Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että kielitaidon tason tulisi olla Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) asteikolla tasoa B2 > on selvää, että isoin osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista ei yllä tuolle tasolle > opiskelu haasteellista ja tukitoimet opetuksessa tarpeen B2-taso vastaa A1-kielenä englantia opiskelleiden lukion tavoitetasoa
Miten tukea heikommalla kielitaidolla opiskelevia? Oppilaiden tavoitteena on lukea normaalia oppikirja- ja tietotekstiä (ei pelkästään selkokielistä materiaalia) > OPETUKSEN TULISI TARJOTA SELLAISTA STRATEGISTA TUKEA, joka sekä ohjaa lukemisprosessia että auttaa kehittämään kielitaitoa yhdessä sisältöjen oppimisen kanssa
Strateginen opetus Sisältökysymyksillä ohjataan yleensä ymmärtämään tekstin keskeisiä asioita> heikkoa oppilasta sisältökysymykset eivät auta, jos hän ei ymmärrä tekstiä> lukeminen ei ole silloin tehokasta Ohjauksessa tulisi kiinnittää enemmän huomioita suunnitelmalliseen ohjaamiseen ja siihen, miten tieto löytyy tekstistä. Tulisi hahmottaa tekstien kokonaisrakenteita ja tekstilajikonventiota (vaihtelevat esim. miten otsikko ohjaa lukemista, mikä rooli kuvilla on ja miten teksti etenee)
Eri aineiden oppikirjatekstit ja erot Biologiassa ja maantiedossa otsikot kertovat usein kappaleen pääasian, kun taas matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa otsikkona voi olla pelkkä avainkäsite Biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian kirjojen kuvissa on valtavat määrät tietoa ja usein pääasiat selitetään kuvissa. Historian ja terveystiedon kirjoissa taas kuvien tehtävä on elävöittää ja taustoittaa tekstiä eikä niinkään opettaa käsitteitä tai prosesseja
...Jatkoa edelliseen Historian teksti etenee usein kronologisesti tapahtumaketjuja selittäen, mutta biologian teksti vaikuttaa varsin usein käsitteiden määrittelyketjulta > TIETOTEKSTIT eivät ole samanlaisia> niitä ei voi lähestyä yhdellä staattisella lukuohjeella.
Olennaista: Oppilaan kannalta Tavoitteellinen lukeminen Joustavat tekniikat Erilaisiin teksteihin useammanlaisia strategioita, joista valita Niiden käyttöä tulisi mallintaa ohjaamalla oppilasta taluttamalla, tulisi käyttää yhteistä merkitysneuvottelua luettavasta tekstistä
Ymmärtämisen tavoitteet Aihe Ydinsisältö (faktat, mielipide, tapahtumakulku) Yksityiskohdat Kokonaisuuteen kuuluvien asioiden väliset suhteet Ydinsanat Asenteet, suhtautuminen, sävyt Vuorovaikutus tekstin kanssa
Miten tavoitteisiin päästään? Maailmantiedon käyttäminen Tekstilajien rakenteen tunteminen Huomion fokusoiminen tavoitteen kannalta olennaisiin kohtiin Muun tekstin yhteydessä olevan tiedon hyödyntäminen Asioiden yhdisteleminen Ydinsanojen ymmärtäminen Vieraiden sanojen merkityksen päättely Johtopäätösten tekeminen
Ymmärtämisen tavoitteet Kielen oppimisen alussa taitoa on jo tekstin AIHEEN ymmärtäminen Jotta tekstistä voi oppia, tulee ymmärtää tekstin YDINSISÄLTÖ Ydinsisältö määrittyy tekstilajin mukaan: tietotekstin ydinsisältöä ovat faktat, narratiivissa juonen päätapahtumat, ja mielipidetekstissä kirjoittajan pääväite ja sen perustelu Ydinsisältöä laajentavat YKSITYISKOHDAT, joiden ymmärtäminen auttaa lukijaa hahmottamaan asioiden yhteyksiä
Lisää ymmärtämisestä Monien lasten ja nuorten on vaikea ymmärtää kokonaisuuteen kuuluvien asioiden välisiä yhteyksiä Oppilas saattaa ymmärtää ydinsisällön ja suuren määrän tärkeitä yksityiskohtia, mutta hänelle ei hahmotu, miten asiat liittyvät toisiinsa Ydinsanat on tärkeä ymmärtää, koska ne ovat usein oppiaineen tärkeitä käsitteitä Lukemisen tavoitteena on hyvä valita tekstistä välittyvät asenteet, suhtautumistavat, sävyt ja tyylit
Kaiken lukemisen tavoite Oppilas on aidossa VUOROVAIKUTUKSESSA tekstin kanssa > oppilaalla itsellään on mahdollisuus määrittää, mistä näkökulmasta hän tekstiä lukee Usein lukemista ohjaa opettaja tai oppikirja, jotka määrittävät, mitä asioita tekstistä pitää lukea, mikä on myös tärkeää Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus itse päättää ja perustella, mitkä asiat tekstissä ovat hänen mielestään tärkeitä, mielenkiintoisia ja yllättäviä > oppilas asettaa itselleen tavoitteita
Lukemisen strategioita Pelkästään perinteinen lineaarinen lukuprosessi (ennakoi, silmäile, lue tarkasti ja arvioi lukemaasi ) ei riitä eikä sellaisenaan sovellu kaikenlaisiin teksteihin S2-oppilaalla on harhakäsitys, että oikea ymmärtäminen on absoluuttista ja täydellistä eikä siihen kuulu arvailu ja päättely> oppilasta onkin tärkeää opettaa sietämään sitä, että ymmärtäminen on usein osittaista ja että ennakointi ja päättely ovat normaali osa kaikkea ymmärtämistä ja päättelyä Onkin tärkeää oppia PÄÄTTELEMÄÄN sanojen likimääräisiä MERKITYKSIÄ KONTEKSTIN AVULLA Ja täydentämään ymmärtämisen aukkoja yhdistelemällä asioita esim. kuvien tai aikaisempien tietojen avulla
Päättelystä vielä Päättelyssä maailmantieto on ensisijainen resurssi > ilman taustatietoa tekstin ymmärtäminen on vaikeaa; maailmantiedon hyödyntäminen ohjaa aktiiviseen lukemiseen Kun oppilas tuntee erilaisten tekstilajien rakenteita ja osaa hyödyntää tekstin yhteydessä olevaa muuta tietoa (kuvia, kaavioita), hän voi fokusoida huomiotaan lukemisen tavoitteiden kannalta OLENNAISIIN KOHTIIN!
Harkittuja valintoja... Aina ei ole tarkoituksenmukaista lukea tekstiä alusta loppuun eikä S2-oppilaalla ole siihen aina realistisia resursseja Monet koulun tekstit ovat niin pitkiä, että hitaan ja heikon lukijan on lähes mahdotonta selvitä niistä Jos esim. oppilas tuntee vaikkapa maantiedon kirjan kappaleiden rakenteen ja tietää, että usein otsikoissa ja kuvissa on tekstin pääasiat, voi hän kohdentaa huomionsa niihin Monissa oppikirjateksteissä tai laajoissa lehtiteksteissä kappaleen tärkein asia on usein kappaleiden alun ydinvirkeissä> oppilas voi keskittyä niihin
LÄHTEET Tukia Kaisa, Aalto Eija & Mustonen Sanna: S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja?...ja erilaiset tutkimukset ja artikkelit kyseisestä teemasta