GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
2 Tällöin pohjamoreeninäytteiden anomaalisissa kultapitoisuuksissa ilmeni selvä keskittymä n. 1 km Pirilästä pohjoiseen. Alueelle tehtiin heinäkuussa 1983 varaus ja syyskuussa 1984 valtaukset Pirilä 2-3 (liite l). Tutkimusten yleisjohdosta on vastannut FL E. Ekdahl ja kenttätöistä allekirjoittanut. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geokemialliset ja geofysikaaliset tutkimukset Pirilän kultaesiintymään liittyy olennaisesti sen itäpuolella esiintyvä rautamuodostuma. Koska rautamuodostuman tiedettiin magneeettisten anomalioiden perusteella jatkuvan pohjoiseen, suoritettiin sen länsipuolella pohjamoreeninäytteenottoa Cobra-kalustolla talvella 1983-84. Näytteenottoalueen pohjoispäähän muodostui selvä kulta-anomalia, (liitteessä 2 E-W-suuntaiset linjat). Kesällä 1984 jatkettiin Pirilän alueella tehtyä IP-mittausta pohjoiseen. Kulta-anomallan kohdalle sijoittui myös selkeä IP-anomalla. Talvella 1984-85 pohjamoreeninäytteenottoa jatkettiin ko. IP-anomalioiden yli, jolloin tavattiin korkeita kultapitoisuuksia (liitteessä 2 NE-SE-suuntaiset linjat). Liitteeseeno 2 on merkitty vain Au-mineralisaatioon liittyvät IP-anomallat. Tutkimuskaivaukset Koska maapeiteet IP-anomalian kohdalla olivat ohuet (1-2 m), päätettiin tehdä tutkimusojia kaivinkoneella keväällä 1985. Tutkimusojia tehtiin 50 m:n välein yhteensä seitsemän (liite 3). Kallion pinta puhdistettiin ja suoritettiin detaljikartoitus sekä pintanäytteenotto. Arseenikiisua tavattiin kvartsi-maasälpägneissin ja kiillegneissin kontaktivyöhykkeessä sekä pirotteena että kompaktina juonina. Mineralisaatio on monessa suhteessa Pirilän kaltainen (liite 4). Kiisut liittyvät poimuttuneisiin kvartsilinsseihin ja -juoniin, jotka esiintyvät samassa stratigrafisessa asemassa kuin Pirilässä.
3 Myös rautamuodostuma tavataan mineralisaation itäpuolella, kuten Pirilässä. Selvimpänä erona on se, että mineralisaatiossa arseenikiisupirotetta esiintyy runsaasti myös kvartsi-maasäipägneississä. Mineralisaatio on myös voimakkaammin tektonisoitunut kuin Pirilå. Pintanäytteenotto Ensimmäisissä valikoiduissa palanäytteissä oli kultaa 0.5-13.4 ppm, keskiarvo 5. 0 ppm. Näyte Au ppm Ag ppm Pb % As % M 2.1 8.5 20 0.12 2.39 2.2 2.0 7 0.05 3.62 4.1 0.7 3 0.02 1.10 4.2 13.4 51 0.21 5.82 4.3 2.7 2 0.01 8.04 4.4 5.4 4 0.00 12.82 4.5 0.8 3 0.01 0.89 4.6 11.3 6 0.00 26.52 6.1 0.5 1 0.02 1.34 Hopeapitoisuus kohoaa lyijyrikkaissa näytteissä, mutta jää kuitenkin suhteellisen alhaiseksi. Seuraavassa vaiheessa suoritettiin systemaattista näytteenottoa montuista 2, 3, 4, 5 j a 6. Näytteenotto tehtiin linjoina ja pisteväli oli arseenikiisupitoisissa osissa 25 cm sekä muualla 1 m. Näytteet porattiin geologikairalla, yhteensä 152 kpl. Liitteessa 4 on esitetty tulokset montusta 4. Seuraavassa on lueteltu parhaimmat ''malmilävistykset'' eri montuissa (cut off 1 ppm Au). Näiden lisäksi esiintyy joitakin yksittäisiä pisteitä, joissa on kultaa > 1 ppm. monttu pituus m Au ppm As % Ag ppm M 2 0.5 3.8 1.30 10
