Missä inhimilliset ja taloudelliset kustannukset oikeastaan piilevät? Miltä ne näyttävät? Ja mitä ne sisältävät?

Nordic Wound Life tammikuu 2012 Missä inhimilliset ja taloudelliset kustannukset oikeastaan piilevät? Miltä ne näyttävät? Ja mitä ne sisältävät? Nordic Wound Life: Lehti juuri sinulle, joka olet kiinnostunut haavanhoidosta. Sinulle, joka haluat parantaa vaikeasti parantuvien haavojen kanssa elävien potilaiden asemaa. #02 Januar 2012 smith-nephew.dk 03

Sisältö Pääkirjoitus 3 Vapaus elää normaalielämää haavan alipaineimuhoidon kanssa (NPWT). PICO sairaanhoitajan silmin. Potilas kertoo 4-9 Potilaan hoitoon motivoimisesta 10-13 Kysymyksiä ja vastauksia motivaatioon liittyen 14 Uutuuksia ja koulutusta 16 Kehitysehdotukset, kysymykset, risut & ruusut Toimituksen yhteystiedot: nordicwoundlife@smith-nephew.com Carina Ekbladh +46 705 45 33 10 Trine Gram +45 28 56 41 31 Julkaisija & toimittaja: Slotsmarken 14, DK-2970 Hørsholm Trine Gram & Carina Ekbladh Layout & tuotanto: copenhagenwindows.dk Painos: 9.000 kpl 02 smith-nephew.fi tammikuu 2012

PÄÄKIRJOITUS Tietoa. Yhteistyötä. Rohkeutta. Tahtoa. Sitä potilas tarvitsee jaksaakseen elää vaikeasti parantuvien haavojen kanssa. Sitä tarvitsee myös sairaanhoitaja saadakseen haavan paranemaan. Sitä tarvitsee terveydenhuolto ymmärtääkseen ja tunnustaakseen tiedon merkityksen onnistuneen hoidon edellytyksenä. Sitä tarvitsee yhteiskunta pystyäkseen ratkaisemaan niin ammattiryhmien ja sektorien välisiä kuin taloudellisiakin haasteita. Tarvitaan tahtoa sekä ymmärrystä uusien tuotteiden ja menetelmien kehitykseen. Tarvitaan rohkeutta tehdä oikeat päätökset. Haasteita on monia ja niissä on huomioitava sekä inhimillinen, ammatillinen että taloudellinen näkökulma. Mutta kun huomio on kohdistettu haavoihin liittyvän inhimillisen taakan vähentämiseen, avautuu jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja, joiden avulla voidaan varmistaa yksittäisen potilaan parempi hoitoprosessi. Ratkaisuja, jotka ovat tärkeitä myös resurssien ja kustannusten näkökulmasta, joka luonnollisesti liittyy haavapotilaiden kasvavaan määrään. Yksinkertaistamista. Vapautta. Käytännöllisyyttä. Me koetamme jatkuvasti vastata hoitotyön haasteisiin ammattiryhmien ja sektorien välisen yhteistyön, pohjoismaisen yhteistyön, tutkimuksen, uusien menetelmien kehityksen ja uusien, paranneltujen tuotteiden lanseerauksen avulla, josta viimeisin esimerkki on PICO. Ammattitaitoa ei lähtökohtaisesti puutu varmasti yhdeltäkään pohjoismaiselta haavapoliklinikaltamme, mutta avohoitoprosessiin liittyvät inhimilliset ja taloudelliset kustannukset ovat suuret. Eikä vähiten monien viikoittaisten sairaalakäyntien sekä niistä koituvien kuljetusten takia. Missä kustannukset piilevät Tässä Nordic Wound Life -lehden numerossa keskitymme Haavanhoidon todellisiin kustannuksiin. Tutkimme, missä inhimilliset ja taloudelliset kustannukset oikeastaan piilevät, mistä ne muodostuvat ja kuinka voimme yhdessä oppia löytämään parhaan ratkaisun heille, joista tässä kaikessa on kyse potilaille. Tässä Nordic Wound Life -lehden numerossa keskitymme Haavanhoidon todellisiin kustannuksiin. Tutkimme, missä inhimilliset ja taloudelliset kustannukset oikeastaan piilevät, mistä ne muodostuvat ja kuinka voimme yhdessä oppia löytämään parhaan ratkaisun heille, joista tässä kaikessa on kyse potilaille. Odenselaisen haavakeskuksen osastonhoitaja Åse Fremmelevholm kertoo ensimmäisistä kokemuksistaan PICOn parissa. Juttelimme myös hyvin huono-onnisen ruotsalaisen potilaan kanssa. Tarkastelemme yleistä viihtyvyyttä haavapotilaan näkökulmasta. Århusin yliopistollisen sairaalan psykologi Anne Hvarregaard Mose valottaa meille psykososiaalisia näkökulmia, joiden avulla voimme parantaa keskusteluyhteyttä potilaaseen. Blekingessä sijaitsevan Lyckebyn haavakeskuksen perushoitaja Britt-Marie Strömqvist antaa puolestaan konkreettisia neuvoja, kuinka saada potilas osallistumaan hoitoonsa aktiivisesti. Pääsemme kurkistamaan kollegojemme työpäivään. Mukavia lukuhetkiä! PICO ei kuitenkaan ole pelkästään tuotetekninen laitelanseeraus. Olemme lanseeranneet laitteen, jonka avulla on mahdollista vähentää haavojen inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Olemme ajatelleet sosiaalista elämää kustannusnäkökulmaa unohtamatta. Olemassa olevan tekniikan tarjoama yksinkertaistettu ratkaisu tekee haavapotilaan elämästä myös paljon miellyttävämpää. Kansantalouden näkökulmasta katsottuna olemme jo päässeet todella pitkälle. Trine Gram Carina Ekbladh tammikuu 2012 smith-nephew.fi 03

