FCG Finnish Consulting Group Oy Äänekosken kaupunki HIRVASKANKAAN KOILLISEN SEKTORIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 226-P13278 29.5.2013 (Luonnos 19.4.2011, Ehdotus 5.7.2012)
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I 29.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.1.1 Kaavan nimi... 1 1.1.2 Kaavan päiväys... 1 1.1.3 Alueen määrittely... 1 1.1.4 Kaavan laatija... 1 1.1.5 Vireilletulo... 1 1.1.6 Kaupunginhallitus hyväksynyt... 1 1.1.7 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 2 2 Tiivistelmä... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 Lähtökohdat... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Alueen maaperä... 5 3.1.4 Pohjavesi... 5 3.1.5 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.6 Liikenne... 7 3.1.7 Muinaismuistokohteet... 8 3.1.8 Maanomistus... 8 3.1.9 Kaupalliset palvelut... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Maakuntakaava... 9 3.2.2 Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016... 11 3.2.3 Hirvaskankaan Koiviston osayleiskaava 2006... 12 3.2.4 Asemakaava... 13 3.2.5 Uuraisten puolen asemakaava... 15 3.2.6 Rakennusjärjestys... 15 3.2.7 Pohjakartta... 15 3.2.8 Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1 Osalliset... 17 4.3.2 Vireilletulo... 17 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 17 4.3.5 Erilliskuuleminen nähtävillä olon jälkeen... 17 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 18
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II 29.5.2013 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 18 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 18 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 18 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 18 5 Asemakaavan kuvaus... 20 5.1 Yleistä... 20 5.2 Liikennepalveluiden korttelit KLH... 21 5.3 Rajautuminen idässä, poikkeaminen yleiskaavasta... 21 5.4 Erityisalueet... 21 5.5 Liikennealueet... 22 5.6 Mainospylonit... 22 5.7 Mitoitus... 23 5.8 Polttoaineen jakeluasemat... 23 6 Kaavan vaikutukset... 24 6.1.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 24 6.1.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 27 6.1.3 Liikenteelliset vaikutukset... 27 6.1.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 28 6.2 Ympäristön häiriötekijät... 28 6.3 Kaavamerkinnät ja määräykset... 29 6.4 Nimistö... 29 7 Asemakaavan toteutus... 30 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 30 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 30 7.3 Toteutuksen seuranta... 30
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 (27) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVASKANKAAN KOILLISEN SEKTORIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.1.1 Kaavan nimi Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos 1.1.2 Kaavan päiväys 29.5.2013 (Luonnos 19.4.2011, Ehdotus 5.7.2012) 1.1.3 Alueen määrittely Asemakaavan muutos koskee: 15.kaupunginosan kortteleita 1500, 1501, 1502, 1507 ja 1508 sekä katu-, liikenne-, erityis-, maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavan laajennus koskee: Koiviston kylän tiloja 1:1, 1:65 sekä osaa tiloista 1:47, 1:48, 8:32, 8:47, 8:78 ja osaa maantiealueesta 895:0:69. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: 15. kaupunginosan korttelit 1500 ja 1501 sekä katu-, liikenne-, erityis-, maaja metsätalousalueita. 1.1.4 Kaavan laatija 1.1.5 Vireilletulo Tuomo Järvinen, arkkitehti FCG Finnish Consulting Group Oy Puistokatu 2 A 40100 JYVÄSKYLÄ 010 4090 tuomo.jarvinen@fcg.fi Kaupunginhallitus 7.12.2009, kaavoituskatsaus 29.12.2009 1.1.6 Kaupunginhallitus hyväksynyt 1.1.7 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 (27) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee valtatie 4 itäpuolella Hirvaskankaan työpaikkaalueella, Hirvaskankaan eritasoristeyksen koillisella sektorilla. Kaavalla muutetaan voimassa olevaa asemakaavaa ja laajennetaan sitä Suolahteen päin kaupungin ostamalle n. 8 ha maa-alueelle sekä pohjoiseen nelostien vartta pitkin. Kuva: Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Rajaus voi tarkentua suunnittelun aikana. Suunnittelualueen koko on 25 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on huomioida tulevan moottoritien rinnakkaistien (Rannankyläntie) linjauksen siirron vaikutus Hirvaskankaan palvelukeskuksen toimintaan sekä alueen liiketoiminnan yleinen kehittäminen. Samalla selvitetään kantatien 69 varteen Koiviston kylälle suunniteltavana olevan kevyenliikenteen väylän aluevaraustarve sekä varaudutaan kantatien 69 uusiin liittymäjärjestelyihin. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Liikennetarkastelu (FCG) 3. Vapaa-ajan asukkaiden ja Hirvaskankaan ohi kulkevan liikenteen ostovoima ja sen vaikutus liiketilan lisätarpeeseen (Strafica Oy) 4. Asemakaavan seurantalomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma 2006 Kantakartta
