NUORUUDEN HAASTEET MYÖHÄISMODERNISSA YHTEISKUNNASSA. Pori Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "NUORUUDEN HAASTEET MYÖHÄISMODERNISSA YHTEISKUNNASSA. Pori 6.6.2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto"

Heli Halonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 NUORUUDEN HAASTEET MYÖHÄISMODERNISSA YHTEISKUNNASSA Pori Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

2 Luennon teemat Suomalaisnuorten hyvinvointi verrattuna muihin vauraiden maiden nuoriin Perhesuhteiden isot ja pienet riskit lasten ja nuorten näkökulmasta Media riskinä ja oppimisympäristönä Mutkistuneet koulutus- ja työmarkkinapolut Uusi haaste: pidentynyt matka aikuisuuteen

3 Mitä on hyvinvointi? Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu ei enää lisää hyvinvointia (Suomessa jo 1970/80-luvulla) Ei-materiaaliset puolet: luottamus, osallisuus, toimijuus, turvallisuus, terveys, koulutus, aika, ympäristö, perhesuhteet, tasa-arvo, ystävät jne. Perhesuhteet ja koulutus ovat tärkeimpiä eimateriaalisen hyvinvoinnin lähteitä, ja niissä on Suomessa joitakin, ei tosin pahoja, ongelmia

4 Suomalaisten nuorten hyvinvointi OECD:n selvitys lasten/nuorten hyvinvoinnista 30 maassa, suomalaislasten sijoituksia: koulutus (1), materiaalinen hyvinvointi (4), terveys ja turvallisuus (6), asuminen ja ympäristö (7), kouluelämän laatu (18), riskikäyttäytyminen (26) UNICEF: terveys ja turvallisuus (3), koulutus (3), materiaalinen hyvinvointi (3), riskikäyttäytyminen (5), subjektiivinen hyvinvointi (9), perhe- ja ystävyyssuhteet (12)

5 Hyvinvointivajaus Suomalaislasten ja -nuorten ongelmia ovat perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon, yksilöllisyyden eetos), subjektiivinen hyvinvointi (kouluviihtymättömyys, kiusaaminen), runsas ja valvomaton mediankäyttö, riskikäyttäytyminen (päihteet, itsemurhat ym.) Lapsiköyhyys ja perheiden eriarvoistuminen ovat nousevia haasteita mutta eivät vertailevalta kannalta vielä vaikeita ongelmia

6 Riskiperheet kasvamisen kannalta jatkuva pelko (etenkin väkivallan pelko) pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat päihde- ja/tai väkivaltaongelmat raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat perheenjäsenen vakava sairaus tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, ankara kurinpito, puhumattomuus, väheksyminen, välinpitämättömyys)

7 Köyhyys, eriarvoistuminen Lapsiköyhyys ja lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistyneet 1990-luvulta lähtien Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä lasta, vuonna 2010 jo lasta Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Köyhyys periytyy sukupolvelta toiselle, mikä näkyy mm. alhaisina koulutusvalintoina ja toimeentulo- ja mielenterveysongelmina

8 Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa 1 3 lasta ja hyvinvoivat isovanhemmat HÄVIÄJÄT: yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet, maahanmuuttajaperheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe

Nuoruus riskiperheessä: seurauksia Kulttuurisairaudet kuten päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, keskittymisongelmat, jännittyneisyys

9 Nuoruus riskiperheessä: seurauksia Kulttuurisairaudet kuten päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, keskittymisongelmat, jännittyneisyys Mielenterveysongelmat, huostaanotot Alhaiset koulutusvalinnat Luottamuksellisten, kestävien ihmissuhteiden solmiminen aikuisena? Aikuisena isommat työttömyys- ja köyhyysriskit

10 Pienet tai olemattomat riskit Avioero jos ei kovin riitaisa Eron jälkeiset hoivajärjestelyt Perhemalli (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe) Vanhemmuus hukassa (mitä tarkoittaa?) Hoitomuoto (koti- vai päivähoito) Media (internet) on toistaiseksi arvoitus, mutta todennäköisesti riskit ovat pienet

11 Median vaarat Pohjoismaat luokiteltu median suhteen korkean riskin maiksi, koska a) lapset ja nuoret kuluttavat median kanssa paljon aikaa, ja b) vanhempien suhtautuminen melko välinpitämätöntä (yltiösuvaitsevaista?) Aivotutkijoiden mukaan ideaalit ruutuajat ovat: ei alle 3- vuotiaille, 3 7-vuotiaille puoli tuntia, 7 12-vuotiaille tunti, vuotiaille 1,5 tuntia, 16+ kaksi tuntia (??) Mediankäytöllä väitetään olevan yhteyksiä ylipainoon ja vähäiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen Toisaalta median riskit ovat pieniä, mediankäyttäjät ovat heterogeeninen ryhmä, ja media on nykysosiaalisuutta

12 Hauska koti-ilta: Salkkarit ja poppareita

14 HAUSKA KOTI-ILTA Sosiaaliset suhteet: - kaveriseurassa 28 - yksin kotona 25 - vanhempien kanssa 14 Toiminta: - tv, DVD:t, stereot, kirjat 24 - Tietokone, pelikonsolit, netti 19 - Liikunta ym Oleilu 10 - N=70, lapset luokalla

15 Poika, 1. luokalla K: Milloin sä viimeksi pelasit? V: Aamulla. Seppo: Sillä alko yheksältä koulu ja se heräs seittemältä. K: Säähän olit tosi reipas, kun heräsit niin aikaisin. Sanoko äiti tai isä että nyt kouluun? V: Ei kun iskä asuu Hämeenlinnassa ja äiti oli mennyt töihin. K: Tuleeko sinulle muuta mieleen mukavasta illasta? V: Ei kun äiti vaan kattoo telkkarii.

16 Tumppi, 7-vuotias K: Millanen sun mukava ilta on? V: Kun aletaan nukkumaan niin mä alan pelaamaan niitä pelejä. Niistä kuuluu hyvät äänet. K: Katsotteko televisiota? Kuka päättää mitä katsotaan? V: Se joka on ekana sängyssä. Jos ei suostu menemään ei katota mitään, ja jos ei halua katsoa sitä filmiä minkä toinen valitsi. K: Mitenkäs illalla kun alatte katsomaan? V: Mun pleikkariin voi laittaa DVD:n, Harry Potterin. K: Nukutko siihen katsomiseen? Mihin aikaan? V: Jossain kahentoista aikaan. K: Ovatko siskosi silloin nukahtaneet? V: Ne kattoo enemmän Titanicia.

17 Jussin iltapäivä Tänään pääsin Jussin kotiin. Ensin Jussi meni naapuriin ja ulos leikkimään. Sitten hän palasi kotiin ja sain katsella hänen kanssaan digiboxilta Pokemonia. Ruokailun jälkeen koko perhe lähti ulkoilujuttuihin. Jussi ja isä sählyä pelaamaan, äiti koiran kanssa metsään. Illalla Jussi katsoi televisiota ja isä uutisia. Äiti surffasi yläkerrassa internetissä. Iltapesun jälkeen Jussi yritti pelata Game-boxilla, mutta isä käski lopettaa.

18 Unelmailtapäivä Tulen koulusta juosten kotiin. Katson lempiohjelmaani ja syön jäätelöä. Kaverini pyytää ulos ja meillä on hauskaa. Ei tullut läksyjä, ja alan piirtelemään. Mieleeni tulee mennä koneelle. Menen keittiöön ja kysyn isoveljeltä pelataanko tammea, ristinollaa tai monopolia. Pelien jälkeen juon colaa. Vuokraamme elokuvan ja ostamme naposteltavaa. Sitten pelaan myös äitiä vastaan. Sitten syön pizzaa päivälliseksi, sitten menen saunaan ja otan kunnon löylyt. Jälleen juon colaa, mutta poreammeessa. Hyvä, loistava kirja, arvaatkin että olen jo lukemassa. Luen vähän aikaa mutta sitten alkaa väsyttää.

19 (Sosiaalinen) media opettaa: Oppimaan yksin ja/tai kaveriseurassa Liikkumaan sosiaalisesta maailmasta toiseen Työskentelemään suunnittelematta, kesken jättäen, periodeittain, keskittymättä Haluamaan uusia asioita (uudet tarpeet?) Neuvottelemaan poikkeavista tilan- ja ajankäyttötavoista ja auktoriteeteista Toimimaan rikkaassa merkkimaailmassa Ei välttämättä uhkaa muita rutiineita

20 Aika suosii medianuoria, jotka: Hakevat toiminnalleen koko ajan vihjeitä ympäristöstä, etenkin omilta viiteryhmiltään ja mediasta (facebook), ja verkostoituvat Omaavat (työ)elämässä vaadittavia taitoja, kuten kielitaito, tietotekninen osaaminen, tiedonhaku, ja asenteita, kuten halu tehdä työtä, nuorekkuus, energisyys, sosiaalisuus, joustavuus, hetkittäisyys, innostuneisuus jne. Ottavat koulun ja tutkinnot vakavasti

21 Koulukokemuksiani Ei mulla oo mitään kokemuksia ainakaan mitään mainittavia. Opettajat on aina ollut yhtä paskoja. Koko koulusysteemi on paska. Aamulla kukonlaulun aikaan ylös, raahaudutaan puolinukuksissa syömään ja tehdään aamutoimet. Valutaan kahdeksaksi kouluun, istutaan 45 min. tylsillä, samanlaisilla tunneilla, kävellään luokasta toiseen ja tuijotetaan samoja naamoja. Kuunnellaan opettajien vittuilua ja yritetään kestää. Onneksi tää piina on kohta ohi.

22 Nuorten miesten polut työelämään? Vähän koulutettujen nuorten miesten urapolut (U.K.) voivat olla moninaisia: - löytävät perinteisiä miesten töitä - hyödyntävät koulutusväylää (lisäopiskelu) - suostuvat feminiinisiin töihin (hoivatyöt jne.) - popular boys (urheilu, media ym.) - syrjäytyvät työmarkkinoilta (vanhemmat, työmarkkinatuki ja rikollisuus elättävät)

23 Koulutetun nuoren ensimmäiset 10 vuotta työmarkkinoilla 1. koulutus 3. työ 2. koulutus 4. työ 2. työ 1. työ 1. yritys 2. yritys

24 Nuorten perheet moninaistuvat Lapsuudenkodissa ollaan yhä pidempään, taloudelliset ja tunnesidokset vanhempien ja lasten välillä lisääntyvät, ja oma perheellistyminen siirtyy yhä myöhemmäksi Perheet moninaistuvat: OECD ennustaa sinkkujen, yksinhuoltajien ja lapsettomien parien määrän lisääntyvän, myös latteja tulee olemaan enemmän Nykyään jo noin 1/5 40-vuotiaista suomalaisnaisista lapsettomia, Helsingissä reilut 1/3 Yksilöllisyyden ja itsensä toteuttamisen merkitys kasvaa, mutta pienperheen idea ja sukupuolijaot yhä sitkeitä

25 Samanikäisyys vanhuus aikuisuus lapsuus epämääräinen nuorekkuus (10 v. 30/35 v.)

26 Jojo-transitiot, koulu, työ ja perhe Nykynuoruus päättyy vuotiaana Deinstitutionalisoituminen: perhe, koulutus ja työmarkkinat eivät vakauta siirtymiä Destandardisoituminen: siirtymät ja siirtymäriitit yksilöllistyvät, suunnanvaihtoisuus ja joustavuus Lapsuuden perhe avainasemassa: takaa taloudellisen turvan ja emotionaalisen läheisyyden, säätelee uravalintoja, vaikuttaa oman perheellistymisen malleihin ja ajankohtaan

27 Pidentyneen matkan syyt Transitioiden kompleksisuudesta huolimatta kehityksellä on säännönmukaisuutensa ja syynsä 1) koulutusta lisätään (suomalainen malli suosii sivistystä, henkistä kehitystä) työmarkkinat? 2) perhesukupolvien suhteet emotionaalisesti ja taloudellisesti läheiset, ei irtaantumistarvetta kotoa 3) perinteisten aikuis- ja perhemallien eroosio 4) siirtymät yksilöllistyvät ja niiden määrä kasvaa

28 Siirtymät aikuisuuteen aikuisuus aikuisuus aikuisuus nuoruus nuoruus nuoruus perinteinen teollinen jälkiteollinen

Samankaltaiset tiedostot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn