Maakunta- ja sote-uudistus

Transkriptio

1 Maakunta- ja sote-uudistus Hallituksen esitysluonnoksen ja eduskuntakäsittelyssä tehtyjen muutosten mukaisesti 1

2 2

3 Uudistuksen valmistelun tilanne Maakunta- ja sote-uudistuksen lait ovat parhaillaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Valinnanvapauslain ja maakuntien rahoituslain esityksiin on tehty perustuslakivaliokunnan aiemmin edellyttämät muutokset. Eduskunta päättää maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä. Tarkoitus on, että vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapaus tulisi voimaan vaiheistetusti. 3

4 4

5 5

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 Yhteiset sotedigi-ratkaisut Kuntien kannattaa harkita omia investointejaan tarkkaan. On valmistauduttava valtakunnallisten ratkaisujen käyttöönottoon. SoteDigi-yhtiö kehittää uusia kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja. Digitalisaatiolla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muutosta ja palvelujen tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. 11

12 12

13 Mikä on sosiaali- ja terveyskeskus? Sosiaali- ja terveyskeskus eli sote-keskus: Sote-keskuksesta asiakas saa tavallisimpia terveyspalveluja ja neuvontaa sosiaalipalveluista. Sote-keskus muistuttaa nykyisiä terveyskeskuksia. Asiakas saa itse valita, missä sote-keskuksessa asioi. Sote-keskus voi olla yksityinen tai julkinen. 13

14 Sosiaalihuollolla on tärkeä rooli tunnistaa paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat, koordinoida palveluja ja seurata vaikuttavuutta. 14

15 Liikelaitoksen sosiaalipalvelut sote-keskuksessa Maakunta jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sote-keskuksiin tarpeen mukaan. Sote-keskuksen kanssa voidaan tehdä asiakkaalle palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma. Palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja. 15

16 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi mm. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Asiakas voi valita koko maasta liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sairaalan ja sosiaaliaseman. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Liikelaitos voi antaa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla asiakas hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. 16

17 Sosiaalihuolto on silta kuntiin Sosiaalihuollon toiminta ja monet sen palveluista ovat tiiviissä yhteydessä kunnan palvelutuotantoon, kuten varhaiskasvatukseen ja kouluun. Niiden välinen toiminnallinen yhteys on varmistettava. Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa sosiaalihuollolla on keskeinen merkitys. Kuntien ja maakunnan palvelujen yhteensopivuus ja -toimivuus ovat kuntalaisten etu. Uusi malli edellyttää uusia toimintarakenteita ja vuorovaikutuksen tapoja, joista on erikseen sovittava. 17

18 Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. 18

19 Asiakasseteli Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet). Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. 19

20 Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa. 20

21 21

22 Maakunta vastaa palvelujen saatavuudesta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu. 22

23 Palvelusetelikokeilut ja valinnanvapauspilotit Käynnissä olevat palvelusetelikokeilut jatkuvat vuonna Kokeilut toteutetaan nykyisen lainsäädännön mukaan. Jos kokeilualueelle tulee myös valinnanvapauspilotti, palvelusetelikokeilu sulautetaan siihen. Valinnanvapauspilotit toteutetaan uuden valinnanvapausmallin mukaisesti (valinnanvapauslaki). Pilottien haku alkaa vasta sen jälkeen, kun valinnanvapauslaki on vahvistettu eli mahdollisesti loppuvuonna Pilottien on tarkoitus alkaa vuoden 2019 alkupuolella. 23

24 Sotelle sisältöjä hallituksen kärkihankkeissa Palvelujen muutos- ja kehittämistyötä tehdään hallituksen viidessä hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeessa. Osana sote-muutostukea hallituksen kärkihankkeet integroidaan vahvasti alueellisen muutoksen valmisteluun. Osatyökykyisille tie työelämään kärkihankkeessa oli 12 alueellista kokeilua, joissa uudistettiin toimintaa. 24

25 Kokeilualueet Pohjois-Pohjanmaa/Oulu (7) Kainuu (7) Keski-Pohjanmaa (4) Keski-Suomi (7) Pirkanmaa (7) Satakunta (4) Pohjois-Savo ja Etelä-Savo (4) Satakunta (7) Uusimaa/Kes ki-uusimaa (4) Päijät-Häme (4) Kymenlaakso ja Etelä-Karjala (4) Uusimaa (7)

26 Tuloksia OTE-kärkihankkeen kokeiluista I Alueelliset toimintamallit heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja osallisuuden tukemiseksi Yhteistyöverkostot, jotka luovat perustan monialaisen maakunnan yhtenäiselle toiminnalle Monialaiset palveluketjut ja -kokonaisuudet, jotka tukevat palveluohjausta ja palveluiden yhteensovittamista Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen alueellisen saatavuuden, laadun ja tarjonnan parantuminen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden vahvistuminen Konsensussopimukset maakunnan yhteiseksi tahtotilaksi ja kokeilujen tulosten juurtumiseksi 26

27 Tuloksia OTE-kärkihankkeen kokeiluista II Alueelliset toimintamallit rakennettiin tukemaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten työllistymistä, opinnoista töihin siirtymistä sekä osallisuutta toimintamallit löytyvät Innokylästä: Toimintamalleilla rakennettiin monialaisia palveluketjuja ja kokonaisuuksia tulevien maakuntien käyttöön Satakunta: työikäisen asiakkaan monialaisten palveluiden järjestäminen ja palvelut Satakunnassa Keski-Pohjanmaa: monialaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen tulevassa maakunnassa Etelä-Karjala ja Kymenlaakso: maakunnallinen toimintamalli osatyökykyisten työllistymistä tukevaksi palvelurakenteeksi, -ketjuksi sekä -prosesseiksi 27

28 Tuloksia OTE-kärkihankkeen kokeiluista III Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle perustettiin työikäisille matalan kynnyksen lähetteetön toimintakykykeskus sekä työkyvyn tuen asiantuntijaverkostot. Kainuun kokeilussa rakennettiin maakunnallinen toimintamalli työttömien työkyvyn tukeen, moniammatilliset tiimit ja työkykykoordinaattorien verkosto. Oulun työllisyysyksikön asiakastyöhön ja sitä tukevaan verkostoon rakennettiin työparikäytäntö työttömien terveystarkastuksiin, aktivointitoimiin moniammatillinen työ- ja toimintakyvyn arviointitapa ja uudelleensijoitukseen uusi toimintakäytäntö Kela kokeili kolmea uutta kuntoutukseen hakemisen mallia: 1) suorapäätös 2) suullinen hakeminen 3) ilman diagnoosia hakeminen Mallit nopeuttivat kuntoutukseen pääsyä ja madalsivat kuntoutukseen pääsyn kynnystä. 28

29 Valtakunnalliset toimintamallit/tuotteet Osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden tukeminen maakunnassa toimintamalli Muistilista maakuntapäättäjille (tulossa) Opinnoista töihin opas Työkyvyn tuen palvelupolku työikäisille ja siihen liittyvä verkkokoulutus verkkokoulutus löytyy Tietyoelamaan.fi portaalista Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -opas valmistuu vuoden 2019 alussa 29

30 alueuudistus.fi regionreformen.fi 30