|
|
- Onni Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomalainen perhe muutoksessa Ilmajoki ja Kokkola 9. ja Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus
2 Luentorunko Perhe-elämän elämän kehitys Mitä media ja kulutus opettavat lapsille? Kasvamisen riskit Moderni nuoruus: työelämän uudet opit ja siirtymä aikuisuuteen
3 Trendi 1: Perhe perustetaan entistä vanhempana Lapsuudenkodissa yhä pidempään Ensimmäisen lapsen hankkiminen i ja avioituminen it i siirtyvät yhä myöhemmäksi Syntyvyys alenee, perhekoko pienenee (syy: perhe perustetaan yhä myöhemmin; toisen lapsen ongelma!) Avioliiton merkitys instituutiona heikkenee (avoliitto, yksinhuoltajat, erot, avioliiton ulkopuolella syntyvät lapset) Pienperheen idea silti edelleen vahva
4 Perheellistyminen Suomessa lapsuudenkodista lähdetään keskimäärin 23- vuotiaana (Etelä-EuroopassaEuroopassa yli 30-vuotiaana!) ensimmäinen lapsi n vuotiaana ensimmäinen avioliitto pian tämän jälkeen elämä vakiintuu noin 30-vuotiaana, minkä merkkeinä pidetään: opinnot päättyneet, ammatti ja työpaikka, vakiintunut parisuhde, partnerin kanssa yhteinen koti ja yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat
5 Perheet Suomessa - Perheitä yhteensä 1,4 miljoonaa - Perheissä elää 77% suomalaisista, yksin elää 23% eli noin 1,2 miljoonaa - 42% suomalaisista asuu lapsiperheissä, joita on yhteensä 0,6 miljoonaa - Noin 1/5 40-vuotiaista naisista lapsettomia, Helsingissä reilut 1/3 - Lapsiperheistä 62% avioparin perheitä, 18% avoparien perheitä ja 20% yksinhuoltajaperheitä - Uusperheitä noin 10% perheistä
6 Trendi 2: Naisten palkkatyö yleistyy, työ silti sukupuolitettua Naisten osuus työmarkkinoilla lisääntynyt Mieselättäjyys yhä harvinaisempaa, sen rinnalle syntyy uusia malleja: kahden (ja puolentoista ) palkansaajan perheet one full-time and one part-time time earner, female carer -model Työmarkkinat sukupuolitettuja Kotityöt vahvasti sukupuolisidonnaisia
7 Yksilöllistymisen syyt ja seuraukset taustalla modernisoituminen, kohonneet koulutusvaatimukset, lisääntynyt liikkuvuus, kiristynyt kilpailu, hyvinvointivaltioiden yksilöivät tukimuodot valintamahdollisuudet ja -pakot lisääntyvät, yhteisölliset tulkintahorisontit + luokka- ja sukumääreet menettävät merkitystään varsinkin pysyvät ammatti-identiteetit identiteetit ja perinteisille sukupolvi- ja sukupuolirooleille rakentunut pienperhe p menettävät asemiaan
8 Minun elämäni on minun elämäni elämänvaiheet eriaikaistuvat eli se vaihtelee, milloin mennään avo/avioliittoon, kuinka useasti, milloin hankitaan lapset vai hankitaanko lainkaan, milloin opiskellaan, ollaan töissä, siirrytään eläkkeelle perhe menettää tehtäviään ja suhteita ylläpitävät entistä enemmän tunnesiteet (=PUHTAAT SUHTEET) yksilöt kantavat ja heidän on pakkokin kantaa aiempaa vahvemmin vastuun omasta elämästään ja valinnoistaan sosiaaliset sidokset jäävät, mutta niiden luonne muuttuu: löyhät puhtaat suhteet yleistyvät, y monet perinteiset kollektiiviset sidokset saattavat höltyä, mm. sukulaisten merkitys saattaa vähentyä ja ystävien merkitys kasvaa (valitut suhteet voittavat annetut)
9 Trendi 3: Muutoksia kotona ja vanhemmuudessa Uusia vanhemmuuden malleja syntyy, mutta hitaasti Uusi isyys muutos kuitenkin hidasta Kotitöiden jako hyvin sukupuolitettua Median voima lisääntyy (lasten rikas makuuhuonekulttuuri) Isovanhempien merkitys kasvussa
10 Trendi 4: Epätasa-arvo arvo moninaistuu Luokka-, sukupuoli- ym. erot saavat rinnalleen muita eroja, jotka rakentuvat t muun muassa etnisyyden, asuinalueen, perhemuodon ja koulutuksen k varaan Kaksi rinnakkaista kehityskulkua: elämänkulkujen yhdenmukaistumista ja toisaalta taloudellista eriytymistä kohti duaaliyhteiskuntaa 17% eurooppalaisista perheistä köyhyysriskissä