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 (27) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ortokuva-aineisto, maanmittauslaitos Hirvaskankaan Koiviston osayleiskaava (kaupunginvaltuuston 18.12.2006 hyväksymä) Polttonesteiden jakeluasematoimintaa pohjavesialueilla koskeva valvontaohje, Ympäristöministeriö 2007 Keski-Suomen maakuntakaava (ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama) Tiesuunnitelma valtatien 4 parantaminen Hirvaskankaan kohdalla (Tiehallinto 2009) Hirvaskangas meluselvitys 2009 Rinnakkaistiesuunnitelmat, Destia 2010 Valtatien 4 kehittäminen välillä Vehniä Äänekoski, Luonto- ja ympäristöselvitys, Äänekosken kaupunki, Keski-Suomen tiepiiri, FCG 31.3.2010 Hirvaskankaan pohjavesialue Voimassa oleva asemakaava Tiesuunnitelma kevyen liikenteen väylän rakentaminen kantatien 69 varteen, (luonnos, Tiehallinto 2010) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun 16.9.2010 muistio Kaavoituskatsaus 2011 Liikennetarkastelu 1.11.2011, FCG Kaupallinen selvitys 2010 (4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä) Kaupallinen palveluverkkoselvitys (4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä) Rannankyläntien asemakaava, ehdotusvaiheen nähtävilläolo 10.7. - 10.8.2012. Päätös vireille tulosta kaupunginhallituksessa 7.12.2009 (kaavoituskatsaus 2009) Vireille tulosta ilmoittaminen 29.12.2009 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 16.9.2010 kaavaluonnos 19.4.2011 asemakaavaluonnos nähtävillä (MRA 30 ) 3.5. 3.6.2011 Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan muutosluonnoksen osa, kaavaluonnos nähtävillä 1.-16.3.2012 (= suunnittelualueen laajennus etelään) työneuvottelu ELY 29.5.2012 asemakaavaehdotus 5.7.2012 asemakaavaehdotus nähtävillä 10.7. - 10.8.2012 työneuvottelu ELY 27.5.2013 nähtävilläolon jälkeiset muutokset 29.5.2013 Erilliskuuleminen (MRA 32 ) 5.6. 14.6.2013 2.2 Asemakaava Suunnitelma laajentaa Hirvaskankaan asemakaavaa koilliseen. Alueelle sijoittuu pääasiassa liikennepalveluja ja liikerakentamista (75 %). Palveluiden pääasiallisina kohderyhminä ovat nelostien ohikulkeva liikenne sekä lähiympäristön loma-asukkaat. Liikennealueita suunnittelualueesta on 15 % ja loput erityisalueita (9 %) sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Asemakaava mahdollistaa nelostien rinnakkaisväylän siirtämisen itään, paremmin kokonaisuutta palvelevalle paikalle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 4 (27) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kuva: Ortokuva (maanmittauslaitos). Kuva: Näkymä Suolahden suunnasta tultaessa. Maaston yleisvaikutelma on aukea ja tasainen. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueen kaavoittamaton osa on pääosin avointa peltoaluetta, joka osin rajautuu metsikköihin. Suunnittelualueen luoteisnurkassa nelostiehen rajautuen on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue, joka voimassa olevassa asemakaavassa on suojeltu s-1 aluerajauksella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 (27) 3.1.3 Alueen maaperä Alueen pohjoispuolella (Rannankyläntien asemakaava-alueella) on liitooravien elinpiiri ja itä-länsi suunnassa kulkeva ns. kylmäpuro, joka on metsälain mukainen luontokohde. Kaava-alueen maaperästä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa. Niinivettä kohti maaperä muuttuu pehmeämmäksi. Alueen katusuunnitteluun kuuluu maaperätutkimuksia, mutta niiden tuloksia ei ole vielä käytössä. Ennen rakennusten perustussuunnittelua on syytä tehdä riittävät pohjatutkimukset. 3.1.4 Pohjavesi Kuva: Ote suurimittakaavaisesta maaperäkartasta. Vihreä alue on kallioperäistä aluetta, ruskea moreenia/hiesua ja sininen savipitoista. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Aineisto on suuntaa-antava. Alueen lounaisosa sijoittuu Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatiman pohjavesikartoitukseen sisältyvälle yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeälle Hirvaskankaan pohjavesialueelle (09 89251, luokka 1) ja sen varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle. Pohjavesialueella sijaitsee Hirvaskankaan pohjavedenottamo 8892-0100-04. Ottamon vedenottokapasiteetti on 10 m 3 /d. Pohjaveden virtaussuunta on pääasiassa luoteesta kaakkoon. Pääosa harjun pohjavedestä purkautuu Hirvaslähteestä. Ottamoalueella ei ole VL:n (264/1961) mukaista suoja-aluetta. Alueen maaperä on pääasiassa hiekkaa, mutta harjun ytimen alueella on myös soraa. Harjun laiteilla maaperä on silttiä. Kaavoitettavan alueen länsipuolella on myös Kylmäpuron lähteikkö ja kaakkoispuolella Hirvasjoen alue, jotka kuuluvat Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki Natura-alueeseen (F10900011).
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 (27) Kuva: Hirvaskankaan pohjavesialue, suunnittelualue on rajattu punaisella. 3.1.5 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella sijaitsee liikerakennuksia (Spektri-kauppakeskus 2008 ja ABChuoltoasema 2000-luku), yksi pienteollisuusrakennus (Erical Oy) ja lämpökeskus. Rakennushistoriallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja alueella ei ole. Nelostien vartta hallitsee huoltoasema ABC. Maamerkkinä on mainospyloni. Kuva: Huoltoasema ABC nelostien varrella Alueen toiseksi suurin rakennus on Spektri, jossa on useita eri alojen erikoisliikkeitä. Alueella on myös rekkaparkki ja lämpökeskus.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 (27) Kuva: Liikekeskus Spektri 3.1.6 Liikenne Kuva: Oleva liikenneverkko. Keski-Suomen maakuntakaavassa valtatie 4 on esitetty Vehniän ja Äänekosken välillä ohjeellisena moottoritienä. (Keski-Suomen ELY-keskus 2011).
