HÄMEENKOSKEN KUNTA HÄMEENKOSKEN PUL- LOTTAMON ASEMAKAA- VA

Vastaanottaja Hämeenkosken kunta Asiakirjatyyppi Asemakaavan selostus Päivämäärä 15.5.2013 Työnumero 1510005120 HÄMEENKOSKEN KUNTA HÄMEENKOSKEN PUL- LOTTAMON ASEMAKAA- VA

HÄMEENKOSKEN KUNTA HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA Päivämäärä 15.5.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pirjo Pellikka Sonja Semeri Matti Kautto Asemakaavan selostus Viite 1510005120 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavaselostus, joka koskee 14. päivänä toukokuuta 2013 päivättyjä asemakaavaluonnoskarttoja Asemakaava koskee: Hämeenkosken kunnan Hankalan kylän osaa Papinsaaren tilasta 283-402-1-64 ja osaa maantien alueesta 283-895-2-8. Asemakaavalla muodostuvat: Hämeenkosken Hankalan kylän kortteli 72 sekä siihen liittyvä katualue. Asemakaavan on laatinut Ramboll, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh 020 755 611 (vaihde). Vireilletulo Teknisen lautakunta on 18.12.2012 62 päättänyt käynnistää asemakaavoituksen ja hyväksyä kaavanlaatijan. Kaavoitus on käynnistetty Hämeenkosken kunnanhallituksen päätöksellä 15.4.2013 84. Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla sekä Keski-Hämeessä ja Hollolan Sanomissa 8.5.2013. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kunnanhallitus on käsitellyt kaavan valmisteluaineistoa..2013 ja päättänyt asettaa sen nähtäville. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä.. -..2013 välisen ajan. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta kuulutettiin..2013 Keski-Hämeessä, kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan internetsivuilla. Ehdotusvaiheen kuuleminen Kunnanhallitus on käsitellyt kaavan ehdotusvaiheen aineistoa. 2013. Kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä. -..2013. Kaavan ehdotusvaiheen kuulemisesta kuulutettiin..2013 Keski-Hämeessä, kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan internet sivuilla. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. Kaava-alueen sijainti Pääosin nuorta koivikkoa käsittävä suunnittelualue sijaitsee Hankalan kylässä Mieholantien varressa Hämeenkoskella. Suunnittelualueen länsireunalla virtaa Teuronjoki ja sitä sivuaa Mieholantie. Suunnittelualue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaan Hyväneulan kulttuurimaisema-alueen reunalla. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Hankalankosken pellavaloukun valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-2009), johon kuuluu suojeltuja rakennuksia (rakennussuojelupäätös 22.10.1991, Dnro 2763/362191126, vah-

HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA vistettu 18.2.1994). Papinsaaren tila on noin 7,2 ha, Kaavan suunnittelualue on noin 3,9 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Kaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa vesipullottamon sijoittuminen alueelle ja ratkaista siihen liittyvät liikennejärjestelyt sekä huomioida alueen sijainti maakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella.

HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot 3 1. Tiivistelmä 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1 1.2 Asemakaava 1 1.3 Toteuttaminen 1 2. Lähtökohdat 1 2.1 Alueen yleiskuvaus 1 2.2 Luonnonympäristö 1 2.2.1 Maisemarakenne, maisemakuva 1 2.2.2 Luonnonolot 3 2.2.3 Pienilmasto 3 2.2.4 Vesistöt ja vesitalous 3 2.2.5 Maa- ja metsätalous 4 2.2.6 Luonnonsuojelu 4 2.3 Rakennettu ympäristö 4 2.3.1 Väestön rakenne ja kehitys 4 2.3.2 Yhdyskuntarakenne 4 2.3.3 Asuminen 4 2.3.4 Palvelut 4 2.3.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 4 2.3.6 Virkistys 5 2.3.7 Liikenne 5 2.3.8 Rakennettu kulttuuriympäristö 6 2.3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön arvoalueet 6 2.3.2 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön arvoalueet 8 2.3.3 Muinaismuistot 8 2.3.4 Tekninen huolto 8 2.3.5 Erityistoiminnat 8

HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA 2.3.6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 9 2.3.7 Sosiaalinen ympäristö 9 2.3.8 Maanomistus 9 2.3.9 Suunnittelutilanne 9 2.3.9.1 Maakuntakaava 9 2.3.9.2 Yleiskaava 11 2.3.9.3 Voimassa oleva asemakaava 12 2.3.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 2.3.10.1 Rakennusjärjestys 12 2.3.10.2 Tonttijako ja rekisteri 12 2.3.10.3 Pohjakartta 13 2.3.10.4 Rakennuskiellot 13 2.3.10.5 Suojelupäätökset 13 2.3.10.6 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat 13 2.3.10.7 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit 13 3. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 15 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 15 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 15 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 15 3.4 Asemakaavan tavoitteet 15 3.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 15 3.4.1.1 Kaavoitustilanteesta johdetut tavoitteet 16 3.4.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 16 3.4.3 Pohjaveden pullottamoyrityksen tavoitteet 16 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 17 4. Asemakaavan kuvaus 17 4.1 Kaavan rakenne 17 4.1.1 Mitoitus 17 4.1.2 Korttelialueet 18 4.1.3 Alueet 18 4.1.4 Yleiset määräykset 18 4.2 Kaavan vaikutukset 19 4.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 19 4.2.2 Vaikutukset palveluihin 19 4.2.3 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan 19 4.2.4 Vaikutukset virkistykseen 20

HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA 4.2.5 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen 20 4.2.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon 20 4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 20 4.2.8 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön 21 4.2.9 Vaikutukset maisemaan 21 4.2.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin 22 4.2.11 Vaihtoehdon A ja B väliset vaikutuserot maisemaan ja kulttuuriympäristöön 24 4.2.12 Vaikutukset luonnonoloihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonsuojeluun 24 4.2.13 Vaikutukset vesistöön ja vesitalouteen 24 4.2.14 Vaikutukset talouteen 24 4.2.15 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 25 4.2.16 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 25 4.2.17 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 25 4.3 Ympäristön häiriötekijät 27 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 27 4.5 Nimistö 27 5. Asemakaavan toteutus 27 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 27 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 28 SELOSTUKSEN LIITTEETASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kaavoituksen seurantalomake (täydennetään myöhemmin) Liite 3 Valmisteluvaiheen kuulemisen lausunnot, mielipiteet ja vastineet (täydennetään myöhemmin) Liite 4 Kaavaehdotuksen lausunnot, muistutukset ja vastineet (täydennetään myöhemmin) Liite 5 Havainnekuvat

HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA Liite 6 Maisema- ja kulttuuriympäristökartat Liite 7 Luontoselvitys (täydennetään myöhemmin) Liite 8 Osayleiskaavallinen tarkastelu Liite 9 Arkeologinen inventointi (H. Takala, Lahden kaupunginmuseo/päijät- Hämeen maakuntamuseo, 2013) Liite 10 Melumallinnuskartat 2012 (Ins.tsto Paavo Ristola Oy, 2002) Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Päijät-Hämeen ekologinen verkosto, Päijät-Hämeen maakuntakaava, julkaisu A162. Päijät-Hämeen liitto 2008. Päijät Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, julkaisu A169, Päijät-Hämeen liitto 2008. Hämeenkosken kunnan rakennusjärjestys 1.8.2012 Päijät-Hämeen maakuntakaava, Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi. Lahden kaupunginmuseo 2012. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Eeva Aarrevaara, Carita Uronen 2007. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja c Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 22. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Henrik Wager. Päijät- Hämeen liitto. 2006. Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto/Ympäristöministeriö 2009. Valtatien 12 kehittämissuunnitelma

1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty Hämeenkosken kunnanhallituksen päätöksellä 15.4.2013 84. Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla sekä Keski-Hämeessä ja Hollolan Sanomissa 8.5.2013. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin 13.5.2013 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä. -. 2013 ja valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin..2013. Nähtävillä olon aikana jätettiin mielipidettä ja lausuntoa. Kaavaehdotusaineisto oli yleisesti nähtävillä. -. 2013. Nähtävillä olon aikana jätettiin muistutusta ja lausuntoa. 1.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan rakennuspaikka pullottamolle sekä ratkaistaan siihen liittyvät liikennejärjestelyt. 1.3 Toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa heti, kun asemakaava on tullut voimaan. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Hämeenkosken kuntakeskuksesta pari kilometriä kaakkoon valtatien 12 länsipuolella. Alue rajautuu lännessä Teuronjokeen, idässä Vanhantiehen ja pohjoisessa maantiehen 13873 (Mieholantie). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,9 ha. 2.2 Luonnonympäristö 2.2.1 Maisemarakenne, maisemakuva Nuorta koivikkoa käsittävä suunnittelualue sijaitsee Hämeenkosken Hankalan kylässä Päijät- Hämeessä, joka on usean eri maisema- ja luonnonmaantieteellisen vyöhykkeen rajalla. Päijät- Hämeen maisematyypit on määritelty Päijät-Hämeen maisemaselvityksessä (2007). Suunnittelualue kuuluu maisematyyppijaossa Teuronjokilaakson peltotasankoon, jota rajaa lähellä idässä I Salpausselän maisematyyppi ja lännessä Hämeenkosken korpiylängön maisematyyppi. Teuronjokilaakson peltotasangon tunnuspiirteitä ovat maaston tasaisuus ja laajat viljelykset. Suunnittelualue sijoittuu kumpuilevalle viljelyvyöhykkeelle, jonka maaperä on paikoin hietavaltaista harjun lievevyöhykettä ja paikoin savipohjaista laaksoa.

Kuva 2-1. Ote maisematyyppijaosta [Päijät-Hämeen maisemaselvitys]. Suunnittelualue on merkitty karttaan punaisella renkaalla. Kuva 2-2. Lähialueen maisemarakenne [Päijät-Hämeen maisemaselvitys]. Suunnittelualue on merkitty karttaan punaisella renkaalla. Salpausselän harjujen eteläpuoleisella savikolla sijaitseva Papinsaaren tilaan kuuluva suunnittelualue on nuorta koivuvaltaista kasvatusmetsää. Koivumetsikkö katkaisee pohjois-eteläsuuntaisen peltoaukean. Suunnittelualue rajautuu pohjoispuolella Vanhantiehen ja Mieholantiehen. Mieholantien pohjoispuolella aukeaa Kaisanniityn peltoalue ja Vanhantien pohjoispuolella on pieni kuusimetsikköala. Suunnittelualueen itäpuolella on Teuronjokilaakson peltoaukeaa, joka jatkuu myös valtatien 12 pohjoispuolelle. Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella on Teuronjokivarren rantametsiköitä. Teuronjoki erottuu maisemassa nykyisin lähinnä rantakasvillisuutensa ansiosta. Teuronjoki Joki kulkee syvässä uomassa ja paikoin sen uomaa on oikaistu tulvasuojelun takia. Hankalankoskella loukkumuseon yhteydessä sijaitseva pato on entisöity. Hankalankoski sijoittuu suunnittelualueen pohjoispuolelle. Suunnittelualueen lähiympäristön maisemakuvassa hallitsevia tekijöitä ovat pienipiirteinen peltoja metsäalan vuorottelu sekä valtatien 12 liikennemaisema. Suunnittelualueen pohjoispuolella

kapeat peltokuviot lomittuvat metsiköiden ja rakennettujen alueiden väliin. Eteläpuolella aukeavat laajat, kumpuilevat peltoalueet, joiden keskellä on metsäsaarekkeita sekä rakennusryhmiä. Mieholantien pohjoispuolella ja Vanhantien itäpuolella on hyvin maisemassa näkyvä lato pellon keskellä pienessä metsäsaarekkeessa. Vanhantien varren maamerkkinä kasvaa merkittävän suuria kuusia sekä suunnittelualueen pohjois- että itäpuolella. Lähiympäristön maisemakuvan erityispiirteenä voidaan pitää muuallakin maisemassa hyvin erottuvia komeita yksittäispuita, jotka ovat useimmiten kuusia. Suunnittelualueen läheiset pellot liittyvät Kosken kirkonkylän ja Hyväneulan alueiden perinteiseen viljelymaisemaan. Teuronjokilaakson laajat peltoaukeat ovat olleet viljelysmaata laajasti ainakin jo 1700-luvulla (Kuninkaan kartasto). Myös suunnittelualue on todennäköisesti vanhaa peltomaata. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysikartta on esitetty liitteessä 6. Kuva 2-3. Näkymä suunnittelualueen suuntaan valtatien 12 vierestä idän suunnasta. Suunnittelualue sijoittuu suurin piirtein punaisella rajatulle alueelle. 2.2.2 Luonnonolot Papinsaaren kaavoitettava tilanosa on nuorta koivikkoa. Alueen maaperä on silttiä ja hienoa hiekkaa. 2.2.3 Pienilmasto Suunnittelualue sijaitsee Salpausselän eteläpuoleisella pienilmastoltaan suotuisalla alueella. 2.2.4 Vesistöt ja vesitalous Teuronjoki kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Vanajanreitin itäinen haara alkaa Hämeenkoskella Pääjärvestä. Teuronjoki saa alkunsa Pääjärven eteläpuolisesta lampijonosta Hämeenkosken taajaman pohjoispuolella. Teuronjoen vesi heikkenee kemialliselta laadultaan tyydyttäväksi jo joen yläjuoksulla, jossa jokea kuormittavat ympäröivät peltoalueet ja Hämeenkosken vedenpuhdistamo. Pintavedet valuvat Teuronjokea pitkin Mommilanjärveen ja sieltä edelleen

laatuluokitukseltaan tyydyttävää Puujokea pitkin Kernaalanjärveen Tervakoskella. Vanajanveden vedet päätyvät lopulta Kokemäenjoen kautta Itämereen. Hämeenkosken merkittävimmät pohjavesivarat keskittyvät I Salpausselkään ja kahteen kaakkoluodesuuntaiseen pitkittäisharjuun. Väkilukuun nähden Hämeenkosken pohjavesivarat ovat runsaat ja hyvälaatuiset, eikä kunnalla ole tarvetta johtaa vettä muualta. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ilola-Kukkolanharjun I luokan pohjavesialue (erittäin merkittävä paikallisesti ja valtakunnallisesti) sijaitsee lähimmällään noin kilometrin suunnittelualueesta koilliseen. Alueella sijaitsevat Hämeenkosken tärkeimmät vedenottamot Kellolähde ja Ilolanharju. 2.2.5 Maa- ja metsätalous Suunnittelualue on pääosin viljeltyä nuorta kasvatuskoivikkoa. 2.2.6 Luonnonsuojelu Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Etäisyyttä lähimmälle luonnonsuojelualueelle on yli kaksi kilometriä. 2.3 Rakennettu ympäristö 2.3.1 Väestön rakenne ja kehitys Hämeenkosken väkiluku oli 1.12.2012 2121 asukasta. Kunnan väkiluku väheni 0,7 prosenttia 2010-2011. Ikäryhmään 0-14 v. kuului 14,6 %, 15 64 v. 62,8 % ja 65- v. 22,6 % väestöstä vuoden 2011 lopussa. Väestöennusteen 2004 mukaan Hämeenkosken väkiluku kasvaa 2236 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. 2.3.2 Yhdyskuntarakenne Asemakaavoitettava alue Hankalan kylässä sijaitsee Hämeenkosken kuntakeskuksesta kaakkoon, taajamarakenteen reunalla. Alue tukeutuu liikenteellisesti Mieholantiehen ja läheiseen valtatiehen 12. 2.3.3 Asuminen Omakotiasutusta on Teuronjoen länsipuolella Pellavakujalla lähimmillään noin 100 metrin ja Vanhantien varressa noin 200 metrin päässä suunnittelualueesta sekä kauempana Vanhantien varressa. 2.3.4 Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Hankalan pellavaloukun johtajan asunnossa toimii kesäkahvila ja vuokrattava juhlatila. Rakennuksissa järjestetään käsityö sekä taidenäyttelyitä ja pidetään lahjatavarapuotia. Hämeenkosken kuntakeskus tarjoaa yksityisiä ja julkisia palveluita. 2.3.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Hämeenkosken kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä oli 544 ja työssäkäyvien henkilöiden osuus 18-74 vuotiaista 59,3 prosenttia 31.12.2010. Alkutuotannon työpaikkojen osuus oli 26,8

prosenttia, jalostuksen työpaikkojen 8,1 prosenttia ja palvelujen työpaikkojen osuus 62,5 prosenttia 31.12.2010. 2.3.6 Virkistys Teuronjoen melontareitti sivuaa suunnittelualuetta. Teuronjoen ylittää kolme kävelysiltaa suunnittelualueen ulkopuolella. Hämeenkosken kuntakeskuksessa Koskihalli toimii Hämeenkosken koulun yhteydessä. Talvisin ylläpidetään muun muassa Valkjärven ja Kukonharjun hiihtolatuja. Hankalankosken Pellavaloukulta kirkonkylään on suunniteltu virkistysreitti kulkemaan joen vartta pitkin. Samoin on suunniteltu reitti loukulta Hyväneulan sillalle. 2.3.7 Liikenne Maantie 13873 Mieholantien, kulkee valtatieltä 12 Mieholan kylän kautta Kärkölän Oriharoon. Tien nopeusrajoitus suunnittelualueella on 60 km/h ja tien leveys on 6,5 m. Tie on suunnittelualueella valaistu ja kestopäällystetty. Maantien 13873 keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL oli suunnittelualueella vuonna 2011 598 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaanliikenteen määrä KVLRAS oli 35 ajoneuvoa vuorokaudessa. [Tierekisteri] Valtatie 12 Tampereentie, kulkee Raumalta Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan. Tuuloksen ja Kouvolan välillä valtatie 12 on osa valtakunnallista runkotieverkkoa. Runkotie jatkuu Tuuloksesta Hämeenlinnaan valtatienä 10. Hankalankosken kohdalla valtatien 12 nopeusrajoitus on 80 km/h. Tie on valaistu liittymän kohdalla. Valtatien 12 keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL oli vuonna 2012 6624 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaanliikenteen määrä KVLRAS oli 754 ajoneuvoa vuorokaudessa. [Tierekisteri] Kuva 2-4. Ote alueen tienumerokartasta [Liikennevirasto]

Maantien 13873 ja valtatien 12 liittymä on valaistu. Liittymässä on valtatieltä 12 lännestä maantielle käännyttäessä kääntymiskaista. Valtatieltä idästä tullessa liittymässä on väistötila. Valtatien 12 ja maantien 13873 liittymässä tapahtui vuosina 2000 2012 viisi onnettomuutta, jotka eivät johtaneet henkilövahinkoihin. Maantiellä 13873 ei suunnittelualueella tapahtunut onnettomuuksia vuosina 2000-2012. [Tierekisteri] Kuva 2-5. Ote vuoden keskimääräisestä ajoneuvoliikenteestä (ajon. 7 vrk) Lähde: Uusimaa liikennemääräkartta 2010, Liikennevirasto. 2.3.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu Päijät-Hämeen kulttuuriympäristövyöhykkeelle, jotka on esitetty Päijät- Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö -selvityksessä (2006). Selvitykseen liittyvässä MARYhankkeessa (maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen inventointi) luotiin historiallinen paikkatieto 1560-luvun ja 1700-luvun lopun asutuksesta. Suunnittelualueen pohjoispuolella, Yli- Hankalan tilalla on ollut karttatietojen mukaan asutusta jo ainakin 1560-luvulta lähtien. Suunnittelualuetta rajaavat Mieholantie ja Vanhantie ovat kuninkaankartastossa esitettyjä teitä. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysikartta sekä arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden rajaukset on esitetty liitteessä 6. 2.3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön arvoalueet Suunnittelualue sijoittuu Hankalankosken pellavaloukun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY-2009) aluerajauksen eteläpuolelle. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitseva 1800 luvun lopussa rakennettu Hankalan pellavaloukku on ensimmäinen koneellinen pellavanpuhdistuslaitos ja tehdasrakennuksena lajissaan ainutlaatuinen. Tampereen pellavatehdas rakensi Hankalankosken partaalle v. 1888 ensimmäisen koneellisen pellavanpuhdistuslaitoksen, jolloin alun perin Lammille perustettu tehdas siirrettiin. Tehdas oli toiminnassa 1888 1955. Pellavaloukku sijaitsee Teuronjoen rannalla ja on saanut aikanaan käyttövoimansa Hankalankoskesta. Loukulla on parhaimmillaan ollut neljätoista työntekijää. Nykyisin pellavankäsittelylaitos lähiympäristöineen on yksityisomistuksessa. Loukkurakennus on kunnostettu museoksi, työnjohtajan asunto kahvilaksi ja työväen asuinrakennuksessa toimii pellavanäyttely. Hankalankoskessa aiemmin sijainnut pato on kunnostettu entiseen muotoonsa.

1700-luvun lopulla laaditun kuninkaankartaston mukaan suunnittelualueen pohjoispuolella on tuolloin sijainnut Hankalan rälssitila, jota ovat ympäröineet pellot ja niityt. Laajimmat yhtenäiset peltoalueet näyttävät sijoittuneen Hyväneulan ja Leinelän alueille. Teuronjoen varret ovat olleet pensastoisina niittyinä. Hankalan tila sijoittui tuolloin tärkeän kulkureitin varteen, joka johti Hämeen Härkätienä Turusta Hämeenlinnaan ja sieltä eteenpäin Viipuriin ylisenä Viipurintienä. Lammilta Lahteen kulki kaksikin vaihtoehtoista reittiä, joista eteläisempi Kosken läpi Sairakkalaan ja sieltä suoraan Lahteen. Varsinkin tällaisten tärkeiden teiden varsilla tuli olla kievari ja hollikyyti valmiina kahden penikulman välein. Hankalan rälssitila toimi kestikievarina ainakin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Tänä päivänä Hankalan rälssitila tunnetaan nimellä Yli- Hankala. Tila on kuulunut lähes 200 vuotta saman suvun omistukseen. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1910. Entinen hirsinen päärakennus sijaitsi sen eteläpuolella ja purettiin uuden päärakennuksen valmistuttua. Salissa on toiminut vuosina 1918-1920 kansakoulu. Tilan talouskeskuksessa sijaitsevat myös aitta, navetta, vilja-aitta ja puimala. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Hankalankosken pellavaloukun RKY 2009-alue kuuluu yhdessä Kirkonkylän kulttuuriympäristön kanssa Kosken kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristön kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävälle alueelle (kmv), joka sijoittuu kokonaisuudessaan suunnittelualueen pohjoispuolelle. Kuva 2-6. Ote Kuninkaankartasta. Ylinen Viipurintie sivuaa suunnittelualuetta koillisessa.

2.3.2 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön arvoalueet Päijät-Hämeen maakuntakaavassa, suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuvat Hankalankosken pellavaloukun RKY 2009-alue ja siihen liittyvä Kirkonkylän kulttuuriympäristö kuuluvat myös Kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle (ma). Suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen liittyy myös maakuntakaavan liiteosassa mainittuja maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä ja maisema-alueita. Kirkonkylän Teuronjoen kulttuurimaisema on suunnittelualueen ja Mieholantien pohjoispuolella sekä valtatien 12 eteläpuolella oleva maakunnallinen maisema-alue. Alue on Teuronjokilaakson peltotasangon maisematyyppiä edustava monikerroksinen maisema-alue, jolla myös Hankalankosken pellavaloukku sijaitsee. Suunnittelualue sijoittuu maakunnallisen maisema-alueen, Hyväneulan kulttuurimaiseman pohjoisosaan, sekä melkein samalla aluerajauksella olevalle maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön: Leinelän, Hyväneulan ja Töykkylän kulttuurimaiseman pohjoisosaan. Kulttuurimaisema edustaa Teuronjokilaakson peltotasangon maisematyyppiä. Tilakeskukset sijaitsevat peltojen halki kulkevan kylätien varrella ja tiloja ympäröivät laajat, kumpuilevat peltovainiot. Alueen rakennuskanta on 1800- ja 1900-luvuilta, mutta monilla nykyisillä talonpaikoilla on ollut asutusta jo keskiajalta lähtien. Sarapiston kulttuurimaisema suunnittelualueen itäpuolella on maakunnallisesti arvokas Teuronjokilaakson peltotasangon maisematyyppiä edustava alue. 2.3.3 Muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia tai muinaisjäännösrekisterin mukaisia kohteita. Lähimmät muinaisjäännösrekisterin kohteet ovat Maijala (kiinteä muinaisjäännös) noin reilun 0,2 kilometrin päässä, Hyväneula Linnamäki (mahdollinen muinaisjäännös) noin 0,6 kilometrin, Lepomäki 1 (irtolöytö) noin 0,9 kilometrin ja Järvi-Kukkola (irtolöytö) noin 0,8 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Päijät-Hämeen maakuntakaavaa 2014 varten laadittiin historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä koskeva arkeologinen inventointi ja selvitys. Hämeenkoskella paikannettiin 22 historiallisen ajan kylätonttia, joista yhdelläkään ei selvityksen laatimisajankohtana ollut muinaisjäännösasemaa. Hämeenkosken kylätonteilla ei ole tehty tutkimuksia. Suunnittelualuetta lähinnä paikannettu historiallisen ajan kylätontti sijoittuu Yli-Hankalan tilan kohdalle (Lahden kaupunginmuseo 2012). Suunnittelualueen viereen sijoittuvan Vanhantien tiekerrokset saattavat sisältää muinaismuistolain suojelemia kerrostumia. 2.3.4 Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole kunnallisteknistä vesihuoltoverkostoa. Jätevesiviemärin ja vesijohdon liitospaikka sijaitsee Keskustien varrella valtatien 12 pohjoispuolella. 2.3.5 Erityistoiminnat Suunnittelualueella ei ole erityistoimintoja.

2.3.6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäiriöitä tai kohteita, jotka aiheuttaisivat melua, tärinää, ilman laadun heikkenemistä tai muita ympäristöhäiriöitä. Suunnittelualueelle on laadittu viereisen Kaisanniityn asemakaavoituksen yhteydessä meluselvitys vuoden 2002 asemakaavoituksen yhteydessä (Ins.tsto Paavo Ristola Oy, 2002). Meluselvityksessä esitettiin melumallilaskenta valtatielle 12 vuoden 2000 keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) 5 900 ajoneuvoa ja maantielle 13873 621 ajoneuvoa sekä vuoden 2020 ennusteen keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) 6800 ajoneuvoa perusteella. Laskennassa oletettiin, että 10 % liikenteestä on raskasta liikennettä ja että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväsaikaan. Melumallilaskennan perusteella alueen melutasot ovat melko alhaiset. Laskennallisesti 55 db(a) melualue Valtatien 12 ympärillä ulottuu nykytilanteessa päivällä noin 32-35 m:n etäisyydelle tien reunasta vuoden 2000 keskimääräisillä liikennemäärillä. Vastaavasti 45 db(a) melualue Valtatien 12:n ympärillä ulottuu yöllä noin 40-48 m:n etäisyydelle tien reunasta. Maantien nro 13873 vaikutus tarkastelualueen melutasoihin arvioitiin vähäiseksi. Liikennemäärän kasvu vuoteen 2020 leventää Vt 12 aiheuttamaa 55 db(a) melualuetta päivällä 1-2 m ja 45 db(a) melualuetta yöllä 2-4 m. Tien nro 13873 vaikutus tarkastelualueen melutasoihin on edelleen vähäinen. 45 db(a) melualue tien nro 13873 ympärillä ulottuu yöllä noin 5-10 m:n etäisyydelle tien reunasta (Ins.tsto Paavo Ristola Oy, 2002). Melumallinnuksen kartat ovat kaavaselostuksen liitteenä 10. 2.3.7 Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue on Hämeenkosken kuntakeskuksen liepeillä sijaitsevaa maalaisympäristöä valtatien 12 eteläpuolella. Hankalan ja Leinelän kylillä on maalaisasutusta. Hämeenkoskella on vireää yhdistystoimintaa. Hämeenkoskella toimivat muun muassa Hämeenkosken kuvataidekoulu, maaja kotitalousseura, Martat, Hämeenkosken nuorisoseura ry, MLL, Hämeenkosken ratsastajat ry ja Kosken VPK ry. 2.3.8 Maanomistus Suunnittelualue käsittää yksityisen maanomistajan vesipullottamon yrittäjälle myymän määräalan Papinsaaren tilasta 283-402-1-64 ja osan maantien alueesta 283-895-2-8. 2.3.9 Suunnittelutilanne 2.3.9.1 Maakuntakaava Maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät- Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Suunnittelualue sijoittuu Hämeenkosken taajamatoimintojen alueen (A) viereen maaseutumaiselle alueelle, jolle ei maakuntakaavan toteuttamiskuvauksen mukaan kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Maakuntakaavaan osa suunnittelualueesta on merkitty Hämeenkosken kehittämisen kohdealueeksi (kk3) suunnittelumääräyksellä: Aluetta kehitetään hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana kulttuuri- ja maisema-arvojen sekä elinkeinoelämän ja asumisen alueena. Toteuttamiskuvaus: Valtakunnalliset kulttuuriarvot edellyttävät asumisen, työpaikkatoimintojen ja liikennejärjestelyjen suunnittelulta ja kehittämiseltä erityistä laatua. VT12:sta liittymäjärjestelyt hoidetaan korkealaatutien standardin mukaan ja tien eteläpuolisiin niin, että ei synny paikallisliikenteen sekoittumista valtatien liikenteeseen. Suunnittelualueen pohjoispuolella Kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristö ja maisema on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma20) suunnittelumääräyksellä: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Toteut-

tamiskuvaus: Alueen rakennuskannassa on merkittäviä rakennusperinnettä, elinkeino- tai hallintohistoriaa tai muuta erityishistoriaa edustavia rakennuksia tai muistumia, alueella on maisemallisesti merkittäviä peltoaukeita, perinnemaisemia tai näkymiä. Alueen kulttuurihistoria on edustava. Suunnittelualueen pohjoispuolella Kosken kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuurimaisema (kmv23) on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Teuronjokea pitkin on osoitettu melontareitti. Valtatie 12 (vt12), johon on merkitty uusi eritasoliittymä, sijaitsee suunnittelualueen itä- ja pohjoispuolella. Yhdystieksi (yt48) on osoitettu Mieholantie. Teuronjoen varteen on osoitettu melontareitiksi suunnittelualueen länsipuolella. Kuva 2-7. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt maakuntahallituksen esityksen mukaisesti käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan tulee korvaamaan 11.3.2008 vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Kaavaluonnosaineisto on asetettu virallisesti nähtäville 1.8. 30.9.2012 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu voimassa olevasta maakuntakaavasta poikkeavia merkintöjä tai määräyksiä.

Kuva 2-8. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnoksesta. 2.3.9.2 Yleiskaava Hämeenkosken Kirkonseudun oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 3.6.1996. Suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Mieholantiehen, jonka varteen on osoitettu kevyen liikenteen reitti.

Kuva 2-9. Ote Hämeenkosken kirkonseudun oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta. Suunnittelualue on asemakaavoittamaton. 2.3.9.3 Voimassa oleva asemakaava 2.3.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 2.3.10.1 Rakennusjärjestys Hämeenkosken kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 4.6.2012 ja on tullut voimaan 1.8.2012. Alue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin. 2.3.10.2 Tonttijako ja rekisteri

2.3.10.3 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään kaavoituksen pohjakarttaa 1:2000, mittausluokka 2, Kartta on hyväksytty 16.2.2011. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 2.3.10.4 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 2.3.10.5 Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelukohteita tai alueita eikä tiedossa olevia uhanalaisia eliölajeja tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. 2.3.10.6 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat valtatien 12 pohjoispuolella Kukkolantiehen liittyvillä asuinalueilla. Kuva 2-10. Ote Hämeenkosken kirkonkylän ajantasa-asemakaavasta. 2.3.10.7 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit Kaavoitustyötä varten laaditaan seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - osayleiskaavallinen selvitys - maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys - kunnallistekniikan yleissuunnittelu

- työn yhteydessä tarkistetaan hulevesi- ja liikennevaikutukset - arkeologinen inventointi Suunnittelualuetta koskevat muun muassa seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Päijät-Hämeen ekologinen verkosto, Päijät-Hämeen maakuntakaava, julkaisu A162. Päijät-Hämeen liitto 2008. Päijät Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, julkaisu A169, Päijät-Hämeen liitto 2008. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Eeva Aarrevaara, Carita Uronen 2007. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja c Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 22. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Henrik Wager. Päijät-Hämeen liitto. 2006. Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto/Ympäristöministeriö 2009. Kaisanniityn meluselvitys 14925. Ins.tsto Paavo Ristola 2001. Valtatien 12 kehittämissuunnitelma

3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa vesipullottamon sijoittuminen alueelle ja ratkaista siihen liittyvät liikennejärjestelyt. sekä huomioida alueen sijainti maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite asemakaavan laatimiseen on tullut H 2 O4U Finland Oy:n taholta. Kaavoitus on käynnistetty Hämeenkosken kunnanhallituksen päätöksellä 15.4.2013 84. Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on kuulutettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla sekä Keski-Hämeessä ja Hollolan Sanomissa 8.5.2013. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. Yleisötilaisuus järjestetään kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä, kun kaavaluonnos siihen liittyvine aineistoineen on nähtävillä. Kaavan aloitusvaiheessa järjestetään viranomaisneuvottelu sekä tarvittaessa järjestetään työneuvotteluja ja viranomaisneuvottelu. Lisäksi kaavoituksen aikana käydään suunnittelukokouksia Hämeenkosken kunnan, Lemminkäinen Talo Oy:n ja Rambollin kesken. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa vesipullottamon sijoittuminen alueelle ja ratkaista siihen liittyvät liikennejärjestelyt sekä huomioida alueen sijainti maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Suunnittelualueella on voimassa Kirkonseudun oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joten asemakaavaa laadittaessa sovelletaan yleiskaavan sisältövaatimuksia. 3.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskevat suunnittelualuetta. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Alueiden käytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. (Y) Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. (Y) Alueiden käytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. (Y) Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. (E) Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. (E) Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään olemassa olevia haittoja. (E) Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. (Y) Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. (Y) Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. (E) 3.4.1.1 Kaavoitustilanteesta johdetut tavoitteet Koska suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on yleiskaavan sisältövaatimukset otettava huomioon asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavan sisältövaatimuksissa MRL 39 määrätään, että yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. 3.4.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavan sisältövaatimuksista kaavan laatimisessa on erityisesti varmistettava, että suunnittelualueella sijaitsevien maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Hyväneulan kulttuurimaiseman Kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuurimaiseman sekä maakunnallisesti arvokkaan Leinelän, Hyväneulan ja Töykkylän kulttuurimaiseman (MARY) merkittävät arvot säilyvät, kuten myös suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevien valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön RKY (Hankalan pellavaloukun), Kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristön ja maiseman (ma) sekä Kosken kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristön (kmv). Kaavassa on otettava huomioon otettava, ettei lähiympäristön asumiselle sekä naapurimaanomistajille aiheudu kohtuutonta haittaa. 3.4.3 Pohjaveden pullottamoyrityksen tavoitteet Hämeenkoskelle rekisteröidyn H 2 O4U Finland Oy:n tavoitteena on pullottaa Hollolan - Lahden Vesilaitoskuntayhtymän Kellolähteestä tulevaa pohjavettä ja markkinoida se ensisijaisesti EU-

maihin. Kuntayhtymällä on vedenottolupa 6 000 kuutioon vuorokaudessa. Nykyisin tästä noin 4 000 kuutiota menee Hollolan ja Lahden käyttöön. Pullottamon alkuun tavoittelema 20 miljoonan litran vuosipullotusmäärä tarkoittaisi noin 55 kuution vedenottoa vuorokaudessa. Pullottamon toimiessa täydellä teholla yhdessä vuorossa on arvioitu, että se pystyisi toimittamaan 40 miljoonaa puolen litran pulloa vuodessa. Pullottamon rakentaminen on tarkoitus käynnistää kaavoituksen valmistuttua. Tavoitteena on, että tuotanto käynnistyisi vuoden 2014 aikana. 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Aloitusvaiheessa arkkitehtitoimisto laati alustavan asemapiirroksen, jonka toiminnallisuutta tarkistettiin tavoiteltavan rakennusoikeuden ja liikennejärjestelyjen osalta. Alustavat kaavaluonnosvaihtoehdot on laadittu pullottamoyrityksen asettamien tavoitteiden pohjalta. Vaihtoehdossa A osoitetaan suorakaiteenmuotoiselle tuotanto- ja varastorakennukselle rakennusoikeutta 9 800 k- m 2. Vaihtoehdossa B mahdollistetaan rakennuksen laajennus L-muotoiseksi länsireunalla joko Mieholantien puolelle tai kaakonpuolelle, jolloin rakennusoikeutta muodostuisi enintään 12 500 k- m 2. Alustavia kaavaluonnoksia tarkistetaan kaavaluonnokseksi laadittujen selvitysten, kuten maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen sekä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esiin nousseiden asioiden perusteella. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun tuloksena kaavaan tonttiliittymän paikkaa on siirretty kauemmaksi Vanhantiestä ja on lisätty määräys istutettavasta näkösuojan antavasta metsäkuusikosta. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Kaavassa on osoitettu yksi teollisuusrakennusten korttelialue (TY-1), jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia sekä maantie mt 13873 (Mieholantie) katualueena. 4.1.1 Mitoitus Kaavan suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 3,9 ha, josta pullottamon rakennuspaikan pinta-ala on noin 3,4 ha. Asemakaavakaavaluonnoksissa on tutkittu kahta vaihtoehtoa, joista vaihtoehdossa A muodostuu rakennusoikeutta 9 800 k-m 2 ja vaihtoehdossa B 12 500 k-m 2 rakennusoikeutta. Kaava-alueen pinta-alat ovat maankäyttömuodoittain seuraavat: Aluevaraus Merkinnän selitys Rakennusoikeus/m² Pintaala/ha TY-1 Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. 9 800 tai 12 500 3,4496 Katualue. 0,4539 Yhteensä 9 800 tai 12 500 3,9035

Kaavan mitoitustiedot on esitetty tarkemmin kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 2. 4.1.2 Korttelialueet Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota sijoittumiseen arvokkaalle maisema-alueelle. Rakennuksen ylimmän kohdan korkeusasemaksi määrätään +110. Korttelialueen reunoille osoitetaan istutettava alueen osa (pl-1), jonka puusto on säilytettävä ja jota tulee tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Alueelle on istutettava näkösuojan antavaa metsäkuusta suojapuustoksi. Tälle alueen osalle osoitetaan kaksi ohjeellista hulevesien viivytysallasta (hule). Korttelialueelle osoitetaan ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (pp) Mieholantien varteen. Muutoin Mieholantien reunaan osoitetaan katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelialueen pohjoisosaan osoitetaan ohjeellinen (p) pysäköimispaikka. Lisäksi osoitetaan ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohtoa (vj) ja jätevesiviemäriä (jv) varten. Suunnittelualueelle tuodaan pohjavettä pullotettavaksi raakavesijohtoa pitkin, mikä on osoitettu ohjeellisena prosessivesiputkena (pv). Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Alueen maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa on huolehdittava siitä, että maisemarakenteen arvokkaat ominaispiierteet säilyvät 1/ Kirkonkylän ja Teurojoen kultuuriympäristö ja maisema /2 Hyväneulan kulttuurimaisema-alue 4.1.3 Alueet Maantie korttelialueen kohdalla (Mieholantie) osoitetaan katualueeksi. 4.1.4 Yleiset määräykset Mainospylonien ja kookkaiden mainostaulujen sijoittamista ei sallita. Lastaus- ja purkualueilta sekä ajoneuvoliikenteeseen käytettäviltä alueilta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava riittävän öljynerotusjärjestelmän kautta ennen niiden johtamista pois alueelta viivytysaltaiden kautta. Nämä alueet on päällystettävä vettä läpäisemättömillä materiaaleilla. Puhtaat sade- ja sulamisvedet voidaan johtaa viivytysaltaiden kautta maastoon. Mahdolliset hulevesialtaat tulee toteuttaa rakentamisen yhteydessä. Hulevesialtaiden viivytyskapasiteetti 1 m 3 /100 m 2 päällyste- tai kattopinta-alaneliötä kohden. Muuntamoiden rakentaminen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille sallitaan. Mahdollisen radon-haitan torjunta tulee huomioida rakentamisessa.

Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: 1 ap jokaista työvoron työntekijää kohti sekä 10 ap asiakaspysäköintiä varten. Uudisrakennusten koon ja muodon sekä julkisivumateriaalien ja värityksen tulee sopeutua kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Valtakunnallisesti merkittävän ympäristön arvoja ei saa heikentää. Rakennuksen julkisivut on jaettava osiin ja rytmittely sekä aukotus tulee suunnitella laadukkaasti. Ulkovarastointi ei ole sallittua. 4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan ennakkoon toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa kaavan vaikutuksia verrataan nykytilaan. Kaavan vaikutusten arvioinnista on säädetty maankäyttö ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa MRL 9 ja MRA 1. Vaikutusarvioinnin toteuttaminen pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelmien ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 9 ). 4.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue sijaitsee Hämeenkosken kuntakeskuksen reuna-alueella. Metsäisen alueen rakentaminen pullottamoa varten laajentaa yhdyskuntarakennetta, mutta ei edellytä esimerkiksi tietai katuverkoston laajentamista. Alue on liitettävissä rakennettuihin teknisiin verkostoihin. Suunnittelualue kytkeytyy liikenteellisesti uuden liittymän kautta maantien 13873 (Mieholantie) kautta valtatiehen 12. Maakuntakaavassa valtatielle 12 on merkitty uusi eri tasoliittymä suunnittelualueen tuntumaan. Kaavalla ei heikennetä mahdollisuuksia toteuttaa eritasoliittymäratkaisu tulevaisuudessa. Liikenteellisesti kaavan mahdollistama pullottamotoiminta sopii alueelle. Maakuntakaavan melontareittiin Teuronjoella ei myöskään kohdistu etäisyydestä, maaston muodoista ja metsän peitteisyydestä johtuen sen käyttö- tai virkistysarvoa heikentäviä vaikutuksia. Suunnittelualue sijoittuu vahvistetun maakuntakaavan taajamatoimintojen (A) alueen viereen maaseutumaiselle alueelle ja on osittain osa Hämeenkosken kehittämisen kohdealuetta (kk3). Taajaman asutuksen painopistealue on valtatien 12 pohjoispuolella. Kehittämisen kohdealueen suunnittelumääräys, jonka mukaan aluetta kehitetään hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana kulttuuri- ja maisema-arvojen sekä elinkeinoelämän ja asumisen alueena, on keskeinen kaavoituksessa ratkaistava kysymys. Asemakaava toteuttaa maakuntakaavan kehittämisen kohdealuemerkinnän (kk3) kehittämistavoitteita. 4.2.2 Vaikutukset palveluihin Kaavassa ei osoiteta uusia palveluja. Kaavan mahdollistaman yritystoiminnan sijoittuminen alueelle voi vähäisessä määrin lisätä yrityksen ja työntekijöiden tarvitsemien julkisten ja yksityisten palvelujen kysyntää lähialueella. 4.2.3 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Asemakaavan laatiminen mahdollistaa pohjaveden pullottamon sijoittumisen alueelle, mikä tukee Hämeenkosken elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Yrityksen arvioidaan tarjoavan enimmillään noin

40 50 työpaikkaa. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä yksivuorotyönä, jolloin henkilöstöä olisi noin 16 työntekijää ja jatkua myöhemmin kaksivuorotyönä, jolloin henkilöä olisi noin 20 30 työntekijää vuorossa. Kaava ei merkittävästi vähennä metsätalousaluetta, joten vaikutukset maa- ja metsätaloudelle jäävät vähäisiksi. 4.2.4 Vaikutukset virkistykseen Pääosin nuorta koivikkoa käsittävä alueella ei ole merkittävää virkistysarvoa. Yrityksen toimitilaalue ei sovellu virkistyskäyttöön. Kaavalla ei heikennetä suunnittelualueen länsipuolella virtaavan Teuronjoen tai Hankalan pellavaloukun virkistys- ja matkailuarvoa. Teuronjoki sijaitsee suunnittelualuetta huomattavasti alempana ja suunnittelualueen metsäisen vyöhykkeen maisemallinen arvo turvataan kaavalla. Pullottamon kiinteistö rajautuu idässä Vanhaantiehen, jolla on merkitystä asutuksen sekä sen varren peltoalueiden kulkuväylänä että kirkonkylän taajamaa ja kylien asuinalueita yhdistävänä kevyenliikenteen väylänä. 4.2.5 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, eikä edellytä uuden tiestön rakentamista ja tukeutuu siten nykyiseen tieverkostoon. Suunnittelualueelle on kevyen liikenteen yhteys Hämeenkosken taajaman suunnasta Vanhantietä pitkin. Oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa on varauduttu kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Mieholantien varrelle. Kevyen liikenteen väylä on huomioitu kaavassa. Suunnitellun laitoksen tonttiliittymä sijoitettaisiin Mieholantielle lähelle Vanhantien liittymää. Liittymäpaikka täyttää näkemävaatimukset. Tonttiliittymästä etäisyyttä valtatien 12 liittymään jätetään vähintään yli 200 m ja Vanhantien liittymään vähintään 50 metriä. Vanhatie on vähäliikenteinen yksityistie. Tehtaalla kävisi noin 20 rekkaa päivittäin. Kuljetukset suuntautuisivat maantien 13873 ja valtatien 12 liittymän kautta valtatietä 12 itään tai länteen Turun, Kotkan ja Helsingin satamiin. Henkilökunnan arvioitu maksimimäärä on 40, mikä tarkoittaa henkilöautoliikenteen määrä kasvua. Liikennemäärät kasvavat maantiellä 13873 Mieholantiellä suunnittelualueen ja valtatien 12 liittymän välillä kaavan vaikutuksesta. KVL KVLRAS Liikenne 2011 598 35 Kaavan lisäys 130 40 Yhteensä 728 75 4.2.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaava edellyttää vesihuollon rakentamista alueelle. Vesijohto ja jätevesiviemäri johdettaisiin Keskustien ja Vanhantien vartta pitkin alueelle. Vesihuoltolinja alittaisi valtatien 12. Sosiaalitilojen jätevedet johdettaisiin viemäriä pitkin Hämeenkosken kunnan jätevedenpuhdistamolle. Rakennettava kunnallistekniikka voisi palvella myös alueen asutusta. Pohjaveden pullottamossa käytettävä pohjavesi johdettaisiin Vanhantien varteen rakennettavaa vesijohtoa pitkin pullottamolle. 4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Kaava ei mahdollista ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen sijoittumista alueelle. Alueen toiminta on melun kannalta lastauslaitureilla tapahtuvaa pullojen purkua ja lastausta rekkoihin. Toiminta tulee sijoittumaan siten, että rekkojen äänet ovat kuultavissa lähimpien asuintalojen pi-

hoilla. Uusi tilanne voi aiheuttaa korostunutta häiriintymistä melulle. Toisaalta Valtatie 12 ja Mieholantie aiheuttavat nykytilanteessa melu. 4.2.8 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Uusien toimintojen sijoittuminen Hankalan kyläalueelle vilkastuttaa Hämeenkosken työ- ja asuinympäristöä sekä elinkeinotoimintaa. Asuinympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten liikennemäärien lisääntyminen voivat herättää huolta, vaikka kuljetukset eivät suuntaudu kylän asutukselle päin. Näkyvyystarkastelun mukaan Teuronjoen varren puusto peittää pääosin näkyvyyden asuinrakennusten pihoilta alueelle. 4.2.9 Vaikutukset maisemaan Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuskartta on esitetty liitteessä 6. Suunnitelman mukainen rakentaminen tuo uuden elementin alueen maisemaan. Laaja-alainen varasto- ja tuotantorakennus ei vertaudu mittakaavallisesti lähialueen muuhun rakennettuun ympäristöön. Teollisuusrakennus laajoine päällystettyine piha-alueineen aiheuttaa merkittävän muutoksen lähialueen maa- ja metsätalousvaltaisessa kulttuurimaisemassa. Suunnittelualueen rakentaminen muuttaa nykyisen metsikön rakennetuksi ympäristöksi. Suunnitellusta varasto- ja tuotantorakennuksesta on tehty näkyvyysaluetarkastelu, jossa on huomioitu maastonmuodot ja näkymiä peittävä puusto sekä rakennukset. Aineistona näkyvyysaluetarkastelussa on käytetty laserkeilausaineistoa. Tarkastelun perusteella suunniteltu rakennus tai vähintään osia kattorakenteista voi näkyä välittömän lähiympäristön lisäksi valtatien 12 pohjoispuolen pelloille ja suunnittelualueen sekä Mieholantien kaakkois-eteläpuolisille laajoille peltoaukeille. Pohjoisen suunnasta, Kukkolantieltä suuntautuu pitkä näkymäakseli kohti suunnittelualuetta. Valtatieltä 12 rakennuksen voi nähdä noin 1,2 km matkalta idästä länteen liikuttaessa ja noin 300 m matkalta lännestä itään liikuttaessa. Merkittävin maisemavaikutus kohdistuu rakennuksen lähiympäristöön Vanhalletielle ja valtatielle 12, joilta avautuu avoin näkymä suunnittelualueen suuntaan. Vanhallatiellä kuljetaan hitaasti, jolloin maiseman muutos havaitaan herkemmin. Näkyvyysalue ulottuu suunnittelualueen eteläpuolella Raijankorventielle Hyväneulan kylälle. Näkyvyysmallinnuksessa näkyvyysalue muodostuu pienestäkin pilkahduksesta ja Raijankorventielle ei rakennusta voine juurikaan erottaa mikäli joenvarren puusto säilyy nykyisen tyyppisenä. Rajoitetun näkyvyyden ja pitkän etäisyyden vuoksi vaikutus Raijankorventieltä avautuvaan maisemanäkymään on hyvin vähäinen. Peltoaukeilla on laajoja näkyvyysalueita, mutta rakennus on jää ainakin harvan puuston taakse ja toisaalta pelloilla liikkuminen on rajoitettua eikä näin ollen visuaalinen maisemavaikutus ole kovin merkittävä.

Kuva 4-1. Maastomalliin tehty havainnekuva suunnitellusta varasto- ja tuotantorakennuksesta valtatieltä 12 idän suunnasta katsottuna. Suunnitellun rakennuksen näkymiseen ympäröivässä maisemassa vaikuttaa merkittävästi tontilta poistettava ja säilytettävä puusto sekä lähialueen puuston kasvu tai puuston poistuminen metsänhoitotoimenpiteiden vuoksi. Vanhantien ja valtatien 12 risteyksen lähialueelle suunnittelualueen pohjoispuolella on istutettu puiden taimia ja ajan kuluessa ne tulevat peittämään näkymiä valtatien 12 pohjoispuolelle kirkonkylän suuntaan. Suunnittelualueelle on kaavassa osoitettu istutettava alueen osa rakennuksen itä- ja länsipuolille ja kapeille kaistaleille rakennuksen etelä- ja pohjoispuolille. Suunnittelualueella säilytettävällä ja uudistettavalla puustolla on merkittävä rooli reunavyöhykkeen muodostamisessa rakennetun alueen ja avoimen peltoalueen välille erityisesti rakennuksen itäpuolella. Vaikka lehtipuusto ei peitä kokonaan näkymiä varsinkaan lehdettömän aikaan, on sillä visuaalisesti tärkeä rooli uuden rakentamisen luontevammassa sovittamisessa maisemaan. Kaavassa on annettu määräys istutettavasta alueen osasta, jonka puusto on säilytettävä ja jota tulee tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Alueelle on istutettava näkösuojan antavaa metsäkuusta suojapuustoksi. Ulkovarastointi on kielletty. Uusi rakennus on suuren kokonsa vuoksi maisemassa uusi hierarkkisesti merkittävä kohde ja tulisi siksi olla ulkonäöltään tavanomaista hallirakennusta tyylikkäämpi. Rakennustyyli tulee olla oman aikansa edustaja, ei vanhan rakennustyylin jäljitelmä. Valtatietä 12 idän suunnasta kuljettaessa, toimii uusi rakennus maamerkkinä Hämeenkosken taajama-alueen lähestymisestä. Kuva 4-2. Maastomalliin tehty havainnekuva suunnitellusta varasto- ja tuotantorakennuksesta ilmaperspektiivistä etelän suunnasta nähtynä. Kuvassa alavasemmalla on Raijankorventie. 4.2.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuskartta on esitetty liitteessä 6. Rakennus sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) alueen läheisyyteen. Hankalankosken pellavaloukun kulttuuriympäristön merkittävimmät arvot perustuvat pellavaloukun ympäristöön Teuronjoen länsirannalle. Suunnittelualue sijaitsee joki-

törmän itäpuolella, vajaan puolen kilometrin etäisyydellä pellavaloukusta rantapuuston takana. Maastotarkastelun perusteella melko harvan rantapuuston läpi voi lehdettömään aikaan nähdä takana olevaa Kaisanniityn peltoa ja itärannan rakennuksia. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu kuitenkin peltoalueen eteläpuolelle, jonne pellavaloukun ympäristöstä ei ole näköyhteyttä. Pellavaloukun maisemallinen yhteys avautuu lännen suuntaan aukeaville peltoaukeille. RKYalueelle sijoittuvalta Yli-Hankalan tilalta ei myöskään avaudu näkymiä suunnittelualueelle. Merkittävin vaikutus RKY-alueen kulttuuriympäristöön kohdistuu Vanhantien ja peltoaukean maisemaan, jolla ei ole laajaa maisemallista merkitystä nykyisellään. Kulttuuriympäristöllä on kuitenkin historiallista merkitystä, johon teollisuusrakennus tuo uuden ajallisen kerrostuman. Kuva 4-3. Näkymä suunnittelualueen suuntaan Hankalankosken pellavaloukulta. Rantapuuston läpi voi lehdettömään aikaan nähdä takana siintävälle Kaisanniityn pellolle. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuville maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja rakennetuille ympäristöille suunnitellulla rakentamisella on kohtalainen vaikutus. Hyväneulan kulttuurimaiseman alueella merkittävin maisemavaikutus kohdistuu Vanhantien varrelle. Muualla kulttuurimaisema-alueella uusi rakennus voi näkyä hyvin vähäisesti ja lähinnä pellolla liikuttaessa. Sarapiston kulttuurimaisema sijoittuu valtatien 12 pohjoispuolelle, josta aukeaa melko esteettömiä näkymiä suunnittelualueen suuntaan. Uusi rakentaminen sijoittuu kuitenkin olemassa olevan metsänreunan taakse. Maisemallisesti uusi elementti sulautuu paremmin ympäristöönsä, kun se sijoittuu reunavyöhykkeelle ja jää täysikasvuisia puita matalammaksi. Kuva 4-4. Maastomalliin tehty havainnekuva suunnitellusta varasto- ja tuotantorakennuksesta Sarapiston kulttuurimaiseman suunnasta, ilmaperspektiivistä nähtynä. Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia tai muinaisjäännösrekisterin mukaisia kohteita. Suunnittelualueelle on laadittu muinaisjäännösinventointi, jonka perusteella tontilla ei ole rajoitteita arkeologian suhteen. Putkikaivannoista Vanhantien linjauksen (ent. Ylinen Viipurintie) kohdalla on pyydettävä Päijät-Hämeen maakuntamuseolta.

4.2.11 Vaihtoehdon A ja B väliset vaikutuserot maisemaan ja kulttuuriympäristöön Edellä kuvatut vaikutukset koskevat alustavan kaavaluonnoksen vaihtoehtoa A. Vaihtoehdossa B on esitetty rakennuksen laajennusosa, joka sijoittuisi A vaihtoehdossa olevan rakennuksen kaakkoispuolelle. Rakennuksen mallinnettu näkyvyysalue ei juuri poikkea vaihtoehtojen välillä. Laajennus aiheuttaa kuitenkin sen, että suojapuusto rakennuksen itäpuolella jää todella harvaksi ja sen myötä rakennus näkyy paremmin idän suuntaan muun muassa valtatielle. 4.2.12 Vaikutukset luonnonoloihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonsuojeluun Suunnittelualueelle tehdään kaavoituksen yhteydessä luonnon perustilaselvitys, jossa selvitetään alueen kasvillisuus, luontotyypit, uhanalaiset lajit, pesimälinnusto ja liito-oravat. Selvityksen perusteella arvioidaan kaavan toteuttamisen aiheuttamat luontoon kohdistuvat vaikutukset. Kaavan toteuttaminen pienentää merkittävimmin vain kasvatusmetsikön pinta-alaa. Kiinteistön Teuronjoen puoleisella osalle on määrätty istutettava alueen osa (pl-1), jonka puusto on säilytettävä ja jota tulee tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Teuronjoki on ihmistoiminnan seurauksena voimakkaasti muuttunut, ja se on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Kaavan toteuttaminen ei edellytä louhintaa tai mittavaa maansiirtoa. Kaavan mahdollistamalla toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen maaperään. 4.2.13 Vaikutukset vesistöön ja vesitalouteen Sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen, tuulisuuden, tulvien ja kuivuuden kesällä yleistyessä sadevesien imeytyminen hidastuu ja maan lujuus saattaa alentua sekä eroosioriski kasvaa vesipitoisuuden kasvaessa. Rakennus liitetään vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkkoon. Lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen käytettävät alueet päällystetään vettäläpäisemättömillä materiaaleilla sekä niiltä kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta viivytysaltaiden kautta maastoon. Puhtaat sade- ja sulamisvedet johdetaan viivytysaltaiden kautta maastoon. Hulevesien käsittelyyn soveltuva alue on jätetty rakentamisalueen ulkopuolelle. Kaavassa on osoitettu viivytysaltaille ohjeelliset sijainnit. Viivytysaltaiden ohjeellisena mitoituksena on 1 m 3 viivytystilavuutta alueen vettäläpäisemätöntä 100 m 2 kohti. Virtaama hulevesialtaista täytyy mitoittaa vastaamaan alueen nykyistä hulevesivirtaamaa. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole yhdyskunnan vedenhankintaan soveltuvaa käyttöä. Piha-alueiden päällystäminen vähentää alueella luontaisesti muodostuvan pohjaveden määrää. Osa hulevesistä imeytyy viivytysaltaista maaperään. Suunnittelualueelle rakennettavaan pohjaveden pullottamoon otetaan pohjavettä ja tuodaan se alueelle rakennettavaa putkea pitkin. Vedenoton määrästä on sovittu Lahti Aquan kanssa. Pullotusprosessissa puhtaan pullot höyrytetään ja vesi pullotetaan. Pullotusprosessissa ei käytetä kemikaaleja. Prosessivedestä arvioidaan menevän hukkaan noin 10 prosenttia. Puhtaat hukkavedet johdetaan hulevesille rakennettavien tasausaltaiden kautta maastoon. Prosessivesien poisjohtamisesta on laadittava erillinen selvitys. 4.2.14 Vaikutukset talouteen Asemakaavalla on kunnallistalouteen kohdistuvia vaikutuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi lupakäsittelyiden yhteydessä perittävien maksujen sekä yritystoiminnan ja työllisyyden kautta kertyvistä verotuloista. Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien tie- tai katulinjausten rakentamista, sen sijaan alue liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon sosiaalitilojen osalta sekä pullotettava vesi tuodaan tuotantolaitokselle rakennettavaa prosessivesijohtolinjaa pitkin. Toteuttaminen edellyttää H 2 O4U