pico Tapaustutkimus PICO - vapaus elää tavallista elämää alipaineimuhoidon aikana Pari sanaa PICOsta PICO eroaa merkittävästi kaikista alan aiemmista ratkaisuista sekä hoitohenkilökunnan, potilaiden että resurssien optimaalisen käytön osalta. Lyhyesti sanottuna PICO on helppo tapa järjestää haavan alipaineimuhoito. Pienen pumpun ja erittäin imukykyisen sidoksen ansiosta yhä useammat, joiden joukossa monia uusia potilasryhmiä, voivat nyt hyötyä alipaineimuhoidosta. Akuuteista ja kroonisista haavoista kärsivistä potilaista aina ihosiirteitä tarvitseviin potilaisiin. PICO on yksinkertainen, tehokas sekä uskomattoman helppo käyttää itse ilman aiempaa kokemusta. Järjestelmä on pakattu PICO-pakkaukseen, joka sisältää kaiken tarpeellisen. Se on käyttövalmis muutamassa minuutissa ja sitä voidaan käyttää jopa 7 päivän ajan. PICO on miellyttävä ja helppo arjessa sekä vähentää lisäksi sidosvaihtoja ja niistä johtuvia potilaskäyntejä huomattavasti. Sillä on siis tärkeä merkitys, kun halutaan säästää resursseja. Potilaalle PICO merkitsee vapautta. Vapautta elää ilman tarpeettomia häiriöitä, kuten melua. PICO on pieni, huomiota herättämätön ja taskukokoinen. Potilas voi elää normaalia elämää, ja hänet voidaan kotiuttaa paljon nopeammin. Nopeamman mobilisaation ansiosta potilas voi elää aktiivista ja normaalia elämää, mikä ilahduttaa ja hyödyttää kaikki osapuolia. 04 smith-nephew.fi tammikuu 2012

Ensimmäisessä Nordic Wound Life -uutiskirjeessä kerroimme yleisesti haavojen alipaineimuhoidon (NPWT) uusimmasta innovaatiosta PICOsta. Tämän jälkeen olemme saaneet ensimmäiset palautteet PICOn käyttökokeiluista. Olemme ylpeitä näistä innovatiivisista palautteista ja haluammekin jakaa ne ehdottomasti lukijoidemme kanssa. Todellista elämää sairaanhoitajan silmin Kaikkien kliinisten kokeiden viesti on ollut selvä. Tästä huolimatta on uskomattoman jännittävää, kun uraauurtava tuote tulee markkinoille ja pääsee näyttämään todellisen arvonsa. Sillä kuten kaikessa muussakin elämässä, teoria on yhtä ja käytäntö on jotain toista. Samasta syystä palautteet osastojen todellisesta elämästä ovat suunnattoman tärkeitä, jotta voimme jatkuvasti kehittää optimaalisia ratkaisuja. PICO esiteltiin Euroopan Haavanhoitoyhdistyksen (European Wound Management Association, EWMA) kongressissa toukokuussa 2011. Samassa tilaisuudessa nimitettiin valikoidut testikeskukset. Yksi niistä oli Odensen yliopistollisen sairaalan haavakeskus. Tunnusomaista tälle haavakeskukselle on, että siellä hoidetaan kaikkien erikoisalojen haavapotilaita, mikä on tärkeää suoritettavan arvioinnin näkökulmasta. Mitä enemmän potilastyyppejä, sitä monipuolisempi kuva. Käyttökokeilu aloitettiin kesäkuun 2011 loppupuolella ja ensimmäisten palautteiden viesti on selvä. Näin kertoo Odensen yliopistollisen sairaalan haavakeskuksen osastonhoitaja Åse Fremmelevholm: Me osallistumme kokeiluun ensisijaisesti siksi, että toivomme saavamme osastolle lisää kokemusta ja tietoa. Jos toivoo potilailleen parasta ja on muutenkin kiinnostunut työstään, on välttämätöntä pysytellä ajan tasalla alan kehityksestä, uusista tekniikoista, uusista tuotteista ja muusta vastaavasta. Suuria mahdollisuuksia pienessä pakkauksessa Åse Fremmelevholm jatkaa: Me aloitimme PICO-kokeilun kesäkuussa, ja jo tähän mennessä mahdollisuuksista on piirtynyt mielenkiintoinen ja selkeä kuva. Pumppu on pieni, mikä on potilaiden mieleen, eikä se hankaloita elämää kuten tavallinen alipaineimuhoitolaite. Potilaiden kannalta on tammikuu 2012 smith-nephew.fi 05

