Pienkoulu Osaava Pienet koulut laadukkaiden opetuspalveluiden tuottajana Taina Peltonen, KT, sj. & Lauri Wilen, tutkija, syksy 2015
Miksi hanketta tarvitaan? Suurten koulujen suosiminen ja vaatimukset tehokkaammasta koulusta ovat kulkeneet käsi kädessä. Kuitenkaan pienten koulujen säilyminen tai lakkautuminen ei ole perustunut mihinkään julkilausuttuun poliittiseen tai viranomaistahtoon tai ohjaukseen. Valtio on jäänyt seuraamaan sivusta viimeaikaisia koulujen lakkautuksia (myös Hyrö-Beihammer ja Autti 2012, 2). Kunta- ja palvelurakenteisiin kohdistuvat reformit ovat voimistaneet vallitsevaa keskittymiskehitystä. Kaupunkien ja maaseutukuntien kuntaliitoksissa on erityisesti kouluverkkoa harvennettu ja terveyskeskuspalveluja keskitetty (Rannikko 2009, Leinamo 2010).
Suomen opettajankoulutuksessa pienten koulujen ja yhdysluokkapedagogian asema on huonontunut entisestä. Jyväskylän yliopisto päätti yhdysluokissa tapahtuvan kenttäharjoittelun, ja samoin on laita muissa opettajankoulutuslaitoksissa, paitsi Lapin yliopistossa. Opettajankoulutuksessa tulisi ottaa huomioon opettajien rooli maaseudulla, paikalliset olot huomioivan opetussuunnitelman kehittäminen, kyläyhteisön ja koulun suhteet, useampien luokka-asteiden ja ikäryhmien opettaminen sekä yhteistyö muiden koulujen kanssa. Kalaojan ja Pietarisen mukaan (2009) opettajilla on keskeinen rooli paikallisesti orientoituneen opetussuunnitelman kehittämisessä ja koulun saattamisessa kylän keskipisteeksi.
Kalaoja (1991, 13) on todennut, että opettajat, jotka eivät ole saaneet koulutuksensa aikana teoriaopetusta yhdysluokista, kokevat sen työssään ongelmallisemmaksi kuin ne, jotka ovat asiaan koulutuksen aikana perehtyneet. Veenmanin, Lemin ja Roeloftsin mukaan (1989) koulutettaessa yhdysluokanopettajia on saatu kehitystä opettajien käytänteisiin luokassa. Koulutuksen jälkeen opettajat paransivat instruktio-osuutta ja osasivat johtaa luokkaorganisaatiota entistä paremmin. Koulutuksen jälkeen opettajat osasivat käyttää vähemmän aikaa ei-relevantteihin toimintoihin. Oppilaiden keskittyminen kyseessä olevaan tehtävään parani. Yleensä yhdysluokkien opettajilla on enemmän luokan johtamistaitoja kuin yksittäisluokissa. Yhdysluokat ovat hyvin organisoituja ja johdettuja. Edellä kerrottu tutkimustulos vahvistaa sitä, että erilaisissa opetusryhmissä opettaville opettajille tulisi järjestää omanlaistaan koulutusta.
Yhdysluokat ovat tärkeä osa maamme kouluissa myös tulevaisuudessa. Siksikin tämän alueen tutkimusta tulisi kehittää ja monipuolistaa. Pienet koulut ja yhdysluokkaopetus ansaitsevat tulla huomioiduiksi suomalaisessa koulutuspolitiikassa! Onneksi luku yhdysluokkaopetuksesta uusissa Ops2016 perusteissa
Hanke pohjautuu siis teoriaan ja käytäntöön
Vertaisoppiminen Opettajan rajaama oppimisen tavoite (johon oppilaatkin voivat vaikuttaa) voi olla vaikka ryhmätyönä luokkalehden sivun tekeminen. Oppiminen ei tässä aina koske tietojen oppimista, vaan sitä, miten tehtävän ratkaisemisessa edetään esimerkiksi tehtävien jakaminen ja harjoittelu (Landtblom et al. 2008). Yhdysluokkatyöskentelyssä vertaisoppiminen on normaalia arkipäivää ja OPS2016 kannustaa etenemään tässä suunnassa.
Yhdysluokkaopetus OPS2016 Opetuksen järjestämistapoja, s. 73 - Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eriikäisiä oppilaita. - Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen sekä vuosiluokkiin sitomattomasti.
Yhdysluokkaopetus, mieluummin multia age kuin multi grade -pohjalta - Yhdysluokissa on hyvät edellytykset vastuuntunnon ja yhteistoiminnan kehittymiselle - Heterogeeninen ryhmä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia sosiaaliseen kehitykseen kuin homogeeninen - Vygotsky: yksilö oppii parhaiten yhteistyössä itseään kokeneemman, älyllistä tukea tarjoavan henkilön kanssa (Rogoff 1990): Leikeistä monimuotoisempia - Kaveriyhteistyön merkitys - Malli- eli simultaanioppiminen korostuu; Lapset pyytävät apua mieluummin itseään vanhemmilta lapsilta samoin he pitävät enemmän itseään vanhemmilta lapsilta saadusta opetuksesta ja opettavat puolestaan mieluummin nuorempiaan - jne
Juurtuminen ja oman identiteetin rakentuminen kuuluminen omaan ympäristöön ja yhteisöön
Pienkoulun opettajien täydennyskoulutuksesta (mm. Laitila - Wilen, Kasvatus 3/2014, 263-268) - Täydennyskoulutuksen sisältöjä olisivat mm. OPS2016 -lähtöiset asiat Yhdysluokkapedagogiikka Tieto- ja viestintätekniikka
OPS2016 Opetuksen järjestämistapoja, s. 73 - Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät mahdollisuudet edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. - Suositeltavaa hyödyntää erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia. - Lähiopetusta voidaan rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntämällä.
Nykyään: Yhdysluokkaopetus - Vuosikurssijärjestelmässä voidaan paremmin ottaa huomioon oppilaiden ikäkauden kehitys ja suorituskyky (Kalaoja 1982). - Yhdysluokan jokainen vuosiluokka opiskelee yhtä aikaa samaa aihepiiriä, heille sopivalla vaikeustasolla. - Aihepiirit laaditaan spiraalimaisesti eteneviksi sisällöiksi, joissa oppiaines syvenee, laajentuu ja vaikeutuu asteittain (Rasi 2000).
Nykyään: Yhdysluokkaopetus Vuosikurssiopetuksen etuja: -Yhteiset opetustilanteet ja sama aihepiiri eheyttävät tunnelmaa niin oppilaalle kuin opettajallekin. - Opettaja voi keskittyä rauhassa yhteen oppiaineeseen, aihepiiriin. - Oppilaan kehitys- ja taitotaso tulee huomioitua aikaisempaa paremmin (Laukkanen 1986).
Nykyään/kohti tulevaisuutta: Yhdysluokkaopetus Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu: - Yhdysluokkaan vuosiluokkiin sitomaton opiskelu soveltuu hyvin. Perustelu: Erilaiset ja eri-ikäiset oppilaat etenevät oppimisessaan omaan tahtiinsa. - Kannustusta: Luottamus oppilaisiin sekä vastuunsiirtoa oppilaille opiskelussa. - Henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laatimista oppilaille (Kääriäinen, Laaksonen & Wiegand 1997, Mehtäläinen 1997).
Ajatuksia toimivaan yhdysluokkaopetukseen (mm. Rasi 2000) - 1. Opetuksen eheyttäminen: Oppiainejakoinen OPS on laadittu vuosiluokkien opetuksen ja yhdysluokkaan se soveltuu heikosti (Korpinen 1998). - 2. Oppilaiden itsenäinen työskentely: Hyvä keino yksilölliseen eriyttämiseen (Sahlberg & Leppilampi 1994). - 3. Yhteistoiminnallinen oppiminen: Perusajatuksena toisten auttaminen sekä aktiivinen osallistuminen (Koro 1994).
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Osaava Pienkoulu - toimintamalli Mennään pikkukouluun eri paikkakunnilla, jossa koulutus järjestetään, naapurikoulut mukaan Osanottajilla lyhyet matkat Iltapäivällä klo 14 jälkeen Pikkutarjoilu maksetaan Koulutus hyvin edullista Yhteisöllisyys Mallit ja ideat koululta jakoon
Koulutuspaikkakuntia Pirkanmaa; Mänttä-Vilppula, Kolhon koulu Satakunta: Lempäälä; Kuokkalan koulu Ulvila: Pohjanmaa: Pihtipudas, Muurasjärven koulu Lappi: Rovaniemi; rautiosaaren koulu Pudasjärvi, Hirvaskosken koulu Ylitornio; Mellankosken koulu Pohjois-Savo: Lapinlahti, Alapitkän koulu Juankoski: Maaninka: Luikonlahden koulu Kiuruvesi: Kalliokylän koulu Koulutus jatkuu Itä-Suomeen
Toimintamalli Kyselyillä kouluilta kartoitettu aiheita Arviointilomake koulutuksesta, saatu erinomaista palautetta
Seuraava esittely Osaava Forumissa Jyväskylässä 12.-13.11.
Kiitos erityisesti aluehallintovirastolle ja kaikille yhteistyökumppaneille Kiitos opettajille ja kouluille!