yrityksen investointeja laitosrakennuksen, rakenteiden ja teknisen huollon verkostojen osalta. Asemakaava tuo varmuutta yrityksen investointipäätökseen ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 4.2.15 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Pohjaveden pullottamon prosessissa ei käsitellä terveydelle haitallisia kemikaaleja. Pohjaveden pullottamon rakentaminen lisää liikennemääriä maantiellä 13873 Vanhantien ja valtatien 12 välillä. Liikennemäärät eivät ole lisäyksen jälkeenkään kovin suuria. Tonttiliittymä on sijoitettu maantielle 13873 lähelle Vanhantien liittymään. Vanhantien liikenne on kuitenkin vähäistä, joten vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat vähäiset. Oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa Vanhantielle ja maantielle 13873 on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve. Kaavassa on varauduttu kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantien varteen. Hämeenkoskella sijaitsee radon-alueita ja radon-pitoisuus saattaa vaihdella huomattavasti vierekkäisilläkin rakennuspaikoilla. Mahdollisen radonhaitan torjunnasta rakentamisen yhteydessä tarvittaessa on annettu kaavamääräys. Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 2 ) (säteilyasetus 27 ). Radonin torjunnassa perustusrakenteiden läpi sisätilaan tapahtuvaa virtausta vähennetään tiivistämällä alapohjarakennetta. Radonin torjunta voi tapahtua rakennuspohjantuuletuksen/alipaineistamisen avulla. 4.2.16 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavalla ei tehdä muutoksia valtakunnallisesti merkittäviin linjauksiin eikä järjestelyihin. Kaavalla ei ole ylikunnallisia vaikutuksia. Kaava edistää Hämeenkosken elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukeutuen pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, mutta myös laajentaen yritys- ja työpaikkatoimintoja maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella. Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Mieholantien ja Valtatien 12 tuntumassa. Teollisuusrakennusten korttelialue (TY-1) on sujuvien liikenneyhteyksien varrella ja raskaan, henkilöauto- ja kevyen liikenteen saavutettavissa. Valtatien 12 tasoliittymän tuntumassa on myös joukkoliikenteen seisakkeet, vaikka vuoroväli onkin harva. Kaavassa on huomioitu pintavesien johtaminen ja viivyttäminen. Suunnittelualueen sijainti maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella edellyttää kaavoitukselta, rakentamisen suunnittelulta ja toteutukselta erityistä laatua. Jotta maakunnallisesti merkittävät kulttuuriperinnön arvot voidaan turvata, edellytetään kaavalta, rakennus- ja ympäristösuunnittelulta sekä toteutukselta tavanomaista korkeatasoisempaa laatua. Myös rakennuksen mittakaavalla ja massoittelulla on vaikutusta muutoksen voimakkuuteen. Kaava tuo uuden ajallisen kerrostuman kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kaavassa määrätään, että uudisrakennusten koon ja muodon sekä julkisivumateriaalien ja värityksen tulee sopeutua kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön. 4.2.17 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, vaan Kirkonkylänseudun osayleiskaava on oikeusvaikutukseton, joten asemakaavaa laadittaessa sovelletaan yleiskaavan sisältövaatimuksia. Asemakaavoitusta varten on laadittu osayleiskaavallinen selvitys. Osayleiskaavallinen selvityskartta on kaavaselostuksen liitteenä 8. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan, kun asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa säädetään (yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 ).

Sisältövaatimus (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava Kaava tukee maakuntakaavan elinkeinojen ja työpaikkojen edistämistavoitetta. Yleiskaavassa esitetty maankäyttö soveltuu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen viereen maaseutumaiselle alueelle. Vaikutukset läheiseen Hankalan pellavaloukun valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (RKY) on arvioitu. Vaikutukset maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle on arvioitu ja otettu huomioon kaavan toteuttamista ohjaavissa kaavan merkinnöissä ja määräyksissä. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen reunalla ja on hyvin saavutettavissa. Teollisuustontin suunnittelu taajaman eteläpuolelle perustuu suunnitellun toiminnan edellyttämään hyvään vedensaantiin. Pullottamovettä varten on tarpeen rakentaa vesilähteeltä uusi vesiputki alueelle. Asemakaava muuttaa maa- ja metsätalousaluetta teollisen toiminnan mahdollistavaksi alueeksi. Kaava tukeutuu nykyisiin liikenneyhteyksiin ja hyödyntää nykyistä kunnallisteknistä verkostoa, jota laajennetaan vesi- ja viemärilinjojen osalta. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Suunnittelualueelle ei osoiteta asumista tai palveluja. Asumisen ja palveluiden painopiste on valtatie 12 pohjoispuolella. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien katutai tieyhteyksien rakentamista. Mieholantielle tarvitaan uusi tonttiliittymä ja kevyen liikenteen väylä valtatien pysäkiltä teollisuustontille. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestettävissä laajentamalla nykyisiä verkostoja. Henkilö- ja raskasliikenne tontille tapahtuvat erillisen tonttiliittymän kautta Mieholantielle ja siitä valtatielle, eikä liikenne kuormita alempaa tieverkostoa. Pullottamon kohdalle osoitetaan uusi kevyen liikenteen väylä. Kaavan mahdollistama toiminta tukee Hämeenkosken elinkeinoelämää. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Teuronjoen läheisyys otetaan huomioon kiinnittämällä teollisuustontin hulevesien hallintaan erityistä huomiota. Asemakaava ei mahdollista ympäristöhäiriötä tuottavan teollisuuden sijoittumista alueelle.

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä Suunnittelualueella ei ole arvokasta rakennusperintöä. Rakentamisen laatua, tontinkäyttöä ja istutuksia ohjaavilla kaavamääräyksillä edistetään asemakaava-alueen sopeutumista maisemaan. Alueelle tehdään arkeologinen inventointi keväällä 2013 ja alueen luonnonarvot selvitetään kevät-kesällä 2013. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavoitettavalla alueella ei ole virkistyskäyttöä, jolloin istutuskoivikon pienentymisellä ei vähennetä virkistykseen soveltuvia alueita. Viereisen Teuronjoen melontareitin virkistyskäyttöön kaavalla ei ole vaikutuksia. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Asemakaava ei aiheuta maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. Osayleiskaavallisessa selvityksessä on tutkittu alueen maankäyttöä asemakaavoitettavaa aluetta laajemmalta alueelta. Tarkastelussa on huomioitu maakuntakaavan maankäyttöä ohjaava vaikutus sekä oikeusvaikutuksettoman Hämeenkosken kirkonseudun osayleiskaavan ja ajantasaasemakaavan maankäytölliset ratkaisut pääpiirteissään. Osayleiskaavallinen tarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä 9. 4.3 Ympäristön häiriötekijät Suunniteltu asemakaava ei mahdollista ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen sijoittumista alueelle. Suunnittelualueella ei käsitellä kemikaaleja. Suunnittelualueen riskit liittyvät pääasiassa liikenteen onnettomuustilanteisiin tai tulipaloihin. 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkintä ja määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä ja kaavaselostuksen kohdassa 4.1. 4.5 Nimistö Asemakaavalla ei osoiteta uutta nimistöä. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteuttamista ohjataan pohjaveden pullottamohanketta koskevien erillissuunnitelmien sekä tarvittavien lupien, kuten rakennusluvituksen kautta. Toteuttamista ohjataan Hämeenkosken kunnan rakennusvalvonnassa.

5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan tultua voimaan. Asemakaavan toteutuminen riippuu Hämeenkosken kunnan ja H 2 O4U Oy:n toimista. Lahdessa 15. päivänä toukokuuta 2013 Ramboll Kaavoitusyksikkö Matti Kautto Yksikön päällikkö Pirjo Pellikka Kaavoitusarkkitehti YKS-424