11 Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän ä vanhemman perhe, jossa korkeintaan kaksi lasta HÄVIÄJÄT: Ä Ä monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, yksinhuoltajaperheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe
12 Trendi 5: Maahanmuutto Maahanmuuttajat yksi ratkaisu alhaiseen syntyvyyteen ja mahdolliseen työvoimapulaan Etelä-Euroopassa Euroopassa paljon sellaisia maahanmuuttajanaisia, jotka tekevät laitonta hoivatyötä kodeissa Naisvetoinen siirtolaisuus: nainen tulee ensin (hoivatöihin), sitten muu perhe
13 Trendi 6: Care goes public Lastenhoito (päivähoito, esikoulu, koulu) voimakkaimmin laajentunut perhepolitiikan alue, valtion rooli kasvaa tasaisesti, vähintään ohjaamisessa ja lainsäädännössä Liittyy läheisesti tasa-arvopyrkimyksiin arvopyrkimyksiin ja naisten työssäkäynnin lisäämiseen Hoiva institutionalisoituu (esikouluvuosi pakolliseksi, enemmän päiväkoteja, äk lasten hoitamista i t kotona tuetaan) t ja professionaalistuu (työntekijöiden koulutus) welfare mix : valtio, järjestöt, perheet, markkinat
14 Media-aineistotaineistot Materiaalia 237 lapselta, kolmesta kaupungista ja yhdestä maaseututaajamasta Enemmistö 6 8-vuotiaita, mutta mukana myös vuotiaita 169 mediapäiväkirjaa (nalle havainnoi) 70 piirustusta Hauska koti-ilta ilta 30 piirustusta Minulle tärkeä esine 75 parihaastattelua (media-aihe) aihe) 17 ainetta Unelmailtapäivä
15 Median vaarat Pohjoismaat median suhteen korkean k riskin maita: a) lapset ja nuoret kuluttavat median kanssa paljon aikaa, ja b) vanhempien suhtautuminen asiaan passiivista Ideaalit ruutuajat: alle 3-vuotiaille ei lainkaan, 3 7- vuotiaille puoli tuntia, 7 12-vuotiaille tunti, vuotiaille 1,5 tuntia, 16+ kaksi tuntia! (lähde: Eric Sigman: The Impact Of Screen Media on Children. Nettijulkaisussa Improving the Quality of Childhood in Euirope 2012 ) Mediankäytöllä yhteyksiä ylipainoon i ja vähäiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen
16 HAUSKA KOTI-ILTA ILTA Sosiaaliset suhteet: - kaveriseurassa 28 - yksin kotona 25 - vanhempien kanssa 14 Toiminta: - tv, DVD:t, stereot, kirjat 24 - Tietokone, pelikonsolit, netti 19 - Liikunta ym Oleilu 10 - N=70, lapset luokalla
17 Lasten mediankäyttö Tehdään asioita rinnakkain ja peräkkäin Ollaan sekä yksin että monissa eri ryhmissä Vuorovaikutus on sekä kasvokkaista että mediavälitteistä Vertaisryhmät usein tärkeämpiä kuin aikuiset Aika- ja tilajäsennykset vaihtelevat nopeasti; ne eivät ole perinteisellä tavalla funktionaalisia
18 Toiminnat unelmailtapäivänä Media (televisio, tietokone) 13 Syöminen (pizza, cola, karkit) 11 Shoppailu 9 Kaverit (yö)kylässä 8 Lotto- tai arpajaisvoitto 8 Ei koulua eikä läksyjä 7 Urheilu, liikunta 5 Lomamatka 3 (N=17, 5. luokan oppilaat)
19 Sosiaalinen media ja kulutus opettavat: Oppimaan yksin ja/tai kaveriseurassa, neuvottelemaan auktoriteettien tti tarpeellisuudesta t Liikkumaan sosiaalisesta maailmasta toiseen Työskentelemään ilman etukäteissuunnitelmaa Työskentelemään periodeittain, tekemään monia asioita samanaikaisesti, siirtymään nopeasti tekemisestä toiseen, jättämään kesken, olemaan keskittymättä Uudenlaisia tapoja määritellä ja tyydyttää tarpeita Omaksumaan vanhasta poikkeavia tilan- ja ajankäyttötapoja (esim. jatkuva joka paikan syöminen, kaiken kattava sosiaalisuus)
20 Riskiperheet nuoren kasvun kannalta Jatkuva pelko (etenkin väkivallan pelko) Pitkäaikaiset ik i t taloudelliset lli t ongelmat Päihde- ja/tai väkivaltaongelmat Vakavat, jatkuvat ristiriidat ja riitelyt Perheenjäsenen vakava sairaus Tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, puhumattomuus, väheksyminen )
21 Väkivalta Suomi on väkivaltainen maa: a) väkivaltarikollisuus, b) itsemurhat, c) aseiden lukumäärä, d) perheväkivalta, e) koulu- ja työpaikkakiusaaminen, f) sodat (raaka kansalaissota), g) myönteiset väkivalta- ja humalakuvaukset
