Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2012 käyttösuunnitelma SISÄLLYS 1. KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Georg Dolivo, kulttuurijohtaja 1.1 Näyttelykeskus WeeGee 1.2 Espoon kaupunginmuseo 1.3 Espoon kulttuurikeskus 1.4 Sellosali 1.5 Tapiola Sinfonietta
35 KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurilautakuntaa sitoo vapaan sivistystyön, kaupunginkirjaston, kulttuuripalvelujen ja yhteispalvelujen yhteinen määräraha 26 526 000 euroa ja tuloarvio 961 000 euroa. Lautakunnan alaisia nettobudjetoituja työväenopistoa sitoo toimintakate -5 595 000 euroa ja kaupunkikulttuurin tulosyksikköä sitoo toimintakate - 25 020 000 euroa. Kulttuurilautakunnan avustuksiin on varattu noin 10,8 milj. euroa, josta lautakunta 13.12.2011 kokouksessa jakoi 10,4 milj. euroa. 35 KULTTUURILAUTAKUNTA Muutettu TOT 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Toimintatulot 4 195 3 190 3 260 3325 3392 Toimintamenot 56 066 57 779 59 440 60811 62 327 Toimintakate -51 871-54 589-56 180-57 486-58 935 Suunnitelmapoistot 987 919 1 011 637 742 Tilikauden tulos -52 858-55 508-57 191-58 123-59 677 Menot euroa/asukas 226 230 233 235 238 Investoinnit 9535 Koneet ja kalusto TOT 2010 Muutettu TA 2011 TA 2012 2013 2014 Menot 425 642 1 345 728 2 989 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 425 642 1 345 728 2 989 Saunalahden lähi- ja koulukirjaston ensikertainen kalustaminen 250 000 euroa sisältyy toimialan yhteiseen hankkeeseen. 357 KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö on nettobudjetoitu ja sen sitova toimintakate on - 25 020 000 euroa. Palvelut Kaupunkikulttuurin tulosyksikköön kuuluvat kaupunkikulttuuriyksikkö, Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta. Tulosyksikön tehtävänä on vastata kaupungissa ammattimaisesti tuotetuista kulttuuripalveluista ja kulttuuritalojen toiminnasta, koordinoida kaupungin profiili- ja kärkihankkeita sekä huolehtia kaupungin kulttuuri-imagosta ja siihen liittyvästä yritysyhteistyöstä sekä kaupunkikulttuurin alaan kuuluvista avustuksista ja yhteistyösopimuksista ja tuottaa keskeiset kaupungin kulttuuripainotteiset suurtapahtumat. 2
Vuonna 2012 Kaupunkikulttuuriyksikkö koordinoi Espoon World Design Capital 2012 hanketta, tuottaa hankeohjelmaan liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia, vastaa Espoo-päivän tapahtumien koordinoinnista, markkinoinnista sekä viestinnästä että tuottaa Espoo-päivän konsertin sekä Espoon kaupungin perinteisen itsenäisyyspäivän konsertin Barona Areenalle yhdessä YLE TV 2 kanssa. Toiminnan kehittäminen Kaupunkikulttuuriyksikkö vastaa osaltaan siitä, että Espoon kaupungin strategisten T3 (Tiede - Taide - Talous) kilpailukykytavoitteiden mukaisesti Espoon Kaupunginteatterin teatteritalo, Näyttelykeskus WeeGeen yhteyteen kaavailtu designtalo "Wirkkala-Akatemia" sekä Espoon Kulttuurikeskuksen harjoitussali ja laajennus ovat päätöksenteon ja suunnittelun osalta hankkeina edenneet. Tulosyksikön erityispainopisteenä on World Design Capital 2012 - hankkeen toteutus Espoon kaupungin osalta yhteistyössä kaupungin toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. WDC-vuoden näyttelytila ja Muotoile Espoo!