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 (27) Kuva: Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne, ajon./vrk (Tiehallinto). 3.1.7 Muinaismuistokohteet Alueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen eteläpuolella sijaitsevan Shell-huoltoaseman eteläpuolella on yksi kiinteä muinaisjäännös joka jää kaava-alueen ulkopuolelle 1. 3.1.8 Maanomistus Suunnittelualue on sekä kaupungin että yksityisten omistuksessa. Kuva: Kaupungin maanomistus on merkitty karttaan vihreällä. 1 Lähde: Keski-Suomen Museo / Miikka Kumpulainen 17.9.2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 (27) 3.1.9 Kaupalliset palvelut Alueella toimii tällä hetkellä liikenneasema ja kauppakeskus, joissa on tarjolla kahvila- ja ravintolapalveluja, eri toimialojen erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluja. Kauppakeskus Spektri täyttää pinta-alaltaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän, joten se edellyttää vähittäiskaupan suuryksikkö-merkinnän maakuntakaavaan. Kaupan näkökulmasta Hirvaskangas on liikenteellisen sijaintinsa ansiosta vetovoimainen sijaintipaikka ja soveltuu erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin 2. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Keski-Suomen 1. maakuntakaava Suunnittelualueetta koskee ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta, joka on ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella, varjostetulla pisteellä. Suunnittelualue on maakuntakaavassa työpaikka-aluetta (TP), josta koilliseen sijaitsee maakunnallisesti arvokas maisema-alue (m) ja luonnonsuojelualue (sl). Suunnittelualueen vieressä on varaus moottoritielle. Hirvaskankaan risteykseen on merkitty eritasoliittymä. Suunnittelukohde on myös osa laajempaa kuk aluevarausta: 2 Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaa varten laadittu kaupallisten vaikutusten selvityksen täydennys, FCG 5.3.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 (27) Hirvaskangas on maakuntakaavassa tulevaisuuden työpaikka-alue, jonka läheisyyteen sekä Äänekosken että Uuraisten puolelle on syntynyt ja tulee syntymään taaja-asutusta. Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaavojen laatimisen yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta erikseen nimetyt kaavavaraukset. Suunnittelualuetta koskee seuraavat vaihemaakuntakaavat: 2. vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan 15.11.2010. Kaava sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. Hirvaskankaan pohjavesialue sijoittuu suunnittelualueelle (suunnittelualue merkitty punaisella ympyrällä). 3. vaihemaakuntakaava Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan 14.11.2012. 3. vaihemaakuntakaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualuetta koskien. 4. vaihemaakuntakaava 4. vaihemaakuntakaava päivittää mm. lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 4. vaihemaakuntakaavan 3.5.2013. Kaavaa ei ole vielä vahvistettu ympäristöministeriössä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 11 (27) V ä h i t t Vähittäiskaupan yhteenlasketuksi enimmäiskerrosalaksi on määritelty Hirvaskankaalle 20 000 k-m². Koko maakuntaa koskien on annettu suunnittelumääräys: Toistaiseksi hyväksymätön 4. vaihemaakuntakaava määrittelee päivittäis- ja erikoistavaran kaupan seudullisen merkittävyyden rajaksi Hirvaskankaan alueella 3 000 kem². 3.2.2 Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 Äänekosken kaupunki käynnisti vuonna 2006 rakenneyleiskaavaprosessin, jossa laadittiin uuden Äänekosken alueelle strateginen maankäytön suunnitelma. Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 hyväksyttiin 3.11.2008. Rakenneyleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kuva: Ote rakenneyleiskaavasta 2016
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 (27) Hirvaskankaan alue on merkitty kehitettäväksi liikennepalvelujen alueeksi, joka on valtakunnallisen pääliikenneväylän varteen syntyvä kaupallisten palvelujen alue ja palvelee pääasiassa ohikulkevaa liikennettä. Alueen palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, mutta sille tavoitellaan myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja muita yrityksiä. 3.2.3 Hirvaskankaan Koiviston osayleiskaava 2006 Ote yleiskaavasta. Kaavoitettava alue on rajattu punaisella. Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.12.2006) 4-tien ja 69-tien risteykseen on osoitettu eritasoliittymä ja risteysalueen ympäristö on pääosin kaavoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Risteysalueen lähistöllä on Natura-alue ja luonnonsuojelualue (SL-1) sekä liito-oravaalue (luo-1). 4-tien sekä 69-tien molemmin puolin on osoitettu melualue (me). Alue on pohjavesialuetta (pv). Osayleiskaavan muutos on vireillä. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muuttamisesta 25.6.2007 osayleiskaavan alueelle tulleen poikkeamishakemuksen vuoksi. Kaavoituskatsauksen 2011 yhteydessä on uudestaan tiedotettu Hirvaskankaan - Koiviston osayleiskaavan muutoksen vireilletulosta kaavan muuttuneiden tavoitteiden vuoksi. Suunnittelualueena on Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan alue n. 12 km Äänekosken keskustasta etelään. Keskeinen kaavamuutosalue sijaitsee Hirvaskankaan eritasoliittymän tuntumassa. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uuden Hirvaskankaan eritasoliittymän lähialueen ajanmukaisuus nykyisessä osayleiskaavassa. Alueiden soveltuvuus työpaikka- ja / tai asuntoalueiksi tutkitaan tässä yhteydessä. Samalla kaavaan tehdään teknisiä tarkistuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (esim. poikkeamispäätökset, rakennetut paikat, havaitut virheet).
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 13 (27) Uuraisten puolella nelostien länsipuolella on voimassa oleva yleiskaava. Kuvassa yllä on ote yleiskaavojen yhdistelmästä. 3.2.4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 20.3.2006 ja 16.10.2006 hyväksytyt asemakaavat. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit on kaavoitettu pääasiassa liikerakennusten korttelialueiksi (KL-1, KL-2) sekä toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-2, KTY-3). Kantatie 69 on liikennealuetta (LT).