22 Köyhyys, eriarvoistuminen Lapsiköyhyys ja lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistyvät nopeasti Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Voittajaperheiden lapset perivät pääomia, joilla pääsee eteenpäin (taloudellinen, ll sosiaalinen, kulttuurinen), häviäjäperheiden lapset eivät Köyhyys periytyy
23 Pienet tai olemattomat riskit Avioero jos ei kovin riitaisa Eron jälkeiset hoivajärjestelyt Perhemalli (ydin/uusperhe, yksinhuoltaja) Vanhemmuus hukassa (ei ole totta) Hoitomuoto (koti- vai päivähoito) Media (internet) ja yksinolo
24 Lähdemateriaalia Hyvä netistä löytyvä raportti perheiden tilasta OECD- maissa (sis. myös hoitomuotojen ja perhemuotojen arviointia) on: OECD: Doing Better for Families Lasten hyvinvoinnista rikkaissa maissa: UNICEF: Child poverty in perspective: An overview of child well-being in rich countries (löytyy yy netistä)
25 Suomalaisten lasten hyvinvointi OECD:n selvitys lasten/nuorten hyvinvoinnista Suomalaislapset menestyvät: terveys, materiaalinen hyvinvointi, turvallisuus (ei pahoja riskejä) ja koulutus Suomalaislasten ongelmia: perhesuhteet (yksinoloa paljon), subjektiivinen hyvinvointi, valvomaton ja runsas mediankäyttö Köyhyys nousemassa vaikeaksi ongelmaksi
26 Ketkä kanavalla keskustelevat? nuoret miehet ovat noin vuotiaita asuvat yksin, useimmilla ei edes puolivakituista parisuhdetta koulutus: osalla jäänyt peruskouluun, osa käynyt lukion, osa ammattikorkeassa, osa yliopistossa, osa ilman jatkokoulutuspaikkaa työ: suurin osa ei ole töissä, osalla pätkätöitä harrastukset: lähinnä pelaaminen, netti
27 Mistä kanavalla keskustellaan? Keskustelun aiheet voidaan luokitella neljään ryhmään: - Internet ja tietokoneet - Pelien pelaaminen, pelien analysointi - Yhdessäolo, tapaamisista sopiminen - Kodin arkirutiinit kuten ruoanlaitto, syöminen, henkilökohtainen hygienia
28 Työelämä eilen ja huomenna ENNEN: Sitoutuminen, pitkäjänteisyys, keskittyminen, k ennakointi, suunnittelu Työtehtävät selkeitä, ammattikuvat pysyviä Ammattitaito, osaaminen, käden taidot, usein konkreettinen tuotos Työn tekeminen kunnolla NYT MYÖS: Joustavuus, tämänhetkisyys, päällekkäisyydet, rinnakkaisuudet Ammattitaitoa ja työn tekemistä kunnolla arvostetaan, mutta nämä uhkaavat jäädä kommunikaation, tunnetyön, arviointien jne. alle Olet yhtä hyvä kuin uusin projektisi Voi olla epäselvää, mitä tuotetaan
29 Työn uudet vaatimukset Diskursiivisuus, vuorovaikutus Affektiivisuus, tunteiden käsittely Esteettisyys, tyylit, tavat Subjektivoituminen: koko minuus jatkuvan arvioinnin kohteena Ennen työtä tekivät kädet, nyt koko persoona
30 Koulutetun nuoren ensimmäiset 10 vuotta työmarkkinoilla 1. koulutus 3. työ 2. koulutus 4. työ 2. työ 1. työ 1. yritys 2. yritys
31 Siirtymät aikuisuuteen aikuisuus aikuisuus aikuisuus nuoruus nuoruus nuoruus perinteinen teollinen jälkiteollinen
32 Samanikäisyys nuorekkuus v v. vanhuus lapsuus
33 Jälkiteollisen maailman opit Nyky-yhteiskunta yhteiskunta on vahvasti kulutus-, tunne- ja mediayhteiskunta Uudet toimintaympäristöt suosivat uusia sosiaalisuuden ja oppimisen tapoja Nämä ä asiat leviävät ä joka suuntaan ja alkavat näkyä vähitellen perheessä, koulussa, työelämässä, koko kulttuurissa
34 Lapsuus ja nuoruus neuvoteltavana Sukupolvien väliset suhteet, säännöt ja perinteet, auktoriteettimallit MINÄ: yksilöllisyys, tyyli, ruumis, unelmat ME: vertaisryhmät, perhe, instituutiot (koulu), media, idolit, valmentajat ym. Aika (milloin/miten aikuistutaan) ja tila (koti, ostoskeskus, koulu, netti...)
35 Millaisia nuoria aika suosii? Osaa hakea toiminnalleen koko ajan vihjeitä ympäristöstä, tä etenkin omilta viiteryhmiltään iltää ja mediasta (facebook) Omaa (työ)elämässä vaadittavia taitoja (kielitaito, tietotekninen osaaminen, tiedonhaku) ja asenteita (nuorekas, energinen, sosiaalinen, innostunut, muuntautumiskykyinen jne.) Perinteiset hyveet???: ainakin koulutus ja tutkinnot ovat edelleen hyödyllisiä y
36 Perhe edelleen tärkeä Perhe ja perhesuhteet ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole annettuja Relationaalisuus, suhteet, juurtuminen tärkeitä Perheet ovat mitä perheet tekevät Perheen rajat ovat avoimia ja neuvoteltavissa Perheessä on paljon prosesseja, jotka ulottuvat myös perheen ulkopuolelle, ja päinvastoin Lapsuus, nuoruus ja aikuisuus ovat neuvoteltavina, samoin perhe Perheessä edelleen paljon myös pysyvää
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa
LisätiedotMITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn
LisätiedotPERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,
LisätiedotLAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
LAPSEN HYVÄ ARKI Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu
LisätiedotNUORUUDEN HAASTEET MYÖHÄISMODERNISSA YHTEISKUNNASSA. Pori 6.6.2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
NUORUUDEN HAASTEET MYÖHÄISMODERNISSA YHTEISKUNNASSA Pori 6.6.2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Luennon teemat Suomalaisnuorten hyvinvointi verrattuna muihin vauraiden maiden nuoriin
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 27.3.2015 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotPerhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotMummot, muksut ja kaikki muut
Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotAikuisuuden muuttuvat ehdot
Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotSuomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana
Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana EAPN-Fin tilaisuus Eduskunnassa 22.11.2017 Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Bruttokansantuote Suomessa vuosina
LisätiedotAlle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi
Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotPerheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotTyökaluja tiedolla johtamiseen. Jussi Pyykkönen Me-säätiö
Työkaluja tiedolla johtamiseen Jussi Pyykkönen Me-säätiö Tiedolla johtaminen? Tiedolla voi johtaa palveluiden muotoilua Tiedolla voi analysoida vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin Kuuntelemmeko
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotSoneran Koti ja TV tutkimus 2012
Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien
LisätiedotTyötä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät
Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotSÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla
SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin
LisätiedotYksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa
Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa 1987 2010. Timo Anttila, Tomi Oinas, Armi Mustosmäki, Mari Kivitalo Jyväskylän yliopisto Yksin yhteiskunnassa -hanke Koneen säätiö Suomalaisten yksinäisyys
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotISYYDEN TUKEMINEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET
22.9.2010 OULU TUKEVA-HANKE ISYYDEN TUKEMINEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET ILMO SANERI MIESSAKIT RY Miessakit ry 1 Miessakit ry 20. lokakuuta 2010 2 SOTA-AIKA JA ISYYS sodan aikana isät rintamalla sodan
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotKoti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014
Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 201 Markus Lahtinen Head of Product Management Consumer, Sonera Koti ja tv - tutkimus 201 Sonera selvitti nyt neljättä kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta
LisätiedotFonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi
Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla
LisätiedotHyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotMonimuotoiset perheet
Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotVerkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska
Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin Lapsuudentutkimuksen päivät 02.06.2008 Turku Terhi-Anna Wilska Miksi lasten ja lapsuuden tutkimus tärkeää juuri nyt? Havaitut ongelmat lasten fyysisessä
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotHaetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009
Haetaan läsnl snä olevaa aikuisuutta Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnä olevaa aikuista isoon kirjastoon osaamista lisää: maahanmuuttajien palveluihin, nuorten kanssa toimeen tulemiseen, verkkomaailman kohtaamisiin,
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotEsa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen
LisätiedotARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten
LisätiedotSyrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7
Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista
LisätiedotRAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotSuomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012
Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotNuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika
Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
Lisätiedot2009: Pako vapauteen
2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotElävänä syntyneet Suomessa 1943-2013
1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotJohtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt
Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotNUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotSÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki
SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotMitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?
LAPE akatemia 15.5.2019, Pohjois-Savo Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo? Tulokset koottu THL:n laatimasta tulospaketista 5/2019 https://stm.fi/lapeakatemia/valmennuksetmaakunnissa
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotVenäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka
Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotOppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
LisätiedotSIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA
SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi
LisätiedotLAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ
LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ Kohden lapsi- ja perhemyönteistä Suomea Jouni Välijärvi, professori Jyväskylän yliopisto Eteläisen Suomen LAPE-akatemia Lahti 24.5.2019 Visio: kansallinen lapsistrategia
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotKestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009
Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen
LisätiedotIMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström
IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotEloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012
Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset
LisätiedotMOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI
MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden
LisätiedotKansalaisjärjestöt terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Kristiina Hannula Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Kansalaisjärjestöt terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä Kristiina Hannula 29.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA
KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotTurvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta
Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotJÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA
JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias
Lisätiedot