Lausunto 1 (15) Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntönne 04.06.2012, ja LUONNOKSESTA LAIKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISEKSI JA EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISESTA KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ ja Suomen Vuokranantajat ry kiittävät mahdollisuudesta antaa lausunto lausuntopyyntönne ja mukaisista laki- ja asetusesityksestä. Kiinteistöjen omistajat pitävät tärkeänä asiana rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Omistajat ovat toteuttaneet ja tulevat toteuttamaan energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, jotka ovat rakennuksen käytön kannalta tarpeellisia, tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Kiinteistöomistajat toteuttavat näitä korjauksia suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon liittyvän korjausrakentamisen yhteydessä. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että säädöksiin sisällytettävät vaatimukset parantaa rakennusten energiatehokkuutta korjausrakentamishankkeissa ovat kiinteistöjen omistajien kannalta kustannustehokkaita, kuten lakiluonnosten perustana olevassa Euroopan unionin direktiivissä Rakennusten energiatehokkuudesta säädetään (EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU). Kustannustehokkuus- ja kustannusoptimaalisuusperiaatteet ovat keskeinen osa kyseistä direktiiviä, joten niiden tulee olla sitä myös implementoitaessa direktiiviä Suomen lainsäädäntöön. Maankäyttö-ja rakennuslakia muutetaan vastaamaan perustuslain vaatimuksia siltä osin kun ko. lain nojalla voidaan antaa asetuksia. Muutokset ovat tältä osin merkittäviä ja niiden vaikutus laaja. Samanaikaisesti on vireillä hallitusohjelman mukainen laaja selvitystyö nykyisen maankäyttö-ja rakennuslain toimivuudesta, jonka selvitystyön tulokset olisivat voineet olla hyödyllisiä myös nyt esillä olevien lakimuutosten arvioinnissa. Säädöshierarkiaa koskevat muutokset olisikin tullut arvioida erikseen ja muutokset saattaa tältä osin voimaan vasta selvityksen tulosten valmistuttua. Koemme, että lainsäädännön muutoksilla tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisuus joustavaan määräysten soveltamiseen korjausrakentamisessa. Joustavuuden varjopuolena on paikallisissa rakennusvalvonnoissa tehtävät tulkinnat, jotka saattavat poiketa toisistaan. Tähän ongelmaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja kohdentaa resursseja muun muassa opasmateriaalien
Lausunto 2 (15) tuottamiseen. Ohjeistusta tarvitaan myös rakennusten omistajille ja heidän edustajilleen, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Maankäyttö ja rakennuslain muuttamisella ja uudella ympäristöministeriön asetuksella korjaus- ja muutostöiden energiatehokkuuden parantamisesta ei kuitenkaan saa merkittävästi lisätä kotitalouksien asumiskustannuksia. On hyvin tärkeää muistaa, että jo nyt ilman uusia määräyksiä on arvioitu asumiskustannusten nousevan noin 11 % aikavälillä 2012-2016 (PTT: Asumismenot 2012). Seuraavassa on esitetty tarkemmat kommentit liittyen sekä esitettyyn lakimuutokseen että ehdotukseen ympäristöministeriön asetukseksi. Lakiluonnos maankäyttö ja -rakennuslain muuttamisesta () Perustelut, vaikutukset kotitalouksien asemaan (4.1.1) Esityksen mukaan kotitalouksille ei aiheudu MRL:n soveltamispykälien ja asetuksenantovaltuuksien täsmentämisestä kustannuksia. Esityksessä on kuitenkin selvästi todettu, että aiempaa useammat rakennushankkeet tulevat lupavelvollisuuden piiriin ja toisaalta tämä vaikuttaa lupakustannusten kohoamiseen. On selvää, että nämä kustannukset tulevat viime kädessä kotitalouksien maksettavaksi. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat pitävät hyvänä, että perusteluissa on pyritty arvioimaan taloudellisia vaikutuksia. Kustannusten arvioimisessa tulee kuitenkin välttää liian optimistisia arvioita. Lisäksi tulisi tuoda selkeästi ilmi, onko kyseessä arvio korjaustoimenpiteen kokonaiskustannuksista vai energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuva lisäkustannus. Perusteluissa on esitetty vaihteluvälejä kerros- ja rivitalojen kustannustiedoille.erityisesti näiden vaihteluvälien ylärajat ovat mielestämme liian alhaiset, kun vertaamme arvoja tuoreisiin julkaisuihin (mm. Kerrostalon ilmastonmuutos-tutkimushanke ja Taloyhtiön energiakirja, 2011). Mielestämme kerros- ja rivitalojen toimenpiteiden kohdalla realistiset kustannusarviot olisivat: - ulkoseinien keskiraskaat korjaukset sisältäen lisälämmöneristämisen (levyverhous, eristerappaukset, rankaan ripustettavat keraamiset laatat ja levyt) 90-170 /kerros-m2 - ikkunoiden uusiminen 50-80 /kerros-m2 - ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla 90-225 /kerros-m2. Pientalojen kohdalla kustannusarviot maalämpöpumppuratkaisuun tai koneelliseen tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmään siirtymisestä ovat liian alhaiset. Pelkästään ilmanvaihtokoneen kustannus on tyypillisesti välillä 1 000-
Lausunto 3 (15) 3 500 euroa ja tämän lisäksi tarvitaan kanavistot tarvikkeineen sekä asennustyö. Samoin pelkän lämpöpumpun hintahaarukka on tyypillisesti 5 000-8 000 euroa. Tämän lisäksi tarvitaan lämmönkeruupiiri, esim. lämpökaivo, ja asennustyö tarvikkeineen. Todennäköisesti maalämpöpumppujärjestelmän kustannusarvio pientaloon on luokkaa 10 000-20 000 euroa. 13, 117 ja lain siirtymäsäännös Pidämme tärkeänä, että jatkovalmistelussa arvioidaan uudelleen MRL 13 :n valtuutussäännöksen muuttamista ja sitä koskevan erillisen 5-vuoden siirtymäsäännöksen sanamuotoa. Em. säännöksiin liittyvät myös esitetty 117 :n muuttaminen ja uusien 117 a-g :ien lisääminen lakiin. Em. muutoksia on perusteltu MRL:n perustuslainvastaisuudella ja tavoitteella täsmentää MRL:ää siten, että asetuksenantovaltuudet sisällytetään asianmukaisten pykälien yhteyteen. Käsityksemme mukaan tavoitteena on uudistaa edellä esitetyn 5- vuoden siirtymäkauden aikana rakennusmääräyskokoelma kokonaisuudessaan. Tarkoituksena on selventää nykyistä tilannetta siten, että rakentamismääräysten velvoittavat asetukset erotetaan ei velvoittavista ohjeista. Esityksen taustalla on myös arvioida, annetaanko yksittäistapauksessa asetuksenantovaltuus valtioneuvostolle vai ympäristöministeriölle. Rakentamismääräysten soveltamisen kannalta on nykyisessä laissa ollut johdonmukaista, että laissa on selvästi määrätty, että rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista sen sijaan korjaus-ja muutostyössä määräykset tulevat sovellettavaksi vain kun määräyksessä nimenomaisesti näin todetaan. Esityksen mukaan em. soveltamisohjemomentti poistetaan laista kokonaisuudessaan ja tältä osin jokseenkin ristiriitaista, että perustelutekstin mukaan nykyistä rakentamismääräysten joustavaa soveltamista ei ole tarkoitus muuttaa. Esityksessä muutetaan MRL 117:ää, joka velvoittaa noudattamaan rakentamisessa ja korjausrakentamisessa uusia 117 a-g :ien hyvin yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia. Esityksessä tulisi mielestämme erikseen selvästi erottaa uudisrakentamista ja korjausrakentamista koskevat vaatimukset. Esityksen 117 :n 2. momentin sanamuoto velvoittaa selvästi noudattamaan sekä korjaus- että uudisrakentamisessa 117 a-g :ien vaatimuksia. Uusissa 117a-g :ien säännnöksissä on annettu laajat asetuksenantovaltuudet, jolla lainsäätäjä saa nyt tehtävän muutoksen yhteydessä laintasoisesti blancovaltakirjan erilaisten asetusten säätämiseen, joiden sisältö ratkaistaan myöhemmin, eikä niistä siten voi tässä yhteydessä edes lausua. Vähintäänkin toivomme, että myöhemmin säädettävät asetukset valmistellaan huolellisesti ja kiireettä. Niiden sisältöön tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin jo valmisteluvaiheessa.
