SOTE linjauksista+ POPSTERista Pohjois-Suomen neuvottelukunta 25.4.2016 Hannu Leskinen selvityshenkilö TtT
MITÄ LISÄKSI Päivystysasetus
Hallituksen linjaukset 5.4.2016: tuli vastauksia; meni kuntoon; tuli uusia haasteita;ei mennyt kuntoon
Henkilöstön asema ja omaisuus Henkilöstön siirrot liikkeenluovutuksen periaattein ja hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti Henkilöstö keskeisessä asemassa uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa - henkilöstöjärjestöt ja henkilöstö mukaan toteutukseen Muutostilanteissa huolehditaan henkilöstön asemasta Omaisuusjärjestelyt suppean jakautumismallin periaatteiden mukaisesti
Integraatio järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sotepalveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto) tiedon integraatio: asiakas/hoitosuhteessa ja siihen liittyvässä analyysissä tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta palveluketjujen integraatio: hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin tuotannollista integraatiota, jossa palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä.
Asiakaskeskeinen palveluintegraatio Asiakkaan tarpeita voidaan arvioida kokonaisuutena. Eri sote-ammattilaisten osaamista ja eri sotepalveluita ja toimenpiteitä voidaan joustavasti ja oikea-aikaisesti yhdistää asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kustannusvaikuttavasti vastaavaksi kokonaisuudeksi.
Valinnanvapaus ja sen edellytykset Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Luodaan valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen yhtiömuotoa. Lainsäädäntöön myös vaihtoehtoisia tapoja järjestämisen ja tuotannon erottamiseen
Julkisen ja yksityisen tuotannon tasapuoliset mahdollisuudet Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannon tasapuoliset toimintaedellytykset Maakunnan tehtävänä varmistaa, että kaikkialla saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta Maakunnan markkinoilla tapahtuvaa toimintaa koskee EU-oikeuden mukainen yhtiöittämisvelvoite
Tuotannon monipuolisuus Hallituksen tavoitteena sote-palveluiden tuotannon monipuolistaminen, mikä toteutetaan yhdessä maakuntien kanssa Tavoitteena että tuleva valinnanvapausmalli tukee PKyritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja Valtioneuvosto varmentaa ja maakunnat huolehtivat monipuolisen tuotantorakenteen toteutumisen yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa konseptikilpailutukset uudistumiseen
Hallituksen linjaukset 5.4.2016 18-12 - 5 Ict? Hankinnat? Valinnanvapaus? Järjestäjä - Tuottajat Yhtiöittäminen?Miten käy integraation (ja kustannusten) Tieto, asiakas,
POPSTERIN TAVOITTEET Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon optimaalisten palveluprosessien: Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon teemojen (ks. kohta 6.1.) ja palvelukokonaisuuksien määritys tehdään hankkeessa asiakaslähtöisyyden pohjalta. Eri palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuottamisen osalta integraatiohyötyjen varmistaminen sekä (eri palvelukokonaisuuksien ja prosessien välillä ja osana)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan alueella alueen eri osat (niiden erityispiirteet ja olemassa oleva infrastruktuuri, yksityinen ja kolmas sektori ym.) ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen Tavoitteena on alueen asukaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso (=laatu ja määrä suhteessa tarpeeseen) turvaten Pohjois-Pohjanmaan osalta tavoitteena on tarvevakioitujen (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen indeksiluku max. 95 (koko maa = 100).
