maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma



Samankaltaiset tiedostot
maaseutu Passi Savonlinna, Kerimäki

maaseutu Passi Mikkeli

Opas opinto-ohjaajille ja opettajille

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Uutta ajattelua maatalouteen. Luomupäivät Oulu Esko Rissanen

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Tuotantosuuntana suoramyynti

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Maidontuotannon kannattavuus

Luomu- ja lähiruoka sekä osuustoiminnallinen yrittäjyys uusia mahdollisuuksia

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Lisää luomulihaa. Luomupäivä Tampere

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

maatalouden kehittämiseen!

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry Kuvat: Mikko Rahtola

Maitotilan resurssitehokkuus

Alkavat aikuiskoulutukset

Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattiosaajaksi

Koulutuskeskus Salpaus, Laurellintie 55, Asikkala (kokoustila Männikkö)

Varsinais-Suomen ruokaketju

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Kohti luomua, Etelä-Pohjanmaa! Luomua lakeudelta

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

YmpäristöAgro II ja Masvan Luomuretki Etelä-Savoon

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

FARMI 2020-opintomatka Nokia Edeniin

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Tilakohtaisia esimerkkejä

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE

Tukikoulutus UKK-instituutti Marika Arrajoki-Alanen

Mittatikun uudet sovellukset

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Luomu Etelä- Savossa Tietoa maakunnan luomusta

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

LUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Aperehuruokinnan periaatteet

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

Lammastalous. Mahdollisuutena maisema hanke Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit

Opintomatka Vuokatti

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen


Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Luonnonmukainen tuotanto

Lapin maatalouden rakennetta

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

Transkriptio:

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma

Katajakankaan puutarha Katajakankaan tila oli ennen perinteinen maatila. Isäntä Matti Kohvakka osallistui v.1978 vihannesviljelykurssille ja aloitti kasvihuoneviljelyn tilalla v.1980. Kukkien kasvatus alkoi v.1987, kun keräsalaatin tilalle tulivat ryhmäkasvit. Katajakankaan puutarha on tänä päivänä tunnettu kevätkauden kesäkukistaan ja amppeleistaan, kasvihuonekurkkua tuotetaan kesästä loppusyksyyn. Nykyään puutarhalla on neljä nykyaikaista kasvihuonetta, joiden yhteispinta-ala 2141 neliötä. Kukkien myynnissä on panostettu voimakkaasti vähittäismyyntiin puutarhalta. Toimintaa vetävät yrittäjäpariskuntana Harri ja Pia Kohvakka, joista kummatkin ovat saaneet koulutuksen puutarhureiksi. Katajakankaan puutarha on valittu Vuoden 2012 kukkatuottajaksi. 1. tehtävä: Mistä tunnistat hyvän taimen? www.katajakankaanpuutarha.fi

Hiirenmaan tila Hiirenmaan tila on Haukivuorella sijaitseva maitotila, joka on 1.1.2012 lähtien toiminut Ritva, Kari ja Minna Kekkosen omistamana maatalousyhtymänä. Hiirenmaalla on vuonna 2006 rakennettu makuuparsipihatto 70 lypsylehmälle. Nuorkarjaa rakennukseen mahtuu saman verran. Lypsämisen robottinavetassa hoitaa Lely Astronaut A3. Ruokinta hoidetaan kapealle ruokintapöydälle mattoruokkijalla apesekoittimesta, jonne säilörehu tulee täyttöpöydältä ja viljat sekä rypsi spiraalikuljettimilla niille varatuista siiloista. 2. tehtävä: Listaa viisi automaattia, jotka löytyvät Hiirenmaan navetasta (esim. robotti mikä robotti?) Tilalla on noin 60 hehtaaria omaa peltoa ja vuokralla sen lisäksi 37 hehtaaria. Nurmen lisäksi viljelykiertoon on otettu jälleen mukaan kaura, kun peltopinta-ala on kasvanut. Tänä vuonna kauraa on viljelyssä jo 15 hehtaaria. Metsäpinta-alaa noin 67 ha, jonka hoidosta vastaa pääosin metsänhoitoyhdistys. www.hiirenmaa.fi

Lietlahden tila Lietlahden tila sijaitsee Haukivuorella Mikkelin pohjoisosassa Kyyveden rannalla. Tilalla viljellään luonnonmukaisesti porkkanaa ja muita juureksia sekä viljaa ja nurmikasveja. 3. tehtävä: Mikä tekee luomutuotannosta ympäristöystävällistä? Tilan siirtyminen luomuun alkoi 1994. Kaksi vuotta myöhemmin maasta nostettiin ensimmäiset luomuporkkanat. Tänä päivänä tilalla pestään ja pakataan oman tuotannon lisäksi kahden sopimusviljelijän tuotanto K-kaupoille Pirkka- ja Suvituore tuotemerkeillä. Kotimaisen sadon loputtua pakkaamme muutaman kuukauden ajan Espanjan auringosta matkustaneita porkkanoita, nekin ovat tietysti luomua! Luomu on Lietlahdessa valittu ihmisen ja ympäristön takia. Torjunta-aineeton, biologiseen typensidontaan ja ravinteiden kierrätykseen perustuva viljelytapa säästää luontoa ja luonnonvaroja myös tuleville sukupolville tuottaen samalla turvallista ja laadukasta ruokaa. www.lietlahti.fi