pico Tapaustutkimus ihanaa, ettei heidän tarvitse olla vuodelevossa hoidon aikana. On tietenkin myös tärkeää, että pumppu pystyy käsittelemään nestettä. Ja sehän pystyy. PICO on myös nopea, miellyttävä ja yksinkertainen eikä edellytä pitkää opettelua, joten sen käyttöönotto sujuu osastoilla uskomattoman helposti. On lisäksi todella mukavaa voida opettaa jotain uutta ilman, että siihen pitää uhrata paljon aikaa ja vaivaa. Tulevaisuudennäkymät ovat myös jännittävät. Täällä osastolla uskomme esimerkiksi, että PICOsta olisi paljon iloa jalkahaavoista kärsiville diabeetikoille. Samaten nuoria potilaita varmasti ilahduttaisi se, ettei koko elämän välttämättä tarvitse pyöriä haavan ympärillä. PICOn avulla voisimme säästää aikaa ja rahaa. Ja kustannuksista puheen ollen: jo nykyään säästämme 400 500 Tanskan kruunua viikon hoitoa kohti, Åse Fremmelevholm päättää. Lisäksi tendenssinä on sektiopotilaidemme yhä korkeampi painoindeksi, mikä on kaikin puolin valitettavaa. Keisarinleikkauksen yhteydessä se on erityisen ongelmallista, koska rasvakudoksen verenkierto on heikkoa. Jos verenkiertoa voidaan parantaa PICOn avulla, voisimme kohentaa tuoreen äidin elämänlaatua ja välttää sairaalakäynnit tai kotisairaanhoitajan vierailut aikana, joka hänen pitäisi viettää vastasyntyneen vauvansa kanssa. PICOn avulla voisimme säästää aikaa ja rahaa. Ja kustannuksista puheen ollen: jo nykyään säästämme 400 500 Tanskan kruunua viikon hoitoa kohti, Åse Fremmelevholm päättää. 06 smith-nephew.fi tammikuu 2012

Åse Fremmelevholm VINKKEJÄ & NEUVOJA Muista käyttää pehmustetta letkun alla, kun käytät kompressiota PICOn kanssa. Käynnistä PICO aina ennen kiinnitysliuskojen asettamista tarkistaaksesi sidoksen optimaalisen sijainnin (jotta voit siirtää sitä tarvittaessa). Kun sidos on tiivis ja oikeassa paikassa, aseta kiinnitysliuskat paikoilleen. Leikkaa kiinnitysliuskoja lyhyemmiksi ja kiinnitä useita liuskoja PICO-sidoksen ulkoreunojen yli. Kun käynnistät PICOn, paina sormella haavaa muotoillaksesi sidoksen haavan rajojen ja syvyyden mukaan. Tämä auttaa PICO-sidosta muotoutumaan, minkä jälkeen voit asettaa kiinnitysliuskat paikoilleen. Alipaineimuhoito arjessa Alipaineimuhoitoa ei ole tarkoitettu vain vaikeisiin haavoihin. Sitä voidaan käyttää moniin haavatyyppeihin, joita kohtaat päivittäin. Kuinka alipaineimuhoito toimii? Poistaa eritettä haavasta Poistaa bakteereja Parantaa verenkiertoa Tukee granulaatiovaihetta Stimuloi solujen kasvua Milloin voin käyttää PICOa? Vähän tai kohtuullisesti erittävät haavat Ihosiirteet/-kielekkeet Pienehköt palohaavat Pienet/keskikokoiset vaikeasti parantuvat haavat: Diabeetikon jalkahaavat Painehaavat Säärihaavat Leikkausarvet, esim.: Rintojen korjaus Lonkka-/polvi-implantit Laparotomia/sektio Verisuonikirurgia tammikuu 2012 smith-nephew.fi 07

