Ryhmä 1 C Pedagoginen johtaminen / 14.6.2012 / Mari Räkköläinen/OPH Alustukset: Jorma Kauppinen/ OPH Johan Hahkala/ AMKE 1) HELMI Mikä tämä on valtakunnan tasolla? Mikä suomalaisessa pedagogisessa johtamisessa on hyvin, erinomaista, ERILAISTA, muualle verrattuna? Ja/tai Mikä voisi olla jokin paikallinen, alueellinen tai oppilaitoskohtainen innovaatio? PURKU: Opetussuunnitelmaprosessi, jota toteuttaa ammattitaitoiset asiantuntijat, opettajat, vapaa ja tasaarvoinen toteutaminen Helmenä on jaettu johtajuus, jota osataan jo suurissakin yksiköissä Eri tasojen välinen LUOTTAMUS ja yhetiskunnallinen arvostu LUOTTAMUS on helmi, opettaja voi vapaasti kehittää ja opetussuunnitelma (kaikissa koulumuodoissa) antaa mahdollisuuksia, jos niitä vain haluaa käyttää Rehtorit on helmi; he ovat opettajataustaisia, sivistystoimenjohtajat ovat opettajia, OPH:n johtajat ja henkilöstö on oepttajia taustaltaan On hyvä, että pedagoginen johtaminen on keskustelussa mukana, sillä sekin johtaa johonkin eri elämän aloilla Vahvan opettajuuden varaan on hyvä rakentaa kaikilla tasoilla on helppo puhua kun puhutaan samaa kieltä YHTEINEN: LUOTTAMUS: luottamukseen perustuva opetussuunnitelma prosessi, joka toteutuu jaetulla johtajuudella 2) HUOLI Mikä uhkaa tai ei mahdollista pedagogista johtamista? Näitä on pitkä lista, mutta mitä haluaisimme yhdessä edistää?
PURKU: On huolena, että pedagoginen johtaminen nähdään erillisenä saarekkeena muusta toiminnasta eikä sitä nähdä kaiken lähtökohtana Huolena on, mitä tehdään, jos suomalainen opettaja ei osaakaan, mitä keinoja siloin on käytössä? Huolena oppikirjapainotteinen keskustelu ja dialogisuuden ja vuorovaikutteisuuden vähäisyys edelleen, vielä on käytäntö tiedonsiirron kulttuuria käytännössä Huolena on, että järjestelmä koulutuksen järjestäjän tasolla ja oppimisympäristö rajoittaa uusien menetelmien käyttöä edelleen, on vielä perinteistä; yhteiskunta on muuttunut, mutta koko koulutusjärjestlmää ei ola saatu muuttumaan kaikilla tasoilla vastaamaan tulevaisuuteen Ylioppilastutkinto on suuri huoli, nykyinen rakenne eikä siältö vastaa tulevaiuuden tarpeita Huolena on, miten me johdamme opettajan jaksamaan muutoksessa erilaisissa paineissa Huolena on, onko pedagogikka keskiössä, kun ops luodaan, ettei le liian substnssikeskeinen (voisi olla vähemmän) Huolena on oppilaitoskohtainen ja alueellinen eriarvoistuminen, myös pedagogista osaamista on eri tasoista, saadaanko päteviä opettajia. Erityinen tuki lukioissa huolettaa, miten saadaan se riitävälle tasolle. Työniloa peräänkuulutetaan, esimerkiksi opiskelijat/ oppilaat kokevat pessimistisesti Yhteinen Yhteisenä huolena, että pedagoginen johtaminen nähdään erillisenä saarekkeena muusta toiminnasta eikä sitä nähdä kaiken lähtökohtana sekä miten motivoidaan henkilöstö pedgog.keihittämiseen
3) KYSYMYS Mikä olisi yksi yhteinen kysymys? Mitä pitää kysyä, jotta pedagoginen johtajuus kehittyy ja tulee mahdolliseksi? Kysymys, johon odoattaisimme vastausta päättäjiltä? Tällä kysymyksellä pidetään keskustelua pedagogisesta johtajuudesta yllä (ei ehkä pystytä sitä tässä foorumilla ratkaisemaan) PURKU: Miten kirkastetaan koulun perustehtävä, koska se laajenee koko ajan mm. sos. Ja terveyspuolelle, jotta koulusta ei tule yhteiskunnallisten ongelmien kaatopaikkaa? Voidaanko osaamistasojen eroja tasoittaa pedagogisella johtamisella ja onko se yhteiskunnallisena tavoitteena? Onko rehtorin aika yleensä hallittavissa ja onko jaettu johtajuus todella vastaus pedagogisessa johtamisessa (ei vain pedagogiikan johtamisesta ole kysmys)? Vastaako opettajankoulutus nykyisiä tarpeita ja nykyajan vaatimuksia? Vastaako tämän päivän opettaminen tämän päivän tarpeita Miten levittäisimme jakamisen kulttuuia kouluisssa erii tasoille, myös opettajan ja opiskelijan välille? Onko meidän pedagogisella johtamisella enää vaikutuksia lasten ja nuorten kasvuun ja oppimiseen, kun niin moni foorumi ja media kilpailee heidän ajastaan kuka lasta kasvattaa? Voisiko opppimaan oppimista avata aiempaa enemmän ja käytännöllistää puhetapa siitä? Miten koulusta saataisiin innovatiivinen, tulevaisuuten luotaava ja huippuosaamista luova keskus ja oman työn tukenmista (ja mikä on siinä OPH:n rooli)? Yhteinen Miten saadaan koulu vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? MUITA AJATUKSIA PEDAGOGISESTA JOHTAMISESTA - Muuttuva oppilaitosjohtaminen julkaisu. Tilannekatsaus. OPH/Muistiot 2012:3 - Kansainvälinen rehtorikartoitus 2012 valmistunut myös Työpajan alustuksista: - Käsitteen pedagoginen johtaminen vie aikaa (ehdotus. Ei määritetä sitä lainkaan...)
- Keskeistä on koulutuksen järjestäjän pedagogisen johtamisen itsearviointi Sisältää koulutksen järjestäjän pedagogisen tahtotilan ja arvion siitä toimivan ops-prosessin ja näyttötutkintoprosessin oppimisympäristöjen ja opiskelumenetelmien kehittämisen opintojen henkilökohtaistamisen ratkaisut, laatimisen ja johtamisen henkilöstösuunnittelun prosessin ennakointiprosessin (laadullinen ja määrällinen ennakointi) johtamisen foorumien ja verkosyojen hyödyntämisen pedagogisessa johtamisessa toimivan järjestelmän pedagogisen johtamisen tukena (ks. Tark. AMKEn selvitys) Koulutuksen järjestäjä on ilmaissut tahtotilan ja arvioi sitä... TODENTAJAT Tahtotila: on julkaistu osanan strategiaa tai erillisenä pedagogisena ohjelmana Käytännön toimet: mitä toimenpiteitä tahtotila edellyttää (tämä ilmaistu) Vastuut ja roolit: määritetty selkeästi ja vastuutettu Katselmukset: toteutetaan säännöllisesti ja niistä saatua tietoa hyödynnetään Arviointiprosessi: on kuvattu ja aikataulutettu Arviointitiedon käyttö: on kuvattu tiedon analysointi ja hyödyntäminen osana kehittämistyötä Pedagogisesta johtamisesta: Rehtorin tehtävänä on huolehtia opetustyön suunnittelusta ja organisoinnnista sekä koulun osaaamisen ja oppimisen laadullisesta kehittymisestä Oppiliatoksen tasolla neljä keskeistä prosessia: 1) opetussuunnitelmatyö 2) toimintakulttuurin kehittäminen 3) visiotavoitteiden luominen ja strategioista sopiminen (tulevaisuuteen katsominen, jää ehkä vähimmälle) 4) perustehtävän täsmentäminen Kaikkia on olennaista toteuttaa, ei vain yhtä kerrallaan (kytkeytyvät toisiinsa) Pitää olla opetuksen/ koulutuksen järjestäjän taso aina Tulee aina olla myös paikallinen opeteussuunnitelmatyön taso Aina tulee olla myös toimintakultuurin taso, jota aina johdettava (vastuu johtajalla ja ylläpitäjällä)
Huom! Koulutuksen järjestäjän tasolla opetustoimen koulujen ja oppilaitosten tulosten osoittimia Pohdinta: Valtakunnallisella tasolla pedagogista johtajuutta edustanee Opetushallitus (kehittämisvairasto) myös OKM, jossa poliittinen ohjaus linjanveto -> OPH:n pääjohtaja Valtakunnallinen pääpedagoginen johtaja Jaettu johtajuus joka tasolla: Oppilaitos, kunta, valtakunnan taso?