Lausunto 4 (15) Olemme erityisesti huolissamme rakentamismääräysten soveltamisesta siirtymäaikana, kun laissa tai sen siirtymäsäännöksessä ei selvästi ohjata miten aiempia määräyksiä sovelletaan. On selvää, että uudet hierarkkisesti ylempänä olevat laintasoiset säännökset (117 a-g :t), jotka koskevat sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista ohittavat viranomaistoiminnassa soveltamistilanteissa alempitasoiset määräykset ja lisäksi mahdollistavat uudisrakentamiseen tarkoitettujen määräysten soveltamisen korjausrakentamisessa. Tämä johtaa luonnollisesti siihen, että lakia ja määräyksiä sovelletaan eri tavoin rakennusalan toimijoiden rakennusvalvontaviranomaisten toimesta. Ehdotamme siitymäsäännöksen täsmentämistä lakitekstiin tai vähintäänkin perusteluihin. Siirtymäsäännöksessä viitataan uuden lain 13 :n 1. momentin mukaan aiemmin annettuihin täydentäviin määräyksiin ja ohjeisiin ja että nykyisen lain 13 3. momentin soveltamiseen voidaan määräysten yhteydessä soveltaa viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Ehdotamme, että esityksessä selvästi todetaan, mitä siirtymäsäännöksellä tarkemmin tarkoitetaan eli että aiempia määräyksiä korjausrakentamiseen sovelletaan vain, jos edellä mainituissa määräyksissä nimenomaan niin säädetään. Pidämme tämän asian selventämistä erittäin tärkeänä. 117 f Esitys sisältää ehdottomia vaatimuksia rakennusten meluntorjuntaan ja ääniolosuhteisiin liittyen, jotka ulottuvat jopa piha- ja oleskelualueille eivätkä pelkästään rakennukseen. Erityisesti vanhassa rakennuskannassa esitettyjä vaatimuksia on mahdoton toteuttaa, eikä esitys lainkaan huomioi pykälän vaatimusten soveltamista vanhaan rakennuskantaan. Epäselväksi myös jää, johtaako energiatehokkuuteen liittyvät korjaukset tämän pykälän vaatimusten noudattamiseen. 117 g Kiinteistöliiton ja Vuokranantajien mielestä on hyväksyttävää, että energiatehokkuuden parantamisen velvoite on määritelty tietyin poikkeuksin koskevan luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä sekä käyttötarkoituksen muutosta, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Ehdotamme, että selkeyden vuoksi luvanvaraisuuteen viittaava kohta kirjoitettaisiin seuraavalla tavalla: on parannettava rakennuksen tämän lain mukaan rakennus- tai toimepideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä
Lausunto 5 (15) Reunaehtoja, jotka liittyvät tekniseen, toiminnalliseen ja taloudelliseen toteuttavuuteen, tulisi selkeyttää. Näin ei syntyisi tilanteita, joissa paikallinen rakennusvalvonta edellyttäisi kiinteistönomistajaa perustelemaan esimerkiksi laskennallisin selvityksin korjaukseen liittyvän energiatehokkuustoimenpiteen kustannustehottomuutta, joka on täysin yleisesti tiedossa ilman erillistä selvitystäkin. Tällainen eriskummallinen tilanne voisi syntyä esimerkiksi silloin, kun toteutettaisiin ulkoseinien maalaaminen uudella värillä, johon edellytettäisiin toimenpidelupaa. Lisäksi perusteluissa todetaan, että Taloudellisesti mahdollisella tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat katsovat, ettei ole kohtuullista vaatia asuinrakennusten osalta jopa 30 vuoden takaisinmaksuajan hyväksymistä ja huonompaa tuottoa sijoitetulle pääomalle kuin muiden rakennustyyppien kohdalla. Asuinrakennuksiin sijoittavia henkilöitä ja toimijoita tulee kohdella yhtenevästi verrattuna niihin, jotka ovat sijoittaneet muun käyttötarkoituksen kiinteistöihin. On myös hyvä muistaa, että liian pitkät takaisinmaksuaikavaatimukset voivat hidastaa tai jopa estää suunnitelmallista kiinteistönpitoa korjausrakentamisen osalta. Tämä on seurausta siitä, että perusteluissa määritelty suurin sallittu takaisinmaksuaika eroaa täysin esimerkiksi taloyhtiöiden osakkaiden näkemyksistä. Kiinteistöliiton tuoreimman korjausrakentamisbarometrin, joka julkaistiin keväällä 2012, lähes tuhannesta vastaajasta noin 85 prosenttia oli sitä mieltä, että suurin sallittu takaisinmaksuaika saa olla korkeintaan 10 vuotta. Tämä tulee ottaa huomioon, kun mietitään reunaehtoja kustannustehokkaille toimenpiteille, jotta suunnitelmallinen toiminta ei vaarannu. Näin ollen ehdotamme, että perusteluja muutettaisiin seuraavaan muotoon: Taloudellisesti mahdollisella tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi. Pyydämme myös, että pykälän kohtaa