Potilaskertomus Juoksukengät jalkaan 08 smith-nephew.fi tammikuu 2012

Eikä aikaakaan kun puhuttiin jo nekroosista ynnä muusta. Sidoksia vaihdettiin kolmesti päivässä useiden viikkojen ajan. Göran oli vuoteenomana, ja vielä kotiin päästyäänkin hänen elämänsä oli rajoitettu. Elämä ei ollut enää sidottu sänkyyn, mutta hänen piti elää rauhallisesti, sillä liian runsas liikkuminen olisi saanut haavan erittämään yhä enemmän ja altistanut sen komplikaatioille. Haava parani yksinkertaisesti hitaasti eikä Göran todellakaan pitänyt siitä ajatuksesta, että hänen pitäisi toipua vielä toisesta leikkauksesta ja kärsiä samalla haavasta, joka ei lähtenyt paranemaan. Suunniteltua uusintakuntoutusta lykättiin määrittelemättömäksi ajaksi. Uusintaleikkaukseen lähteminen oli vaikea päätös, mutta vaikeasti paranevien haavojen hoitaminen oli samaan aikaan suunnaton haaste. Koko elämäni oli katkolla, Göran kertoo. Polveni eivät ole koskaan olleet parhaimmasta päästä, mutta vielä kaksi vuotta sitten pystyin polvivaivoistani huolimatta juoksemaan päivittäisen 5 10 km:n lenkkini ongelmitta. Nykyään minun täytyy vain hyväksyä se, etteivät pitkät lenkit enää luonnistu niin kuin aikaisemmin, kertoo elämäniloinen ja optimistinen Göran Andersson, jolle tehtiin mittava polvileikkaus vuonna 2010. Leikkaus ei valitettavasti onnistunut täysin tyydyttävästi, minkä vuoksi vielä suurempi uusintaleikkaus oli tarpeen toukokuussa 2011. Valitettavasti leikkaushaavan paranemisessa ilmeni myös komplikaatioita. Maraton on ehkä liian iso pala purtavaksi, mutta juoksukengät pannaan jalkaan ja tavoitteena on juosta 5 km yhdessä kirurgini Søren Toksvig Larsenin kanssa toukokuussa 2012, määrätietoinen Göran Andersson hymyilee. Yksinkertaisesti aivan mahtava kokemus. Pystyin näkemään, kuinka haavapohja nousi esiin kerta kerralta enemmän. Kolmatta PICOa asennettaessa luu ei ollut enää näkyvissä yhtäkkiä näytti siltä, että toipuminen oli lähtenyt käyntiin, Göran kertoo iloisena ja helpottuneena. Olen aina ollut intohimoinen urheilija, ja juoksu on ollut yksi suosikkilajeistani työtilanteeni takia. Työskentelen Tetra Pakilla vanhempana prosessiasiantuntijana ja matkustan suhteellisen paljon, n. 150 päivää vuodessa, ympäri maailmaa. Lenkille voi lähteä paikasta riippumatta, sillä siihen tarvitaan vain hyvät juoksukengät, Göran kertoo. Aktiivinen elämä katkolla Päätös uusintaleikkauksesta ei ollut helppo. Göranin toipuminen ensimmäisestä leikkauksesta oli ollut hankalaa ja hidasta. Ja vaikka hän on omasta mielestään suhteellisen sitkeä, oli ajatus toisesta leikkauksesta kuntoutuksineen melkein sietämätön. Toisen leikkauksen yhteydessä vasemman jalan sääriluun leikkaushaavaan tuli infektio. Kaikessa yksinkertaisuudessaan täysin ainutlaatuinen Göranin toisen leikkauksen aikoihin Hässleholmin sairaalan haavahoitajat ja lääkärit kokeilivat parhaillaan PICOa. Göran lupautui koehenkilöksi. Yksinkertaisesti aivan mahtava kokemus. Pystyin näkemään, kuinka haavapohja nousi esiin kerta kerralta enemmän. Kolmatta PICOa asennettaessa luu ei ollut enää näkyvissä yhtäkkiä näytti siltä, että toipuminen oli lähtenyt käyntiin, Göran kertoo iloisena ja helpottuneena. Göran jatkaa: Näin insinöörinä täytyy sanoa, että olin melko vaikuttunut PICOsta. Pumppu on todella pieni, huomiota herättämätön, miellyttävä ja kevyt kuljettaa mukana. Minä pidin PICOa taskussa, ja jos ei olisi ollut kesä ja shortsikeli, kukaan ei olisi huomannut, että kannoin pumppua mukanani. PICO on kaikin tavoin erittäin huomiota herättämätön. Ja se toimii. Täytyy todella myöntää, että se teki minuun vaikutuksen. Ainoa Göranin kohtaama pieni ongelma liittyi peseytymiseen. Teippi ei ollut tarpeeksi suuri. Hänen oli lisättävä teippiä, sillä muuten sidos oli vaikea saada kiinnittymään täysin tiiviisti. Tämä ongelma on sittemmin ratkaistu. Nykyään PICO on saatavana kahdeksassa eri koossa. Lopuksi Göranilla on ihanille sairaanhoitajille pieni sidoksen asettamiseen liittyvä toive. Olisi ollut mukavaa, jos ihokarvani olisi ajettu ennen sidoksen asettamista. Siten sidoksen saa istumaan tiiviisti helpommin ja lisäksi sidoksen vaihtaminen on helpompaa ja kivuttomampaa, päättää Göran Andersson, jonka menoa lenkkipolulla pääsemme seuraamaan alkukeväästä. tammikuu 2012 smith-nephew.fi 09

Haastattelu Motivoi potilasta hoitoon huomio psykososiaalisiin esteisiin Tanskan/Ruotsin perusterveydenhuollon haavahoitajille tehdyssä haavatutkimuksessa (Smith & Nephew, 2010) 63 % kertoi potilaiden motivoimisen omaan hoitoonsa olevan haasteellista. Potilaan ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen tiedostaminen ja ymmärtäminen on keskeinen edellytys hoidon laadun parantamiselle. Århusin yliopistollisen sairaalan Skejbyn psykologi Anne Hvarregaard Mose työskentelee päivittäin tämän problematiikan parissa ja on tutkinut diabetesta useiden vuosien ajan. Me keskustelimme hänen kanssaan Herlevin ja Skejbyn sairaaloissa pidetyn haavasymposiumimme yhteydessä. Siellä hän puhui juuri diabeteksen ja itsehoidon psykososiaalisesta näkökulmasta otsikolla Haava sielussa. Haava jalassa. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan diabeteksella ja psyykkisillä ongelmilla on yhteys, joka ei ole täysin merkityksetön. Useat tutkimukset osoittavat myös, että psyykkistä pahoinvointia voidaan helpottaa kohdennetulla hoitotarjonnalla. Tästä tosiasiasta huolimatta tämä problematiikka ei ole aiemmin saavuttanut suurta suosiota diabeteksen hoidossa eikä haavanhoidossa. Omassa symposiumiluennossaan Anne Hvarregaard Mose selitti, kuinka terveydenhuollon yhden osaalueen tutkimus, tässä tapauksessa diabeteksen, voi valottaa muidenkin osa-alueiden keskeisiä näkökulmia. Anne Hvarregaard Mose kertoi, kuinka diabetestutkimuksesta voidaan vetää suoria rinnastuksia haavapotilaisiin yleisesti, osittain lisätäksemme tietoamme psykososiaalisista näkökulmista ja osittain konkretisoidaksemme, kuinka psykososiaaliset tekijät voivat vaikuttaa potilaan reaktioihin annettuun hoitosuositukseen. Huomio pysyi herkeämättä käytännön työssä, miten voin puuttua ja mitä voin tehdä tässä ja nyt. Anne Hvarregaard Mosen mielenkiintoinen esitys keskittyi hoitajan ja potilaan välisen yhteistyön tärkeyteen ja mahdollisuuksiimme parantaa hoidon laatua sekä inhimillisistä että taloudellisista resursseista huolehtien ja potilasta unohtamatta. 10 smith-nephew.fi tammikuu 2012

Anne Hvarregaard Mose Keskustelujen valmistelu Tyypillinen diabetespotilas näkee hoitajaansa vain 4 kertaa vuodessa. Muina vuoden 365 päivästä potilas huolehtii sairautensa hoidosta lähtökohtaisesti itse. Juuri siksi keskustelujen valmistelu, tai niin sanotut ohjatut keskustelut, ovat mainio työväline, kun halutaan optimoida potilaan ja hoitajan välinen yhteistyö. Kaikesta päätellen tämä pätee myös haavanhoitoon, Anne Hvarregaard Mose kertoo. Ohjatut keskustelut eivät yksin takaa, että sekä potilas että lääkäri saavat sanotuksi kaiken haluamansa. Ne takaavat kuitenkin sen, että kaikki mahdollisesti merkitykselliset kysymykset tulevat esille. Tärkeät asiat määritellään yhdessä, jolloin potilas otetaan mukaan ja saa tunteen kumppanuudesta. Potilas saa niin sanotusti mahdollisuuden määritellä oman vastuunsa hyvässä diabeteksen hoidossa. On kyse todellisesta yhteistyöstä, jossa sata vuotta vanha kuva hoitajan ja potilaan rooleista saa kyytiä. Sen sijaan keskitytään siihen vastuuseen, joka niin hoitajalla kuin potilaalla on hoidosta, sekä yhdessä että erikseen, Anne Hvarregaard Mose jatkaa. Hoitajan ja potilaan välisellä yhteistyöllä on suunnattoman suuri merkitys, kun puhutaan hyvästä hoidosta ja potilaan hyvinvoinnista. Anne Hvarregaard Mosen mukaan hoitajien pitäisi olla paljon uteliaampia ja esittää enemmän kysymyksiä ollessaan yhteydessä potilaisiinsa. Ei pitäisi kysellä ainoastaan potilaan sairauden hoitoon liittyvistä asioista vaan ehkä entistä enemmän ajatuksista ja tunteista. Sillä tavoin voi saada sanotuksi huomattavasti enemmän ja kuvailevampia sanoja, jotka hyödyttävät sekä potilasta että hoitajaa. Avoimemman vuoropuhelun avulla on mahdollista selvittää, missä onnistuneen hoidon mahdolliset esteet todellisuudessa ovat. Ei ole epäilystäkään siitä, ettei psykososiaalisilla tekijöillä olisi keskeinen merkitys potilaan hoidossa. Pelkän sairauden tarkastelu ei toisin sanoen riitä. Potilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää hyvässä hoidossa. Huomio on yksinkertaisesti pakko siirtää potilaasta siihen ihmiseen, joka sairauden takana on. Masennusta. Ahdistusta. Syömishäiriöitä. Useat mittavat tutkimukset ovat yksimielisesti osoittaneet, että aikuisilla diabeetikoilla on kaksinkertainen riski sairastua masennukseen. Kaikesta päätellen diabetekseen liittyy niin suuria psyykkisiä haasteita, että ahdistus on täysin tavallista. Muuhun väestöön verrattuna diabeetikoilla on yli kaksinkertainen riski saada ahdistusoireita. Ahdistuksen taustalla voi olla pelko insuliinishokista, hallinnan menettämisestä, siitä että muut näkevät, tulevaisuudesta, erilaisuudesta tai ulkopuolelle jäämisestä. Pelko kaikkien ennakkoluulojen toteutumisesta, Anne Hvarregaard Mose selittää. Psykososiaaliset tekijät haavanhoidossa Laajan englantilaisen tutkimuksen mukaan diabetespotilaiden masennuksen ja selviytymiskeinojen perusteella voidaan ennustaa haavan paranemista. Psyykkisesti huonoimmin voivien potilaiden haavat paranivat merkittävästi huonommin. Aktiivisimpien ja kontrolloivimpien (confronting coping style) potilaiden haavat paranivat myös hieman yllättäen huonommin kuin niiden potilaiden haavat, joilla oli ensisijaisesti hyväksyvä lähestymistapa. Tämä voi johtua siitä, ongelman kohtaamiseen keskittyvä potilas tammikuu 2012 smith-nephew.fi 11