4 monttu pituus m Au ppm As % Ag ppm M 4 1.5 2.7 1.35 10 0.5 4.2 1.80 10 0.25 4.8 3.68 25 M 5 1.0 4.6 3.41 29 - X=0.75 4.3 2.43 16 Pintanäytteenoton perusteella kultapitoinen osa on siis erittäin kapea. Syväkairaus ja malmiarvio Syväkairaus suoritettiin syksyllä 1985. Esiintymään kairattiin 11 reikää, yhteensä 1604.80 m Olitteet 3 ja 5). Rei 'issä tavattiin kiillegneissiä ja hapanta vulkaniittia sekä kapeina kerroksina emäksistä vulkaniittia ja esiintymän itäpuolella rautamuodostuma. Kivet olivat monin paikoin ruhjeisia. Arseenikiisupitoiset vyöhykkeet liittyvät kvartsijuoniin ja -linsseihin. Kul- tapitoisuudet jäävät suhteellisen alhaisiksi ja lävistykset (Au 1 ppm) ovat kapeita. Muut arvometallipitoisuudet ovat merkityksettömiä. reikä pituus m Au ppm As % 375 2.05 3.4 (2.2) 1.71 376 0.35 1.0 0.76 377 1.10 2.5 1.36 381 0.40 1.0 1.30 - X=0.96 2.7 1.48 Kaikki kulta-analyysit on tehty AAS:lla. Lisäksi reiästä R 375 on tehty neljä tarkistusanalyysia dokimastisella menetelmällä (tulos ilmoitettu suluissa). Syväkairauksista saadut tulokset vastaavat melko hyvin pintanäytteenoton tu- ]oksia. Tulosten pohjalta voidaan esittää seuraava karkea malmiarvio (cut off 1 ppm Au): 30 000 ton, jossa Au = 2.7 ppm, = 81 kg Au, As = 1.48 %
5 Malmin kenttäkaade on noin 40 ja malmin pintapuhkeama sijoittuu pääosin monttujen M 4 ja M 5 alueelle. Malmi on yhtenäinen ja sen keskipaksuus on n. 1 m. Malmimineralogia pääasialliset malmimineraalit ovat arseenikiisu ja löllingiitti. Rikkikiisua esiintyy myös runsaasti. Lyijyhohdetta, kuparikiisua ja sinkkivälkettä tavataan paikoin kultapitoisten osien yhteydessä. Kulta esiintyy pieninä rakeina arseenikiisussa (kuva 2) Kuva 2. Kultarakeita arseenikiisussa. Näyte HVM-86-M 4.6. Aiheen arviointi Taloudellista hyödyntämistä ajatellen mineralisaatio lienee liian kapea ja pitoisuuksiltaan liian alhainen. Geologisesti tarkasteltuna mineralisaatio on tärkeä osoitus Pirilän jakson kultakriittisyydestä ja kullan stratigrafisesta sidonnaisuudesta jaksossa. Hannu Makkonen geologi
Liitteet: 1 Valtausalueiden sijaintikartta 2. Geokemiallinen kartta Au 3. Syväkairausreikien ja tutkimusojien sijaintikartta 4. Detaljikartta montusta 4 5. Luettelo syväkairausrei istä Liittyy: 1 IP-kartat Q 28.41,42/3233 06/1984 2. Syväkairausraportit 3. Analyysilistat M 19/52/3233/85/R 372-382 moreeninäytteenotto pintanäytteenotto syväkairaus
liite 5 Luettelo syväkairausrei istä R L K suunta/lähtö- kaltevuus pituus m 372 109.650 202.515 45/29.6 168.20 Ii H 373 45/46.8 135.50 U H 374 45/60.0 262.00 375 109.550 202.515 45/28.8 170.95 Ii 19 376 45/48.0 113.25 1 1 1 1 377 45/60.0 159.60 378 109.500 202.515 45/28.6 164.30 1 1 1 1 379 45/47.5 110.10 1 1 1 1 380 45/63.3 139.95 381 109.600 202.515 45/31.5 80.05 382 Ii Ii 45/55.0 100.90 yht. 1604.80