Korjausrakentamisen sääntely nyt ja tulevaisuudessa

Transkriptio

1 Korjausrakentamisen sääntely nyt ja tulevaisuudessa RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄ Kulttuuri- ja kongressikeskus VERKATEHDAS Paasikiventie 2, Hämeenlinna Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

2 Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

3 Maankäyttö ja rakennuslain muutos voimaan , korjausrakentamisen sääntely Olennaiset tekniset vaatimukset MRL 13 ja MRA 50 MRL 117 a 117 g Rakentamismääräykset Sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaisesti, jos korjausrakentamiselle ei ole annettu omia vaatimuksia. MRL 13.3 Siirtymäsäännös voimassa 5 vuotta (2017 loppuun) Asetukset - Uuden rakennuksen rakentaminen - korjaus- ja muutostyöt

4 Korjausrakentaminen Tarkoituksena on jatkaa nykyistä käytäntöä rakentamismääräysten joustavasta soveltamisesta rakennuksen korjaus- ja muutostöissä. Korjausrakentamisen jousto jakaantuu kahteen järjestelmään, voimassa olevaan ja uuteen: 1. MRL 13.3 jää siirtymäsäännöksin voimaan viideksi vuodeksi, jolloin nykyisten rakentamismääräysten korjausrakentamista koskeva tulkinta ei muutu. 2. MRL 117 a 117 g :ien olennaisten teknisten vaatimusten yhteydessä asetuksenantovaltuus sekä uuden rakennuksen rakentamista että rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten. Uusissa asetuksessa maininta, mikä koskee uutta rakentamista ja mikä korjausta. Säännöksen oltava täsmällinen ja tarkkarajainen, ei voida soveltaa soveltuvin osin.

5 Uudistamisen periaatteita Tavoitteena selkeä sääntely ja käytännöllinen kokoelma rakentamista ohjaavista normeista sekä ohjeista siten, että tukevat myös yhtenäistä soveltamista ja tulkintaa Asetusten laadinta -vaatimukset Oikea säädöstaso Laissa perussäännös ja asetuksenantovaltuus Vain velvoittavaa sisältöä Ymmärrettävää yleiskieltä sääntö (3 momenttia, virkettä, lausetta) Ei toistoa eri säädöstasoilla Ei turhia määritelmiä Huolellinen pohjatyö, vaikutusten arviointi ja perustelut sekä käännökset sv/en Ohjeet YM suositukset Kokoelmassa vaatimuksiin voidaan liittää tarvittavat ohjeet Tarvittaessa ohjeita annetaan oppaina 5

6 Europe's population density: a digital elevation model (DEM) with overlay of stable night lights Ruotsin rakennuskannasta 71 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Norjan rakennuskannasta 58 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Tanskan rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Myös muiden EU-maiden rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi

7 Korjausrakentamisen energiatehokkuutta koskevan lainsäädännön valmistelu Hallitusohjelma: Säädetään korjausrakentamiselle energiatehokkuusvaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti kustannustehokasta EU-ohjaus: Korjausrakentamiselle asetettavat vaatimukset ovat osa rakennusten energiatehokkuutta koskevan 2010 uudelleenlaaditun EPBD-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. MRL muutos voimaan Asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöiden yhteydessä annettiin

8 Toteuttamiskelpoisten energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden arviointi osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Rakennusosiin tehtävät energiansäästötoimenpiteet tehdään pääsääntöisesti silloin, kun kyseisissä rakennusosissa on muutakin korjaustarvetta tai rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan. Energiatehokkuuden parantamisen ratkaisut korjausrakentamisen yhteydessä on suunniteltava ja toteutettava niin, että niistä ei aiheudu esimerkiksi sisäilmastoa huonontavia kosteus- ja homevaurioita. Otettava huomioon yleiset sisäilmasto-olosuhteet, jotta voidaan välttää mahdolliset haittavaikutukset kuten riittämätön ilmanvaihto Rakennuksen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet parantavat myös: asumis- ja käyttömukavuutta, sisäilmastoa sekä pienentävät käyttökustannuksiin kohdistuvia nousupaineita huolellinen suunnittelu ja toteutus parantavat rakentamisen loppulaatua

