Sote-uudistus ja valinnanvapaus

Transkriptio

1 Sote-uudistus ja valinnanvapaus Eetu Salunen Toimitusjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

2 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden sekä olosuhdetekijöiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein

3

4 Maakuntien rahoitus vuoden 2017 tasossa Sote-, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien rahoituslaskelma Sote-tehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nimi As (2015) Nykyinen jako (2017) /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirtymän jälkeen) Muutos, /as (siirtymän jälkeen) Muutos, (siirtymän jälkeen) Uusimaa ,3 % Varsinais-Suomi ,1 % Satakunta ,1 % Kanta-Häme ,0 % Pirkanmaa ,2 % Päijät-Häme ,1 % Kymenlaakso ,0 % Etelä-Karjala ,5 % Etelä-Savo ,1 % Pohjois-Savo ,2 % Pohjois-Karjala ,6 % Keski-Suomi ,4 % Etelä-Pohjanmaa ,3 % Pohjanmaa ,0 % Keski-Pohjanmaa ,2 % Pohjois-Pohjanmaa ,1 % Kainuu ,0 % Lappi ,8 % VM / STM,

5 Päijät-Hämeen toteutuneet sotekustannukset TP2014-TA2017 Soterahoitus v.2019-v v v v.2016 v.2017 v.2018 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024

6 2018 hankala vuosi Tilapäisesti matalat sote-menot kasvattavat pysyvästi kuntien valtionosuuksia Samalla täytyy pystyä nostamaan palvelutasoa ja investoimaan Ratkaisu valinnanvapauspiloteista?

7 Laki asiakkaan valinnanvapaudesta HE

8 Maakunta vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu

9 Neljänlaista valinnanvapautta

10 Maakunnan käytettävä uusia järjestämistapoja 1. Suoran valinnan palvelut 15% menoista 2. Asiakassetelit 9% menoista 3. Henkilökohtainen budjetti 8% menoista 4. Entinen raamibudjetti liikelaitoksessa 68% - menoista Alihankinta entiseen malliin

11 Kolmasosa sotesta markkinoille?

12 Markkinaehtoisuudesta Suoran valinnan palveluissa ja asiakassetelin piirissä olevissa palveluissa oma tuotanto yhtiöitettävä ja kilpailuneutraliteettia kunnioitettava Omaa tuotantoa ei voi suojella niukoilla korvaustasoilla, koska oma tuotanto elää samalla rahalla kuin yksityinen Asiakkaan valinnan seuraukset rahavirroissa näkyvät välittömästi Toimintaa pystyttävä sopeuttamaan alas ja ylös todella nopeasti

13 Monikanavarahoitus pysyy Yksityinen terveydenhuolto pysyy vaikka kela-korvaukset pienenevät Työterveyshuolto pysyy Terveysvakuutuksien määrä kasvaa

14 Valtio velvoittaa Suoran valinnan minimitasoon Asiakassetelin käyttömäärään, pystyykö? Henkilökohtaisen budjetin käyttöön Maakunta päättää kevät 2018 Laajennetaanko valinnanvapautta Korvausperusteet ja korvaustason Valinnan vapauden palvelujen tuottajia ei kilpailuteta vaan kaikki jotka täyttävät kriteerit voivat ilmoittautua

15 2017 Raha kerätään maakunnasta Rahan käytöstä päätetään PHHYKY:n valtuustossa ja hallituksessa Järjestäminen on hallinnollista suunnittelua Nykyinen tuotanto ohjaa voimakkaasti tekemistä Yksityinen alihankkijan asemassa, hankintalaki säätelee Asiakas voi valita julkisen tuotannon sisällä Ennustettavaa ja muutokset hitaita Tulokset kansainvälisesti hyviä

16 2019 Raha tulee maakunnan ulkopuolelta Raha jaetaan maakunnassa Maakunta päättää valinnanvapauden soveltamisesta ja laajentamisesta Palveluvalikolla ja korvaustasoilla ohjataan monituottajaverkostoa Asiakas voi valita suoraan yksityisen palveluntuottajan Asiakkaan valinta ratkaisee mitä palveluja tuotetaan ja paljonko rahaa kuluu Muutokset nopeampia ja vaikeammin ennakoituja Palveluliikelaitokseen jää vanha malli

17 Yhtymän toiminnot pilkotaan

18

19 Maakuntien välinen kilpailu

20 2014 alkaen kiireettömän erikoissairaanhoidon valinnanvapaus julkisten toimijoiden kesken tautikohtaisesti Pikkuhiljaa kiihtymässä, meidän asukkaitamme hakeutuu mm yliopistosairaaloihin ja Coxaan Päivystysasetus kiihdyttää muutosta Julkiset sairaalat tulevat erikoistumaan ja kilpailemaan potilaista

21 Lakiehdotus lisää kilpailua Lakiehdotuksen mukaan asiakas voi valita valtakunnallisesti Liikelaitoksen perustason Liikelaitoksen erityistason hammashoitolan sote-keskuksen Seuraus kesäasukkaita sisään ja työmatkalaisia ulos?

22 Uusia vaatimuksia meille kaikille 2019

23 Poliittisille päättäjille Ajateltava maakunnallisesti Ajateltava pitkällä tähtäimellä Siedettävä epävarmuutta uudella tavalla

24 Virkamiesjohdolle Palvelutarpeen arviointia johdettava Monituottajaverkoston ohjaaminen Liiketoimintaosaaminen ja toiminnan ohjaus

25 Henkilöstölle Töitä riittää ja henkilöstömäärä kasvaa Määräaikaisuus, osa-aikaisuus, vuokratyö ja alihankinta kasvaa Työantajat vaihtuvat Asiakkaat päättävät palveluverkon

26 Sote-valmistelussa tärkeää Maakunnan järjestäjäpuolesta piirrettävä riittävän vahva ja itsenäinen Maakunnan konsernirakenne piirrettävä niin, että rahavirtoja ja palveluntuotantoa pystytään ohjaamaan s

27 Minne olemme menossa?

28 Sote muutakin kuin kustannuksia 23 mrd palvelusektori, joka kasvaa ainakin seuraavat 30 vuotta Sipilän hallituksen tavoite hillitä sote-menojen reaalikasvu 3%:iin

29 Tahtotila 2025? 1. Perustason palvelut kasvavat 2. Keskussairaala kasvaa ja hoitaa muiden maakuntien potilaita 3. Laitoshoidon ja palveluasumisen kasvua hillitään. Tämä edellyttää, että ihmisten toimintakyvystä huolehditaan.

30 Kiitos!