Haastattelu olla aina valppaana eikä koskaan pystyä vain olemaan aloillaan, Anne Hvarregaard Mose jatkaa. voi ahdistua tai turhautua, mikäli hänen kontrollointiyrityksensä eivät nopeutakaan paranemista. Sano se ääneen. Anne Hvarregaard Mose viittaa lisäksi Novo Nordisk -yhtiön DAWN-tutkimukseen (Diabetes, Attitudes, Wishes and Needs), joka käsittelee tanskalaisten diabetesta, asenteita, toiveita ja tarpeita. Tutkimuksessa tarkastellaan diabeetikoiden hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan 40 % tanskalaisista diabeetikoista voi psyykkisesti pahoin. Vastauksissa esiintyvät sanat ahdistus, väsymys ja huolet, jotka ovat syynä vakavasti alentuneeseen elämänlaatuun. Monet potilaat kokevat diabeteksen yksinkertaisesti pitkänä, loppumattomana taisteluna, Anne Hvarregaard Mose selittää. On tietenkin hyvin vaikeaa korjata mitään, ennen kuin on myönnetty, että on jotain korjattavaa. Ennen kuin on tunnustettu, että on olemassa ongelma, joka pitää ratkaista. Toisin sanoen kyse on siitä, että ensinnäkin myönnetään psyykkisten ongelmien ja diabeteksen välinen yhteys. Kun se on tehty, yksittäisen potilaan, hänen hoitonsa sekä elämänlaatunsa suhteen voidaan saavuttaa merkittävää edistystä. Ja tietenkin menettämättä otetta resurssien käytöstä. Avoimuutta ja vuoropuhelua Anne Hvarregaard Mose ei tarkoita pelkästään vuoropuhelun parantamista. Diabetespotilaan elämästä pitää myös puhua huomattavasti aiempaa avoimemmin. Pitää puhua tunteista ja ajatuksista eikä vain sairauteen liittyvistä asioista, jos me hoitajat haluamme auttaa potilaita taistelussa sairautta vastaan. Jos me haluamme auttaa potilaita kantamaan oman osansa vastuusta. Sitä me todella haluamme, sillä päävastuu hoidon onnistumisesta on potilaalla. Nykyään huomaamme aivan liian usein, että potilas häpeää sekä huonosti hoidettua diabetestaan että psyykkisiä ongelmiaan. Psyykkisten ongelmien ja diabeteksen yhteyteen liittyvä tabu pitää rikkoa ja yhteys pitää selvittää yksinkertaisella tavalla sekä potilaalle että hoitajalle. Tiedotusmateriaalissa, esimerkiksi helposti saatavilla olevassa potilasesitteessä, pitää kertoa helppotajuisesti muun muassa yhteydestä, haasteista ja mistä voi saada apua. Hoitajille pitää kertoa koulutusmahdollisuuksista, kuinka puuttua tilanteeseen ja kuinka antaa diabetespotilaalleen mahdollisimman hyvää hoitoa. Diabetespotilaan tapaamiseen liittyy monia haasteita mutta myös monia mahdollisuuksia, mikäli me opimme kuuntelemaan potilaitamme ja keskustelemaan heidän kanssaan, Anne Hvarregaard Mose päättää. Ja tämä pätee yleisesti ottaen myös haavapotilaisiin. Mitä aiemmin hoitoprosessin aikana potilaalle kerrotaan niistä haasteista, joita diabetes tuo mukanaan, sitä parempi. Hoitajan pitää informoida potilaitaan psyykkisten ongelmien riskistä ja kertoa miten potilas itse voi toimillaan ehkäistä niitä. Yleisesti ottaen on myönnettävä yhteyden olemassaolo, oltava avoin ja rehellinen. Hoitajan pitää kertoa tietävänsä, että on todella kuormittavaa elää diabeteksen kaltaisen kroonisen sairauden kanssa, joka asettaa kaikin tavoin suuria vaatimuksia itsehoidolle, ja että on todella uuvuttavaa 12 smith-nephew.fi tammikuu 2012

Anne Hvarregaard Mosen hyviä neuvoja ja ajatuksia pykologin avun pitäisi olla luonnollinen osa diabeteksen hoitoa. sen sijaan että kertoisit hoitajana, miltä hoidon tilanne näyttää, anna potilaan pukea sanoiksi se, kuinka hän omasta mielestään pärjää diabeteksensa kanssa. me emme pysty motivoimaan potilasta, jos emme kuuntele, mitä hänellä on sanottavanaan. Jos meillä ei ole aikaa kuunnella, mitä hän todellisuudessa sanoo. Älä KOSKAAN ajattele, että sinulla on varaa sanoa: Nyt en enää jaksa, nyt pidän pienen taidepaussin. Motivoi potilaitasi ohjattujen keskustelujen avulla. Pienet askeleet ovat suuria askeleita oikeaan suuntaan. Kuuntele potilasta, niin potilas ymmärtää. Esitä potilaalle kysymyksiä. Älä anna potilaalle valmiita vastauksia. Miksi he eivät vain tee niin kuin sanon? Kysymyksiä, joiden avulla rakennat siltaa potilaasi ja itsesi väliin, Anne Hvarregaard Mose kutsuu hymyillen Hyviksi Havaituiksi Kysymyksiksi (HHK). Esimerkkejä HHK:sta (Hyviksi Havaitut Kysymykset) kuinka pärjäät omasta mielestäsi diabeteksesi kanssa tällä hetkellä? haluaisitko muuttaa jotain? mikä on pienin teko, joka saisi aikaan muutoksen? kuinka motivoitunut olet tekemään muutoksen? mitä hyötyä ja haittaa tähän muutokseen liittyy? mikä voi estää sinua onnistumasta? mikä voi edesauttaa onnistumista? Katso inspiroiva webcast-lähetys Improving Clinical And Economic Outcomes In Hard To Heal Wounds, jossa professori Patricia Price kertoo vaikeasti parantuvien haavojen kanssa elämisen haasteista: http://www.woundsinternational. com/webcasts.php. kuka voi auttaa sinua onnistumaan? kuinka he voivat auttaa? kuinka haluat minun auttavan sinua? tammikuu 2012 smith-nephew.fi 13

Haastattelu Psykologi Anne Hvarregaard Mose tarkastelee diabetekseen liittyviä psykososiaalisia haasteita psykologin silmin. Mutta miltä arki näyttää haavahoitajan näkökulmasta? Tätä kysyimme perushoitaja Britt- Marie Strömqvistiltä, joka työskentelee Ruotsin Blekingessä sijaitsevassa Lyckebyn haavakeskuksessa. Hän on eräs haavakeskuksen kantavista voimista ja kuuluu heihin, jotka todella haluavat potilaiden osallistuvan aktiivisesti oman diabeteksensa hoitoon. Kuinka motivoit potilaita valittuun hoitoon? On suunnattoman tärkeää informoida potilasta ja kouluttaa hänet valittuun hoitoon. Selittää mitä tapahtuu ja miksi on päädytty juuri kyseiseen hoitoon. Potilaan kanssa käytävä rakentava vuoropuhelu hoidon alkuvaiheessa on ensimmäinen askel kohti onnistunutta lopputulosta. On myös hyvin tärkeää informoida potilaan läheisiä. Hyvä idea voi olla esimerkiksi kutsua heidät seuraamaan sidosvaihtoa, mikäli potilaalla ei ole mitään sitä vastaan. Minun selkeä näkemykseni on, että potilas on valmis vastaanottamaan tärkeää tietoa, kun hoitaja on antanut itselleen aikaa kuunnella potilaan huolia ja ongelmia. Hyvässä keskustelussa käsitellään kaikkea, muun muassa sitä kuka potilas on ja kuinka hän pärjää arjessaan, eikä vain haavaan liittyviä asioita, kuten miten ja milloin haava on syntynyt, Britt-Marie Strömqvist kertoo. Milloin ja kuinka usein potilasta pitää informoida? Potilaat tarvitsevat tietoa koko hoitoprosessin ajan. Potilaalla, joka ei ymmärrä miksi jalkaan on muodostunut haava, on usein vaikeuksia selviytyä kompressiohoidosta. Huolet ja ahdistus tekevät kokemuksista vieläkin kivuliaampia. Potilas kokee itsensä pelokkaaksi ja epävarmaksi. Hyvin informoitu ja hoidon ymmärtävä potilas voi sitä vastoin kokea kompression miellyttävänä. On hyvin tärkeää arvioida käynnissä olevaa hoitoa jatkuvasti, jotta sekä hoitaja että potilas voivat varmistua siitä, että suunta on oikea. Vertaa haavan statusta tosiasiallisiin tietoihin esimerkiksi haavan koosta, ulkonäöstä, hajusta, granulaatiosta ja fibriinistä. Jaa sitten tiedot mielellään potilaan kanssa. Mitä enemmän osallistat potilasta, sitä paremmin hän ymmärtää hoitoaan ja kykenee yhteistyöhön, Britt- Marie Strömqvist jatkaa. Kuinka suuri vaikutus potilaan osallistumisella on hoitotuloksiin ja paranemiseen? Potilaan osallistuminen hoitoon on monin tavoin tärkeää. Hyvät tulokset saavutetaan nopeammin, ja lisäksi sekä potilas että hoitaja kokevat hoidon myönteisenä. Toinen tärkeä näkökulma on, että luottavaiset, iloiset ja hyvin informoidut potilaat ovat tarkkaavaisempia komplikaatioiden suhteen. Jos he tuntevat jonkin asian olevan hullusti, he havaitsevat sen nopeasti ja hakevat apua ajoissa. Esimerkiksi mahdollisesti vähentyvän kompression takia. Tässä tilanteessa hyvin informoidun potilaan hälytyskellot alkaisivat soida, kun taas epävarma potilas olisi peloissaan ja kokisi kompression jatkuvasti hankalaksi. Vahinko ehtii toisin sanoen tapahtua ennen kuin se havaitaan, Britt-Marie Strömqvist selittää. Aina on myös hyvä olla varasuunnitelma. Jos ensimmäiseksi valittu hoitostrategia ei toimi, varalla pitää tietenkin olla toinen hoitovaihto. Kerro potilaalle varasuunnitelmasta ja mistä siinä on kyse. Se antaa potilaalle turvallisuuden tunteen, Britt-Marie Strömqvist päättää. 3 tärkeää viestiä Britt-Marie Strömqvistiltä hoida pelkän haavan sijasta ihmistä, jolla on haava. potilas on tärkein yhteistyökumppanisi. kokonaisvaltainen näkemys on kaikki kaikessa. Kipuanalyysi ja kivunlievitys ovat itsestäänselvyyksiä. 14 smith-nephew.fi tammikuu 2012

