SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Samankaltaiset tiedostot
SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Suoseuran esitelmätilaisuus

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄ 2/2012 Projektipäällikkö Ismo Karhu Soiden käytön suunnittelu ja aineistot - Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

Suostrategian toteutus, kommentteja

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely. Etelä-Pohjanmaan liitto 2016

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

Metsäpolitikkafoorumi

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Soidensuojelu miten eteenpäin?

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Soista voimaa vai soidinmenoja?

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

2, MH

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Soiden monikäyttö ja Zonation

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Soidensuojeluohjelman valmistelu sekä luonnonarvot YSL:n uudistuksessa. Hallitusneuvos Satu Sundberg Suoseuran kevätseminaari 13.3.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Suunnitelma soidensuojelun täydennysohjelman laatimisesta ja sen ympäristöarvioinnista

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

VASTUULLISELLA SOIDEN KÄYTÖLLÄ TUNNETUKSI KOSTEIKKOMAAKUNNAKSI. Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hankkeen yhteenveto

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio:

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013

Soiden käytön maakunnallinen suunnittelu edellyttää yhteensovitusta 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL): edistetään luonnon virkistyskäyttöä ; edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ; edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista Otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. ; ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ; otettava huomioon suoluonnon monimuotoisuuden sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. VN:n periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta tähtää yhteensovittamiseen laajasta, ekosysteemipalvelujen näkökulmasta - maakuntakaavoitukselle merkittävä vastuu

Soiden käytön maakunnallinen suunnittelu edellyttää yhteensovitusta 2 Asukkaiden mielipiteet soiden suojelusta ja talouskäytöstä jakautuvat P-P:lla: Suurin osa kannattaa muuttavan käytön ja suojelun yhteensovittamista Joukossa myös jyrkkiä asenteita (molemmissa päissä) Seuraavassa 2 kuvaa kahden erilaisen kyselyn suuntaa antavista tuloksista (Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hankkeen Metlan osatyöstä)

Turvetuotanto loppuu hiljalleen Nettikysely, n = 724 Postikysely 1, n = 192 350 45 300 250 200 40 35 30 25 150 20 100 50 15 10 5 0 1 2 3 4 5 (blank) 0-2 -1 0 1 2 (blank) 1 = täysin eri mieltä 2 = eri mieltä 3 = ei samaa eikä eri mieltä 4 = samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä Molempien kyselyjen asteikko 1-5

Suojelun määrää lisätään runsaasti Nettikysely, n = 724 Postikysely 1, n = 192 400 50 350 300 250 200 45 40 35 30 25 150 100 50 0 1 2 3 4 5 (blank) 20 15 10 5 0-2 -1 0 1 2 (blank) 1 = täysin eri mieltä 2 = eri mieltä 3 = ei samaa eikä eri mieltä 4 = samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä Molempien kyselyjen asteikko 1-5

Asenneilmapiirin tekijät P-P:n selvitysten valossa - Suoluonnon voimakas muutos tiedostetaan, erityisesti seuduilla joissa ollut paljon suoluontoa ja joka on muuttunut paljon => suoluonnon tilan parantamiselle kokonaisuudessaan laaja hyväksyntä - Soiden talouskäytön jatkuminen nähdään edelleen tärkeänä, erityisesti seuduilla joissa sillä on merkitystä - Muuttavan käytön aiempaa tarkemmat reunaehdot hyväksytään samaan tapaan kuin suostrategiassa - Maanomistajien suhtautuminen soidensuojeluun rauhallista ja asiallista - Seuraavien painotus on kasvanut: soiden käytön vesistövaikutukset, soiden matkailukäyttö, ilmastorooli nousussa mutta rajoittuu vielä asiantuntijoihin - Perinteinen virkistyskäyttö on hieman vähentynyt mutta edelleen tärkeä, hiljaisuuden merkitys kasvanut

Soiden käytön yhteensovitusmenettely, Pohjois- Pohjanmaa Tausta: suomaakunta ja käyttöintressien ristiriitoja, suostrategiasta tukea Menettely (2010-2013): - Laaja selvitys soiden käytöstä - Intressitahot mukana - Yhteensovituksen kannalta keskeiset osat kaavaratkaisuksi: soidensuojelu-turvetuotanto, jälkikäyttö, vesiensuojelu, monikäyttö osin Kaavaratkaisun toteuttaminen osin soidensuojelun täydennysohjelman varassa

Mitä soidensuojelun täydennysohjelmalta odotetaan alueilla? - Ohjelman riittävää laajuutta, jotta se voi muodostua todelliseksi yhteensovitustekijäksi puolivirallista kohdelistaa vältettävä - Osallistavaa, avointa valmistelutapaa - Etenkin alueille leimallisten suoluontopiirteiden ja asutuksen lähikohteiden turvaamista: identiteetti, matkailu - Yhteensovitusharkintaa tapauksissa, joissa suon erityiset luonnonarvot ja alueellisesti tärkeät hankkeet kohtaavat - Totutustapaa joka sallii virkistyskäytön, metsästyksen yms. käytön jatkumisen pääsääntöisesti - Selkeyttä suhteessa alueiden ulkopuoliseen toimintaan, mm. vesitalouden järjestelyt - Asiallista, ripeää korvausmenettelyä

Kuinka maakunnat voivat tukea täydennysohjelman valmistelua? - Antamalla käyttöön suoluontoaineistonsa - Tekemällä yhteistyötä ELY-keskusten kanssa uusissa luontoselvityksissä niissä maakunnissa, joissa suoluontoon liittyvää kaavoitusta on vireillä - Tiedotus alueella

Kiitoksia! Kuva: Valtteri Hyöky