Keski-Suomen SOTE hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Transkriptio

1 Keski-Suomen SOTE hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä Hanketyöntekijä Petri Oinonen

2 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat kriteerit SOTE UUDISTUS

3 SOTE uudistuksen ensimmäinen vaihe

4

5 SOTE uudistuksen toinen vaihe

6

7 SOTE uudistuksen kolmas vaihe

8

9 Epäselväksi ja epäoikeudenmukaiseksi koetut rahoituslaskelmat sekä perustuslailliset ongelmat suurimpana syynä, ettei sote uudistus toteutunut suunnitellun aikataulun ja sisällön mukaisesti

10 SOTE UUDISTUS ON AIKATAULUKYSYMYS sillä tulevaisuudessa palvelut täytyy tuottaa uudella tavalla: Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa ja vuonna 2026 Suomessa työikäisiä eli vuotiaita on vain 58 prosenttia väestöstä, tällöin sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan noin uutta työntekijää. Terveyden- ja vanhustenhuollon menot tulevat kasvamaan pelkästään väestön ikääntymisen johdosta arviolta runsaan kolmanneksen (4,5 mrd euroa) vuoteen 2030 mennessä ja lähes 60 % (7,4 mrd euroa) vuoteen 2040 mennessä nykyisestä. Näin käy vaikka palvelujen saatavuus, laatu ja määrä pysyisivät ennallaan, eivät siis paranisi, mutta eivät myöskään heikkenisi

11 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat kriteerit SOTE uudistus seuraavalle hallitukselle Lainsäädäntö, esim. uusi sosiaalihuoltolaki, uudistaa palveluita STM:n ja THL:n lasten, nuorten ja perheiden työryhmä kehittävät valtakunnan tasolla LNP:n palveluita

12 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Voisiko kehittäminen ja yhteistyö perustua vapaaehtoisuuteen? Paikalliset ja alueesta lähtevät kriteerit Keski-Suomi ja sen kunnat Keski-Suomen SOTE2020 hanke Sisältöön ja toteutustapaan perustuvat kriteerit Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevät

13 Johdatus päivän teemaan Lapset ja perheet tilastoina

14 Perheiden rakenne Suomessa (Lähde tilastokeskus)

15 Perheiden rakenne Suomessa (Lähde tilastokeskus) Kaikkiaan perheitä oli vuoden 2013 lopussa , joista lapsiperheitä Lapsiperheisiin kuului 40 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto on edelleen avioparin perhe, 60 prosenttia Lapsiperheissä oli vuonna 2013 yhteensä alaikäistä lasta Perheiden keskimääräinen lapsiluku oli 1,84 vuonna 2013 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana hitaasti: vaikuttavina tekijöinä ovat syntyvyys, täysikäistyvien ikäluokkien koot sekä kansainvälinen muuttoliike

16 Suomalaisen ja eurooppalaisen perheen kehitysnäkymiä vuoteen 2035 (Lähde: Kimmo Jokinen, Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto) Perinteiset perhemallit vähenevät tulevaisuudessa entisestään, esim. miehen rooli perheen elättäjänä on harvinaisempaa Avioliiton merkitys vähenee: avoliitto, yksinhuoltajat, erot, avioliiton ulkopuolella syntyvät lapset yleistyvät Suuntaus on, että nuoret ovat lapsuudenkodeissa yhä pidempään Lasten hankkiminen ja avioituminen siirtyvät yhä pidemmälle Syntyvyys alenee, perhekoko pienenee Yksin elävien, yksinhuoltajien ja lapsettomien parien määrä lisääntyy (OECD) Noin 40-50% suomalaisista lapsista tulee kokemaan vanhempien eron/elää yksinhuoltajaperheissä/uusioperheissä Maahanmuuttajaperheitä on enemmän, monilapsisia perheitä enemmän (uusperheet) Epätasa-arvo moninaistuu: luokka, sukupuoli, etnisyys, perhemuodot, asuinalue, koulutus

17 Esimerkki prosessiketjuista Perherakenteen muutos Harrastamisen kallistuminen Syrjäytyminen ja muut ongelmat lisääntyvät Junioriurheilun hinnat ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Syinä kuntien tarjoamien liikuntapaikkojen maksujen nousu ja kallistuneet matka- ja välinekulut. Yksinhuoltajat ja vähävaraiset rahoittavat pikavipeillä lastensa harrastuksia, tai lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa. Syrjäytyneestä nuoresta jopa euron terveyslaskut vuodessa, perheet joutuvat ulosottoon, liikkumattomasta nuoresta yhteiskunnalle noin kahden miljardin kuluerä vuodessa

18 Ulkomaalaistaustaiset Suomessa (Lähde tilastokeskus)

19 Ulkomaalaistaustaiset Suomessa iän mukaan 2013 (Lähde tilastokeskus)

20

21 Ulkomaalaistaustaiset Suomessa (Lähde tilastokeskus) Suomessa asui vuoden 2013 lopussa ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä oli Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne poikkeaa selvästi suomalaistaustaisista: suomalaistaustaisista työikäisten ( vuotiaiden) osuus oli 63 prosenttia, kun taas ulkomaalaistaustaisista työikäisten osuus oli 76 prosenttia ja ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista 86 prosenttia Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneitä) ulkomaalaistaustaisista oli 5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 20 prosenttia Ulkomaalaistaustaisista 0 14-vuotiaita oli 18 prosenttia, kun taas suomalaistaustaisista 0-14-vuotiaita oli 16 prosenttia

22 Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärien jakautuminen ikäryhmittäin 2012, % 22+ v 35 % 0-6v 19 % 16-21v 5 % 7-15v 41 % N= Lähde: Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta THL Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012 Tilastoraportti 31/

23 Perheiden asiakkaaksi hakeutumisen pääsyyt 2012 Perheiden asiakkaaksi hakeutumisen pääsyy Lkm % Perheongelmat ,7 Parisuhdeongelmat ,8 Lapsen ongelmat ,1 Muu syy ,5 Yhteensä Lähde: Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta THL Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012 Tilastoraportti 31/

24 Ensimmäiseen asiakastapaamiseen pääsyn odotusaika jaksotettuna kunnittain ja väestömäärän mukaan 2012 Lkm % Väestö % viikko (max 7pvää) 22 8, ,3 kuukausi (max 31 pvää) , ,7 2 kuukautta (max 61 pvää) 81 30, ,1 3 kuukautta (max 92) 18 6, ,6 yli 3 kuukautta 18 6, ,3 Vastanneet kunnat yhteensä Lähde: Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta THL Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012 Tilastoraportti 31/

25 Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakaskäyntien osuudet työmuodoittain 2012, % ,6 % , ,8 16, ,1 2,6 0 Terapia Muu asiakaskäynti Ohjaus- ja neuvonta Psykologin tutkimus Lääkärin tutkimus Puheterapeutin tutkimus Lähde: Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta THL Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012 Tilastoraportti 31/

26

27 Lasten- ja nuorisopsykiatrian sairaalahoidon potilaat ja hoitojaksot Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2013 Tilastoraportti 02/

28 Lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoidon potilaat ja käynnit Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2013 Tilastoraportti 02/

29

30 Lapset joista on tehty lastensuojeluilmoitus, suhteutettuna väestön 0-17 vuotiaisiin maakunnittain vuonna 2013, % (Lähde THL)

31 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat sekä kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret (Lähde THL)

32 Uudet lastensuojelun avohuollon asiakkaat suhteutettuna 0-17 vuotiasta lasta kohden maakunnittain vuonna 2013, % (Lähde THL)

33 Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus vastaavasta väestöstä ikäryhmittäin vuonna , %, (Lähde THL)

34 Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitusmuodon mukaan vuosina , % (Lähde THL)

35 Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret Keski- Suomessa viimeisimmän sijoitusmuodon mukaan vuonna 2013 (yht.1033, 1,6% osuus 0-17 v. väestöstä) 85 Perhehoito Ammatillinen perhehoito Laitoshuolto Muu sijoitus 163 Lähde THL

36 Ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset ikäryhmittäin vuosina 1991, 2000, 2008 ja 2011 (Lastensuojelu.SVT.THL 2013).

37 Lastensuojelun sijaishuollon kustannuksia

38 Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kouluterveydenhuollon käynnit

39 Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kodinhoitoapu (Lähde THL/Sotkanet)

40 Varhaiset vanhemmuutta ja lasten oppimista ja sosiaalisuutta tukevat toimet ovat kansainvälisesti arvioituna parhaita investointeja

41 Linkitys Keski-suomen SOTE2020 hankkeen lasten ja perheiden palveluiden työryhmään, ks. seuraavat diat