Lausunto 6 (15) Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen osoitetaan energiankäyttöön, energiahäviöön ja energiamuotoon perustuvilla laskelmilla. selvennettäisiin. Tämä siitä syystä, jotta kävisi selkeämmin ilmi, ettei korjausrakentamisessa vähimmäisvaatimusten täyttymisen osoituksena aina välttämättä tarvita mitään laskelmia, jos valitut ratkaisut täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa annetut minimivaatimukset rakenteille tai teknisille järjestelmille. Tällainen tilanne tulee olemaan useasti esimerkiksi ikkunoiden uusinnan yhteydessä. Pykälässä on kerrottu, mistä asioista voidaan antaa tarkempia säännöksiä ympäristöministeriön asetuksella. Kehotamme vielä pohtimaan erityisesti listan kohdan 5 (energiamuotojen kertoimet) tapauksessa sitä, voidaanko asiasta päättää ympäristöministeriön asetuksella. Tärkeää olisi miettiä, onko tulevaisuudessa tehtävillä energiamuotojen kertoimien muutoksilla vaikutuksia kiinteistönomistajien nyt tekemiin päätöksiin. Voiko tulevaisuuden muutokset aiheuttaa tilanteita, joissa kiinteistönomistajat kärsivät taloudellisesti uudelleen annetuista energiamuotojen kertoimista. 117 h Rakennushankkeeseen ryhtyvän edellytetään suorittavan lämmitysjärjestelmän arviointi, jos lämmitysjärjestelmäksi ei valita uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvaa hajautettua energiahuoltojärjestelmää, yhteistuotantoon perustuvaa lämmitysjärjestelmää, kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmää tai lämpöpumppua. Kiinteistöliiton ja Vuokranantajien mielestä kohtaa tulee kuitenkin selkeyttää siten, että lämmitysjärjestelmien arviointi koskee olemassa olevia rakennuksia ainoastaan silloin, kun lämmitysjärjestelmää ollaan muuttamassa tai uudistamassa. Kyseistä arviointia ei tule edellyttää silloin, jos esimerkiksi uusitaan rakennuksen ikkunat. 122 ja 123 Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat pitävät hyvänä, että työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajien sekä suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimuksien antaminen tapahtuisi valtioneuvoston asetuksella. Tämä käytäntö olisi mm. vastaava kuin energiatodistuksen antajan kelpoisuusvaatimusten antaminen. Ehdotamme myös pohdittavaksi, tulisiko rakennushankkeen valvojilla olla omat kelpoisuusvaatimukset. 125, 126 ja 126 a
Lausunto 7 (15) Pykälissä todetaan, että luvanvaraisuutta voidaan edellyttää myös silloin, jos voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Lain perusteluissa on todettu, tämä tarkoittaa rakennus- ja toimenpideluvan piiriin tulevien toimenpiteiden laajenemista. Mielestämme olisi hyvin tärkeää määritellä tarkemmin, mitä tarkoitetaan merkittävällä vaikutuksella rakennuksen energiatehokkuuteen. MRL 126a :n tekstin tai muita sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät ole rakennuksia ja joilla on vaikutusta ympäristöönsä on jokseenkin epäselvä. Ehdotamme, että uuden momentin Suomen kielen kieliasu tarkistetaan. Koemme, että näihin lainkohtiin liittyy paljon rakennusvalvontakohtaista tulkinnanvaraisuutta, joka voi aiheuttaa ongelmia ja alueellista epätasa-arvoa. Tämän vuoksi tulisi esittää vielä konkreettisemmin, milloin tyypillisesti edellytetään rakennuslupaa tai toimenpidelupaa ja milloin lupaa ei tarvita laisinkaan. On tärkeää, että rakennusvalvonnat tulkitsisivat lainsäädäntöä ympäri Suomea mahdollisimman samalla tavalla. Esimerkiksi asuinrakennuksissa korjaustoimenpiteet on melko helppo ryhmitellä ja antaa ohjeistusta toimenpiteiden luvanvaraisuudesta. MRL:n soveltamisesta Lopuksi ehdotamme, että ympäristöministeriö harkitsisi MRL:n soveltamiseen liittyen rakennusalan asiantuntijoista koostuvan asiantuntijalautakunnan perustamista, joka antaisi vastaavalla tavalla kuin verottaja ennakkopäätöksiä rakentamista koskevien asetusten, määräysten ja ohjeiden soveltamisesta. Ympäristöministeriön asetusluonnos rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöissä () Kiinteistöliitto javuokranantajat katsovat, että asetus on pyritty muotoilemaan lyhyeksi ja ytimekkääksi. Toivoisimme, että asetuksen sisältöä selkiytettäisiin tietyiltä osin. Ehdotamme, että Laskentaperiaatteet- pykälään kerätään selkeästi kaikki laskelmiin liittyvät asiat. Nyt esimerkiksi 2 ja 8 sisältävät laskentaperiaatteisiin kuuluvia tietoja, esimerkiksi laskentamenetelmä ja laskelmissa käytettävä ilmanvaihdon suuruus. Ehdotamme lisäksi, että Laskentaperiaatteet-pykälä siirretään toiseksi viimeiseksi ennen voimaantulopykälää. Vastaavasti asetusesityksen 10 (Energiatehokkuuden parantamisen osoittaminen) siirtäminen ennen esityksen pykälää 7 (Ulkovaippa ja tekniset järjestelmät) tekisi asetuksesta mielestämme luettavamman. On tärkeää, että asetuksen vaatimusten toteutuminen pystytään osoittamaan tarvittaessa selvityksillä, jotka on helposti yhdistettävissä suunnitelmallisen kiinteistönpidon työkaluihin, esimerkiksi energiakatselmukseen tai kuntoarvioon. Asetuksen vaatimuksilla ei tule aiheuttaa tilannetta, että rakennuksen omistaja tarvitsee jälleen uusia, erillisiä selvityksiä pelkästään
Lausunto 8 (15) osoittaakseen rakennusvalvonnalle rakennus- tai toimenpideluvan hakemisen yhteydessä määräysten täyttymisen. Tällaista tilannetta ei voida pitää kustannustehokkaana. 1 Pykälässä käsitellään asetuksen soveltamisalaa. Ehdotamme tarkentamaan pykälän 1 momentin tekstiä seuraavanlaisesti: mukaisesti luvanvaraista rakennuksen korjaus- tai muutostöitä taikka käyttötarkoituksen muutosta. Säännösten energiatehokkuusvaatimukset koskevat vain niitä rakennusosia ja/tai teknisisiä järjestelmiä, jotka ovat haettavan rakennus- tai toimenpideluvan korjaus- ja muutostyön tai käyttötarkoituksen muutoksen kohteena, ja edellytettävien toimenpiteiden on oltava teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Näin olisi selkeämpää, että asetuksella annettavilla vaatimuksilla säädellään vain haettavan rakennus- tai toimenpideluvan mukaisia toimenpiteitä, jos ne ovat teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Vaatimuksilla ei näin voida edellyttää useamman korjaushankkeen pakollista yhtäaikaista toteuttamista. Soveltamisalaa käsitelevässä kohdassa on esitetty luettelo tapauksista, joita asetuksen määräykset eivät koske. Tämä luettelo tulisi olla täysin vastaava kuin energiatodistuslainsäädännössä annetut poikkeustapaukset. Nyt näiden kahden luettelon välillä on eroja mm. sanamuodoissa. Lisäksi pyytäisimme kiinnittämään huomioita kohtaan 6, jossa on maininta lämmitysjärjestelmästä, jota ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön. Pyytäisimme selkeyttämään ja kertomaan perusteluissa, mitä tarkoitetaan ja kuinka määritellään lämmitysjärjestelmä, jota ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön. 2 Pykälän 1 momentissa todetaan, että energialaskennassa, laskentatyökalun valinnassa ja tulosten esittämisessä sovelletaan ympäristöministeriön asetusta (SRakMk 2/11) rakennusten energiatehokkuudesta. Mielestämme tämä liittyy selkeästi laskentaperiaatteisiin ja tulisi siirtää sitä käsittelevään pykälään. Mielestämme tässä tapauksessa tulisi SRakMk 2/11 soveltaa siten, että rakennuksen omistajalla olisi oikeus käyttää tietyin edellytyksin todellisia arvoja stardardikäytön sijaan. Haettaessa lupaa ei ole tarkoitus vertailla eri rakennuksia keskenään, vaan tarkastella rakennus- tai toimenpideluvan kohdetta. On selvää, että jos todellinen käyttö eroaa todella paljon standardikäytöstä, on sillä vaikutusta muun muassa valittavien toimenpiteiden kustannustehokkuuteen. Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi rakennuksen käyttöajat ja lämpimän veden kulutus. Laskelmissa on myös sallittava ottaa huomioon huoneistokohtainen vedenmittaus, jonka on todettu
Lausunto 9 (15) vähentävän taloyhtiöiden keskimääräistä vedenkulutusta 10-30 % (Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttö ja vaikutukset rakennusten energiankulutukseen, 2009, ympäristöministeriö). 3 momentissa todetaan, että ylilämpiämisen estäminen passiivisin keinoilla voidaan laskea osana energiatehokkuuden parantamista. On hyvä, että asetuksella pyritään kiinnittämään myös huomiota kesäajan korkeisiin sisäilman lämpötiloihin. Tätä kohtaa tulee mielestämme kuitenkin ehdottomasti selventää siten, ettei kerrostaloilta voida missään tilanteessa edellyttää ympäristäministeriön asetuksessa (SRakMk 2/11) annettuja vaatimuksia kesäajan lämpötiloista ja sisälämpötilojen simulointilaskelmista, jotka on annettu uudisrakennuksille. Ehdotamme, että kesäajan sisäilman lämpötiloja käsittelevä 3 momentti muutettaan seuraavaan muotoon: Kesäaikaisen ylilämpiämisen estäminen passiivisilla keinoilla voidaan huomioida rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelun yhteydessä. 3 Koemme, että 3 on hieman sekava, koska siinä käsitellään niin kompensointimahdollisuutta, uusiutuvan energian hyödyntämistä, maalämpöjärjestelmän mitoitusta kuin kesäajan sisäilman lämpötiloja. Kuten edellä esitimme, niin ehdotamme tämän pykälän sisältävän selkeästi laskentaan ja sen periaatteisiin liittyvät asiat. Lisäksi pyydämme harkitsemaan pykälän siirtämistä asetuksen loppuosaan. Erityisen ongelmallisena koemme momentissa 3 olevan maininnan maalämpöjärjestelmän mitoittamisesta täydelle teholle. On hyvä, että ministeriössä on pyritty huomioimaan huipputehoihin liittyvät ongelmat, mutta katsomme ettei tällaista asiaa voida säätää ympäristöministeriön asetuksella. Rakennuksen omistajalla tulee lähtökohtaisesti olla mahdollisuus valita, millaisella lämmitysjärjestelmällä rakennuksensa varustaa. Rakennukset ovat kuitenkin yksilöitä ja suunnittelu tulee pystyä tekemään aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi suuremmissa asuinrakennuksissa, esim. kerrostaloissa, ei ole välttämättä kustannusoptimaalista mitoittaa maalämpöjärjestelmää vastaamaan mitoitustilanteen huipputehoa 100 prosenttisesti. Ottamalla kantaa yhden lämmitysjärjestelmän mitoitukseen asetuksessa vaikutetaan samalla myös lämmitysjärjestelmämarkkinoiden toimintaan kielteisesti. Markkinoiden tulee toimia tehokkaasti ja kilpailun tulee olla reilua kaikkien lämmitystapojen kesken. Tämä on tärkeää tulevaisuuden asumiskustannnusten kurissa pitämiseksi.
