ENON LUKION OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA I TAUSTATEKIJÄT 1. Perusteet Opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin ja tuntijakoon. Lyhyinä kielinä lukiomme tarjoaa B2- kielenä saksan kielen ja B3- kielenä venäjän kielen. 2. Asema ja toiminta-ajatus Enon alueen ainoana toisen asteen oppilaitoksena lukiomme on erityisasemassa. Sen on kyettävä ottamaan vastaan edellytyksiltään erilaisia oppilaita ja tarjoamaan heille riittävän laaja-alaista yleissivistävää koulutusta. 3. Kasvatuksellinen tehtävä Koko koulutyön tavoitteena on rehellinen, yhteistyökykyinen ja hyväkäytöksinen nuori. Hän arvostaa luontoa ja menneiden sukupolvien työtä sekä hyväksyy erilaisuutta. 4. Opetuksellinen tehtävä Lukiomme tehtävänä on antaa oppilailleen tarpeelliset jatko-opintovalmiudet, edellytykset selviytyä ylioppilastutkinnosta sekä käsitys jatkuvan opiskelun merkityksestä. Oppilaan on ymmärrettävä vastuunsa opintojen etenemisestä sekä tehtävien loppuun suorittamisesta sisukkaasti ongelmia ratkaisemalla. II KOULUNPITO 1. Yleinen koulutyö Koulutyöllä tarkoitetaan kaikkea koulun toimintaa ja kaikkien koulussa työskentelevien työtä. Toisen työn arvostaminen, erilaisuuden hyväksyminen ja hyvät ihmissuhteet muodostavat perustan myönteiselle ilmapiirille, jossa kaikkien on helppo työskennellä. Opiskelun ja opetustyön vastapainoksi on oltava myös muita toimintoja, jotka tuovat vaihtelua ja edistävät eri henkilöryhmien yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Retket, juhlat sekä vierailut ovat tärkeä osa koulutyötä, eivätkä ne saa olla ristiriidassa opetustoiminnan kanssa.
1.1. Oppilaskunta Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa koulutyön suunnitteluun ja toteutukseen. Heille on annettava vastuuta erilaisten tapahtumien ja toimintojen valmistelussa ja toteutuksessa. Yhteiset tilaisuudet ovat osa koulun toimintaa, ja niissä oppilailla on oltava keskeinen rooli. 1.2. Opettajat ja muu henkilökunta Tehtävämme on tukea oppilaita ohjaamalla ja opastamalla heitä ongelmatilanteissa. 1.3. Koti ja vanhemmat Koulumme on aktiivisesti huolehdittava kiinteiden ja säännöllisten yhteyksien luomisesta koteihin. Vuorovaikutus on saatava syntymään heti lukion alettua. Tärkeää on varmistaa molemminpuolisen informaation kulku. Koulu järjestää vanhempainiltoja ja toimittaa koteihin tiedotteita. Milloin oppilas alkaa irtaantua kodistaan jo lukion aikana, on luotava jokin korvaava ja toimiva yhteydenpitojärjestelmä tapauskohtaisesti. 1.4. Yhteistyöverkosto Ulospäin suuntautuminen ja ajan tasalla pysyminen edellyttävät kiinteitä yhteyksiä elinkeinoelämään, oppilaitoksiin, eri yhteisöihin ja yrityksiin. Nykyistä verkostoa on kehitettävä ja uusia yhteyksiä luotava. Koulumme on huolehdittava omista velvoitteistaan, sillä järjestelmä ei toimi yksisuuntaisesti. 1.5. Aihekokonaisuudet ja koulukohtainen painotus Valtakunnallisten aihekokonaisuuksien lisäksi koulukohtaisena painotuksena on metsäopetus, joka koostuu kolmesta metsäkurssista sekä määräajoin toteuttavasta kv. projektista saksalaisen Uetersenin lukion kanssa. 1.6. Työelämään tutustuminen Työelämään tutustuttamistoiminnalla pyritään luomaan oppilaille kuva nykyajan työelämästä, ammateista ja työn vaatimuksista. Toimenpiteitä varten laaditaan oma suunnitelmansa lukuvuosittain. Toiminnan tulee tukea oppilaiden uranvalintasuunnitelmia. Koulu pyrkii kaikin tavoin auttamaan oppilaitaan harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen hankkimisessa.
