykset Pilaantuneet maa-alueet ja maaperä Riihimäen entisen lasitehtaan alue on jaettu käyttöhistorian perusteella vuoden 1995 tutkimusten yhteydessä kolmeen osa-alueeseen, A, B ja C. A. Ahlström Osakeyhtiö. Riihimäen entinen lasitehdas, alue B. Öljysäiliön ja sisäpihan alueet. Maaperän pilaantuneisuustutkimus 2007. Pöyry Environment Oy. 2007. 8
A. Ahlström Osakeyhtiö. Riihimäen entinen lasitehdas, alue C. Pilaantuneen maaperän kunnostus. Loppuraportti. Pöyry Environment Oy. 2007. A. Ahlström Osakeyhtiö. Riihimäen Lasin alue A. Täsmennetty kunnostussuunnitelma ja riskitarkastelu. Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infra. 2005. A. Ahlström Osakeyhtiö. Riihimäen Lasin alue A. Yhteenveto vuoden 2004 tutkimuksista. Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infra. 2005. Riihimäen Lasi, alue B, maaperätutkimus, joulukuu 2004. Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infra. A. Ahlström Oy. Riihimäen Lasin alue C. Maaperätutkimusten 2004 yhteenveto. Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infra. 2004. A. Ahlström Oy, Riihimäen Lasin alue A. Tehtaankadun kaavaluonnosalueen maaperätutkimukset 2004. Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infra. 2004. A.Ahlström Oy, Riihimäen Lasin alue C. Riihimäen lasitehtaan tuhkakaatopaikan kunnostus. 4.10.2004. Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infra. 2004. A. Ahlström Oy, Riihimäen Lasi. Maaperätutkimus tammikuu 2003. (koskee aluetta B) Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infra. 2003. A. Ahlström Oy, Riihimäki. Lasin alueen saastuneen maaperän riskitarkastelu. Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infra. 1999. A. Ahlström Oy. Riihimäen Lasin ja Huhtimon likaantuneiden massojen loppusijoituspaikan tutkimukset ja massojen loppusijoitussuunnitelma Lasin alueelle. Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infra. 1999. A. Ahlström Oy. Riihimäen Lasin ja Huhtimon alueiden maaperätutkimukset ja kunnostussuunntielma. Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Group. 1997. A. Ahlström Oy. Lasin alueen ympäristöhygieeninen tutkimus, alue B. Maa ja Vesi Oy 1995. A. Ahlström Oy. Lasin alueen ympäristöhygieeninen tutkimus, alue C. Maa ja Vesi Oy 1995. Kuva 8 Lasitehtaan osa-alueet maaperäselvityksissä 9
Rakennushistoria ja rakennusten käyttö Tietoja Riihimäen Lasin alueen vanhoista rakennuksista. Lasin alueen asemakaavan selostuksen liite 11. Arkkitehtitoimisto Satu Päivärinne. 1998. Luonto ja maisema Riihimäen Lasin alue. Maisemanhoidon yleisohje. Asemakaavaselostuksen liite C. Arkkitehtitoimisto Tapani Vuorinen. 1998. Riihimäen kaupunki, liito-orava- ja linnustoselvitykset (ei kohteita Lasin alueella) Riihimäen kaupunki, arvokkaat luontokohteet (ei kohteita Lasin alueella) Hämeen ympäristökeskus, Luonnon monimuotoisuuden seuranta, Lumosinventointi 2004 (kohde: Lasitehtaan metsikkö) 4.3.3 Suunnittelualueelle laadittavia selvityksiä Rakennushistoria ja rakennusten käyttö Riihimäen Lasin rakennushistoriallinen selvitys (rakennusten toiminnan historiaa kuvaava selvitys; valmistuu elo-syyskuussa 2007) Luonto ja maisema Riihimäen Lasin asemakaava, kasvillisuusselvitys (Pöyry Environment Oy, valmistuu syyskuussa 2007) Riihimäen kaupunki, lepakkoselvitys (käynnistymässä) Asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin laadittava MRL 39 :n mukaiset selvitykset. 5. OSALLISET Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistaja sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön kohdalla osallisia ovat seuraavat tahot: asemakaava-alueen maanomistajat, maanvuokraajat ja vuokralaiset asemakaava-alueen rajanaapurit ja lähipiirin naapurit asemakaava-alueen lähialueen asukkaat asemakaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen työntekijät alueen elinkeinonharjoittajat asukas- ym. yhdistykset, järjestöt ja seurat Viranomaiset ja alueelliset yhteisöt: Hämeen liitto Museovirasto / Hämeenlinnan toimisto Riihimäen ympäristölautakunta Riihimäen kaupungin hallintokunnat Hämeen ympäristökeskus Kanta-Hämeen pelastuslaitos 10
Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä muut viranomaiset, joiden toimintaan asemakaava vaikuttaa Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt: Gasum Oy Riihimäen kaukolämpö Oy Fortum sähkönsiirto Oy Elisa Oyj 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla, www.riihimaki.fi. Osalliset voivat esittää kaavoituspalveluille mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ympäristökeskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ajantasainen versio on nähtävänä kaupungin kotisivuilla. Asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti ja järjestetään yleisötilaisuus mahdollisuuksien mukaan kahden viikon kuluessa. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi muutosalueen ja naapuruston maanomistajille tiedotetaan kirjeitse. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi muutosalueen ulkokuntalaisille maanomistajille ja -haltijoille lähetetään kirjallinen ilmoitus nähtäville asettamisesta. Ehdotuksesta voivat kunnan jäsenet ja osalliset esittää muistutuksen kirjallisesti. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 7. KAAVATYÖN VAIHEET Asemakaavan muutoksen laatiminen Riihimäen Lasin alueelle jakautuu aloitusvaiheeseen, valmisteluvaiheeseen ja ehdotusvaiheeseen. Edellisessä kappaleessa on kuvattu vaiheiden keskeinen sisältö vuorovaikutuksen kannalta. Vaiheiden alustava aikatauluehdotus on seuraava: Asemakaavoituksen aloitusvaihe (kesäkuu-syyskuu 2007) - osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta - aloituskokous ja viranomaisneuvottelu - perustiedon ja suunnitteluaineiston kokoaminen, maastokäynnit - mahdolliset täydentävät selvitykset käynnistetään - kaavan vireille tulosta ilmoitus yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa 11
Asemakaavoituksen valmisteluvaihe (syyskuu 2007-tammikuu 2008) - asemakaavan muutosluonnoksen ja alustavan kaavaselostuksen laatiminen - tarvittavien vaihtoehtojen tutkiminen/kuvaaminen - vaikutusten arviointi ja mahdolliset täydentävät selvitykset - luonnosten ja valmisteluaineiston nähtäville asettaminen, yleisötilaisuus Asemakaavoituksen ehdotusvaihe (tammikuu-kesäkuu 2008) Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavan muutosehdotus. 2007 2008 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 ASEMA- KAAVAN MUUTOS ALOITUSVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Kuva 9 Alustava aikataulukaavio 8. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laa- Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suun- tua. nittelun yhteydessä (MRL 9 ja MRA 1 ). Asemakaavan muutostyön yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset: - yhdyskuntarakenteeseen - väestörakenteeseen - kaupunkikuvaan ja maisemaan - rakennettuun kulttuuriympäristöön - asumiseen - terveyteen ja viihtyvyyteen - työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan - palveluihin - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - kunnallistalouteen - virkistykseen - luontoon - maaperään - pinta- ja pohjavesisuhteisiin - meluolosuhteisiin - ilman laatuun 12
Vaikutusten arviointi perustuu kaava-alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Kaavan laativa konsultti arvioi vaikutuksia yhteistyössä kaupungin, eri viranomaisten ja osallisten kanssa. Tässä asemakaavatyössä keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat vaikutukset lii- turvallisuuteen sekä vaikutukset kulttuuriympäristön erityisarvojen säi- kenteelliseen lymiseen. 9. KAAVAN LAATIJAT JA YHTEYSTIEDOT Suunnittelualueen asemakaavoitusta koskevat asiat: Riihimäen kaupunki Raija Niemi p. (019) 758 4825 raija.niemi@riihimaki.fi Ilpo Lehtinen p. (019) 758 ilpo.lehtinen@riihimaki.fi Maanomistaja A. Ahlström Oy Mikko Alin p. 010 888 4513 m ikko.alin@a-ahlstrom.fi Konsultti Pöyry Environment Oy PL 50, 01621 Vantaa DI Pasi Rajala, YKS-156 p. (0400) 838 641 Arkkit. Sampo Perttula Mais. arkkit. Elina Kataja etunimi.sukunimi@poyry.com 13