EMMA -hanke Tietoa maaseutuammateista Tavoitteena elinvoimainen maaseutu Maataloudessa ja maaseudun elinkeinorakenteessa on käynnissä voimakas rakennemuutos. Tulevaisuuden maatiloille ja maaseutuyrityksiin tarvitaan osaavia uusia yrittäjiä ja työntekijöitä, joista on pulaa jo nyt. Maa- ja metsätalous työllistävät nimenomaan suomalaisia, sillä näitä työpaikkoja ei voida siirtää ulkomaille. Maaseudulta löytyy myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yrittämiseen, esimerkiksi matkailu- ja hoiva-alalla. Monella nuorella ei kuitenkaan ole tietoa näistä mahdollisuuksista, joten he siirtyvät Etelä-Savosta muualle Suomeen opiskelun ja työn perässä. Erityisosaaminen avainasemassa

Hyvätuuli Highland Nurkkalan tila Hyvätuuli Highland on Pieksämäen Jäppilässä toimivien Honkalan, Nurkkalan ja Pohjolaisen luomutilojen yhteinen markkinointiväylä. Nurkkalan tilaa isännöivät Esko Rissanen ja Pirjo Stenberg. Kaikkien tilojen pelto- ja kotieläintyöt hoidetaan yhteistyössä. Tilojen yhteisestä myymälästä löytyvät Ylämaan karjan lihatuotteet sekä runsaasti erilaisia paikallisia käsitöitä. Highland Cattle eli ylämaankarja on skotlantilainen alkuperäisrotu. Rodun tunnistaa mahtavista sarvista ja pitkästä, riippuvasta turkista. Sen perusominaisuuksiin kuuluu hyvä terveys, sopeutuneisuus ankaraan ilmastoon ja kyky hyödyntää vaatimatonta ravintoa. Siksi niitä kasvatetaan ulkona ympäri vuoden. Karjan vasikat syntyvät keväisin ja emot imettävät niitä 7-10 kuukautta. 4. tehtävä: Mitä luomu mielestäsi tarkoittaa? www.hyvatuuli.net

Mäntylän luomutila Mäntylän luomutila sijaitsee Jäppilän kirkonkylässä. Nykyinen isäntäpari, Laura Suhonen ja Mika Collan, muutti yli viidentoista Turun vuoden jälkeen Mäntylään vuonna 2006 jatkaakseen talonpoikaisperinnettä tilalla, joka on ollut suvun hallinnassa satoja vuosia. Tilan uudeksi tuotantosuunnaksi löytyi lammastalous. Mäntylän tilatuotteita ovat karitsanliha, langat ja taljat. 5. tehtävä: Mihin kaikkeen lampaita voi käyttää? Mäntylän lampaat ovat luomua ja kyseinen tunnus perustuu ennen kaikkea niiden nauttiman rehun laatuun. Peltojen luomuviljelyssä ei käytetä apulantaa eikä tehtaan valmistamia kemiallisia torjunta-aineita. Luomutunnuksen avulla korostetaan myös eläinten hyvää kohtelua alusta loppuun saakka. Elinolosuhteiden ehtoja ovat mm. talviaikaisen ulkoilun mahdollisuus ja luonnonvalon määrä karjasuojassa. www.lauranlammas.com

Taavitsaisen tila Virtasalmen Läänänmäellä on Mika ja Ulla Taavitsaisen karjatila. Tilalla on vuonna 1982 valmistunut, -05 perusparannettu parsinavetta 21 lehmälle ja uudistukseen kasvatettavalle nuorelle karjalle. 6. tehtävä: Millaisia taitoja työtehtävät Taavitsaisen tilalla vaativat? Sonnivasikat myydään jo pieninä lihakarjan kasvattajalle ja ylimääräiset hiehot myydään tiineinä. Lehmät lypsetään kahdesti päivässä putkilypsykoneella, ruokinta-automaatti jakaa väkirehut seitsemän kertaa vuorokaudessa. Lisäksi lehmät syövät kuivaa heinää ja säilörehua. Kaikki eläimet laiduntavat, lehmät ulkoilevat talvellakin. Maito myydään Tuottajain Maidolle, ja Kyytselän jäätelö valmistetaan tilan maidosta. 36 ha:n peltoala tuottaa heinää, kauraa ja ohraa karjan tarpeisiin. Talvisin Mika urakoi teiden aurauksia ja puun siirtoajoa metsätraktori-kuormainyhdistelmällä. Tilalla toimivat myös Mikan vanhempien saha- ja höyläämöyritys sekä Mikan veljen korjaamoyritys.

Kouluttaudu maaseudun ammattiin! Ammattiopistossa Maatalousalan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Hevostalouden perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Ammattikorkeakoulussa Agrologi (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Hortonomi (AMK) Iktyonomi (AMK) Ympäristösuunnittelija (AMK) Restonomi (AMK) Restonomi (AMK) Yliopistoissa voit opiskella elintarvike- ja ravitsemustieteitä, maataloustieteitä, metsätieteitä, ympäristötieteitä ja eläinlääketieteitä. Ammattiopistoja: www.samiedu.fi www.esedu.fi www.pkky.fi www.sakky.fi www.ysao.fi www.hevosopisto.fi www.sno.fi Ammattikorkeakouluja ja Yliopistoja: www.opintoluotsi.fi koulutusalat luonnonvara- ja ympäristöala Lisätietoja omalta opoltasi. Materiaalia ammateista tulossa myös: www.mamk.fi/emma Etukannen kuva: Roosa Piiparinen