KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle Etenkin ei-materiaalista hyvinvointia tuotetaan perheessä, kuten luottamusta, osallisuutta, tasaarvoa, kunnioitusta, ja turvallisuutta Oppilaan perhesuhteet ja perhetilanne vaikuttavat oleellisesti siihen, miten hän on koulussa ja millaisia koulutusvalintoja hän tekee
OECD ja UNICEF: NUORTEN HYVINVOINTI VAURAISSA MAISSA - Suomalaisten 1 18-vuotiaiden sijoituksia: koulutus materiaalinen hyvinvointi terveys ja turvallisuus subjektiivinen hyvinvointi perhesuhteet kouluelämän laatu riskikäyttäytyminen 1 4 6 18 26 3 3 3 9 12 5
Hyvinvointivajaus Haasteita suomalaisnuorten hyvinvoinnille ovat perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon, yksilöllisyyden eetos), subjektiivinen hyvinvointi ( en ole kovin onnellinen ), kouluelämän laatu (kiusaaminen, viihtymättömyys), ja riskikäyttäytyminen (tupakointi, itsemurhat, ja humalahakuisuus) Lapsiköyhyys ja perheiden eriarvoistuminen ovat nousseet haasteiksi ja ovat pian ongelma!
Riskiperheet lasten hyvinvoinnin kannalta pitkäaikaiset ja vaikeat taloudelliset ongelmat päihde- ja/tai väkivaltaongelmat jatkuvassa pelossa eläminen raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat perheenjäsenen vakava sairaus tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, kurinpito, puhumattomuus, väheksyminen, etäisyys)
Köyhyys, eriarvoistuminen Pahin lasten ja nuorten hyvinvoinnin este EU:ssa ja ehkä pian myös Suomessa Lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistynyt Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä eli 52 000 lasta, nykyään noin 150 000 lasta (THL) Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Köyhyys ja sen kielteiset seuraukset periytyvät
Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa 1 3 lasta (hyvinvoivat isovanhemmat ovat plussaa) HÄVIÄJÄT: yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet, maahanmuuttajaperheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe
Väkivalta Suomi on väkivaltainen maa: a) itsemurhat, b) väkivaltarikollisuus, c) aseiden lukumäärä, d) perheväkivalta, e) kouluviihtymättömyys ja myös koulukiusaaminen, ja työpaikkakiusaaminen, f) sodat (raaka kansalaissota), g) myönteiset väkivalta- ja humalakuvaukset Mutta: Suomea pidetään myös turvallisena maana, ja monet ongelmat vähentyneet (esim. itsemurhat, vaikka luvut edelleen korkeita)
Köyhä ja/tai väkivaltainen koti: seurauksia Kulttuurisairaudet : päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys Mielenterveysongelmat, huostaanotot Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset koulutusvalinnat Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat työttömyys- ja köyhyysriskit
Pienet tai olemattomat riskit lasten hyvinvoinnille Avioero jos ei kovin riitaisa Eron jälkeiset hoivajärjestelyt Perhemalli (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe) Hukattu vanhemmuus Hoitomuoto (koti- vai päivähoito) Media (internet ja sosiaalinen media)
Kun nuorilta itseltään kysytään hyvinvoinnista, heille tärkeitä ovat: Lähisuhteet (perhe, ystävät), jotka rakentuvat huolenpidolle, kiintymykselle, sitoutumiselle, vastavuoroisuudelle ja kunnioitukselle Toimijuus, mahdollisuus vaikuttaa perheen ja koulun asioihin ja omaan hyvinvointiinsa Turvallisuus, rutiinit (minuuden jatkuvuus ) + materiaaliset resurssit, ympäristö, terveys, moraalinen vastuu