VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 12.6.2014 Suvi Savolainen VM/2126/00.01.01.00/2013 LIEDON JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN Kuntien yhdistymisen vireillepanosta ja valmistelusta, kuntajaon muuttamisen edellytyksistä sekä kuntajaon muuttamisesta päättämisestä säädetään kuntarakennelaissa (1698/2009). Yhdistyminen perustuu Tarvasjoen kunnan arviointimenettelyyn erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevana kuntana sekä sitä seuranneen erityisen kuntajakoselvityksen pohjalta tehtyyn yhdistymisesitykseen. Sen vuoksi alla on kuvattu sekä erityisen vaikeassa tilanteessa olevaa kuntaa koskeva arviointimenettelyä että erityistä kuntajakoselvitystä. Kuntien yhdistymisen vireillepano ja valmistelu Arviointimenettely Tarvasjoen kunta on ollut kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :ssä tarkoitetussa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä kaksi kertaa, vuosien 2009 2010 sekä 2011 2012 tilinpäätösten perusteella. Molemmilla kerroilla arviointiryhmä on arvioinut kunnan talouden kehityksen kestävyyttä ja kunnan edellytyksiä turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut ja päätynyt siihen, ettei kunnalla ole edellytyksiä jatkaa itsenäisenä, vaan sen tulisi käynnistää kuntajakoselvitys ja yhdistyä Liedon kunnan kanssa. Uusimman, 12.8. - 15.10.2013, selvityksen toteuttaneen arviointiryhmän mukaan Tarvasjoen kunnan talouden pohja on nykyisellään heikko ja kunnan taloudellista tilannetta on yritetty parantaa useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla. Kunnan taseen kertynyttä alijäämää on yritetty saada katetuksi tiukoilla, jopa äärimmilleen venytetyillä säästötoimilla. Näistä huolimatta taloudellinen tilanne säilyisi tulevaisuudessa tiukkana. Itsenäisenä kuntana jatkaminen tarkoittaisi arviointiryhmän mukaan veroprosenttien nostamista koko maan ylimpien prosenttien yläpuolelle, eikä siitä huolimatta pystyttäisi hallitsemaan peruspalvelujen turvaamiseen liittyviä riskitekijöitä. Tarvasjoen taloudessa pienetkin ylitykset toimenpideohjelman mukaiseen menokehitykseen voisivat kääntää talouden kehityksen yhä huonommaksi. Yllättävät muutokset laskelmien oletuksissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi menokehitys tai rahoituskustannusten kasvu, voisivat nopeasti huonontaa talouden tilaa ja vaarantaa palvelujen saatavuuden. Tarvasjoella ei ole merkittäviä rahavaroja tai nopeasti realisoitavaa omaisuutta, joilla voitaisiin kompensoida tulorahoituksen vajetta tai rahoittaa yllättäviä investointeja. Arviointiryhmän mukaan Tarvasjoen kunta ei voi panostaa vähäisen asukaspohjan vuoksi riittävästi elinkeinojen ja infrastruktuurin pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kunnan työntekijöiden eläköityminen ja vaihtuvuus lisäävät arviointiryhmän mukaan osaavan työvoiman niukkuuteen liittyviä ongelmia. Myös kunnan kasvava velka ja mahdollisesti kohoava korkotaso heikentävät edellytyksiä entisestään.
2 Arviointiryhmä on 8.10.2013 loppuselvityksessään ehdottanut Tarvasjoen kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 :n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi suurempaan kokonaisuuteen vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmä katsoi, että Tarvasjoen kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Tarvasjoen kunnassa on selvitetty mahdollisuutta liittyä Liedon tai Auranmaan suuntiin. Arviointiryhmän mielestä oikea suunta liitokselle on Liedon kunta, koska se tarjoaa olemassa olevien yhteistyörakenteiden osalta selkeän kokonaisuuden. Alueella olemassa olevat yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollossa, työssäkäynnissä ja asioinnissa ovat hyvä pohja suuremman kunnan muodostamiseen. Erityinen kuntajakoselvitys Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tulla vireille arviointiryhmän ehdotuksesta. Valtiovarainministeriö päätti, kuntia kuultuaan, 9.12.2013 määrätä kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Asettaminen perustui arviointiryhmän esityksen lisäksi Kustavin, Liedon, Nousiaisten, Paimion, Taivassalon ja Tarvasjoen kuntien sekä Naantalin ja Turun kaupunkien esitykseen. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen sekä yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. Toimeksiannon mukaan selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain 16 ja 16 a :ssä tarkoitetut erityiset kuntajakoselvitykset. 1) Kaikkien selvitykseen osallistuvien kuntien osalta tehtävänä on toimittaa kuntarakennelain 16 :n mukainen selvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista useammaksi kuin yhdeksi kunnaksi. 2) Tarvasjoen kunnan osalta tehtävänä on toteuttaa kuntarakennelain 16 a :n mukainen erityinen selvitys kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi siten, että mahdollinen yhdistyminen voisi tulla voimaan 1.1.2015. Selvitystyö alkoi 1.1.2014 ja se päättyy selvityksen valmistuttua. Laajempaa aluetta koskevan selvityksen tulee olla valmis viimeistään 30.9.2014 mennessä. Tarvasjoen
3 Selvitysprosessi Selvityksen sisältö kunnan osalta selvittäjien ehdotus tuli olla valmiina 28.2.2014 ja mahdollinen esitys yhdistymisestä toimitettuna valtiovarainministeriöön 30.4.2014. Kuntajakoselvittäjät tapasivat tammi-helmikuussa 2014 Tarvasjoen ja Liedon kuntien johtavia päätöksentekijöitä ja virkajohtoa useita kertoja. Kuntajakoselvittäjät kävivät myös Tarvasjoen muissa Turun selvitysalueen naapurikunnissa, joita ovat Aura, Paimio ja Pöytyä. Näissä tapaamisissa käsiteltiin Tarvasjoen kunnan mahdollisia kuntajaon muutosvaihtoja ja naapurikuntien tilannetta suhteessa siihen. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehdittiin järjestämällä kuulemisja keskustelutilaisuuksia asukkaille ja henkilöstölle. Esitys valmisteltiin yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Kuntarakennelain 4 b :n 4 momentin mukaisesti tehty selvitys sisälsi suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvityksen taloudellisesta tilanteesta, arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Kuntajakoselvittäjät arvioivat selvityksen kohteena olevan kuntarakenteen nykytilaa ja sen haasteita sekä kuntarakenteen kehittämistavoitteiden ja muuttamisen edellytysten täyttymistä eri kuntarakennevaihtoehdoissa, joita olivat Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistyminen sekä Tarvasjoen kunnan yhdistyminen Auran ja Pöytyän kuntien ja Paimion kaupungin kanssa. Lisäksi selvitettiin monikuntaliitosvaihtoehtoa, joka käytännössä lyhyen valmisteluaikataulun vuoksi ei voinut tällä aikataululla toteutua. Tarvasjoen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi ei ollut mahdollista, että yhdistymisen kanssa olisi odotettu laajemmassa kaupunkiseutua koskevassa erityisessä kuntajakoselvityksessä tapahtuvia ratkaisuja. Vaihtoehtovertailun pohjalta kuntajakoselvittäjät tekivät kuntarakenteen muuttamisesta ehdotuksen, jolla parhaiten voitaisiin turvata Tarvasjoen kunnan lakisääteiset palvelut. Nykytila Talouden nykytila ja kehitysarvio Erityisen kuntajakoselvityksen mukaan Tarvasjoen kunnassa ei ole noudatettu kuntalain (365/1995) 65 :n mukaisia tasapainosäännöksiä. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja suunnitelmassa vuosille 2014-2016 ei ole osoitettu miten ja millä aikavälillä kunnan talous suunnitellaan saatavan tasapainoiseksi. Taloussuunnitelma on laadittu lainvastaisesti alijäämää lisääväksi, eikä siinä ole esitetty yksilöityjä toimenpiteitä alijäämän kattamiseksi. Kunta ei ole onnistunut toteuttamaan talouden tasapainottamista tekemiensä talouden tasapainottamisohjelmien avulla. Myös aiemmassa taloussuunnitelmassa 2013-2015 tasapainosäännökset on jätetty osin noudattamatta.
4 Tarvasjoen kunnan vuosikate on ollut negatiivinen vuosina 2010 ja 2012 ja tilikauden tulos on vuodesta 2006 lähtien ollut negatiivinen. Myös suunnitteluvuosien 2014-2016 on arvioitu muodostuvat tulokseltaan negatiiviseksi. Taseen kertynyt alijäämä on kasvanut vuoden 2013 tilinpäätöksessä 0,9 miljoonaan euroon eli 449 euroon asukasta kohden ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2016 mennessä yli puolitoistakertaiseksi. Koska kunnan suunnitelmapoistot ovat olleet tuntuvasti alimitoitettuja suhteessa poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointitasoon, on kunnan käyttötalouden epätasapaino tosiasiassa vielä suurempi. Vertaamalla vuosikatetta alimitoitettujen poistojen sijasta poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointeihin, on Tarvasjoen kunnan tosiasiallinen tulorahoitusvaje vuodesta 1997 vuoteen 2013 mennessä kasvanut 8,6 miljoonan euroon eli 4 370 euroon asukasta kohden. Todellinen negatiivinen tulorahoitusjäämä on lähes 7,7 miljoonaa euroa tilinpäätökseen merkittyä kertynyttä alijäämää 0,9 miljoonan euron alijäämää suurempi. Tästä tulorahoitusjäämästä 90 % on rahoitettu investoinneista johtuvalla lainalla. Lainakanta on kasvanut sen vuoksi 7,7 miljoonaan euroon vuonna 2013. Lainakannan kasvu johtuu siitä, ettei Tarvasjoella ole ollut tehtyjen investointien edellyttämää riittävää omarahoitusosuutta, vaan se on katettu kokonaisuudessaan velkarahalla. Tarvasjoen talous poikkeaa olennaisesti tasapainossa olevasta kuntataloudessa, jossa korvausinvestoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Vuosina 2014-2016 Tarvasjoen uudeksi nettolainanottotarpeeksi arvioidaan 1,2 miljoonaa euroa, mikä kasvattaisi kunnan korollisen lainakannan 8,9 miljoonaan euroon eli 4 480 euroon asukasta kohden vuoteen 2016 mennessä. Vain puolet näistä lainanhoitomenoista saadaan katettua tulorahoituksella ja puolet on rahoitettava uudella lainarahalla. Kunnan vähäinen realisoitavissa oleva tonttivaranto ja alle 10 päivän kassan riittävyys eivät juurikaan anna mahdollisuutta lainahoitomenojen kattamiseen omaisuuden myynnillä tai rahavarojen määrää supistamalla. Tarvasjoen lainakanta asukasta kohden on viime vuosina ollut yli kaksinkertainen verrattuna samankokoisten kuntien lainakantaan Tarvasjoen käyttötalouden tulorahoitusvajeen kertymän kattaminen käyttötalouden menosäästöin olisi ilman valtion rahoitusavustuksia ja velkarahoitusta vaarantanut jo aiemmin lakisääteisten palvelujen järjestämisen kuntalaisille. Liedon kunnassa talouden tasapainon tunnusmerkit täyttyvät vuosina 2010-2016 vain osittain. Vuosikate on ollut positiivinen koko tarkastelujakson, mutta tilikauden tulos on vuosina 2011 ja 2012 ollut negatiivinen. Tase on ollut ylijäämäinen ja ylijäämä näyttäisi taloussuunnitelman mukaan nousevan 6,4 miljoonaan euroon eli 355 euroon asukasta kohden suunnittelukauden 2014-2016 lopussa. Kunnan suunnitelmapoistot ovat kuitenkin olleet tuntuvasti alimitoitettuja suhteessa poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointitasoon. Liedon väestönkasvu on keskimääräistä suurempaa ja aiheuttanut investointitarpeita. Kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen tasosta johtuen Liedon verotuotto on kuitenkin kokonaisuutena ollut saman kokoluokan kuntien keskiarvoa korkeampi, vaikka kunnan tuloveroprosentti on vuosina 2007-2012 ollut keskimäärin alempi.