1.7. Kansainvälisyyskasvatus Metsäteemaan liittyen järjestetään kolmen vuoden välein kansainvälinen metsäkurssi saksalaisen Ludwig- Meyn Schulen kanssa. Kurssi sisältää opiskelijaryhmien vastavuoroiset noin viikon kestävät vierailut ja kirjallisia töitä. Metsäteeman lisäksi kurssin tavoitteena on tutustua vieraaseen kieleen ja kulttuuriin. Lukio on mukana kansainvälisessä ENO-verkkokoulussa. Kestävän kehityksen verkkokoulussa opiskelijat ympäri maailman opiskelevat verkon välityksellä, ja säännöllisesti järjestettävien konferenssien avulla kestävän kehityksen teemoista. Järjestetään kieli- ja kulttuurimatkoja naapurimaihin, lähinnä Venäjälle ja Ruotsiin vähintään kerran kolmessa vuodessa. Ollaan läheisessä yhteistyössä Pohjola- Norden järjestön kanssa. 2. Opetus ja opiskelu Opetustyön käytännön järjestelyn pohjana ovat käytettävissä oleva tuntikehys, oppilastilanne ja ainevalinnat. Kun oppilas valitsee lukion opinto-ohjelmaa, on hänen otettava huomioon omat yleiset edellytyksensä, valintojen vaikutukset jatko-opintokelpoisuuteen sekä omat tavoitteensa. Tämä kaikki ja uudistuva YO- tutkinto korostavat oppilaanohjauksen ja peruskoulujen oppilaille annettavan informaation merkitystä. 2.1. Valinnaisuus antaa mahdollisuuksia koulun omaleimaisuudelle. Monipuolisella soveltavien kurssien tarjonnalla voimme tehdä koulustamme entistä kiinnostavamman vaihtoehdon. 2.2 Itsenäisen opiskelun periaatteet Opiskelijoille suositellaan ensisijaisesti lähiopetukseen osallistumista. Perustellusta syystä opiskelija voi opiskella kursseja itsenäisesti aineenopettajan luvalla. Kurssin suorittamiseen liittyvistä tehtävistä, kurssikokeesta ja aikataulusta on sovittava aineenopettajan kanssa hyvissä ajoin ennen kurssin itsenäistä suorittamista. Itsenäinen opiskelu vastaa työmäärältään vähintään kurssin suorittamista lähiopiskeluna
2.3. Kurssimuotoisuus ja jaksojärjestelmä Opiskelu lukiossamme tapahtuu kurssimuotoisesti, ja lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Jakson minimikurssimäärä on neljä kurssia, mistä voi poiketa vain erityissyystä rehtorin luvalla. Rehtori voi erityissyystä myöntää vapautuksen kokonaisen jakson opiskelusta. Näin vaille suoritusta jäävät kurssit on osin opiskeltava itsenäisesti, tai kun ne ovat seuraavan kerran vuorossa. 3. Ohjaustoiminta Luokattomassa lukiossa on oppilaiden henkilökohtaisella ohjauksella keskeinen tehtävä. 3.1. Opinto-ohjaaja Lukion ohjaustoiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista huolehtii opintoohjaaja. Hänen vastuullaan on uranvalintaan liittyvä ohjaus ja työelämään tutustuttamistoiminta. 3.2. Ryhmäohjaaja Oppilaat sijoitetaan omiin luokkiinsa ja niille nimetään ryhmäohjaajat. Neljännen vuoden opiskelijat muodostavat oman ohjausryhmänsä. Ohjaajien tehtävänä on seurata aktiivisesti opiskelujen edistymistä ja kurssien kertymistä sekä opastaa ongelmakohdissa. 3.3. Opettajat Jokainen opettaja on oppilaan ohjaaja oman aineensa ja kurssinsa opiskeluun liittyvissä asioissa. 4. Tukitoimet 4.1. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa silloin, kun peruskoulun 9. luokan oppilaat ovat hakeutumassa lukio-opintoihin. Huoltajille annetaan tietoa siitä, mitä siirtymävaihe merkitsee nuorelle ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia lukio-opinnot tarjoavat. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö järjestetään niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta.
Yhteydenpidosta koteihin vastaavat pääasiassa ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja. Opiskelijoiden opintojen etenemisestä tiedotetaan huoltajille toimittamalla opiskelijan jaksotodistus jokaisen jakson jälkeen koteihin nähtäväksi. Tarvittaessa voidaan järjestää huoltajien kanssa neuvottelu opiskelijan asioista. Opiskelijoiden huoltajille järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa vanhempainilta, jossa on mahdollisuus saada informaatiota ja keskustella opettajien ja rehtorin kanssa opintojen edistymiseen sekä kasvatus- ja opetuskysymyksiin liittyvistä asioista. Tilanteissa, joissa opiskelija jostakin syystä tarvitsee erityistä tukea, yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään tavallista tiiviimmin. Nämä tilanteet vaativat usein kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön lisäksi työskentelyä yhdessä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa. Avoimet ja toimivat yhteydet kodin ja koulun välillä auttavat yhteistyön suuntaamista nuoren parhaaksi siten, että tarvittaessa häntä voidaan tukea ja ohjata parhaalla mahdollisella tavalla. 4.3. Opiskelijahuolto Opiskelijahuoltoa koordinoidaan ja kehitetään opiskelijahuoltoryhmässä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja ja terveydenhoitaja sekä tarvittaessa ryhmänohjaaja tai aineenopettaja. Oppilaitoksen kriisisuunnitelmassa määritellään tarkemmin menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Koulun toiminnassa pyritään edistämään hyvää työskentelyilmapiiriä. Hyvää ilmapiiriä edistetään muun muassa sopimalla yhteisistä toimintaperiaatteista sekä edistämällä tiedonkulkua työyhteisön jäsenten välillä. Korostettavia arvoja ovat suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen, avoimuus ja yksilöllisyys. Kouluyhteisön jäseniä kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin järjestämällä esimerkiksi yhteisiä liikuntatapahtumia ja teemapäiviä. Koulu pyrkii ehkäisemään opiskelijoiden syrjäytymiskehitystä. Koulusta syrjäytymisen oireita voivat olla käyttäytymisongelmat/ osallistumattomuus epämääräiset poissaolot yksinäisyys/ eristäytyneisyys/ sosiaalinen viiteryhmä muualla päihteet/ rikollisuuteen viittaavat teot muutokset koulumenestyksessä. Jatkuvalla seurannalla yritetään löytää ja katkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kielteinen kehityskulku. Seurannasta vastaavat kaikki työyhteisön jäsenet. Hyvinvointia ylläpidetään muun muassa teemapäivien, -viikkojen, oppituntien, tietoiskujen, tempauksien, tutortoiminnan ja oppilaskuntatoiminnan kautta. Hyvinvointia edistetään yhteistyössä kotien, alueen muiden oppilaitosten, seurakunnan, poliisin, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä päihdepysäkin kanssa. Opetussuunnitelmaa täydennetään myöhemmin vielä eri hallintokuntien yhteistyönä. Yhteistyössä määritellään muun muassa paikalliset tukiverkostot.