9 Velvoittavat rakentamismääräykset annetaan jatkossa asetuksina. (VN ja YM) 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 117 g :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:

10 YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista YM asetus (4/13) energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä, koskee luvanvaraista rakentamista sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) Rakennusluokat ja rakennukset, joita energiatehokkuuden parantamisvelvoite ei koske ovat asetuksen 1 2 momentissa Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa on mm. 117 ja 118

11 Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske 1) rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä; 2) tuotantorakennukset, joissa tuotantoprosessi luovuttaa niin suuren määrän lämpö-energiaa, että halutun huonelämpötilan aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²;

12 Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö on vähäinen; 5) kasvihuoneet, väestönsuojat tai muut rakennukset, joiden käyttö alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti tämän asetuksen mukaisia energiatehokkuuden parantamisvaatimuksia noudatettaessa; 6) loma-asunnot, joihin ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää; 7) määräajan paikallaan pysytettävät siirto-kelpoiset rakennukset, joiden käyttötarkoitus ei siirron yhteydessä oleellisesti muutu; 8) rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan.

13 Vaikutuksia lupakynnykseen, Rakennuslehden kysely (julkaistu )

14 Teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti arvioituna mahdollinen Taloudellisesti toteutettavalla tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa: tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi.

15 Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat lisäkustannukset vaihtelevat hankkeittain Vaihtelu johtuu yleisimmin kohteen ominaisuuksista sekä tehtävän korjaustyön laadusta ja laajuudesta. Lisäkustannuksiin lasketaan vain ne kustannukset, jotka aiheutuvat energiatehokkuuden parantamisesta. Esimerkiksi ikkunavaihtotyön yhteydessä lisäkustannusta ei yleensä ole, koska vaatimustasoon päästään käyttämällä tavanomaista sarjatuotettua ikkunaa ja ikkuna vaihdettaisiin joka tapauksessa. Laskennallinen tarkastelu tarvitaan vain silloin kun luvan hakija haluaa perustella sillä luvan hakemisen yhteydessä hakemaansa poikkeusta vaatimuksista. Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö

16 Rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee vaihtoehdon suunnittelun alussa RAKENNUKSEN TEKNISILLE JÄRJESTELMILLE ON OMAT VAATIMUKSET 5 :ssä SUUNNITTELU JA TOTEUTUS VAIHTOEHDON 1 tai 2 tai 3 MUKAAN Vaihtoehto 1. Rakennusosakohtaiset vaatimukset 4 Vaihtoehto 2. Rakennuksen energiankulutus vaatimus 6 Vaihtoehto 3. Rakennuksen E-luku Vaatimus 7 VAIHTOEHDON VALINTA HANKESUUNNITTELU KORJAUKSEN TAI UUSIMISEN TARVE

17 -1969 Ulkoseinissä vaatimusten tavoitteena on alkuperäisen U-arvon puolittaminen, perälautana on 2010 taso 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, / RakMk YM asetus 4/13 Ulkoseinä U-arvot Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö

18 Korjaamisen vaikutus = parannus x volyymi 18

19 Teknisille järjestelmille on omat vaatimuksensa Rakennuksen teknisten järjestelmien peruskorjauksessa, uudistamisessa ja uusimisessa sovelletaan 5 :n mukaisia vaatimuksia riippumatta rakennusosaa tai rakennusta koskevan 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehdon valinnasta. (8, 2mom) Teknisten järjestelmien vaatimukset ovat 5 :ssä

20 Erikoistapauksia Hyödyksi voidaan laskea usean toisiaan lähellä olevan rakennuksen yhdessä tuottama ja käyttämä uusiutuva omavarainen energia käytön suhteessa siltä osin, kuin se käytetään energian tuottamiseen osallistuvissa rakennuksissa. (3, 2 mom.) Jos rakennuksen omistaja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta lupaa edellyttämättömän suunnitelmallisen huollon, korjauksen tai ylläpidon yhteydessä, voidaan näiden toimenpiteiden vaikutus ottaa huomioon myöhemmin toteutettavaa hanketta koskevan luvan hakemisen yhteydessä. (9, 4 mom.)