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 14 (27) Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 (27) 3.2.5 Uuraisten puolen asemakaava Kuva: Nelostien länsipuolella Uuraisten kunnan puolella on Hirvaskankaan asemakaava (2012). 3.2.6 Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Äänekosken kaupunginvaltuuston 11.12.2006 hyväksymä rakennusjärjestys. 3.2.7 Pohjakartta Kartta-aineistona käytetään 1:2000 karttaa. Oleva pohjakartta on tarkistettu vuonna 2010. Pohjakarttaa täydennetään prosessin aikana ja se hyväksytään kaavan hyväksymisen yhteydessä. 3.2.8 Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Aiemmin tehtyjä on lueteltu edellä kohdassa 1.5. Hirvaskankaan ideasuunnitelma ja kaavarunko Ideasuunnitelmaa ja kaavarunkoa on laadittu yhteistyössä Uuraisten kunnan kanssa, hanke on käynnistetty keväällä 2012. Työn on tarkoitus olla pohjana käynnissä oleville ja tuleville kaavahankkeille, kunnallistekniselle suunnittelulle ja alueen muulle kehittämiselle. Tavoitteena on muodostaa Hirvaskankaasta vetovoimainen yritystoiminnan, palvelujen ja asumisen alue, jossa toimintoja voidaan kehittää joustavasti ja hyvässä yhteistyössä yli kuntarajojen. Aineisto on ollut nähtävillä 25.2. 8.3.2013.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 16 (27) Idea- ja kaavarunkosuunnitelman karttaliite; Hirvaskankaan koillisen sektorin osalta tavoitteet ovat asemakaavan mukaiset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Oleellinen tekijä kaavoituksen käynnistämiselle on ollut kaupungin alueella tekemä maanhankinta. Valtatie 4:n nykyisenä rinnakkaisväylänä toimivan Rannankyläntien mitoitus, kantavuus ja erityisesti liittymät ovat riittämättömät tulevaan tarpeeseen nähden. Tie on nykyiseltä hallinnolliselta luokitukseltaan vain tontille ajon salliva kevyen liikenteen väylä. Uuden rinnakkaistien suunnittelu on varautumista tulevaan. Asemakaavan suunnittelun tarve on syntynyt valtatien rinnakkaisväylän suunnittelun etenemisestä sekä paikallisten ja tulevien yritysten liiketoiminnan tarpeista. Asemakaavan muutokset ja laajennuksen tarpeeseen on vaikuttanut myös Kantatie 69:n varteen suunnitellun kevyen liikenteen väylän suunnittelun eteneminen ja kantatien liittymien muutostarpeet. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös Hirvaskankaan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireille tulosta tehtiin Äänekosken kaupunginhallituksessa 7.12.2009 hyväksyttäessä vuoden 2009 kaavoituskatsaus. Kaavoituskatsaus 2010 yhteydessä kaupunginhallituksessa 22.11.2010 kaava-alue rajattiin koilliseen sektoriin ja kaavan nimeksi täsmennettiin Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 17 (27) 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat mm.: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokralaiset, asukkaat ja yritykset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo Ääneseudun Energia Oy Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. 4.3.2 Vireilletulo Vireille tulosta kuulutettiin kaavoituskatsaus 2009:stä tiedottamisen yhteydessä 29.12.2009. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 65 ja MRA 27 ). Kaavan vireille tulosta ja nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) sekä kaupungin ilmoituslehdissä. Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 29 pidettiin 16.9.2010. 15.11.2011 on järjestetty ELY:n kanssa työneuvottelu 29.5.2012 on järjestetty ELY:n kanssa työneuvottelu 27.5.2013 on järjestetty ELY:n kanssa työneuvottelu Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Suomen liitolta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta sekä Ääneseudun Energia Oy:ltä. 4.3.5 Erilliskuuleminen nähtävillä olon jälkeen Kaavaehdotusta on muutettu sen jälkeen, kun se on ollut julkisesti ehdotuksena nähtävillä. Muutokset tai osa niistä on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :ssä tarkoitettuja olennaisia muutoksia. Kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, koska muutokset koskevat vain yksityistä etua. Niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan MRA 32 :n mukaisesti erikseen 5.6. 14.6.2013.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 18 (27) 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunki pyrkii alueen yritystoiminnan tukemiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen luonto- ja maisema-arvot huomioiden. Kaupungin hankkima maa-alue pyritään liittämään osaksi Hirvaskankaan koillisen sektorin liiketoimintojen palvelualuetta. Vuonna 2006 laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti aluetta pyritään kehittämään merkittäväksi ohikulkevaa liikennettä palvelevaksi keskukseksi. Hirvaskankaan aluetta kehitetään yhdessä Koiviston alueen kanssa. Alue kehittyy pitkälti Hirvaskankaan liikennepalvelujen turvin, mutta alueelle on tarkoitus saada muitakin yksityisen sektorin kaupallisia palveluja. Hirvaskankaan lähituntumaan rakentuu uutta asutusta hyvien liikenneyhteyksien ja työpaikkojen ansiosta. Hirvaskangas ja läheinen Koiviston kylä tulevat tarjoamaan erityyppisiä asumisen alueita ja julkisista palveluista ainakin koulun, päivähoidon ja esiopetuksen palveluja 3. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Hirvaskankaan - Koivistonkylän alueella olisi noin 2 100 asukasta ja noin 750 työpaikkaa vuonna 2020. Hirvaskankaan - Koiviston osayleiskaavan mukaan asuminen sijoittuu pääosin Koivistonkylän alueelle ja työpaikka-alueet valtatien 4 varteen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Muut lähtökohta-aineiston tavoitteet (maakunta- ja yleiskaava) on esitetty edellä kohdassa Suunnittelutilanne. Uuraisten kunta on laatinut asemakaavan Hirvaskankaan alueelle, valtatien 4 länsipuolelle. Alueelle on osoitettu asuntoalueita ja kunnan tavoitteena on kehittää aluetta myös kaupallisten palvelujen alueena. Asemakaavan mukaiset liikerakennusten korttelialueet sijaitsevat Hirvaskankaan nykyisen kaupan alueen ja valtatien 4, Suonenjoentien ja Uuraistentien risteysalueen pohjoispuolella. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue on näkyvällä paikalla, alueella on luontoarvoja sekä suuri osa aluetta on pohjavesialuetta. Tavoitteena on rakentaa ympäristöön sopeuttaen, turvata alueiden luontoarvot ja suojella pohjavettä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavan laadinnan lähtöaineistona ovat olleet toimijoiden toiminnalliset maankäyttösuunnitelmat ja tavoitteet. Kaavaa laadittaessa on tavoitteet pyritty sovittamaan yhteen tasapuolisesti, liikenteellisesti ja maiseman kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi. 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksesta antoivat palautetta ELY, Keski-Suomen Liitto, Tekninen lautakunta, Ympäristölautakunta, Hirvaskankaan Liikekeskus Oy ja Keskimaa OSK / Keskimaan Liikepaikat Oy. Asemakaavaa kehitettiin palaute huomioiden. 3 Äänekosken kaupunki, Rakenneyleiskaava 2016, palvelurakenneanalyysi, raportti 29.5.2007
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 19 (27) Ehdotusvaiheen kuuleminen Asemakaavaehdotuksesta antoivat lausunnon / jättivät muistutuksen: ELY Keski-Suomen Liitto Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kari Tourunen Hirvaskankaan Liikekeskus Oy Hirvaskankaan Kauppakeskus Oy Ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin on laadittu erilliset kaavoittajan vastineet. Erilliskuuleminen Kaavaehdotusta muutettiin vielä sen jälkeen, kun se oli julkisesti ehdotuksena nähtävillä. Muutokset tai osa niistä on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :ssä tarkoitettuja olennaisia muutoksia. Kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, koska muutokset koskevat vain yksityistä etua. Niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan MRA 32 :n mukaisesti erikseen. Nähtävillä olon jälkeen kaavaan tehtiin ehdotusvaiheen vastineiden mukaiset muutokset. Kaavaselostus, oas ja havainnollistava materiaali päivitettiin. Muutoksilla ei ollut vaikutusta mitoitukseen.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 20 (27) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleistä Suunnitelma laajentaa Hirvaskankaan asemakaavaa koilliseen. Alueelle sijoittuu pääasiassa liikennepalveluja ja liikerakentamista (75 %). Palveluiden pääasiallisena kohderyhmänä ovat nelostien ohikulkeva liikenne ja lähiympäristön loma-asukkaat. Kaupallisia vaikutuksia on arvioitu erillisellä selvityksellä (kaavaselostuksen liitteenä 3). Katua ja liikennealuetta suunnittelualueesta on 15 % ja loput erityisalueita (9 %) sekä maa- ja metsätalousaluetta jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Asemakaava mahdollistaa nelostien rinnakkaisväylän siirtämisen itään, paremmin kokonaisuutta palvelevalle paikalle. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 19 350 kem². Koko suunnittelualueen aluetehokkuus e=0,17.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 21 (27) 5.2 Liikennepalveluiden korttelit KLH Liikennepalveluiden (KLH-1) korttelialueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 16 000 kem². Tontit ovat suuria ja niillä on isot varaukset kevyen ja raskaan liikenteen pysäköintiä varten. Tonttitehokkuus KLH kortteleissa on 0,15. MRL:n muutos koskien vähittäiskaupan erityistä sijainnin ohjausta tuli voimaan 15.4.2011. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan 16.4.2015 alkaen. Asemakaavan halutaan sallivan alueella yli 2000 kem²:n tilaa vaativan kaupan yksiköt. Koska keskeisessä roolissa on nimenomaan liikennepalvelutoiminta (liikenneasema, huoltoasema), on merkintään lisätty loppuun kirjain H. Korttelin 1500 tontilla 1 on varauduttu laajennusmahdollisuuteen olevan rakennuksen yhteyteen esim. majoitustiloja varten. Toinen rakentamismahdollisuus on tontin pohjoispuolisella alueen osalla, jonne saa sijoittaa myös polttoaineen jakelupisteen. Tonttien 2 ja 3 rakennusalat on merkitty siten, että rakennusten luoteissivut rakentuvat linjaan ja tonttien (huolto-) sisäpihat jäävät selkeästi katseilta peittoon. 5.3 Rajautuminen idässä, poikkeaminen yleiskaavasta Asemakaavaehdotus poikkeaa osin voimassa olevasta osayleiskaavasta. Asemakaava on kuitenkin laadittu yleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti. Yleiskaavan rinnakkaistien linjaus on tarkentunut asemakaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaavassa liike- ja asuinalueiden väliin varatun vihervyöhykkeen korvaamiseen on asemakaavassa keskitytty erityisesti. Olevia asuinrakennuksia suunnittelualueen koillispuolella suojataan meluvallilla (EV- 2). Lisäksi korttelin 1501 tontin 2 asuinalueen puoleiselle sivustalle on osoitettu istutusvyöhykkeen lisäksi merkintä t 2,5 m Rakennusala, jolle tulee rakentaa katos, talousrakennus tai aita. Niiden tulee yhdessä muodostaa yhtenäinen vähintään 2,5 metrin korkuinen korttelin itäpuolisia alueita suojaava melueste. 5.4 Erityisalueet Kaavassa on kaksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET). Eteläisemmällä alueella on oleva lämpökeskus. Alueelle on annettu rakennusoikeutta (e=0,15) siten, että keskuksen kapasiteettia voidaan tarvittaessa lisätä. Asemakaavamääräyksellä määrätään alueen rakennukset liitettäväksi kaukolämpöverkkoon (MRL 57a ) 4. 4 57 a (30.12.2008/1129) Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuus Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun taikka asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta. Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Määräystä ei kuitenkaan sovelleta: (jatkuu seur. sivun alaosassa)
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 22 (27) Pohjoisemmalla ET alueella on olemassa oleva sadevesien tasausallas. Altaan koon kasvamiseen on asemakaavassa varauduttu. 5.5 Liikennealueet Mitoitusnopeuksina on käytetty Suonenjoentiellä (69) 60 km/h, Rannankyläntiellä 50 km/h ja Purunkorven- sekä Puruntiellä 40 km/h. Rannankyläntiehen liittyvät kadut oletetaan varustettaviksi kärkikolmioin. Näkemäaluemerkinnällä nä on määritelty alueet, joilla pitää huolehtia liikenneturvallisuuden edellyttämän riittävän näkymän säilymisestä. Näkemäalueilla kadun puoleisille reunoilla tulee silti maisemoinniksi istuttaa matalaa pensasta. Asemakaavan merkityt liittymäkieltoalueet perustuvat laadittuihin yleissuunnitelmiin alueen liikennejärjestelyistä. Niihin pohjautuen asemakaavan on merkitty myös yksisuuntaisen liittymän merkki: Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää lukuun ottamatta likimääräistä nuolen osoittamaa kohtaa. Tällaisessa kohdassa tulee liikenteen tapahtua nuolen osoittamassa suunnassa. 5.6 Mainospylonit Alueelle sijoittuu kolme mainostornia, joiden sijainnit ja suurimmat sallitut korkeudet on merkitty asemakaavaan. Koska lähin lentokenttä (Tikkakoski) sijaitsee alle 45 km:n päässä, tulee ilmailulain mukaisesti pyytää ilmailuhallinnolta lausunto yli 30 m korkeasta lentoesteestä 5. 1) rakennukseen, jonka laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä; 2) rakennukseen, jonka pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä; 3) olemassa olevan rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön taikka laajennukseen; tai 4) olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvään talousrakennukseen. 5 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi / Heikki Silpola 24.4.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 23 (27) 5.7 Mitoitus kts. erillinen seurantalomake 5.8 Polttoaineen jakeluasemat Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi pohjavesialuetta. Polttoaineiden jakeluasemat edellytetään yleensä sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle. Voimassa olevan asemakaavan korttelissa 1500 sijaitsee jakeluasema pohjavesialueella. Jakeluasemalle on myönnetty lupa vuonna 2007. Jakeluasema siirretään tontilla uuteen, toiminnallisesti parempaan paikkaan. Samalla jakeluasema siirtyy muodostumisalueella lähemmäs reunavyöhykettä. Vanhan paikan maaperän puhtaus siirron jälkeen tarkistetaan ja tarvittaessa puhdistetaan. Säilytettävän polttoaineen määrä ei lisäänny. Yleensä säiliöiden alapinnan ja pohjaveden pinnan väliin rakennetaan tiivis maakerros, joka vahinkotilanteessa estää haitallisen aineen pääsyn pohjaveteen. Jakeluaseman sijoituspaikalla ei saa olla vettä johtavia kerroksia. Kuva: Hirvaskankaan pohjavesialue ja jakeluasemien sijoittuminen. Uloin (sininen) viiva on pohjavesialueen raja, sisempi (vihreä) viiva on muodostumisalueen raja. Väliin jää ns. reunavyöhyke. Punaiset nuolet kuvaavat pohjaveden purkautumissuuntaa. Kuvan suunnittelualueen rajauksessa on mukana myös Rannankyläntien asemakaavan suunnittelualue pohjoisessa. Kortteliin 1501 oli osoitettu kaavaehdotuksessa uusi polttoaineen jakeluasema pohjavesialueelle (yllä olevassa kuvassa oikeanpuolimmaisin piste). Sijoittamisen ehdoista oli neuvoteltu ELY-keskuksessa. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti polttoaineen jakeluasema voidaan sijoittaa pohjavesialueen rajan ja pohjaveden muodostumisalueen rajan väliselle vyöhykkeelle (ns. reunavyöhyke) tietyin edellytyksin. Sijoituspaikka on aivan pohjavesialueen reunalla ja pohjavesialue on vettä ympäristöönsä purkava. Jakeluaseman toteuttaminen edellyttää ympäristöluvan.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 24 (27) Esitetyllä paikalla polttoainehuolto ja siihen liittyvät palvelut voidaan hoitaa toimivasti, turvallisesti ja palvelutuottajien kannalta tasapuolisesti. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen polttoaineen jakelualuetta on vielä siirretty ja laajennettu siten, että se on pääosin pohjavesialueen ulkopuolella. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Vasemmalla ehdotuksena nähtävillä ollut kaava, oikealla nähtävillä olon jälkeen tehty muutos, josta kuullaan osallisia MRA 32 mukaisesti. Polttoaineen jakelualue on korostettu punaisella ja pohjavesialueen raja sinisellä. Polttoaineen jakeluaseman tai moottoriajoneuvojen huoltoaseman sijoittamista liike- ja toimistorakennusten tai liikerakennusten korttelialueelle ei pääsääntöisesti pidetä mahdollisena ilman siihen oikeuttavaa erityistä kaavamääräystä. Korttelialueella 1500 sallitaan polttoaineiden jakelu erikseen osoitetuilla pj-alueilla. 6.1.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Väestö Hirvaskankaan alue sijaitsee kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä Hirvaskankaan alueesta asui vuonna 2009 noin 800 asukasta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 25 (27) Kuva: Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä Hirvaskankaan kaupan alueesta. Hirvaskankaan kehittämissuunnitelmassa 2006 on asetettu tavoitteeksi, että Hirvaskankaan-Koivistonkylän alueella olisi noin 2 100 asukasta vuonna 2020. Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan mukaan asuminen sijoittuu pääosin Koivistonkylän alueelle ja työpaikka-alueet valtatien 4 varteen (Äänekosken kaupunki 2006). Suunnittelualueella ei ole asumiseen tarkoitettuja alueita. Asutusta on sen lähialueilla etelä- ja itäpuolella sekä erityisesti nelostien länsipuolella (Uuraisten kunta). Kaava ei lisää asukkaiden määrää alueella. Palvelut ja työpaikat Alueella toimii kauppakeskus Spektri, jonka tiloissa on erikoisliikkeitä. Viereisillä tonteilla toimivat Erical-keittiökalusteyritys sekä ABC liikennemyymälä josta löytyy myös päivittäistavarakauppa ja apteekki. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä Hirvaskankaan alueesta oli vuonna 2007 noin 200 työpaikkaa. Hirvaskankaan kehittämissuunnitelmassa 2006 on asetettu tavoitteeksi, että Hirvaskankaan - Koivistonkylän alueella olisi noin 750 työpaikkaa vuonna 2020. Alueelle sijoittuvat kaupalliset palvelut palvelevat pääosin ohikulkuliikennettä ja niiden toiminta perustuu ohikulkuliikenteen ostovoimaan. Alueelle ei sijoitu merkittävässä määrin päivittäistavarakauppaa eikä ns. keskustahakuista erikoiskauppaa. Alueen uudet kaupan yksiköt ovat pääosin pal-
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 26 (27) jon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Alueelle sijoittuvat kaupalliset palvelut eivät kilpaile Äänekosken tai Uuraisten keskustapalveluiden kanssa. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella mahdollistetaan uusien liikerakennuksien sijoittaminen alueelle, mikä luo mahdollisuuksia uusille työpaikoille. Vapaa-ajan asukkaiden ja Hirvaskankaan ohi kulkevan liikenteen ostovoima ja sen vaikutus liiketilan lisätarpeeseen Keski-Suomen liitolle 2012 tehdyssä kaupan selvityksessä on selvitetty Äänekosken seudun kuntien ja Uuraisten kunnan vakituisten asukkaiden ostovoimaan perustuvaa liiketilan lisätarvetta. Hirvaskankaan asemakaavaa varten on selvitetty erikseen myös vapaa-ajan asukkaiden ja Hirvaskankaan ohi kulkevan liikenteen ostovoimaa sekä sen vaikutusta liiketilan lisätarpeeseen (Strafica Oy, 3.7.2012, liite 3). Päivittäistavarakaupassa vapaa-ajan asukkaat lisäävät vakituisten asukkaiden ostovoiman kasvua noin 18 %. Erikoiskaupassa vapaa-ajan asukkaiden tuoma ostovoiman lisäkasvu on noin 14 %. Ohikulkevan liikenteen ostovoimaa ei voida jakaa päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan kesken. Hirvaskankaan alue sijoittuu Äänekosken ja Uuraisten rajalle, joten myös Uuraisten ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitys vaikuttaa alueen kehitysmahdollisuuksiin. Liiketilan kokonaislisätarve, vakituisten asukkaiden lisäksi lomalaiset ja ohikulkeva liikenne huomioiden, on Äänekosken seudun kuntien ja Uuraisten kunnan alueella noin 36 000 kem². Asemakaavaehdotuksessa alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 19 350 kem². Kaikki rakennusoikeus ei kuitenkaan toteutune vähittäiskaupan liiketiloiksi vaan suuri osa kerrosalasta on myös tuotantotiloja (KLT-1), huolto- ja korjaamotiloja sekä tavaraterminaaleja (KL-5). Hirvaskangas on luonteva asiointipaikka nelostietä pitkin kulkeville ja hyvin saavutettavissa myös muualta kantatietä 69 ja Uuraistentietä pitkin. Vakituisilla asukkailla, vapaa-ajan asukkailla ja liikenneasiakkailla on toisistaan poikkeavia asiointitarpeita. Kannattavan liiketoiminnan ja kaupallisen houkut-
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 27 (27) televuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Hirvaskankaalla tarvitaan monipuolisia kaupan palveluja. Erinomaisen liikenteellisen sijaintinsa vuoksi Hirvaskangas soveltuu erityisesti liikennepalvelujen sekä paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. Päivittäistavarakauppaa ja ns. keskustahakuista erikoiskauppaa tulisi selvityksen mukaan Hirvaskankaalle sijoittaa harkiten. Päivittäistavarakaupan myymälätilat on asemakaavaehdotuksessa rajattu enintään 500 kem²:iin KLT-1, KLH-1 ja KL-4 korttelialueilla sekä KL-5 korttelialueilla päivittäistavarakauppaa ei sallita. Sosiaalinen ympäristö / asumisen olosuhteet Alueelle ei sijoitu asumista. Liikennepalveluasemat ovat sosiaalisia kohtaamispaikkoja sekä paikallisille että ohikulkijoille. Yhdyskuntatalous Alue on pääosin jo rakentunut ja siellä on yhdyskuntatekninen verkosto olemassa. Uudet alueet tukeutuvat olemassa olevaan verkostoon. Uutta rinnakkaisväylää rakennetaan suunnittelualueelle 500 metrin ja uusia katuja 300 metrin verran. Kadun metrihinta on karkeasti 1000 /m eli kunnallistekniikan rakentamiskustannus uusien liikenneväylien osalta on n. 800 000 euroa. Kunnan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää. Lisäksi edellytyksenä on, ettei kunnalle aiheudu kadun rakentamisesta kohtuuttomia kustannuksia verrattuna kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen (MRL 86 1 mom.). Energiatalous Alue sijaitsee valtatien varrella jossa ohikulku- sekä paikallisliikennettä on paljon. Energiatalouden kannalta on tehokasta tiivistää olemassa olevaa aluetta ja keskittää palveluja. Alueella on oleva lämpökeskus jonka kapasiteetin lisäämiseen tarvittaessa on kaavallisesti varauduttu myöntämällä lämpökeskukselle lisää rakennusoikeutta. 6.1.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueen rakennuskanta koostuu myymälärakennuksista, pienteollisuusrakennuksesta ja polttolaitoksesta. Alueen rakennuskanta on pääosin uutta eikä huomioitavia rakennustaiteellisia tai historiallisia piirteitä ole. Alueella ei ole juuri huomioitavia kulttuuriympäristön piirteitä. Alueen koilliskärki sivuaa Koivistonkylän kulttuurimaisema - aluetta. Kiinteitä muinaismuistoja ei ole. Rakennettu ympäristö Alueen rakennusmassa yli kolminkertaistuu kaavan toteutumisen myötä. Uusi rakennuskanta tulee vastaamaan luonteeltaan olevaa rakennuskantaa, eikä alueen luonne muutu merkittävästi volyymin kasvusta huolimatta. 6.1.3 Liikenteelliset vaikutukset Uusilla liikenneratkaisuilla (uusi rinnakkaistielinjaus, kiertoliittymä ja kadut) pyritään liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseen. Liikenteen toimivuutta on tarkasteltu erikseen (selostuksen liite). Vaikka liikenne asemakaava-alueella ja kantatiellä 69 kasvaa merkittävästi, liittymät toimivat ja liikenneturvallisuus ei nykyisestään heikkene, jos liittymät saadaan rakennettua turvallisesti toimiviksi ja pääsuunnalta selvästi havaittaviksi.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 28 (27) 6.1.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaava-alue on alavaa maastoa, joka laskee valtatien 4 ja Suonenjoentien suunnasta kohti Niinivettä. Alueen koillisosassa maasto on muuta aluetta hieman korkeammalla. Alue on suurelta osin rakennettua aluetta ja metsäalue on hyvin vähäistä. Koillisosan rakentamaton alue on metsää ja niittyä. Koillisosan metsiköstä kaatuu osa rakentamisen myötä. Kaavan myötä aukea maisema muuttuu rakennetummaksi. Luonnonoloihin kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Pohjavedet Alueen lounaisosa on pohjavesialuetta. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Kaava-alueen luoteisnurkassa on liito-oravan elinpiiri, joka sijoittuu kaavassa MY-1 alueelle ja joka on suojeltu s-1 aluerajauksella. Kaavalla ei ole vaikutusta liito-oravan elinoloihin. Suunnittelualueen pohjoispuolella Rannankyläntien asemakaavan suunnittelualueella on myös liito-oravan elinpiiri ja Kylmäpuro, jotka valtatien 4 uusi rinnakkaisväyläsuunnitelma ylittää. Vaikutukset Kylmäpuron luontoarvoihin on arvioitu Rannankyläntien asemakaavan yhteydessä. Maa- ja kallioperä Kaava-alueen maaperä muuttuu rakentamisen myötä pintakerroksiltaan. Merkittäviä maaleikkauksia ei maaston tasaisuuden johdosta todennäköisesti tarvita. Maapohjaa joudutaan mahdollisesti vahvistamaan rakennusten perustusvaiheessa. Alueelle tulee merkittävän suuria asfaltti- ja kattopintoja, jotka tuottavat hulevesiä. Alueella on jo olemassa oleva sadevesien tasausallas ja huleveden keruuputkisto. 6.2 Ympäristön häiriötekijät Liikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu vuonna 2009 (WSP). Selvityksestä on esitetty melutilanne vuonna 2030, meluntorjunnalla ja ilman. Selvityksessä ei ole huomioitu rinnakkaisväylän uutta linjausta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 29 (27) Kuva: Päivämeluennuste v. 2030 ilman meluntorjuntaa. Suunnittelualueelle tuleva maankäyttö ei ole liikennemelulle herkkää. 6.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja - määräykset ovat kokonaisuudessaan selostuksen liitteenä olevan kaavakartan yhteydessä. Kaavamerkintöjen ja määräysten taustaa ja tarkoitusta on kuvailtu tarkemmin edellä kohdassa 5 Asemakaavan kuvaus. 6.4 Nimistö Kadunnimet on esitetty kaavakartalla. Uusia kadunnimiä ovat Puruntie ja Vanha Rannankyläntie.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 30 (27) 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaa havainnollistamaan on laadittu virtuaalimalli, johon voi tutustua osoitteessa http://www.skjkl.fi/aanekoski/hirvaskangas_ak. Raportin kannessa on virtuaalimallin näkymä etelästä. Punaisella merkityt rakennusmassat ovat uusia rakennuksia. Keltaiset ovat mainospyloneita. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Toteuttamisesta vastaavat pääosin alueella olevat ja tulevat kaupalliset toimijat. Tie/katujärjestelyjen suunnittelu ennen kaavan toteuttamista on välttämätöntä, jotta ei syntyisi tilannetta, jossa rinnakkaistieyhteys katkeaa. 7.3 Toteutuksen seuranta Äänekosken kaupungin rakennusvalvonta valvoo toteuttamista rakennuslupamenettelyn kautta. FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylässä 29.5.2013 Hyväksynyt: Laatinut: Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Tuomo Järvinen projektipäällikkö, arkkitehti Pekka Seppänen suunnittelija, Ins. AMK