Lausunto 10 (15) Näin ollen esitämme, että huipputehojen hallintaa tulee edistää muilla keinoin ja momentin 3 kohta Maalämpöjärjestelmä mitoitetaan laskennallisesti tarvittavalle täydelle teholle. tulee jättää asetuksesta pois kokonaan. Laskentaperiaatteisiin liittyvässä pykälässä tulisi ottaa kantaa, kuinka toimitaan tilanteissa, joissa ei tiedetä joitakin laskennan lähtötietoja, mutta rakennusta halutaan kuitenkin käsitellä kokonaisuutena. Koemme, että asetusta voitaisiin täydentää vastaavan tyyppisillä liitetaulukoilla, joita oli energiatodistusta käsittelevän ympäristöministeriön asetusehdotuksen liitteenä (Liite 2). Laskentaperiaatteissa tulisi myös esittää se, kuinka tehdään tarvittaessa laskelmat kustannustehokkuuteen liittyen ja mitä laskennan lähtöarvoja on kaikissa laskelmissa käytettävä. Tällaisia lähtöarvoja olisivat laskentajakson pituus, käytettävä korkoprosentti ja energianhinnan eskalaatio. Laskentajakson pituutena tulee käyttää 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi. 4 Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat pitävät lähtökohtaisesti hyvänä, että rakennuksen omistajalla annetaan mahdollisuus valita yksinkertainen ja yksittäistä rakennusosaa tai teknistä järjestelmää tai koko rakennusta koskeva lähestymistapa täyttää asetuksen vaatimukset. Pykälän vaihtoehtoa 1 tulisi muuttaa seuraavaan muotoon, jotta se kohdistuu selkeästi korjattavaan rakennusosaan tai tekniseen järjestelmään: 1) rakennus- tai toimenpideluvan kohteena oleva rakennusosa täyttää luettelon A mukaiset rakennusosakohtaiset vaatimukset ja/tai tekniset järjestelmät täyttävät luettelon B mukaiset teknisille järjestelmille annetut vaatimukset; tai Koemme, että vaihtoehto 2 on määritelty hieman epäselvästi. Siinä vaatimus asetetaan rakennuksen energiankulutukselle. Rakennuksen energiankulutus tulisi kuitenkin määritellä yksiselitteisemmin. Nyt tulkitsemme sen tarkoittavan SRaKMK osassa D5 (luonnos 14.3.2012) määriteltyä rakennuksen energiankulutusta RAK ek (kaava 2.4). Näin ollen laskennan taserajan ulkopuollelle jäisi lämmitysenergian tuotto ja sen hyötysuhde. Ehdotamme, että vaihtoehto 2, jossa tarkasteltaisiin rakennuksen energiankulutusta, poistettaisiin kokonaan. Koska laskelmat suoritetaan ympäristöministeriön asetuksen (2/2011) mukaisesti, kannattaa laskelmat suorittaa aina E-lukuun asti. Emme näe mitään syytä, miksi tulisi tarjota laskentavaihtoehto, jossa laskentaan ei otettaisi mukaan myös lämmöntuoton hyötysuhdetta ja energiamuotojen kertoimia. Vaihtoehdon 2 ja luettelon C pois jättäminen selkeyttäisi asetuksen tulkintaa ja käytännön toteuttamista.
Lausunto 11 (15) Vaihtoehtoa 3 kuvaavaa tekstiä tulee tarkentaa siten, että siitä käy selkeästi ilmi kyseessä olevan koko rakennusta käsittävä ja suuntaa antava suunitelma. Toisin sanoen luettelossa D annettavaa energiatehokkuuden parantamista ei ole tarkoitus toteuttaa yhdellä korjaushankkeella, vaan pidemmällä aikajänteellä suunnitelmallisen ja elinkaaren mukaisen korjaamisen yhteydessä. Vaihtoehdossa 3 mainittavalla alkuperäisellä rakennuksella tulee tarkoittaa rakennusta valmistumishetkellä ja valmistusvuoden jälkeen tehdyt parannukset energiatehokkuuteen tulee ottaa huomioon täysimääräisesti. Luetteloa A ehdotamme muutettavan seuraavanlaiseksi, jotta se olisi selkeämmin tulkittavissa: Luettelo A; rakennusosakohtaiset vaatimukset rakennus- tai toimenpideluvan kohteena oleville rakennusosille 1) Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo*0.5, mutta U-arvon ei tarvitse olla pienempi kuin 0.17 W/(m2 K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä U-arvon ei tarvitse kuitenkaan olla pienempi kuin 0.60 W/(m2 K). 2) Yläpohja: Alkuperäinen U-arvo*0.5, mutta U-arvon ei tarvitse olla pienempi kuin 0.09 W/(m2K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä U-arvon ei tarvitse kuitenkaan olla pienempi kuin 0.60 W/(m2 K). 3) Alapohja: Parannetaan mahdollisuuksien mukaan, ei saa heikentyä. 4) Ikkunat ja ulko-ovet: Uudet, U-arvo enintään 1.0 W/(m2 K). Vanhat, korjattaessa parannetaan lämmönpitävyyttä mahdollisuuksien mukaan. Luettelossa A käytetään termiä alkuperäinen. Tätä tulisi selventää, jotta on yksiselitteistä, mistä arvosta U-arvon puolittaminen lasketaan. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat katsovat, että alkuperäisenä U-arvona tulee käyttää rakennuksen valmistumisajankohdan U-arvoa. Toisin sanoen, jos rakennusosan U-arvoa on jo valmistumisajankohdan jälkeen parannettu, tulee se laskea hyödyksi täysimääräisenä. Luetteloa B ehdotamme muutettavan seuraavanlaiseksi, Luettelo B; vaatimukset rakennus- tai toimenpideluvan kohteena oleville teknisille järjestelmille 1) Uudistettaessa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 30 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. (LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 %). 2) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla tyypillisesti enintään 2,5 kw/(m³/s). 3) Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla tyypillisesti enintään 1,0 kw/(m³/s).
Lausunto 12 (15) 4) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla tyypillisesti enintään 2,5 kw/(m³/s). 5) Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan, ei saa yleensä heikentyä. 6) Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusiminen: Kuten uudisrakentamisessa. Luettelon B kohdalla katsomme, että ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyvät vaatimukset voidaan hyvin asettaa vastaamaan jo historiaan jäänyttä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa D2 vuodelta 2003. Tämä siitä syystä, että ilmanvaihdon uudistaminen esim. olemassa olevissa koneellisella poistoilmanvaihtojärjestelmällä varustetuissa kerrostaloissa on huomattavasti haastavampi tehtävä kuin uudisrakentamisessa. Esimerkiksi kanaviston suunnittelu on haastavampaa ja näin ollen ilmanvaihdon ominaissähkötehovaatimusta ei tule asettaa liian tiukaksi. Sama pätee lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeseen. Olemassa olevassa asuinrakennuskannassa on mahdollistettava mahdollisimman monimuotoisia ratkaisujavaihtoehtoja ilmavaihdon parantamiselle. Jos ilmanvaihdon energiatehokkuuden vaatimukset asetetaan liian tiukoiksi, saattaa se pahimmassa tapauksessa hidastaa näiden toimenpiteiden toteuttamista. On hyvä muistaa, että korjaushankkeista ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmäksi on asuinrakennuksissa tutkitusti tehokkain tapa parantaa energiatehokkuutta, kun huomioidaan energiankäyttö, asumisterveys ja asumisviihtyvyys. Luettelon D yhteydessä tulisi selkeyttää, että E-luku ilmaistaan lämmitettyä nettoneliömetriä kohden. Luettelo D tulisi myös muuttaa vastaamaan uudisrakentamisen yhteydessä käytettyä luokittelua (kohta 2.1.4). 5 Pykälässä esitetään, kuinka tulee toimia, jos halutaan hyödyntää 4 :n vaihtoehtoja 2 tai 3. Esitämme, että pykälää selvennetään siltä osin, että suunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä on toteutettava vain ja ainoastaan ne, joihin ollaan sillä kertaa hakemassa rakennus- tai toimenpidelupaa. Suunnitelma ei myöskään saa olla rakennuksen omistajaa sitova ja velvoittava, vaan sitä täytyy olla mahdollisuus muuttaa joustavasti ja päivittää seuraavan rakennus- tai toimenpideluvan alaisen toimenpiteen yhteydessä. On selvää, että tarvitaan tarkempaa oheistuista siitä, kuinka käytännössä toimitaan ensimmäisen luvanvaraisen hankkeen yhteydessä ja sitä seuraavissa uusien luvanvaraisten toimenpiteiden yhteydessä. Nyt jää esimerkiksi epäselväksi se, että sitoutuuko rakennuksen omistaja valitsemaansa vaihtoehtoon rakennuksen elinkaaren ajaksi. Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee ensimmäisen luvanvaraisen hankkeen yhteydessä vaihtoehdon 3, voiko
Lausunto 13 (15) hän enää tämän jälkeen seuraavissa luvanvaraisissa hankkeissa hyödyntää vaihtoehtoa 1. 7 Kohdassa todetaan, että ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhteydessä on varmistettava ilmanpitävyys. Mielestämme varmistettava-sanan käyttö on tässä kohtaa liian voimakas ilmaisu. Se voidaan myös tulkita siten, että näissä tapauksissa tulisi suorittaa ilmanpitävyyden mittaus. Käytännössä esimerkiksi kerrostalojen julkisivuremonttien yhteydessä ilmanpitävyyden mittausten toteuttaminen ei ole realistista niin taloudellisten kuin nykyisten henkilöresurssien puitteissa. Ehdotammekin, että kyseinen kohta muutettaisiin seuraavan muotoon: Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhteydessä hankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ulkovaippa sekä 8 Toivoisimme selvennystä 1 momentin kohtaan, jossa todetaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa sovellettavan ympäristöministeriön asetusta rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Olisi hyvä määritellä hieman tarkemmin, miltä osin kyseistä asetusta sovelletaan esim. korjaus- ja muutostöissä. Tämä siitä syystä, että esimerkiksi kyseisen asetuksen luvussa 2 määritellään sisäilmastoon liittyviä asioita, joita ei pystytä saavuttamaan vanhoissa rakennuksissa toteuttamalla pelkkä ilmanvaihdon uudistaminen. Esitämme, että laskelmissa käytettävät ilmanvaihtokertoimet siirretään pykälään, jossa käsitellään laskentaperiaatteita. Kyseisen pykälän momenttia 4, jossa edellytetään tarvittaessa esittämään suunnitelmissa ilmanvaihdon oikean toiminnan ja tuloilman saannin varmistaminen, pidämme hyvänä. On tärkeää, että esimerkiksi ikkunoiden uudistamisen yhteydessä ei jätetä huomioimatta vaikutuksia ilmanvaihdon toimintaan. 8 Kohdassa todetaan, että suurimman osan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden jälkeen on todennettavasti tehtävä taloteknisten järjestelmien perussäätö sekä varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. Todennus esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanalaisen työn loppukatselmuksen yhteydessä.. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat katsovat, että kohdan käsitteitä tulisi tarkentaa. On hyvä huomioida, että taloteknisten järjestelmien perussäädöllä
Lausunto 14 (15) voidaan LVI-tekniikan osa-alueelta tarkoittaa esim. lämmitysverkoston, ilmanvaihdon tai käyttövesiverkoston perussäätöä. On luonnollista, että esimerkiksi käyttövesiverkoston perussäätötyön tarpeellisuus ei ole riippuvainen julkisivuun kohdistuvista korjauksista. Toisekseen on huomioitava se, mitä tarkoitetaan perussäädöllä. Esimerkiksi lämmitysverkoston perussäätöön useimmiten lasketaan kuuluvaksi mm. LVIsuunnittelijan suunnittelutyö, urakoitsijan suunnitelmien pohjalta tekemä varsinainen säätötyö ja tarvittavien venttiilien asennus tai uusiminen ja työn varmistaminen mittauksin. On selvää, että jos lämmitysverkosto on perussäädetty muutamia vuosia ennen vaikkapa ikkunoiden uusimista, ei varsinaiselle säätötyölle ole tarvetta. Tällöin riittää lämmityksen säätökäyrän uudelleen asettelu. Lisäksi vaatimus todennuksen esittämisestä loppukatselmuksen yhteydessä voi joissain tapauksissa olla mahdoton, koska viime kädessä todentaminen tapahtuu mittauspöytäkirjan perusteella. Lämmitysverkoston perussäädön mittaukset on kuitenkin toteutettava lämmityskaudella, jolloin kesällä olevan loppukatselmuksen yhteydessä on mahdotonta todentaa säätötyötä mitauspöytäkirjan avulla. Esitämme, että pykälää muutettaisiin seuraavaan muotoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen, ikkunoiden tai ovien parantamisen tai uusimisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta. Todennus tai suunnitelma todentamisesta esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanalaisen työn loppukatselmuksen yhteydessä. 10 Energiatehokkuuden parantamisen osoittamiseen liittyen asetusluonnoksessa todetaan: Mikäli rakennushankkeeseen ryhtyvä haluaa otettavaksi huomioon aiemmin toteuttamansa 4 :n mukaiset vapaaehtoiset toimenpiteet tai haluaa joustoa teknisten, toiminnallisten ja taloudellisten seikkojen tai kustannustehottomuuden perusteella tai muun laista johtuvan syyn takia, täytyy luvan hakemisen yhteydessä toimittaa tarvittavat selvitykset rakennusvalvontaviranomaiselle. Mielestämme tulisi selkeyttää, mitä tarkoitetaan tarvittavilla selvityksillä. Lisäksi tulisi tuoda esille sitä, että 4 :n vaihtoehtojen 2 ja 3 mukaiset suunnitelmat yritettäisiin yhdistää tehtäväksi esimerkiksi kuntoarvion ja energiakatelmuksen yhteydessä. Esimerkiksi muutaman vuoden vanha energiakatselmus, johon sisältyyisi suunnitelma energiatehokkuden parantamista tarvittavin laskelmin, tulisi rakennusvalvonnassa hyväksyä
Lausunto 15 (15) lupavaiheessa riittäväksi esitykseksi energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Kunnioittavasti, SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Harri Hiltunen toimitusjohtaja Anu Kärkkäinen päälakimies Jukka Kero pääekonomisti Petri Pylsy energia-asiantuntija SUOMEN VUOKRANANTAJAT RY Mia Koro-Kanerva toiminnanjohtaja