21 Lämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmien toiminta varmistettava ja todennus esitettävä (12 ) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta sekä tehtävä tarpeellisin osin taloteknisten järjestelmien tasapainotus ja säätö. Todennus tehdyistä toimenpiteistä esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanvaraisen työn loppukatselmuksen yhteydessä.

22 YM asetusta 4/13 sovelletaan voimaantulon jälkeen jätettyihin lupahakemuksiin Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Muihin kuin viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin asetusta sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta Sovelletaan niihin hankkeisiin, joiden lupahakemus on jätetty voimaantulon jälkeen eli viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta tai sen jälkeen jätettyihin hakemuksiin ja muiden rakennusten osalta tai sen jälkeen jätettyihin hakemuksiin.

23 Realistinen nykytilanteen pohjalta laadittu skenaario -vuoteen 2012 verrattuna Vuoteen 2020 mennessä: Energiansäästö olisi 6 prosenttia E-lukuna laskettuna 3 prosenttia ja Vähennys hiilidioksidipäästöissä 10 prosenttia Vuoteen 2030 mennessä: Energiansäästö olisi 13 prosenttia E-lukuna laskettuna 8 prosenttia ja Vähennys hiilidioksidipäästöissä 24 prosenttia Vuoteen 2050 mennessä arvio on epävarma, koska energiainfrastruktuuri voi muuttua radikaalisti Energiansäästö olisi 25 prosenttia E-lukuna laskettuna 16 prosenttia ja Vähennys hiilidioksidipäästöissä 46 prosenttia

24 RAKENTAMINEN JA KORJAAMINEN EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030 tavoitteiden kehysesitys tuli komissiolta 1/2014 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) 2020 tavoitteet - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % - Uusiutuvat energialähteet 20 % - Energiatehokkuuden parantaminen 20 % -40% kasvihuonekaasut ja 27% osuus tavoite uusiutuvat 2030 Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit Ympäristöministeriö

25 Lähes nollaenergiarakennusten aikataulu ja määrittely Vuoden 2019 alusta kaikki uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä tai omistuksessa Vuoden 2021 alusta kaikki uudet rakennukset Lähes nollaenergiarakennus on rakennus, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus (artikla 2). Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia (artikla 2). Ympäristöministeriö

26 Energia-asioissa muutos on jatkuvaa VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia , -30% 2012 kokonaisenergiamalli 2013 korjausrakentamisen määräykset energiatehokkuuden parantamisesta korjauksien yhteydessä 2015 uusiutuvan energian vähimmäismäärät , lähes 0- energia rakentaminen uudisrakentamisessa ja kannustaminen siihen korjausrakentamisessa VN Tiekartta 2050 saakka, työ tehdään 2014

27 Yhteenveto YM asetuksessa 4/13 on säädetty minimivaatimuksista ja parempaa saa tehdä, jos rakennuksen omistaja niin haluaa eikä muista säännöksistä tule estettä. Asetuksen perustelumuistio ja sen laskentaliite sekä HE81/2012 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta perusteluineen. Ulkovaippaan liittyvissä toimenpiteissä sää- ja olosuhdesuojauksesta sekä kosteudenhallintasuunnitelmasta huolehtiminen on tärkeää. Lupapäätökset tehdään maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kuten tähänkin saakka. Järjen käyttö kokonaisuuksien hallinnassa on edelleen hyvä keino. Rakennus säilyy parhaiten kun sille on olemassa järkevää ja myös taloudellisilla mittareilla perusteltua käyttöä.

28 Kiitos mielenkiinnosta! Hometalkoot.fi Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh ,