EUrPan TilinTarkaSTUSTUmiiSTUin VUSikErTmUS EU:n TalUSarVi VarainhiTVUDEllE 2007 TiEDTE Sisältää tietja myös Eurpan kehitysrahastja kskevasta vusikertmuksesta
JOHDANTO Eurpan tilintarkastustumiistuin n EU:n talusarvin ulkinen tarkastaja. Tarkastamme vusittain EU:n kirjanpidn ja tult sekä men-hjelmat, jiden kautta maksuja virtaa miljnille edunsaajille kaikkialla EU:ssa ja EU:n ulkpulella. Esitämme tarkastustulkset vusikertmuksessamme uninin päättäville elimille eli Eurpan parlamentille ja neuvstlle. Sen lisäksi, että raprtimme tarkastustulksista päätöksentekijöille, haluamme tiedttaa EU:n varainhidsta EU:n kansalaisille. Tässä tiedtteessa esitetään keskeiset päätelmämme ja annetaan taustatietja ja selvennyksiä. Yksityiskhtaisempia tietja lukija saa tutustumalla varsinaiseen vusikertmukseen. Tiedte alkaa vusikertmuksen keskeisillä viesteillä ja EU:n eri tul- ja menaljen tilannetta kuvaavalla liikennevaltauluklla jtta lukija vi saada npeasti yleiskäsityksen kertmuksen sisällöstä. Muutin tiedte n jaettu viiteen saan: Tilintarkastustumiistuin ja EU:n talusarvi Tässä sassa annetaan taustatietja tilintarkastustumiistuimesta ja sen tarkastuksen khteena levasta talusarvista. Tarkastuslausuma 2007 EU:n talusarvi Tässä sassa kerrtaan tarkastuslausumista, jtka tilintarkastustumiistuin n antanut EU:n talusarvin tilien lutettavuudesta ja tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilanne eri alilla Tämä sa sisältää tietja etenkin suurimmilta menalilta ja alilta, jilla valvntajärjestelmiä lisi eniten parannettava. 1
Askel eteenpäin: valvnnan parantaminen Kmissi, jka n vastuussa EU:n varjen hallinninnista, n pyrkinyt parantamaan varainhallinta mnin tavin. Tilintarkastustumiistuin raprti näistä timenpiteistä, kert ngelmien taustista ja tu esiin erilaisia etenemismahdllisuuksia tulevaisuutta varten. Varainhitvuden 2007 tarkastuslausuma Eurpan kehitysrahastt Tässä sassa kerrtaan tarkastuslausumista, jtka tilintarkastustumiistuin n antanut Eurpan kehitysrahastjen (EKR) tilien lutettavuudesta ja tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tivn, että tämä tiedte sittautuu lukijan kannalta kiinnstavaksi. Kuulisimme mielellämme näkemyksiänne työstämme ja ehdtuksianne siitä, kuinka visimme vielä parantaa kertmuksiamme. Niille lukijille, jtka haluavat perehtyä tarkemmin EU:n varainhallintn, susittelen erityiskertmuksiamme, jissa arviidaan EU:n varainkäytön taludellisuutta, tehkkuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki julkaisumme vat saatavissa internet-sivustltamme sitteesta www.eca.eurpa.eu Vítr Manuel da Silva Caldeira Eurpan tilintarkastustumiistuimen presidentti 2
KESKEISET VIESTIT TARKASTUSLAUSUMA 2007 EU:N TALOUSARVIO Tilintarkastustumiistuimen tarkastuslausumat EU:n tileistä ja tilien perustana levista timista vat samankaltaiset kuin edellisinä vusina. Tiettyjen etenkin aiemmin tsakkeissa sisäiset plitiikat ja ulkiset timet käsiteltyjen menjen arviitu virhetas n laskenut. Muutkset eivät kuitenkaan le niin suuria, että ne vaikuttaisivat kknaiskuvaan. Tilinpäätös antaa yleisesti ttaen kaikilta lennaisilta siltaan riittävät tiedt EU:n taludellisesta asemasta ja tulksesta. Viime vuden vusikertmuksessa varainhitvuden 2006 tilien salta esitettyjä humautuksia ei tehtyjen parannusten vuksi enää le tarpeen tistaa vuden 2007 khdalla. Tilintarkastustumiistuin antaa humautuksia sisältämättömän (puhtaan) lausuman tiettyjen menaljen, kuten uninin hallintmenjen, laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Useimpien menaljen salta tilintarkastustumiistuin ei kuitenkaan vi antaa puhdasta lausumaa. Vaikka suurin sa tarkastetuista maksuista n suritettu sääntöjä nudattaen, tilintarkastustumiistuin kats edelleen, että lpullisille edunsaajille, kuten viljelijöille ja EU-rahitusta saaneiden hankkeiden tteuttajille, suritettujen maksujen virhetas n liian krkea. Kheesiplitiikkaa lukuun ttamatta näiden timintalhkryhmien virhetas n 2 5 prsenttia. Tämä tuls ei merkitse sitä, että säännöistä lisi pikettu petstarkituksessa, eikä sitä, että useimmat maksutapahtumat näillä sa-alueilla lisivat laittmia ja/tai sääntöjenvastaisia. 3
TILANNE ERI ALOILLA Klmella alalla (hallintment ja muut ment, talus- ja rahitusasiat sekä tult) tilintarkastustumiistuin arvii virheprsentin alhaiseksi testattuaan maksutapahtumien juksta pimimansa edustavat tkset. Uninin suurimman menalan eli maataluden ja lunnnvarjen yleinen virhetas arviidaan yhä lennaiseksi. Maaseudun kehittäminen usein mnimutkaisine sääntöineen nstaa virheprsenttia suhteettmassa määrin. Eurpan maataluden tukirahastn salta tilintarkastustumiistuin arvii, että menjen virhetas jää arvltaan hieman alle lennaisuusrajan. Aiempien vusien tapaan eniten virheitä ilmeni kheesiplitiikassa, jka vastaa yli klmannesta talusarvista. Tilintarkastustumiistuimen tksen perusteella arviituna ainakin 11 prsenttia menilmituksiin phjautuvien krvausten arvsta lisi pitänyt jättää maksamatta. Kheesiplitiikan virhetasa yritetään alentaa, mutta timenpiteiden vaikutus ei le vielä näkyvissä. ASKEL ETEENPÄIN: VALVONNAN PARANTAMINEN Kheesiplitiikan kaltaisilla alilla krkea virhetas aiheutuu sittain timintariskistä, jka jhtuu siitä, että edunsaajia n lukuisia ja EU-varja haetaan mnimutkaisten sääntöjen ja säännösten mukaisesti. Järjestelmien rakenteen ja timintatavan heikkudet lisäävät saltaan ngelmia. Useimpiin EU-varin rahitettaviin hjelmiin liittyy määräyksiä ikaisumekanismeista, jilla havaitut virheet pyritään krjaamaan useamman vuden kuluessa. Oikaisutimien vaikutuksesta ei kuitenkaan le saatavissa riittävästi tieta. Näin llen n mahdtnta tietää, vähentävätkö ne laittmien ja/tai sääntöjenvastaisten menjen määrää vaikuttavasti. Kmissi n vudesta 2000 tteuttanut uudistushjelmaa parantaakseen EU:n budjettihallinta, muun muassa vuden 2006 timintasuunnitelman avulla. Vuden 2007 lppuun mennessä kmissi li tteuttanut kaksi klmassaa timintasuunnitelman alatimenpiteistä. On kuitenkin liian aikaista arviida näiden timenpiteiden vaikutusta. Ylimmän tasn tarkastuksia kuten kmissin jäsenvaltiiden tarkastusjärjestelmiin khdistamaa seurantaa parantamalla ei vida kmpensida alemman tasn, esimerkiksi paikalla timitettavien tarkastusten, riittämättömyyttä. Paikalla timitettavien tarkastusten lisäämisellä saavutettavat hyödyt n kuitenkin suhteutettava tarkastuksista aiheutuviin kuluihin. Tilintarkastustumiistuin susittelee, että uninin päättävät elimet määrittävät, mikä lisi khtuullinen virhetas. Tilintarkastustumiistuin susittaa, että EU:n surittamien maksujen virhetasn vähentämiseksi sääntöjä ja säännöksiä yksinkertaistetaan, sisäisen valvnnan järjestelmiä selkeytetään ja seurantaa ja raprtintia parannetaan. 4
VARAINHOITOVUODEN 2007 TARKASTUSLAUSUMA EUROOPAN KEHITYSRAHASTOT Eurpan kehitysrahastjen (EKR) tilinpäätös antaa kaikilta lennaisilta siltaan riittävät tiedt EKR:jen taludellisesta asemasta ja tulksesta. EKR:jen maksutapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta annettu lausuma sisältää humautuksia maksujen salta. Laatikk 1 Tarkastuslausumien ymmärtäminen Tarkastajat vivat: antaa humautuksia sisältämättömän ( puhtaan ) lausuman, kun tdentava aineist sittaa, että tilit vat lutettavat tai että tilien perustana levat timet, ts. maksut, vat kaikilta lennaisilta siltaan lailliset ja asianmukaiset antaa kielteisen lausuman, kun tilien perustana levien timien virhetas n lennainen ja virheitä esiintyy laaja-alaisesti tai kun tilit eivät le lutettavat kieltäytyä lausunnn antamisesta, js he eivät saa lausuntnsa perustaksi riittävästi asianmukaista tdentavaa aineista ja mahdlliset vaikutukset vat sekä lennaisia että laajja antaa humautuksia sisältävän lausuman, js humautuksia sisältämätöntä lausumaa ei le mahdllista antaa, mutta näkemysert tai tarkastuksen sisällön rajitukset eivät le vaikutuksiltaan niin lennaisia ja laajja, että lisi tarpeen antaa kielteinen lausuma tai kieltäytyä lausuman antamisesta. 5
KIRJAVA YLEISKUVA 1 Järjestelmien arviinti Virhetas Kheesiplitiikka: 42 miljardia eura Maatalus ja lunnnvarat: 51 miljardia eura 2 3 Yhteisön ulkpulelle suunnattu tuki sekä kehitys- ja laajentumisasiat: 6 miljardia eura Tutkimus, energia ja liikenne: 4,5 miljardia eura Kulutus ja kansalaisuus: 1,5 miljardia eura Hallintment ja muut ment: 8 miljardia eura Talus- ja rahitusasiat: 0,5 miljardia eura 4 4 Tult 4 Valvntajärjestelmien arviinti Virhetasn vaihteluväli Riittämätön Virhetas > 5 % Osittain vaikuttava 2 % < virhetas < 5 % Vaikuttava Virhetas < 2 % (alle lennaisuusrajan) 1 2 3 4 Taulukssa esitetään yhteenvet varainhitvuden 2007 vusikertmuksen eri luvuissa esitetystä valvntajärjestelmien yleisarviinnista. Lisäksi siinä annetaan yleiskuva tulksista, jtka tilintarkastustumiistuin sai, kun se testasi maksutapahtumien juksta pimimansa edustavat tkset. Tilintarkastustumiistuimen menetelmiä n kuvattu tarkemmin sassa Miten tilintarkastustumiistuin timittaa tarkastuksensa?. Ks. yhdennettyä hallint- ja valvntajärjestelmää (IACS) kskeva arvi sassa Maatalus ja lunnnvarat. Järjestelmä, jta n aiemminkin pidetty vaikuttavana, kattaa suurimman san menista. Maaseudun kehittäminen nstaa yleistä virhetasa suhteettmassa määrin. Eurpan maataluden tukirahastn jhn suurin sa menista liittyy salta virhetasn arviidaan jäävän hieman alle kahden prsentin. Tiettyjä puutteita n kuvattu kutakin alaa kskevassa sassa. 6
TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN JA EU:N TALOUSARVIO EU:N TALOUSARVION ULKOINEN TARKASTAJA 1 Tilintarkastustumiistuin Eurpan tilintarkastustumiistuin n ulkisesta tarkastuksesta vastaava Eurpan uninin timielin, jka sijaitsee Luxemburgissa. Sen tarkituksena n parantaa työnsä kautta uninin varainhidn laatua. Tilintarkastustumiistuimen klme tärkeintä tutsta vat vusikertmukset, erityiskertmukset ja lausunnt. Vusikertmuksissa esitetään tilintarkastustumiistuimen tilintarkastusten ja säännönmukaisuutta kskevien tarkastusten tulkset tietyltä varainhitvudelta. Erityiskertmuksissa, jita julkaistaan useita vuden mittaan, kerrtaan tilintarkastustumiistuimen muiden tarkastusten tulksista (pääasiassa timinnantarkastuksia, jissa arviidaan EU:n varainkäytön taludellisuutta, tehkkuutta ja vaikuttavuutta). Lausuntja tilintarkastustumiistuin antaa varainhitn vaikuttavista lainsäädäntölunnksista. Mikä n tilintarkastustumiistuimen DAS-tarkastuslausuma? Tilintarkastustumiistuin antaa EU:n talusarvita ja Eurpan kehitysrahastja (EKR) kskevien vusikertmustensa yhteydessä vusittain lausumat, jita kutsutaan tarkastuslausumiksi. EY:n perustamisspimuksen mukaan tilintarkastustumiistuimen n annettava tarkastuslausuma tilien lutettavuudesta ja tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tästä lausumasta käytetään tavallisesti ranskankielistä lyhennettä DAS (Déclaratin d'assurance). DAStarkastuslausuman päätavitteena n antaa asiansaisille pääasiallisesti Eurpan parlamentille ja ministerineuvstlle mutta myös yleisesti ttaen EU:n kansalaisille lausuma siitä, nk EU:n tult ja ment kirjattu kattavasti ja ikein ja nk varat kerätty ja käytetty kaikkien 1 Lisätietja tilintarkastustumiistuimesta annetaan vutuisessa timintakertmuksessa 2007. 7
spimusmääräysten ja säännösten mukaisesti. Tilintarkastustumiistuin antaa kattavan yleisarvin talusarvimenjen perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Lisäksi se arvii tarkituksenmukaisiksi timintalhkryhmiksi jaettuja talusarvin sa-alueita (ks. laatikk 3). Tilintarkastustumiistuimen tarkastuslausuma kstuu näiden arviiden sisältämistä päätelmistä. Miten tilintarkastustumiistuin timittaa tarkastuksensa? 1 Tilintarkastustumiistuin tarkastaa EU:n tilien lutettavuuden kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti. Kansainvälisissä standardeissa ei nimenmaisesti käsitellä laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastuksia tilintarkastustumiistuimen tteuttamassa mudssa, vaan tilintarkastustumiistuin sveltaa standardeja sveltuvin sin. Saadakseen varmuuden siitä, vatk maksut lainsäädäntö- ja sääntelykehysten mukaiset, tilintarkastustumiistuin tekee päätelmiä sekä valvntajärjestelmiin että tapahtumista (maksuista) pimittuihin tksiin khdistuvien tarkastustensa perusteella (ks. laatikk 2). Tilintarkastustumiistuin ulttaa pimimiensa tapahtumien tarkastuksen useimmiten lpullisiin edunsaajiin asti, ja tarkastuksiin kuuluu myös käyntejä paikan päälle. Kun järjestelmiä tarkastetaan ja ne havaitaan lutettaviksi, tapahtumien laillisuutta ja asianmukaisuutta kskevien pitävien päätelmien tekemiseen tarvitaan vähemmän tapahtumatarkastuksia. Tilintarkastustumiistuin hyödyntää päätelmiensä tueksi myös muita lähteitä, kuten vutuisia timintakertmuksia ja muiden tarkastajien tekemää työtä. Kuinka tilintarkastustumiistuin määrittelee laillisuutta ja asianmukaisuutta kskevan virheen? Virhe n tarkastajan yksilöimä pikkeaminen säädetyistä vaatimuksista. Osa virheistä vidaan ilmaista kvantitatiivisesti, eli niillä n sura ja mitattavissa leva vaikutus EU:n talusarvista suritettuun määrään. Kvantitatiivisesti ilmaistavia virheitä vat esimerkiksi maa-alan tai tilan eläinten määrän ilmittaminen tdellista suurempana tai EU-rahituksen hakeminen menille, jtka eivät le tukikelpisia. On lemassa myös virheitä, jilla ei le mitattavissa levaa vaikutusta maksuihin (esimerkiksi pankkitakauksen puuttuminen). Tilintarkastustumiistuin vertaa arviitua virhetasa hyväksyttävänä pidettyyn raja-arvn eli lennaisuusrajaan määrittääkseen, millainen lausuma sen n syytä antaa. Kska hyväksyttävästä virhetassta (kuinka suuri laittmien ja/tai sääntöjenvastaisten maksujen suus n hyväksyttävissä) ei le tehty pliittista päätöstä, tilintarkastustumiistuin pitää raja-arvna kahta prsenttia tarkastettavasta juksta. Tilintarkastustumiistuin laskee virhetasn (ks. laatikk 2) mukaan vain virheet, jtka vidaan ilmaista kvantitatiivisesti. Arviitu virhetas kuvastaa siis sitä prsenttisuutta varista, jta ei lisi pitänyt maksaa. Lisäksi tilintarkastustumiistuin ilmittaa, kuinka paljn kvantitatiivisesti ja ei-kvantitatiivisesti ilmaistavissa levia virheitä tapahtumajuksta pimituissa testatuissa tksissa esiintyi yhteensä. Virheiden syynä saattaa lla se, että EU:n men-hjelmien usein mnimutkaisia sääntöjä n svellettu virheellisesti tai ne n ymmärretty väärin. Petksesta n kyse vain sillin, js EU-rahitusta n haettu tarkituksellisesti väärin perustein. Mikäli tilintarkastustumiistuimella n syytä epäillä petsta, se raprti asiasta uninin petstentrjuntavirastlle OLAFille, jka hulehtii mahdllisista tutkimuksista. Neljän viime vuden aikana tilintarkastustumiistuin n tarkastustensa perusteella raprtinut OLAFille vusittain keskimäärin 3,5 tapauksesta. 1 Lisätietja DAS-menetelmistä saa tilintarkastustumiistuimen internet-sivustlla levasta esitteestä. 8
Laatikk 2 Miten tilintarkastustumiistuin testaa tksen, jnka se n piminut EU:n talusarvista suritetuista maksuista? Tilintarkastustumiistuimen resurssit eivät riitä kaikkien EU:n talusarvin liittyvien tapahtumien tarkastamiseen yksitellen. Siksi se käyttää tilastllisia tantamenetelmiä, jilla saadaan tarkastettavan jukn salta edustava tuls. Tämä tarkittaa sitä, että esimerkiksi maataluden alalta pimitaan satunnaistannalla tilien perustana levien timien juksta edustava ts tapahtumia tarkastettavaksi yksityiskhtaisesti. Tilintarkastustumiistuin jäljittää nämä tapahtumat lpulliseen edunsaajaan, esimerkiksi tiettyyn tanskalaiseen viljelijään, saakka. Tämän jälkeen tilintarkastustumiistuin tarkastaa usein paikan päällä nk tukihakemus tdenmukainen (esimerkiksi mittaamalla tilan viljelyalan). Otksen edustavuus merkitsee, että tulkset vidaan ekstraplida kskemaan kk perusjukka eli tiettyä tul- tai menalaa. Otannan avulla saadut tulkset yhdessä järjestelmien arviinnista ja muista lähteistä saatujen tietjen kanssa mudstavat tilintarkastustumiistuimen arviiden perustan. Esimerkki: EU:n maatalusment (nin 50 miljardia eura) Satunnaistannalla pimittu edustava ts Tanskalaiselle tilalle suritettu maksu Kaikista maatalusmaksuista kstuva perusjukk Kuva havainnllistaa sitä, kuinka tilintarkastustumiistuin yksilöi maksutapahtumia tarkastettavaksi yksityiskhtaisesti. 9
EU:N TALOUSARVIO 1 Vunna 2007 EU:n maksujen kknaismäärä li 114 miljardia eura, mikä vastaa nin yhtä prsenttia Eurpan uninin bruttkansantulsta. Vertailun vuksi vidaan mainita, että julkisen sektrin talusarvit mudstavat mnissa jäsenvaltiissa nin pulet kk BKTL:sta. Mistä rahat tulevat? EU:n yleinen talusarvi jnka tarkastaminen n tilintarkastustumiistuimen päätehtävä kstuu tulista ja menista. Eurpan uninin tult mudstuvat pääasiassa maksusuuksista, jtka kukin jäsenvalti surittaa bruttkansantulnsa (BKTL 63 prsenttia) tai keräämänsä arvnlisävern (alv 17 prsenttia) perusteella. Tullit ja maatalusmaksut (niin santut mat varat 14 prsenttia) vat myös humattava tullähde. Muut 6,5 % Perinteiset mat varat 14,1 % Alv-varat 16,5 % BKTL-varat 62,9 % 1 Tarkempia tietja talusarvista esitetään vusikertmuksen liitteessä I. EU:n talusarvin tteuttamista kskevia tarkastustulksia ja sitä kskevaa kmissin raprtintia käsitellään kertmuksen luvussa 3. 10
Mihin rahat käytetään? Eurpan uninin suurin yksittäinen menala n maatalus ja maaseudun kehittäminen. Siihen liittyvät ment, jtka vat pääasiassa viljelijöille suritettavia maksuja, mudstavat lähes pulet talusarvista. Tinen merkittävä menala n kheesiplitiikka eli alueellinen ja ssiaalinen kehittäminen, jnka yhteydessä yhteisrahitetaan mnentyyppisiä hankkeita ja rakennetaan esimerkiksi teitä Rmaniaan tai järjestetään työttömille kulutusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kheesiplitiikan ment vastaavat nin klmassaa talusarvista. Kulutus ja kansalaisuus 1,3 % Yhteisön ulkpulelle suunnattu tuki sekä kehitysja laajentumisasiat 5,5 % Talus- ja rahitusasiat 0,4 % Hallintment 7,2 % Maatalus ja lunnnvarat 44,8 % Tutkimus, energia ja liikenne 3,9 % Kheesiplitiikan alat 36,9 % Vuden 2007 maksut yhteensä: 114 miljardia eura Miten talusarvita hallinnidaan? Neuvst ja Eurpan parlamentti päättävät talusarvista vusittain seitsenvutisen rahituskehyksen phjalta. Kmissi pulestaan vastaa, että talusarvivarat käytetään asianmukaisesti. Nin 80:aa prsenttia menista eli kheesiplitiikan ja maataluden alan menja hallinnidaan yhteistyössä uninin 27 jäsenvaltin kanssa. Men-hjelmasta riippuen jäsenvaltiiden viranmaiset saattavat vastata menstrategiiden laatimisesta, tuensaajien ja hankkeiden valinnasta, maksujen surittamisesta ja menjen tarkastamisesta. Kmissilla n kuitenkin aina kknaisvastuu talusarvin tteuttamisesta ja se n tilivelvllinen Eurpan parlamentille ja neuvstlle. Eurpan uninin talusarvista suritetaan maksuja miljnille yksittäisille lpullisille edunsaajille. Maksujen edellytyksenä n, että lpulliset edunsaajat täyttävät laillisuutta tai asianmukaisuutta kskevat vaatimukset; lisäksi maksuperusteena n tuen kattaman timinnan ja/tai kulujen ikeellisuus ja tsiasiallisuus. Maksut vat laillisia ja asianmukaisia sillin, kun edellä mainitut edellytykset täyttyvät ja ikeat edunsaajat saavat ikean rahamäärän ikeaan aikaan. 11
Sisäinen valvnta jta varten n mat valvntajärjestelmänsä käsittää erilaisia menettelyjä ja prsesseja, esimerkiksi tarkistukset. Niiden avulla Eurpan unini hallinni ja hitaa talusarvivarjaan ja varmistaa, että varat kerätään ja käytetään asianmukaisesti ja sääntöjä nudattaen. Ensimmäisen tasn valvntamenettelyillä tarkastetaan, täyttävätkö lpulliset edunsaajat lakisääteiset velvitteensa. Tisen tasn valvntamenettelyillä tarkistetaan, vatk ensimmäisen tasn valvntamenettelyt vaikuttavia. Yleisellä valvnnalla kmissi varmistaa, että jäsenvaltit ja/tai kmissin pääsastt hulehtivat velvitteistaan ja vastuualueistaan. Riippuu useista tekijöistä, esiintyykö tapahtumissa virheitä ja saadaank ne havaittua ja krjattua valvntajärjestelmien avulla. Vaikutusta n muun muassa seuraavilla tekijöillä: Kuinka mnimutkaisia vat edunsaajia sitvat tukikelpisuussäännöt ja velvitteet ja kuinka hyvin edunsaajat tuntevat ne? Kuinka tukihakemukset tehdään ja käsitellään? Kuinka paljn tarkastuksia tehdään ja kuinka laajja ne vat? Missä määrin seuraamuksia langetetaan liian suuria määriä ilmittaneille edunsaajille, kun havaitaan virheitä? Ovatk valvntamenettelyt näkyviä ja millainen varittava vaikutus niillä n? Miten talusarvin hallinninnista raprtidaan? Kmississa n llut käynnissä vudesta 2000 lähtien uudistushjelma, jlla pyritään parantamaan EU:n budjettihallinta. Ohjelmassa keskitytään lähinnä kmissin miin vastuualueisiin ja sen keskeisenä sa-alueena n raprtinnin parantaminen: kmissin pääsastissa n esimerkiksi tettu käyttöön vutuiset timintakertmukset, jihin n liitetty kyseessä levan pääsastn pääjhtajan lausuma. Vutuiset timintakertmukset ja lausumat ktaan yhteen niin santuksi yhteenvetkertmukseksi, jnka kmissi allekirjittaa. EU:n yleisen talusarvin kirjanpita n myös uudistettu. Vusi 2007 li klmas vusi, jna uninin tilinpäätös laadittiin suriteperusteisen kirjanpidn phjalta. Tisin kuin perinteisessä kassaperusteisessa kirjanpidssa suriteperusteisessa kirjanpidssa tult ja ment kirjataan niiden tapahtumisvunna hulimatta siitä, millin käteisvarat saadaan tai maksetaan. 12
EU:n tilit käsittävät tilinpäätöksen ja talusarvin tteuttamista kskevat selvitykset. Tilinpäätös sisältää taseen, taludellisen tulksen, rahavirtalaskelman sekä laskelman nettvarallisuuden muutksista. Taseesta käyvät ilmi uninin varat ja velat vuden lpussa ja taludellinen tuls pulestaan sittaa vuden tult ja ment. Talusarvin tteuttamista kskevissa selvityksissä ilmitetaan vuden tult ja ment (mukautetulla tavalla) kassaperusteisesti. Kmissin tilinpitäjä laatii vutuisen tilinpäätöksen knslidituaan EU:n eri timielinten ja elinten tulkset. Hän timittaa tilintarkastustumiistuimelle ilmituksen, jssa vahvistetaan, että knsliditu tilinpäätös n (jitakin rajitteita lukuun ttamatta) kattava ja lutettava. Myös muiden timielinten ja elinten tilinpitäjät antavat vastaavan ilmituksen. Laatikk 3 Miten EU:n talusarvi rakentuu ja miten tilintarkastustumiistuin raprti sen tteuttamisesta? Yleinen talusarvi jakaantuu 31 timintalhkn, jtka kattavat erilaisia tavitteita tai hallinnllisia kysymyksiä ja jiden phjalta Eurpan uninin timintaa suunnitellaan ja kirjataan. Kunkin timintalhkn vastuuhenkilöt vat tilivelvllisia EU-varjen hallinninnista malla timinnanalallaan. Myös EU:n varainkäyttöä suunnitellaan seitsemän vuden jaksissa niin santun rahituskehyksen kautta. Rahituskehys käsittää erilaisia tsakkeita ja jkainen timintalhk vastaa periaatteessa yhtä rahituskehyksen tsaketta. Lisäksi jissakin tapauksissa timintalhk jakautuu useampaan tsakkeeseen. Vusi 2007 n ensimmäinen vusi, jsta tilintarkastustumiistuin raprti timintalhkryhmittäin. Timintalhkryhmät vastaavat paljlti vusien 2007 2013 rahituskehyksen tsakkeita jitakin pikkeuksia lukuun ttamatta. Tässä tiedtteessa tiedt esitetään tilintarkastustumiistuimen timintlhkryhmien mukaisesti jateltuina, jllei tisin ilmiteta. Tiedtteen takakannen sisäpulelta käy tarkemmin ilmi, mitä timintalhkja tilintarkastustumiistuimen timintalhkryhmiin kuuluu ja kuinka nämä ryhmät vastaavat rahituskehyksen tsakkeita. Aiempiin vusiin verrattuna tilintarkastustumiistuimen raprtinti n muuttunut eniten erityisarviiden salta: kaksi uutta erityisarvita n tettu käyttöön (kulutus ja kansalaisuus sekä talus- ja rahitusasiat, jtka aikaisemmin sisältyivät sisäisten plitiikkjen alaan) ja kaksi aiemmin erillistä arvita (liittymistä valmisteleva tuki ja ulkiset timet) n sulautettu yhdeksi erityisarviksi, jssa käsitellään yhteisön ulkpulelle suunnattua tukea sekä kehitys- ja laajentumisasiita. 13
TARKASTUSLAUSUMA 2007 EU:N TALOUSARVIO VUODEN 2007 TILIT PUHDAS LAUSUMA 1 Lausuma ei sisällä humautuksia tilien lutettavuudesta Tilintarkastustumiistuin tteaa, että Eurpan yhteisöjen tilinpäätös varainhitvudelta 2007 antaa kaikilta lennaisilta sin riittävät tiedt Eurpan yhteisöjen taludellisesta asemasta, timien tulksista ja rahavirrista. Asettamatta kyseistä lausumaa kyseenalaiseksi tilintarkastustumiistuin panee kuitenkin merkille, että tiettyjen kmissin pääsastjen ja hajautettujen elinten, jiden tilinpäätökset knslididaan, ja erityisesti maailmanlaajuisen satelliittinavigintijärjestelmän Eurpan valvntaviranmaisen käyttömaisuuden khdalla kirjanpitjärjestelmissä esiintyy yhä puutteita, jtka mudstavat riskin taludellisen tiedn laadun kannalta. Tämä jhtuu sittain säännöstön ja rahituskehyksen mnimutkaisuudesta. Suriteperusteiseen kirjanpitn siirtyminen n edistynyt Kmissi n tteuttanut useita tilinpäätöksen laatua parantavia timenpiteitä. Yksi parannuskeinista n llut alkaa vaatia tilinpitäjiltä ilmituksia, jissa vahvistetaan tilinpäätösten riittävyys ja asianmukaisuus jhdn taslla. Suriteperusteiseen kirjanpitn siirtyminen n myös edistynyt. 1 Tarkastuslausuma ja yksityiskhtaiset tarkastushavainnt esitetään kknaisuudessaan vusikertmuksen luvussa 1. 15
LAILLISUUS JA ASIANMUKAISUUS VUONNA 2007 KIELTEINEN LAUSUMA VALTAOSASTA MENOJA 1 Vusi 2007 n 14. vusi, kun tilintarkastustumiistuin antaa tarkastuslausuman EU:n talusarvin tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tähän mennessä tilintarkastustumiistuin n antanut kielteisiä lausumia, kska laittmuuksien ja sääntöjenvastaisuuksien tas valtasassa menalja n llut liian krkea. Tietyille alille humautuksia sisältämättömät lausumat Vuden 2007 salta tilintarkastustumiistuin antaa humautuksia sisältämättömät lausumat tulista, situmuksista ja maksuista talus- ja rahitusasiiden sekä hallintmenjen ja muiden menjen salta. Tilintarkastustumiistuin tteaa, että tapahtumissa ei le näillä alilla lennaisia virheitä. Valvntajärjestelmät n pantu täytäntöön siten, että niillä varmistetaan laittmuuksiin ja säännönvastaisuuksiin liittyvien riskien riittävä hallinta. Muilla alilla vielä parannettavaa Tilintarkastustumiistuin antaa kielteiset lausumat seuraavista alista: maatalus ja lunnnvarat, kheesiplitiikan alat, tutkimus, energia ja liikenne, yhteisön ulkpulelle suunnattu tuki sekä kehitys- ja laajentumisasiat sekä kulutus ja kansalaisuus. Tilintarkastustumiistuin tteaa, että kyseisten aljen maksuissa esiintyy yhä lennaisessa määrin virheitä vaikkakin niiden tas vaihtelee. Tilintarkastustumiistuimen arvin mukaan näiden aljen valvntajärjestelmät vat ainastaan sittain vaikuttavia. Kmissin ja jäsenvaltiiden sekä edunsaajavaltiiden n edelleen parannettava riskienhallintaa. Tilanne sama kuin edellisinä vusina, mutta jitakin parannuksia havaittiin EU:n talusarvitilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta annettavat lausumat vudelta 2007 eivät pikkea edellisten vusien lausumista. Tilintarkastustumiistuin panee merkille tiettyjä parannuksia tutkimuksen, energian ja liikenteen aljen valvntajärjestelmissä. Sama pätee kmissin taslla yhteisön ulkpulelle suunnatun tuen sekä kehitys- ja laajentumisasiiden valvntajärjestelmiin. Kummassakaan tapauksessa muutkset eivät kuitenkaan le niin merkittäviä, että ne muuttaisivat annettavan lausuman lunnetta. Laatikk 4 Virastt tarkastuslausumat julkaistaan erillisissä kertmuksissa Eurpan uninin virastt hitavat mnenlaisia tehtäviä useissa eri timipaikissa ympäri uninia. Vuden 2007 salta tilintarkastustumiistuin tarkasti 27 virastn vutuiset talusarvit, jiden kknaismäärä li 1,2 miljardia eura. Kullakin virastlla n ma timeksiantnsa ja ne vastaavat talusarvinsa hallinninnista. Eurpan uninin virastjen ja muiden hajautettujen elimien tarkastuksista laaditaan erityisvusikertmukset, jtka julkaistaan erillisinä. Tilintarkastustumiistuin anti humautuksia sisältämättömät lausumat kaikkien virastjen tilien lutettavuudesta ja tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta lukuun ttamatta Eurpan pliisiakatemiaa ja maailmanlaajuisen satelliittinavigintijärjestelmän Eurpan valvntaviranmaista. 1 Tarkastuslausuma esitetään kknaisuudessaan vusikertmuksen luvussa 1. 16
TILANNE ERI ALOILLA KOHEESIOPOLITIIKKA: ALA, JOLLA ON ENITEN VIRHEITÄ 1 Taludellisen ja ssiaalisen kheesin edistämiseen tarkitetut varat: 42 miljardia eura EU:n kheesiment suunnitellaan mnivutisina hjelmakausittain. Kuhunkin hjelmakauteen liittyviä maksuja suritetaan vielä vähintään kaksi vutta kauden päättymisen jälkeen. Tilintarkastustumiistuimen vuden 2007 tarkastushavainnissa käsitellään hjelmakauden 2000 2006 maksuja, kska vunna 2007 suritetut kauden 2007 2013 ment livat pelkästään ennakkmaksuja. Kaudella 2000 2006 kaksi suurinta rakennerahasta livat Eurpan aluekehitysrahast (EAKR) ja Eurpan ssiaalirahast (ESR). Ensin mainitusta rahitetaan esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten infrastruktuureita ja timintaa, jälkimmäisen rahastn hankkeet pulestaan kskevat tyypillisesti työttömyyttä ja työmarkkinille pääsyä. Klmas rahast n kheesirahast, jnka varilla tuetaan ympäristön tilan parantamista ja liikenneinfrastruktuureita vähemmän kehittyneissä jäsenvaltiissa. EU rahittaa kheesiplitiikkaa sarahituksen mudssa siten, että myös jäsenvaltit sallistuvat rahitukseen. Kheesirahituksen yksikkö n hanke ja sen krvaukset maksetaan hankkeen tteuttajan tekemän menilmituksen perusteella. Jäsenvaltiiden n lutava valvntajärjestelmiä, jilla pyritään estämään tai havaitsemaan ja krjaamaan virheellisesti krvatut hankement ja muut sääntöjenvastaisuudet. Jäsenvaltiiden n perustettava erillisiä vastuuelimiä: hallintviranmaisten tehtävänä n päivittäinen hanketimien tarkastus, maksuviranmaiset varmentavat hankement, tarkastuselimet tarkastavat järjestelmien vaikuttavan timinnan ja lausuman antavat elimet hyväksyvät hankkeen lpullisen menilmituksen. 1 Yksityiskhtaiset tarkastushavainnt esitetään kknaisuudessaan vusikertmuksen luvussa 6. 17
Päätelmä: virhetas n lennainen Tilintarkastustumiistuin tteaa, että kheesiplitiikan hankemenjen krvaamisen khdalla laillisuuteen ja/tai asianmukaisuuteen liittyvä virhetas n lennainen. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että suurimmalla salla sekä kmissin että jäsenvaltiiden valvntajärjestelmistä pystyttiin ainastaan sittain varmistamaan vaikuttavalla tavalla, että menjen krvaaminen li llut laillista ja asianmukaista. Ment eivät lleet tukeen ikeutettuja, hankintamenettelyissä li vakavia virheitä ja yleiskuluihin ja henkilöstömenihin liittyi ngelmia Tilintarkastustumiistuin teki tksen perusteella arvin, jsta sen teki päätelmän, että vähintään 11 prsenttia krvatusta kknaismäärästä lisi kuulunut jättää krvaamatta. Tilintarkastustumiistuimen tänä vunna tarkastamissa tapauksissa yleisimmät syyt rakennerahastista virheellisesti maksettuihin krvauksiin livat, että menilmituksissa li esitetty tukeen ikeuttamattmia kuluja, kulut li ilmitettu liian suurena ja hankintamenettelyihin liittyviä sääntöjä ei llut nudatettu. Laatikk 5 Esimerkki Eurpan aluekehitysrahaststa rahitettuun hankintamenettelyyn liittyvästä virheestä Lmakylän mistajat eivät lleet tteuttaneet julkista tarjuskilpailua uudistustöiden tekemiseksi, jta varten he saivat tukea 63 prsenttia töiden kustannuksista ja 25 prsentin avustuksen EAKR:sta. Kska EU:n julkisia hankintja kskevia sääntöjä svelletaan yksityisten yritysten hankkeisiin, jissa julkisten varjen suus rahituksesta n vähintään 50 prsenttia, hanke ei llut ikeutettu EU:n tukeen kyseisten sääntöjen rikkmisen vuksi. Jäsenvaltiiden järjestelmissä n puutteita, kmissin valvnta n ainastaan sittain vaikuttavaa Tilintarkastustumiistuin havaitsi jäsenvaltiiden valvntajärjestelmissä useita puutteita. Humattavimmat hallintviranmaisten taslla havaitut puutteet livat, että päivittäiset tarkastukset, jilla ne varmistavat menjen tdenperäisyyden, livat riittämättömät. Hallintviranmaiset eivät myöskään havainneet menilmitusten tueksi tarvittavan tdentavan aineistn puuttumista eivätkä tarjuskilpailumenettelyn puutteita. Keskeinen maksuviranmaisten khdalla tdettu ngelma li, että ne eivät havainneet, js hallintviranmainen ei llut tehnyt riittäviä päivittäisiä tarkastuksia. Sen sijaan tarkastuselinten khdalla havaittuna keskeisenä puutteena li, etteivät ne saaneet riittävää varmuutta siitä, että valvntajärjestelmät timivat tehkkaasti. Tämä pulestaan jhtui riittämättömistä tarkastuksista. Tilintarkastustumiistuimen tutkimat kmissin tarkastukset li useimmiten suunniteltu ja tteutettu asianmukaisesti, mutta yli klmassassa tapauksista krjaaviin timiin li ryhdytty myöhässä tai valvntajärjestelmien arviinti li vaikeata, kska dkumentinti li puutteellista. Kmissin valvnnan avulla n tarkitus varmistaa, että jäsenvaltiilla n timivat valvntajärjestelmät, jiden avulla pystytään minimimaan jäsenvaltiiden valvntapuutteiden riski. Tilintarkastustumiistuimen tarkastushavaintjen perusteella tätä tavitetta ei täysin saavutettu. 18