4.4. Erityinen tuki Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita pyritään tukemaan heti opintojen alusta alkaen. Erityistä tuke tarvitsevien opiskelijoiden taustatietojen siirtämistä tehostetaan peruskoulusta lukioon siirryttäessä. Tietoa saadaan mm. peruskoulun päättövaiheessa täytettävien tiedonsiirtolomakkeiden avulla sekä perusasteen ja toisen asteen oppilaitosten oppilashuoltohenkilöstön yhteisessä nivelpalaverissa. Lisäksi kaikki lukiossamme aloittavat opiskelijat tekevät lukemisen ja kirjoittamisen itsearviointikyselyn sekä opiskelijan opintohistoriaa ja elämäntilannetta kartoittavan ohjauskyselyn. Kaikki opettajat vastaavat opiskelijoiden opintojen ja tuen tarpeen seurannasta lukio-opintojen aikana. Ryhmänohjaajat seuraavat oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja puuttuvat havaitsemiinsa ongelmiin mahdollisimman pikaisesti. Jokaisen jakson jälkeen pidettävässä ryhmänohjaajien palaverissa käsitellään tukea tarvitsevien opiskelijoiden asioita. Vähintään kerran jaksossa kokoontuvassa opiskelijahuoltoryhmässä rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja arvioivat opiskelijoiden tuen tarvetta ja sopivat tarvittavista toimenpiteistä. Tilapäisesti opinnoissa tukea tarvitseville annetaan tukiopetusta. Opiskelijat, joilla on vaikeuksia opiskelussaan ohjataan opinto-ohjaajalle ja koulussamme kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävään lukiseulatestaukseen. Opiskelijat, joilla todetaan lukivaikeuksia, ohjataan edelleen erityisopettajalle tarkempaan lukitestaukseen. Lukihäiriödiagnoosin saaville opiskelijoille erityisopettaja laatii lukilausunnon, jota tarvitaan mm. yo-tutkintoa varten. Erityisopettaja antaa opiskelijalle myös neuvoja opiskelutekniikasta ja antaa ohjeita opettajille opiskelijan tarvitsemista tukitoimista. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa tarvittaessa pidentämään opinto-ohjelmansa 3,5 4-vuotiseksi. Psyykkisistä ongelmista kärsivät opiskelijat ohjataan terveydenhoitajalle ja lisäksi tarvittaessa koululääkärin vastaanotolle. Koululääkäri lähettää opiskelijan tarvittaessa erityissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Vuoden 2009 alusta lukioiden opiskelijahuoltoon on tulossa myös koulupsykologin palveluja. Opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvissä sosiaalisissa ja/tai taloudellisissa ongelmissa opiskelija ohjataan kaupungin sosiaalitoimen ja kansaneläkelaitoksen palvelujen piiriin. 5. Arviointi Koulumme opetussuunnitelma muotoutuu koulutyön mukana. Tavoitteiden saavuttamisen, toimintojen onnistumisen ja tuloksellisuuden kriittinen tarkastelu luo edellytykset tarkoituksenmukaiselle uudistumiselle. Arvioinnin kohteena ovat kaikki koulumme toiminnot sekä vuosittain sovittavat kohteet.
Opiskelijoilta pyydetään säännöllisesti kirjallista palautetta jaksoittain. Palaute käsitellään ja siihen reagoidaan. Yhdessä tehty suunnittelu ja arviointi edistävät koulumme mahdollisuuksia toimia hyvänä työympäristönä. Oppilaskunnan hallitus vastaa opiskelijoiden osuudesta koulun toimintojen arvioinnissa.