Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 KAAVATILANNE... 2 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 4 TEHDYT SELVITYKSET SEKÄ LISÄSELVITYSTEN TARVE... 3 5 MAANOMISTUS... 3 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 3 7 TOTEUTTAMISEN VAIHTOEHDOT... 3 8 OSALLISET, VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTTAMINEN... 3 9 ASEMAKAAVAN LAATIMINEN JA ARVIOITU AIKATAULU... 4 10 KAAVOITUKSEN KULKU, OHJEELLINEN AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO... 4 11 YHTEYSTIEDOT... 5 1
RAISION KAUPUNKI KANTOKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täydentää kaavaprosessin aikana. 1 SUUNNITTELUALUE Kaavoitettava alue sijaitsee noin 2,5 kilometriä Raision keskustasta pohjoiseen Somersojan kaupunginosassa. Noin 27 hehtaarin aluetta rajaa idässä valtatie 8 ja etelässä Kantoniitun asemakaava-alue. Asemakaavoitettavan alueen halki kulkee Kankaantie. Suunnittelualueella on yksi omakotitalo, muuten alue on rakentamaton. Liite1: Alueen sijainti 2 KAAVATILANNE Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (YM vahv. 23.8.2004) kaavamuutosalue on työpaikka-aluetta (TP) eli julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen aluetta, joka sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Suunnittelumääräys estää uuden asumisen sijoittamisen alueelle, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. Raision yleiskaavassa 2020 (voim. 2.2.2007) suunnittelualue on osoitettu uusi pääkatu yhdistämään maantien 192 ja Maskuntien. Alue on pääasiassa tuotannon ja kaupallistenpalvelujen työpaikka-aluetta (TPK), joka on rakennettava yhtenäisellä tavalla ja jonka toiminta ei saa aiheuttaa viereiselle asutukselle haittaa. Puolivälin asemakaavoitettavasta alueesta jakaa virkistys- ja viheralue (V) ulkoilureitteineen. Luoteisosa alueesta ulottuu tuotanto- ja varastoalueelle (T). Lounaisosastaan alue yltää maantien 192 eteläpuoliselle PKA-alueelle (tuotannon ja kaupallisten palvelujen työpaikka-alue sekä yksityisten ja julkisten palvelujen, tutkimuksen, tuotekehittelyn ja valmistuksen alueelle). Pohjoisten alueiden osayleiskaavassa (voim. 8.10.2011) asemakaavoitettavan alueen merkintöjä ja määräyksiä on tarkennettu yleiskaavasta. Suunnittelualueen aluevaraukset ovat pääasiassa TP-1 alueita eli toimistojen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien tuotantotilojen työpaikka-alueita. Osayleiskaavan tavoitteena on alueen rakentuminen monipuoliseksi työpaikka-alueeksi, jonka ympäristövaikutukset ja kaupunkikuva ovat verrattavissa toimistorakentamiseen. TP-1 alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä eikä yli 400m² suuruista päivittäistavarakaupan myymälöitä. Marjamäen eritasoliittymän luoteislohko on varattu 3,6 hehtaarin palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-1) rajautuen lännessä Kankaantiehen. Kaupunkikuvallisesti merkittävän vyöhykkeen leveys on Raumantien ja maantien 192 liikenne-alueen reunasta noin 100 metriä. Vyöhykkeellä rakennusten ja rakenteiden tulee muodostaa yhtenäinen ja laadultaan korkeatasoinen kaupunkikuvaan ja maisemaan sovitettu kokonaisuus. Lähivirkistykseen (VL-2) varatulla alueella on turvattu itä-länsi suuntaisen ulkoilureitin ympäristö. 2
Suunnittelualueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavaa. Liite 2: Ote Pohjoisten alueiden osayleiskaavasta 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualueen eteläosan asemakaavoittaminen on tullut vireille jo vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa Kantoniitun asemakaava-alueen osana. Kaavoituskatsauksissa 2008 ja 2009 nyt asemakaavoitettava alue sijaitsi nimensä mukaisen Kantokankaan sisällä. Vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa laaja alue jaettiin valtatien kohdalta kahdeksi asemakaava-alueeksi, josta itäosaa nimitetään Halla-ahoksi ja länsiosaa Kantokankaaksi. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Pohjoisten alueiden osayleiskaavan mukaisen yhtenäisen ja vetovoimaisen työpaikka-alueen rakentuminen. Tehtävänä on myös selvitettyjen luontoarvojen turvaaminen ja viheryhteyksien osoittaminen alueelle. 4 TEHDYT SELVITYKSET SEKÄ LISÄSELVITYSTEN TARVE Kantokankaan alueesta on laadittu luontoselvitys keväällä 2011. Asemakaavoitettavalta alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain tai metsälain tarkoittamia arvokkaita kohteita eikä viitteitä EU:n luontodirektiivin IV(a) lajeista. Kaavatyön edetessä alueesta tehdään mahdolliset muut tarvittavat selvitykset. 5 MAANOMISTUS Kaupunki omistaa suunnittelualueen maa-alasta yli puolet. Noin kaksi hehtaaria kaupungin maista on vuoden 2018 loppuu asti vuokrattuja peltoja. Valtion (Tiehallinto) lisäksi yksityisiä maanomistajia on kahdeksan. Raision kaupungin Maankäyttö- ja rakentamisohjelman 2010 2014 hyväksymisen yhteydessä on hyväksytty periaate maankäyttösopimuskäytänteistä. Maankäyttösopimuksen tarve syntyy, jos kiinteistölle osoitetaan yli 500 k-m² uutta rakennusoikeutta. Liite 3: Maanomistus 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Osana kaavoitustyötä arvioidaan kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön. Lisäksi arvioidaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen, palvelurakenteeseen, maisemaan sekä liikenteeseen. 7 TOTEUTTAMISEN VAIHTOEHDOT Vaihtoehto 0: Aluetta ei asemakaavoiteta. Vaihtoehto 1: Kaava-alue koostuu osayleiskaavan mukaisista osa-alueista, joiden maankäytön ratkaisemiseksi laaditaan alustavia luonnoksia tavoitteiden mukaisesti. Alustavista luonnoksista kootaan parhaat ratkaisumallit yhdeksi kaavaluonnokseksi siten, että saavutetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen kokonaisratkaisu. 8 OSALLISET, VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTTAMINEN Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat, yritykset ja yhteisöt, naapurit sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat Raision kaupunginhallitus ja -valtuusto ja eri toimialat sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. 3
9 ASEMAKAAVAN LAATIMINEN JA ARVIOITU AIKATAULU Kaavan valmistelevat toimistoarkkitehti Emma Kaitaa, kaupunginarkkitehti Olli Arvola sekä suunnitteluavustaja Eija Elo maankäyttöpalveluista. Työhön osallistuvat toimialansa puitteissa teknisen keskuksen muut asiantuntijat. Kaavoitukseen kuuluu kaksi julkista vuorovaikutusvaihetta, jotka ovat luonnos- ja ehdotusvaihe. Luonnosvaiheessa kaava-aineisto asetetaan nähtäville teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteeseen ja kaupungin verkkosivuille, sekä esille pääkirjaston yhteispalvelupisteeseen. Ilmoitus nähtävilläolosta postitetaan suunnittelualueen kiinteistöjen asukkaille, omistajille ja haltijoille sekä suunnittelualueen naapureille. Luonnosvaiheen nähtävilläolosta (vähintään 14 vrk) kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, Kaupunkiuutiset - lehdessä sekä kaupungin verkkosivuilla. Luonnosvaiheen aikana osalliset voivat esittää kirjallisesti mielipiteitä kaavaluonnoksesta. Ehdotusvaiheessa kaavoitushenkilöstö valmistelee asemakaavaehdotuksen ottaen huomioon kaavoituksen luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet. Ehdotusvaiheen kaava-aineisto asetetaan nähtäville teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteeseen ja kaupungin verkkosivuille, sekä esille pääkirjaston yhteispalvelupisteeseen. Tiedottaminen tapahtuu kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Kaupunkiuutiset - lehdessä sekä kaupungin verkkosivuilla. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana (vähintään 30 vrk) osalliset voivat tehdä kirjallisesti muistutuksia kaavaehdotuksesta. Mielipiteisiin ja muistutuksiin annetaan vastaukset, jotka ovat esillä kaavaa edelleen käsiteltäessä. Muistutusten tehneille ilmoitetaan kaavanlaatijan perustellut vastineet. Tarvittaessa suunnitelmaa esitellään, pyydetään lausuntoja ja järjestetään neuvotteluita. Kaavasta päättää kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muussa tapauksessa kaava saa lainvoiman. 10 KAAVOITUKSEN KULKU, OHJEELLINEN AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO - Aloite: Raision kaupunginhallitus - Vireilletulo: Kantokangas, kaavoituskatsauksessa v. 2008 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnosaineisto teknisessä lautakunnassa 27.9.2011 - Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta, Aamuset ja kaupungin Internet-sivut 8.10.2011 - Luonnosvaiheen nähtävilläolo10.10. 8.11.2011 - Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu - Asemakaavaehdotus teknisessä lautakunnassa, syksy 2015 (arvio) - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo: lausunnot ja muistutukset: syksy 2015 (arvio) - Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa: alkuvuosi 2016 (arvio) - Asemakaavaehdotus kaupunginvaltuustossa: alkuvuosi 2016 (arvio) Mikäli kaavaan kohdistuu muistutuksia ja valituksia tai muita vastaavia lisäselvityksiä vaativia seikkoja, em. aikatauluarviota joudutaan muuttamaan. 4
11 YHTEYSTIEDOT Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijalle kirjallisesti luonnosvaiheen loppuun mennessä. Kaavoituksen etenemistä on mahdollista tiedustella teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteestä Yhteyshenkilöt (etunimi.sukunimi@raisio.fi): kaupunginarkkitehti Olli Arvola, puh. 040 506 6948 toimistoarkkitehti Emma Kaitaa, puh. 040 506 6947 suunnitteluavustaja Eija Elo, puh. 044 797 1522 Raision kaupungin tekninen keskus Maankäyttöpalvelut PL 100, 21201 Raisio sähköposti: etunimi.sukuninmi@raisio.fi 5