Maakuntahallinto Pohjois-Savon kuntapäivät

Transkriptio

1 Maakuntahallinto Pohjois-Savon kuntapäivät Ylijohtaja Raimo Ikonen Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Kaikille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Maakunnat järjestävät ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä, alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä

3 Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Valtakunnallinen aluehallintovirasto Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelutasosta ja järjestämissopimuksesta 5 yhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Kunnat Kunnat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Yleinen toimiala

4 Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää valinnanvapautta Palveluntuottajat hyväksytään, laatuvaatimukset asetetaan Hyväksymismenettely ja kriteerit ovat valmistelussa. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus tarjota palveluja turvataan. Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa valintojen tekemiseksi. Asiakas valitsee palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Maakunnan korvaus on sama julkiselle ja yksityiselle tuottajalle

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään

6 Rahoitusratkaisun tasot Valtion ja maakunnan suhde - maakunnan valtionrahoitus - yleiskatteellisena valtionosuutena Maakunta ja tuottajat - korvausperusteet Valtio ja kunnat - rahoitusperiaate: kunnan mahdollisuus selviytyä velvoitteistaan turvataan - uusi tasaus kunnan peruspalveluiden valtionosuuteen Asiakkaat ja palvelutuottajat - julkisrahoitteisessa asiakkaalle sama hinta

7 Erikoissairaanhoidon toimintaverkko uudistetaan n Terveydenhuollon puhelinneuvonta n 112 hätätilanteissa n Ensihoitoyksiköt, 500 kpl n Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin n Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä n Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat ja muutama terveyskeskus n Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl n 5 yliopistollista keskussairaalaa

8 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

9 Integraatio järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sotepalveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto) tiedon integraatio: asiakas/hoitosuhteessa ja siihen liittyvässä analyysissä tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta palveluketjujen integraatio: hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin tuotannollista integraatiota, jossa palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä

10 Asiakaslähtöisyys - toiminnallinen muutos Ihminen ja palvelujen vaikuttavuus keskiössä Asiakaslähtöisyys integraatiossa - asiakkailla mahdollisuus saada oikeanlaisia, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti - asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus - palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti, joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia - palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä - asiakkaalla on käytettävissä omat hoitotiedot Kanta-paveluissa - asiakkaalla on mahdollisuus arvioida palveluja ja osallistua niiden kehittämiseen

11 Toiminnallinen uudistus - digitalisaatio Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös kansalaisia itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat

12 Valinnanvapaus ja sen edellytykset Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Luodaan valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen yhtiömuotoa. Lainsäädäntöön myös vaihtoehtoisia tapoja järjestämisen ja tuotannon erottamiseen

13 Tuotannon monipuolisuus Hallituksen tavoitteena sote-palveluiden tuotannon monipuolistaminen, mikä toteutetaan yhdessä maakuntien kanssa Tavoitteena että tuleva valinnanvapausmalli tukee PKyritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja Valtioneuvosto varmentaa ja maakunnat huolehtivat monipuolisen tuotantorakenteen toteutumisen yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa konseptikilpailutukset uudistumiseen

14 Julkisen ja yksityisen tuotannon tasapuoliset mahdollisuudet Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannon tasapuoliset toimintaedellytykset Maakunnan tehtävänä varmistaa, että kaikkialla saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta Maakunnan markkinoilla tapahtuvaa toimintaa koskee EU-oikeuden mukainen yhtiöittämisvelvoite

15 Henkilöstön asema ja omaisuus Henkilöstön siirrot liikkeenluovutuksen periaattein ja hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti Henkilöstö keskeisessä asemassa uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa - henkilöstöjärjestöt ja henkilöstö mukaan toteutukseen Muutostilanteissa huolehditaan henkilöstön asemasta Omaisuusjärjestelyt suppean jakautumismallin periaatteiden mukaisesti

16 Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille - Säädetään voimaanpanolaissa - Kuntien rakennukset eivät siirry - maakunta vuokraa niitä kunnilta Mallilla ei saa olla alijäämävaikutusta kunnissa Kuntien käyttämättä jääneisiin kiinteistöihin valmistellaan kansallinen ratkaisu

17 Sote-uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt) maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatiooikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo voi vielä osin muuttua Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

18 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: HyvinvoinG- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. Sote- menojen taso alenee 3 miljardilla eurolla nykyennusteeseen verra?una. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, e?ä sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Monikanavainen sote- rahoitus yksinkertaistetaan. Säädetään laajaan valinnanvapauteen perustuva valinnanvapauslainsäädäntö, jonka perusteella yksilöllä on yleensä mahdollisuus valita palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuo?ajien välillä. 3/16 4/16 5-6/16 11/16 2/17 7/ /19 Sote- Järjestämislaki ja maakuntalaki lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan Muutoshallinto Järjestämisvastuu maakunnille Selvityshenkilöiden esiselvitys valinnanvapauden päävaihtoehdoista ja suositettavasta mallista. Selvityshenkilöiden ehdotuksen pääkohdat hallituksen keskusteluun 4/16. Selvitys valmis ja lausunnoille 5/16. Lainvalmistelu valmisteluryhmässä aloitetaan. Hallituksen peruslinjaus valinnanvapaudesta. HE-luonnos valinnanvapauden laajentamisesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta lausuntokierrokselle 11/2016. HE valinnanvapauden laajentamisest a ja rahoituksen yksinkertaistamisesta eduskuntaan 2/2017. Lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika

19 Muutos tehdään maakunnissa - Uudistuksen onnistumisen kannalta maakuntien omaehtoinen työ avainasemassa - Maakuntien liitot ovat luontevia käynnistäjiä, maakunnat ratkaisevat itse valmistelutyön - Keskeistä on koota kaikki avaintoimijat mukaan muutoksen tekemiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön osallistumiseen - Osa maakunnista on jo lähtenyt liikkeelle - VM antaa taustatukea maakunnille valmistautumis- ja muutostyöhön

20 Tulevaisuuden kunta-reformi - Parlamentaarinen työryhmä aloittanut työnsä ( ) - Parlamentaarisen ryhmän tehtävänä Määritellä visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030 ja kuntien rooli, tehtävät ja asema suhteessa perustettaviin maakuntiin. Painopisteenä kunnan rooli mm. hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian näkökulma. Kartoittaa tarvittavat lainsäädäntömuutokset ja pitkä aikavälin kuntapolitiikan muutostarpeet sekä valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset

21 Väliraportti kunnan roolista hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Keväällä teemoina ovat muun muassa tulevaisuusennakointi, megatrendit ja tulevaisuuden kunnan swot-analyysi sekä kunnan roolissa tapahtuvat muutokset mm. elinvoiman, hyvinvoinnin, johtamisen, osallisuuden ja toimintatapojen näkökulmasta. Olennaista on kunnan ja maakunnan välinen suhde!

22 Uudistuksen aikataulu - Maakuntalain, sote-järjestämislain ja voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan Varsinaisen toimintansa maakunnat aloittaisivat vaiheittain 2018 aikana. - Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyisivät maakuntiin kokonaisuudessaan

23 Uudistuksen aikataulu - Hallituksen linjauksen mukaan ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa Maakuntavaltuuston toimikausi voisi alkaa

24 Muutostuki - Sote-uudistuksen muutostuki (STM) - Maakuntauudistuksen muutostuki (VM) - STM ja VM toteuttavat muutostuen yhteistyössä - STM verkostoi, koordinoi ja tukee alueiden sote-vastuuvalmistelijoiden työtä - Asetteilla valtakunnalliset valmistelu- ja yhteistyöryhmät

25 Muutostuki jatkuu - Muutosakatemia tarkoitettu keskeisille alueellisille toimijoille koulutusohjelma valmistellaan STM:n johdolla muodostuu erilaisista opintojaksoista (moduuleista) - Sote-muutosjohtajan aluekierros yhteistyössä VM:n kanssa aloitetaan kesäkuussa ja jatkuu elokuussa yhteensä 18 tilaisuutta otetaan pian yhteyttä alueiden vastuuvalmistelijoihin

26 Lisätietoja: alueuudistus.fi #sote #alueuudistus