HANKKEEN RAJAUKSET Hankkeessa ei käsitellä IHA:n johtamisjärjestelmää Henkilöstön hallinnollista asemaa (siirtymistä ) Tukipalveluja (osin) omaisuutta rahoitusta yms. vastaavia asiakokonaisuuksia Em. asiat valmistellaan ja päätetään osana IHA:n muodostamista erikseen
SOSIAALI JA TERVEYDEN- HUOLLON TARVEVAKIOIDUT MENOT /AS. SH-PIIREITTÄIN V. 2012-2014 KESKIARVO PPSHP:n ALUEEN SÄÄSTÖ YHT. NOIN 80 MILJOONAA EUROA VUODESSA VERRATTUNA SIIHEN, ETTÄ KULUT OLISIVAT MAAN KESKIMÄÄRÄISELLÄ TASOLLA Perusdatan lähde ja tarvevakiointi: THL Pasi Parkkila 2015 OYS ervan sh-piirit
AALTO-yliopisto (1/2015): Kaikkein tehokkaimpien kuntien pohjalta laskettu rationointipotentiaali sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteensä / vuosi sh-piireittäin Sairaanhoitopiirien vertailu tehokkaimpien 15 kunnan tasoon 2 599 / as Nettokustannukset 2013 M Nettokustannukset / as 2013 laskeva Väestö 2013 Tarvekerroin Manner-Suomi 5 410 389 17 363 3 209 100 100 14 064 2 599 3 300 Itä-Savon 44 663 176 3 951 111 106 124 2 775 53 Lapin 118 252 435 3 676 105 107 329 2 785 105 Kainuun 77 109 282 3 663 114 112 224 2 905 58 Etelä-Savon 104 605 373 3 563 114 110 300 2 865 73 Pohjois-Savon 248 332 878 3 535 113 124 804 3 239 73 Kymenlaakson 174 165 608 3 491 108 108 493 2 833 115 Länsi-Pohjan 64 428 224 3 483 109 119 200 3 098 25 Pohjois-Karjalan 169 304 580 3 423 112 115 504 2 979 75 Etelä-Pohjanmaan 198 888 666 3 348 110 102 529 2 659 137 Keski-Pohjanmaan 78 261 262 3 346 103 105 216 2 761 46 Vaasan 168 480 561 3 329 98 86 381 2 263 180 Satakunnan 224 745 737 3 281 102 96 566 2 519 171 Päijät-Hämeen 213 485 685 3 208 103 105 583 2 732 102 Keski-Suomen 250 571 801 3 196 103 111 724 2 888 77 Varsinais-Suomen 473 096 1 503 3 176 98 104 1 281 2 708 221 Etelä-Karjalan 132 304 418 3 163 106 99 344 2 597 75 Pirkanmaan 519 849 1 643 3 161 98 97 1 316 2 531 328 Kanta-Hämeen 175 477 549 3 126 100 94 433 2 465 116 Pohjois-Pohjanmaa 402 257 1 257 3 124 105 119 1 234 3 068 23 Helsingin ja Uudenm1 572 123 4 726 3 006 89 85 3 479 2 213 1 247 Sairastavuusindex Tehokkaimpien kustannustaso, tarvekertoimella kohdistettuna M Tehokkaimpien kustannustaso / as Rationointipotentiaali M
Sote-menojen kasvu /vuosi Pohjois-Pohjanmaalla Hallitusohjelman mukainen tavoite vähentäisi sote:n kustannuskasvua Pohjois- Pohjanmaalla n. 35 M /v. *) ERO n. 35 M Kasvu 2,5 % / v. (abs.) *) Suuntaa antava laskelma, ottaen huomioon väestörakenteen muutoksen vaikutuksen Kasvu 5,0 % / v. V.2003-2013 Ka. 5,2% / v. (abs.)
KUSTANNUSKEHITYS VE 1 : +5% VE 2 : +2,5% VE 1: 1,3/2015 2,7/2030 VE 2: 1.3/2015 1,9/2030
Työsuunnitelman työstöä: 22.4.2016
Muut kokonaisuudet, esim. toimintakyky ja kuntoutus Maakunnallinen ja kansallinen toimintaympäristö Valmistelua ohjaavat linjaukset ja teemat Strategia Johtaminen Palvelurakenne Vaikuttavuus, tehokkuus Asenne, Digitalisaatio, sähköiset palvelut orientaatio Osaaminen ja kehittäminen Mistä syntyy hyvinvointi Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonai suudet ASIAKAST ARPEET Asiakkuuksien hallinta ja segmentointi Moniasiakkuudet Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelu t Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto
PoPSTer valmistelun vaiheistus Poliittinen ohjausryhmä Johtoryhmä Sote-johtajat Selvityshenkilöt Työryhmät OHJAAVAT LINJAUKSET Arvot (yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys) Visio ja strategia Talouden raamit Monituottajuus, palveluverkon periaatteet Rajapintayhteistyö (kunnat ja muut sidosryhmät) Nykytila ja sen analyysi JÄRJESTÄMINEN ohjaa ja mahdollistaa TUOTANTO tekee TOTEUTUS / Väliaikaishallinto 2/2016 5/2016 Väliraportti 10/2016 10-11/2016 Työryhmien loppuraportit 2/2017 PoPSTerloppuraportti 6/2017
Palvelukokonaisuudet Vaihe 1: Järjestämi nen Vaihe 2: Palvelutu otanto Esim. lapset ja perheet NYKYTILA Palvelutarve, integraatiopotenti aali, ongelmat, optimointivara,, tehokkuus, vaikuttavuus KUKA Monituottajuus,, tehokkuus, vaikuttavuus TAVOITTEET Palvelutarve, palvelurekenne, trendit,, tehokkuus, vaikuttavuus MITEN Missä,, tehokkuus, vaikuttavuus TOTEUTTAM IS- VAIHTOEHD OT Monituottajuus,, tehokkuus, vaikuttavuus Esim. /alle 18 v. tavoite -3% Millä keinoilla?
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Välitön avun tarve Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Organisointi ja vastuut Y S h S h Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatiop Tukipalv T T R det eluty T T T T R R R R Digitalisaatio, sähköiset palvelut Vaikuttavuus, tehokkuus? Rajapinnat Asiakassegmentointi Lähipalvelut Palvelukokonaisuu T R T R T R T R P T R P T R S h R P Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspa lvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöp alvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantamin en Lääkehuolto Välinehuolto T R P T R = työryhmä = pientyöryhm T P Y = työpari = yhden miehen komitea S h S h R = selvityshenk ilö =
Toimeksianto Toime ksianto: yleine n ja erityis Linjauks et et ja teemat
aikataulutusta sparrausryhmä 21.4. klo 9-12 -> 22.4. klo 9-11 ICT 28.4. klo 13-16 työsuunnitelman runko sote-ryhmällä / työpaja ja Siun sote esittely? 29.4. työpajan tuotosten työstö, palvelupaketit 3.5. Jory + hankeohry (=ohryn pj:t + muiden puolueiden edustajat) 25.5. klo 13-16 sote-ryhmän työpaja 1.6.2016 ory Syksy Jory Syksy ory tiimikokoukset + työryhmien vetäjät 10-11.2016 Työryhmien väliraportti 28.2.2017 raportit 5-6./2017: loppuraportti selvityshenkilöryhmältä
Johtaminen Millainen organisaatio uudesta maakunnasta syntyy? Luonne? Rooli? Miten sote siellä?
ROOLIMUUTOKSIA KUNNAT MAAKUNTA Erityisesti suurille ja keskisuurille kunnille uutta VALTIO - MAAKUNNAT (sote) KUNTA - KUNTA MAAKUNTA - SOTE
Maakunta/kunnat -suhde luotava heti vuoropuhelun muodot maakunnilla kiirettä muutosprosessissa -> jää helposti vähälle muu vuoropuhelu maksajanarisijakunnasta tulee kuntalaisten edustaja: VAATIJAKUNTA kun rahoitusjärjestelmä muuttuu tapahtui jo kansanterveystyön kuntainliitossa ja ensihoidossa kiinteistönomistajakunta yrittää myydä kaiken + hakee tuloa itselleen lisää (vuokrina ja vuokrien korotuksina) sote voi irrottautua terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä
Uusi organisaatio: Rooli + luonne? orientaatio: kunta vai SHP Kainuu: kuntatyyppinen päätöksenteko monitoimialaisuus: mikä valittuja päättäjiä kiinnostaa? 2 erilaista kokemusta tulevista valtuutetuista suurin osa varmaan on myös kunnanvaltuuston jäseniä tai ainakin kouluttautunut siellä toimivatko maakuntavaltuutetut oman kunnan intressistä käsin vai? oletettavasti poliittiset ryhmät ovat yhteisiä tahdon muodostajia ja näin ollen pelko yhden kunnan alueen valtuutettujen ylivallasta on tarpeeton. valtiollinen kela-tyyppinen kankea/innovatiivinen kunnallinen ketterä
ROOLIMUUTOKSIA KUNNAT MAAKUNTA Erityisesti suurille ja keskisuurille kunnille uutta VALTIO - MAAKUNNAT (sote) KUNTA - KUNTA MAAKUNTA - SOTE