Neliö ei aina ole oikein Ihmiset ovat, niin, he ovat ihmisen muotoisia. Heissä on kaaria, taipeita ja kulmia, joihin neliönmalliset sidokset eivät aina sovi. Olemme työskennelleet yhdessä kliinikkojen ja potilaiden kanssa kehittääksemme ainutlaatuisen ALLEVYN Gentle Border -sidosvalikoiman, joka on suunniteltu erityisesti ihmiskehon muodot huomioiden. Potilaat tuntevat olonsa mukavammaksi 1,2, koska nämä sidokset on tehty pysymään paikallaan kaikkein hankalimmissakin haavapaikoissa 1,3 auttaen samalla vähentämään inhimillisiä ja taloudellisia haavanhoidon kustannuksia 2. Human-shaped wound care Viitteet 1. Smith & Nephew Data on file OR-DOF 017. An open, prospective, randomised, comparative study to compare the performance of ALLEVYN Gentle Border Multisite with an alternative silicone adhesive dressing. Volunteer Trial. Over 7 days. Mepilex TM Border 15x15cm. In healthy volunteers. 2. Hurd T et al.,: A multicentre in-market evaluation of ALLEVYN GB. Wounds UK, 2009, Vol 5, No 3. 3. Smith & Nephew Data on file OR-DOF 011. Results from a Multi-centre, Non-comparative Clinical In Market Evaluation of ALLEVYN Gentle Border dressing and from open, prospective, randomised, within volunteer comparison of ALLEVYN Gentle Border and Mepilex TM Border in terms of showerproof and use on awkward areas. Januar 2012 smith-nephew.dk 15

105980 Uutisia Nyt sinulla on vaihtoehto! DURAFIBER on vahva geeliytyvä kuitukangassidos, lisäetuna sidos on helppo poistaa kokonaisena DURAFIBER Geeliytyvä kuitukangassidos XV Valtakunnalliset Haavapäivät 2. - 3.2.2012 Helsingin Messukeskus Tule Smith & Nephew n osastolle tutustumaan uusimpiin tuotteisiimme Kehon muotoista haavanhoitoa ALLEVYN Gentle Border Multisite on anatomisesti muotoiltu ja siten optimaalinen ratkaisu kehon moniin alueisiin, joihin sidoksia on vaikeaa asettaa. ainutlaatuinen, kolmiapilan muotoinen sidos, joka on kehitetty kehon moniin alueisiin, joihin sidoksia on vaikeaa asettaa. 1 sidos muotoutuu paremmin, ja siinä on ylivoimainen kiinnittymiskyky mutta silti hellävarainen silikonipinta. multisite antaa mahdollisuuden yksinkertaistaa/ standardisoida haavasidosvalikoimaa. Haluatko kokeilla Multisitesidosta? Jos haluat tuotenäytteitä tai lisätietoa ALLEVYN Gentle Border Multisite -sidoksesta, lähetä meille sähköpostia: yhteydenotto@smith-nephew.com DURAFIBER on erittäin imukykyinen, 100% selluloosaa oleva, geeliytyvä kuitukangassidos. DURAFIBER tarjoaa monipuolisen ratkaisun kohtalaisesti tai runsaasti erittävien haavojen hoitoon. DURAFIBER - yli 3,5 kertaa suurempaa geelilujuutta *3 DURAFIBER - yli 30% suurempi imukyky *1, 6 DURAFIBER - yli 43% vähemmän kutistumista *1, 6 *Verrattuna standardi Aquacel-sidoksen kanssa, poissulkien Aquacel Ribbon kuituvahvistetulla nauhalla (Aquacel Ribbon with Strengthening Fibre). Kaikki viitteet liittyvät in vitro testauksiin (poissulkien 7 ) Viitteet 1. Smith & Nephew Report - DS/10.056.R1 05 2010 DURAFIBER Dressing Physical Properties. 2. DS/11/187/DOF Testing Perfomed as Part of DURAFIBER Photo Shoot. 3. Smith & Nephew Research Centre Review Report: RR-WMP06290-40-01 The potential for proliferation of bacteria in wound exudate. 4. Smith & Nephew Wound Management Data on File 1004001 April 2010 Visual Demonstration of sequestration of Pseudomonas aeruginosa and Staphylococcus aureus in a DURAFIBER dressing using confocal microscopy. 5. Smith & Nephew Report - DS/10042R1 Report of testing on lateral wicking of DURAFIBER versus Aquacel and KaltostatTM dressings. 6. Smith & Nephew Report DS/10/013/R1 02 2010 Aquacel Dressing Physical Properties. 7. World Union of Wound Healing Societies (WUWHS). Principles of best practice: Wound exudate and the role of dressings. A consensus document. London: MED Ltd, 2007. Smith & Nephew tarjoaa täydellisen valikoiman tehokkaita haavanhoitotuotteita sekä näkemystä ja tietoa haavojen ehkäisyn ja hoidon parhaista toimintatavoista. Tämän tiedon taustalta löydämme uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat haavapotilaiden hoidon tuloksia sekä kiinnittävät samanaikaisesti huomiota resurssien käyttöön Suomen terveydenhuollossa. Smith & Nephew Oy Äyritie 12 C 01510 Vantaa Puh. 0207 866 300 Fax 0207 866 320