-näyttely avataan yleisölle 4.2. Näyttely on avoinna yleisölle ja päiväkoti- ja koululaisryhmille sekä ryhmille. Maanantaisin tila on suljettu. Näyttelyssä ovat esillä Espoon WDC-vuoden kärkihankkeet ja siellä esitellään Espoota ja sen tulevaisuutta eri näkökulmista; hyvinvoinnin, luonnon ja kaupunkisuunnittelun teemoin. WeeGeen kolmannen kerroksen tilan käyttöönottoa vuonna 2013 suunnitellaan yhteistyössä lukion kanssa. Muita toiminnan painopisteitä ja projekteja ovat tulosyksikön omien toimintayksiköiden sekä kaupunkikonserniin kuuluvien toimijoiden yhteistyö, kaupungin itsenäisyysjuhlakonsertin tuottaminen yhteistyössä TV 2 kanssa sekä Espoo - päivän 25.8. tapahtumien tuottaminen, markkinointi ja koordinointi. Henkilöstö Kaupunkikulttuuriyksikössä toimii vuosina 2012-2013 kaksi määräaikaista projektikoordinaattoria toteuttamassa WDC 2012 hanketta. Lisäksi Espoopäivän tuottamiseen ja markkinointiin palkataan määräaikainen projektituottaja. Talous Tuottavuusohjelman mukaisesti säästötavoitteet kohdentuvat sekä Kaukun omaan että avustettavien yhteisöjen toimintaan. World Design Capital 2012 hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen sekä WDC-tilan vuokraukseen ja varusteluun on varauduttu- T3 - hankkeen osalta varaudutaan esittelymateriaalien ja seminaarien tuotantoon. 3
357 KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Muutettu TOT 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Toimintatulot 1 171 709 739 759 780 Toimintamenot 24 297 24 878 25 759 26349 27 007 Toimintakate -23 126-24 169-25 020-25 590-26 227 Suunnitelmapoistot 246 197 231 307 477 Tilikauden tulos -23 372-24 366-25 251-25 897-26 704 Menot euroa/asukas 98 99 101 102 103 Kaupunkikulttuurin tulosyksikön toimintamenot yksiköittäin vuosina 2010-2014 Muutettu TOT 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Kaupunkikulttuuri 8 343 8 696 9 045 9 270 9 500 Näyttelykeskus WeeGee 4 949 5 123 5 280 5 412 5 547 Kulttuurikeskus 2 902 2 985 3 089 3 166 3 245 Sellosali 1 535 1 436 1 520 1 506 1 545 Kaupunginmuseo 3 189 3 205 3 286 3 368 3 452 Kaupunginorkesteri 3 379 3 433 3 539 3 627 3 718 Yhteensä 24 297 24 878 25 759 26 349 27 007 Tunnuslukuja TOT 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Avustukset euroa/asukas 29,39 29,26 28,89 28,89 28,88 Nettomenot euroa/asukas 52,79 54,43 55,55 56,18 56,82 Georg Dolivo kulttuurijohtaja 1.1 Näyttelykeskus WeeGee Palvelut Näyttelykeskus WeeGee on viiden museon (EMMA, KAMU, Lelumuseo - Hevosenkenkä, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen Kellomuseo) ja nykytaidegallerian sekä WeeGee Shopin ja Sis.Deli- ravintolan muodostama museoiden, näyttelyiden ja tapahtumien keskus Tapiolassa. WeeGee -kokonaisuus tarjoaa ensisijaisesti kokonaisvaltaisia museo- ja näyttelykokemuksia kävijöilleen. Toiminnan kannalta keskeistä on näyttelykeskuksen toimijoiden tarjoamien palveluiden kokoaminen, tuotteistaminen ja markkinointi sekä yhteistapahtumien tuottaminen ja markkinointi. WeeGeen kokous- ja yleisötiloja markkinoidaan ja myydään yksityis- kuin yrityskäyttöönkin. Vuosittain WeeGeen museot ja galleria tarjoavat noin 20 vaihtuvaa näyttelyä perusnäyttelyiden lisäksi. Yhteisiä tapahtumia tuotetaan vuositasolla noin 10 4
kpl. Vuoden 2011 kävijätavoite talon museoihin ja tapahtumiin on 230 000 kävijää. Keskeisenä tavoitteena on asiakaspalveluiden ja aulan viihtyisyyden kehittäminen, ravintolatoiminnan vakiinnuttaminen, talon tunnettuuden vahvistaminen ja henkilöresurssienvakiinnuttaminen sekä World Design Capital 2012 - hankkeen valmistelu. Toiminnan painopisteet ja kehittämisalueet Näyttelykeskus WeeGeen asiakaspalveluiden kehittäminen jatkuu. Ravintolatoiminnan konseptia ja palvelua vakiinnutetaan, pysäköinti- ja opastepalveluita selkiytetään. Aulan viihtyisyyttä ja toimivuutta parannetaan. Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönottoa jatketaan ja aulaan hankitaan asiakaspäätteitä. Palveluiden tuotteistamiseen paneudutaan yhä perusteellisemmin. Kokous- ja yritysmyyntiä tehostetaan. WeeGee tuottaa myös WDC-vuoden ohjelmaan FUTURO 2012- kokonaisuuden ja tuo 8.5. alkaen esille arkkitehti Matti Suurosen suunnitteleman FUTURO-talon. WDC 2012 on koko vuoden Weegeen museoiden toiminnassa kantavana teemana. Tämä näkyy myös Weegeen kolmannen kerroksen WDc-näyttelytilassa, missä avataan 3.2. Muotoile Espoo!-näyttely. Tilassa esitellään Espoon WDC-vuoden tärkeimpiä hankkeita. Henkilöstö Henkilöstön toimenkuvia täsmennetään vastaamaan paremmin monipuolisen toiminnan tavoitteita. Henkilöstön täydennyskoulutukseen varaudutaan. WeeGeen henkilökuntaan kuuluvat yhteyspäällikön lisäksi tiedottaja, myyntisihteeri, aulapalveluvastaava, käyttöpäällikkö sekä kolme asiakaspalveluneuvojaa. Lisäksi määräaikaisina työskentelevät kaksi WDC 2012 -vuoden projektikoordinaattoria sekä Espoo-päivän tuottaja. Talous ja investoinnit Näyttelykeskuksen tärkein tulostavoite on asiakaspalveluiden kokonaisvaltainen parantaminen läheisessä yhteistyössä Kiinteistö Oy WeeGeen kanssa. Kiinteistön ja näyttelykeskuksen piha-alueiden suunnittelu ja opasteita kiinteistön alueelle parannetaan. Näyttelykeskuksen ravintolan kylmälaitteita uusitaan ja ravintolaan ja Wirkkala-kabinettiin hankitaan sähköiset pimennysverhot Palveluiden ja tuotteiden myynnintukea kehitetään työvälineitä parantamalla. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen jatkuu. Museomyymälää ja aulapalveluiden tehostamista jatketaan ja uuden kassajärjestelmän hankintaan varaudutaan. Valvomon teknistä varustelua parannetaan ja ajanmukaistetaan. Tapahtumatekniikan edellyttämiä valo- ja äänentoistojärjestelmiä ja laitehankintoja täydennetään. Toimenpiteet liittyvät käytännössä havaittujen teknisiin muutostarpeisiin. Lea Rintala yhteyspäällikkö 5
1.2 Espoon kaupunginmuseo Toiminnan painopisteet ja kehittämisalueet Näyttelykeskus Weegeessä sijaitsevan päänäyttelytila KAMUn profiilia ja tunnettuutta lisätään kiinnostavilla näyttelyillä ja ohjelmilla. Vuoden 2012 pääohjelma on Pohjois-Italian museoiden kokoelmista koostettu Marco Polo - mies ja myytti-näyttely. Näyttely toteuttaa kaupungin kulttuurihistoriallisen museon tavoitetta tuoda yleisölle yleisesti kiinnostavia historiallisia aiheita ja hakeutua yhteistyöhön ulkomaisten museoiden kanssa. Koko vuoden 2012 jatketaan seuraavan vuoden suurpanostuksen valmistelua: KAMUun rakennettava pitkäjänteisesti esille tuleva Espoo-näyttely rakentaa historiallisen kehityksen kautta espoolaista identiteettiä. Näyttely tehdään laajemmaksi kuin nyt teknisesti ja asiasisällöltään vanhentunut Aikamatka Espoossa-näyttely, ja sen yhteydessä KAMUssa suoritetaan tilamuutoksia, jotka teknisten uudistusten kanssa tarjoavat mahdollisuuden kertoa vanhoille ja uusille kuntalaisille kaupungin erityispiirteistä. Pentalan saaristomuseon peruskorjausta ja toiminnan suunnittelua jatketaan ja mitoitetaan vastaamaan tuottavuustoimenpiteistä johtuvaa resurssien pienenemistä. 2011 valmistuneen uuden huoltorakennuksen jälkeen keskitytään kalastajamökin korjauksen loppuun saattamiseen ja uuden arkkulaiturin tekoon. Samanaikaisesti suunnitellaan ns. Gurlin talon 2013 tehtäviä korjaus- ja muutostöitä. Pentalan saaristöpäivät, jotka siirrettiin elokuiseksi viikonlopuksi, on edelleen Pentalan näkyvin toimintamuoto. Tämä Esbo Hembyggdsföreningenin ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettava ohjelmisto on vuosi vuodelta kasvattanut suosiotaan. Kaupunginmuseo osallistuu WDC-vuoden tapahtumiiin olemalla mukana kansainvälisen Docomomo-järjestön (International committee for documentation and conservation of buildings, sites and neighbourhoods of the modern movement) Espoon kulttuurikeskuksessa 8-10.8.2012 pidettävän konferenssin yhtenä järjestäjistä ja materiaalintuottajista. Museo osallistuu myös Futurotaloon liittyvien ohjelmien tuottamiseen ja toteuttamiseen. Tunnuslukuja TOT 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Museo- ja näyttelykävijöitä 71 469 68 000 100 000 100 000 100 000 Asiantuntijapalvelut (arkisto, neuvonta ym.), asiakkaita 4 905 5 400 5 400 5 400 5 400 Lapsia ja nuoria museopedagogisessa toiminnassa 25 050 27 000 27 000 27 000 27 000 Museokokoelmien kokonaismäärä 240 939 240 000 241 000 241 000 241 000 Opastusten lukumäärä 2 341 2 300 2 300 2 300 2 300 Viranomaislausunnot 108 110 110 110 110 Timo Tuomi museotoimenjohtaja 6
1.3 Espoon kulttuurikeskus Palvelut Espoon kulttuurikeskus on esittävän taiteen päänäyttämö Espoossa ja sen tehtävänä on palvella monipuolisesti esityksiä tuottavia yhteistyökumppaneita ja vuokralaisia sekä huolehtia strategisesti tärkeiden palvelujen tuottamisesta koordinoimalla kokonaistarjontaa ja täydentämällä sitä omalla tuotannolla. Kulttuurikeskus tukee toiminnallaan kaupunkikulttuuriyksikölle asetettuja strategisia tavoitteita, Espoon kulttuuri-imagon kehittämistä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuna osana metropolialuetta sekä espoolaisten oman kulttuuri-identiteetin vahvistamista. Vuonna 2012 kulttuurikeskuksen saleissa järjestetään noin 410 esitystä, lämpiöissä ja muissa tiloissa noin 220 esitystä ja muuta tilaisuutta, joihin odotetaan yleisöä yhteensä noin 220 000 henkeä. Lisäksi talossa käyvät kirjaston, yhteispalvelun, työväenopiston ja musiikkiopiston asiakkaat, jotka nostavat käyntikertojen määrän yhteensä noin 810 000:een. Tunnuslukuja TOT 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Käyntikertoja 790 000 800 000 810 000 810 000 820 000 Kävijöitä (tilaisuudet) 190 000 210 000 220 000 220 000 220 000 Salitunteja 4 300 4 400 4 500 4 500 4 500 Salien käyttöaste, % 73 74 75 75 75 Toiminnan kehittäminen Kulttuurikeskus on yksi Tapiolaan sijoittuvan tieteen, taiteen ja talouden innovaatiokeskittymän, T3:n keskeinen osa. Kulttuurikeskuksen, WeeGeen ja Espoon Kaupunginteatterin muodostama kokonaisuus on kansainvälisesti vertaillen merkittävä. Kulttuurikeskuksen laajennuksella tähdätään nykyisten toimijoiden toimintaedellytysten turvaamiseen kaupungin kasvaessa. Laajennus jakautuu kahteen hankkeeseen: 1) olemassa olevaan harjoitussalihankkeeseen, jossa on huomioitu myös orkesterin toimistotilat, sekä 2) kirjasto- ja opistosiiven laajentamiseen, missä yhteydessä huomioidaan myös muut monitoimitilat, jotka parantavat esitystoiminnan oheispalvelujen, kuten kahvila- ja ravintolatoiminnan edellytyksiä, lisäävät talon iltakäyttömahdollisuuksia, lisäävät avoimuutta ja parantavat integroitumista Tapiolan liikekeskukseen open stage -toiminnalla, ja parantavat mahdollisuuksia koululaisille ja päiväkotiryhmille suunnattujen työpajojen lisäämiseen. Suunnittelussa otetaan huomioon myös kokous- ja kongressitoiminnan tarpeet, jotka kasvavat harjoitussalin mahdollistaessa Tapiolasalin yleisökäytön lisäämisen. Hankkeella on myös suuri vaikutus Tapiolan vapaa-ajan toiminnan ja avoimuuden kehittämisessä. Hanketta koskevat päätökset tehdään kaupunginvaltuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä tekemän pöytäkirjamerkinnän mukaan kesään 2012 mennessä. Kulttuurikeskuksen kokonaistarjontaa koordinoidaan käyttöperiaatteiden mukaisesti vahvistamalla vähemmän esillä olevaa tarjontaa uusien käyttäjäryhmien tavoittamiseksi. Maaliskuussa toteutetaan Taloustutkimus Oy:ltä tilattava yleisökysely, jolla mitataan Espoon kulttuurikeskuksen ja Sellosalin tunnettuutta. Viestinnän kehittämisen tavoitteena on kulttuurikeskuksen tunnettuuden kasvattaminen, uusien yleisöryhmien tavoittaminen ja kaupunkikulttuurin ja muiden yhteistyökumppaneiden välisen viestinnällisen yhteistyön kehittäminen. Monikulttuurisuutta edistetään mm. ottamalla englanninkieliset verkkosivut aktiiviseen käyttöön. Uusina välineinä käytetään sosiaalista mediaa ja elävää kuvaa. Tapiolan liikekeskuksessa otetaan käyttöön 8 kpl sähköisiä ilmoitustauluja, joissa on esillä talon toimintaa. 7
Henkilöstö Elokuuhun mennessä ratkaistaan kulttuurikeskuksen palveluksessa oleva aulapalveluhenkilöstön sijoittuminen kaupungin organisaatioon. Talous ja investoinnit Kulttuurikeskus on nettobudjetoitu yksikkö. Lipunmyynti- ja vuokratuloja hyödynnetään ohjelmatuotannossa. Vuonna 2012 uusitaan salien analogiset äänipöydät digitaalisiksi ja parannetaan salien teknisiä toimintavalmiuksia valaistukseen ja näyttämötekniikkaan kohdistuvilla hankinnoilla. Kahvilan tarjoilulinjasto uusitaan ja kahvilan asiakkaille näkyvä hyllystö ja myyntitiski kunnostetaan ja uusitaan sekä parannetaan kahvilan akustiikkaa. Tapiolasalin akustiikan parantamista ja erityisesti näyttämön sisäistä kuuluvuutta selvitetään Akukon Oy:n tekemän suunnitelman pohjalta. Hankkeita toteutetaan kasvavassa määrin nettobudjetin puitteissa omia tuloja hyödyntäen. Juha Vilja johtava intendentti 1.4 Sellosali Palvelut Sellosali toimii korkeatasoisena kulttuuritalona pääkaupunkiseudulla tarjoten eri väestöryhmille suunnattua monipuolista kulttuuritoimintaa. Vuonna 2012 Sellosalissa järjestetään 230 250 yleisötilaisuutta ja tavoitteena on saada tapahtumiin 40.000 asiakasta. Keskeisenä tavoitteena on monipuolisen ja korkeatasoisen tapahtumatarjonnan turvaaminen, tunnettuuden lisääminen, talousresurssien vakiinnuttaminen sekä lapsille, perheille ja ikäihmisille suunnatun kulttuuritarjonnan kehittäminen. Sellosalin ohjelmistoon kuuluu klassisen ja taidemusiikin lisäksi rytmimusiikkia, nukketeatteria, elokuvia, lastentapahtumia, levytyksiä sekä yritystilaisuuksia. Yhteistuotantoja järjestetään mm. Helsingin juhlaviikkojen, JuuriJuhla ry:n, April Jazzin, Kansallisoopperan, Suomen Solistiyhdistyksen, Tapiola Sinfoniettan ja pääkaupunkiseudun nukketeattereiden kanssa. KULPS!-hankkeessa Sellosalin tarjonta kohdistuu lähinnä 4- ja 6-luokkalaisiin. Lasten ja nuorten tilaisuuksien tarjontaan kuuluvat lasten ja perheiden lauantait, päiväkoti- ja koululaisesitykset sekä nuorisokonsertit ja -musikaalit. Toiminnan kehittäminen Vuonna 2012 Sellosalin strategisten linjausten työstämistä jatketaan tuloskortin avulla konkreettisiksi arviointikriteereiksi, tavoitetasoiksi ja toimenpiteiksi. Toiminnan kehittämisen tärkeänä osa-alueena on tapahtumatuotannon kehittäminen ja tehokas markkinointiviestintä. Tavoitteena on lisätä Sellosalin tunnettuutta sekä Etelä-Suomessa että valtakunnallisesti sekä kasvattaa asiakaskäyntien määrää. Yleisötutkimusten tekemistä jatketaan Sellosalissa ja vertailua suoritetaan mm. Helsingin kulttuuritaloihin sekä osallistutaan kaupunkikulttuurin yhteisen viestinnän kehittämiseen. Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi järjestetään teemahaastatteluja lastentapahtumien, rytmimusiikin konserttien ja klassisten konserttien yleisölle. 8
Henkilöstö Henkilöstön osalta toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät tapahtumatuotantoon ja markkinointiviestintään pääkaupunkiseudun lisääntyneessä kilpailutilanteessa. Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan riittävästi. Kehityskeskusteluissa jokaisen työntekijän koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Osaamista kehitetään omaan työalan substanssikysymyksiin sekä tietotekniikka-, tiimityöskentely- ja kielitaitoihin liittyen. Koko henkilöstö osallistuu vuosittaiseen turvallisuuskoulutukseen. Asiakaspalvelukonseptin tehostamiseen kiinnitetään huomiota. Talous ja investoinnit Sellosalin toiminta nettobudjetoituna yksikkönä perustuu hankittujen tulojen hyödyntämiseen tapahtumatuotannoissa. Lisäpanostus käyttötalouden menobudjettiin mahdollistaisi kilpailukykyisemmän toiminnan ja kasvattaisi osaltaan myös tulokertymää. Markkinointikampanjat toimintakausien alkaessa vahvistavat profiilia ja vähentävät tarvetta yksittäisten tapahtumien erillismarkkinointiin. Sellosalin investoinnit keskittyvät vuosina 2012 13 toiminnallisuuden kehittämiseen, teknisiin muutostarpeisiin sekä energiatehokkuuden lisäämiseen. Salin näyttämötekniikkaa täydennetään valo-, projisointi- ja äänikaluston osalta. Sellosali täyttää 10 vuotta vuonna 2013: kiinteistön ja kaluston ikääntyminen asettaa jonkin verran lisäpaineita yleisen kunnossapidon kustannuksiin tulevina vuosina. Tunnuslukuja TOT 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Kävijöitä (tilaisuudet) 35 644 38 000 40 000 45 000 40 000 Salitunteja 2 216 2 200 2 200 2 200 2 200 Salin käyttöaste, % 73 73 73 75 73 Tero Kaakkunen vs. johtava tuottaja 1.5 Tapiola Sinfonietta Palvelut Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta, säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, levyttää, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä harjoittaa lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua taiteidenvälistä kulttuurikasvatusta. Orkesteri toteuttaa strategista tehtäväänsä huippuelämysten tarjoajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä tähtisolisteja ja - kapellimestareita sekä hiomalla orkesterin valmiuksia esiintymällä myös ilman kapellimestaria. Vuonna 2012 aikana järjestetään vähintään 57 konserttia (45 Espoossa, 6 muualla Suomessa ja 6 ulkomailla). Konserttijako: kausikonsertit 18, Iltapäiväkonsertit 2, Sellosalin konsertit 2, KULPS!, lasten ja perhekonsertit 11, Taiteili- 9
jat lähikuvassa 6, Kamarimusiikkia kartanoissa 6 ja konsertit Helsingissä 6 ja konsertit ulkomailla 6. Lisäksi 40-50 muuta esiintymistilaisuutta (KULPS!-työpajat ja vanhainkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset). Vuoden aikana tavoitetaan 43 000 kuulijaa, joista lapsia 7 000. Tapiolasalin keskimääräinen yleisömäärä on noin 630. Vuonna 2012 kantaesityksiä on 3 ja Tapiola Sinfonietta tekee 1-2 levytystä. Toiminnan kehittäminen Vuonna 2012 pääosassa on orkesterin kansainvälistyminen. Orkesteri tekee neljän konsertin kiertueen Keski-Eurooppaan helmikuussa ja vierailee Etelä- Espanjassa marraskuussa. Päiväkoti- ja kouluyhteistyötä (lähinnä KULPS!) jatketaan edelleen. Myös vanhuksille ja erityisryhmille suunnattuja esiintymisiä jatketaan. Talous ja investoinnit Orkesterin tehtävänä on toimia kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisena soittajistona. Vuoden 2012 investoinnit kohdistuvat soitintilanteen parantamiseen. Tunnuslukuja TOT 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Varsinaisia konsertteja 62 48 57 56 56 - Espoossa 50 44 46 47 47 - muualla Suomessa 12 4 5 5 5 - ulkomailla 0 0 6 4 4 Muita tilaisuuksia 17 50 50 50 50 Levytyksiä 2 3 2 3 3 Kuulijoita yhteensä 25 009 43 000 43 000 43 000 45 000 - lapset ja nuoret 8 115 7 000 7 000 8 000 8 000 - Tapiolasali keskimäärin/konsertti 605 620 630 635 640 Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta, % 20 20 20 20 20 Kantaesitysten määrä 3 3 3 3 3 Orkesterikustannukset euroa/asukas 12,62 12,81 13,05 13,22 13,35 Hanna Kosonen intendentti 10