5 Liedolla näyttäisi olevan nettolainanottotarvetta. Kunta voi saada velkaantumiskehityksensä pysäytettyä ainakin toistaiseksi 42-43 miljoonan euron tasoon. Liedon tulorahoitus on kohtuullisen hyvin riittänyt lainanhoitomenoihin aina vuoteen 2012 saakka. Väestökehityksen nykytila ja kehitysarvio Tarvasjoki ja Lieto ovat molemmat väestöltään kasvavia kuntia. Etenkin Liedon väestönkasvu on olennaisesti koko maan kasvua korkeampaa. Ikäluokittain tarkasteltuna Tarvasjoella suurin muutos on 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuuden kasvu. Liedossa kaikki ikäluokat kasvavat voimakkaasti. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna Tarvasjoella vaikeampi (0,73) kuin Liedossa (0,66). Molemmissa kunnissa tilanne on heikompi kuin koko maassa(0,63). Kunnallisten palvelujen kannalta tulos tarkoittaa, että palvelutarve on selvityskunnissa muuta maata suurempi nyt ja tilanne säilyy sellaisena jatkossakin. Kuntien kokoerosta johtuen yhdistyminen ei kuitenkaan käytännössä heikentäisi uuden Liedon kunnan huoltosuhdetta kuin sadasosan verran. Yhteenlaskettu huoltosuhde vuonna 2029 olisi yhdistyneessä kunnassa 0,81, kun se erillisinä kuntina olisi Liedossa 0,80 ja Tarvasjoella 0,92. Työllisyys, työpaikkaomavaraisuus ja työssäkäynti Työllisten osuus on kummassakin kunnassa samantasoinen. Työttömyysaste on molemmissa kunnissa selvästi alempi kuin koko maassa. Työpaikkaomavaraisuus on molemmissa kunnissa alhainen, Liedossa kuitenkin korkeampi (70,1) kuin Tarvasjoella (63,4). Liedon työpaikkaomavaraisuus on vahvistunut, kun taas Tarvasjoen vastaava arvo on pysynyt samana. Kummankin kunnan työllisestä työvoimasta erittäin suuri osa käy työssä asuinkunnan ulkopuolella. Molemmat kunnat kuuluvat Turun työssäkäyntialueeseen. Pendelöinti Liedosta Turkuun on 48 % ja Tarvasjoelta 24 %. Huomattava osa tarvasjokisista kävi työssä Liedossa (8,4 %), mutta lietolaisista Tarvasjoella vain vajaa puoli prosenttia. Elinkeinot ja elinkeinoyhteistyö Elinkeinojen kehittämisessä Tarvasjoki tekee yhteistyötä Auranmaan kuntien kanssa. Liedon kunnan elinkeinotoimintojen kehittäminen ja toteutus on paikallisesti organisoitu oman elinkeinotoimikunnan avulla. Lieto tekee elinkeinotoimen kehittämistyötä yhdessä alueen kymmenen muun kunnan kanssa Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa ja Yrityspalvelukeskus Potkurissa. Palvelut Lieto vastaa jo nyt Tarvasjoen koko terveydenhuollosta ja osasta sosiaalipalveluja vastuukuntamallin mukaisen yhteistoiminta-alueen kautta. Vuoden 2015 kaikkien sosiaalipalvelujen on tarkoitus siirtyä Liedon organisaatioon. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat myös Marttilan ja Koski Tl:n kunnat.
6 Sosiaali- ja terveyspalvelujen laajan ja syvenevän kuntayhteistyön rinnalla Lieto järjestää vastuukuntana jo nyt Tarvasjoen ympäristöterveydenhuollon palvelut. Tarvasjoki hankkii Liedolta myös kansalaisopistopalvelut. Työterveydenhuolto hankitaan Loimaan kaupungin työterveyspalvelut Työkympiltä, jolla on toimipisteet Loimaalla, Pöytyällä ja Liedossa. Tarvasjoen hallinnon ja sen tukipalvelujen henkilöstömäärä on kuntakoon mukaisesti niukka. Arvio yhdistyneestä kunnasta Taloudelliset edellytykset Tasapainoisen talouden tunnusmerkit vahvistuisivat yhdistyvässä kunnassa monelta osin. Yhdistyneessä kunnassa vuosikate pysyisi selkeästi positiivisena eikä olennaisesti alenisi siitä tasosta, minkä Liedon kunta on omassa taloussuunnitelmassaan vuosille 2014-2016 asettanut tavoitteeksi. Vaikka vuosikate kattaisi suunnitelmavuodesta riippuen poistot kokonaisuudessaan, olisivat nykyiset poistoperusteet kuitenkin edelleen tuntuvasti alimitoitetut. Suureksi kasvanutta tulorahoitusvajetta saataisiin katettua 1 miljoonalla eurolla vuoden 2013 tasosta. Tulorahoituksesta voitaisiin käyttää osa lainarasitteen keventämiseen. Tässä auttaisi erityisesti 2,3 miljoonan euron yhdistymisavustus, joka yhdistymissopimuksen mukaan tulee käyttää yhdistyneen kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistyneen kunnan toiminnan ja investointien rahavirta tulisi olemaan negatiivinen niin, kuin se tulisi olemaan nykyisissäkin kunnissa, jos ne jatkaisivat erillisinä. Yhdistyminen antaisi mahdollisuuden rakenteellisiin säästöihin investointimenoissa sekä muihin synergiaetuihin. Tarvasjoen osuus yhdistyneen kunnan lainakannasta vuoden 2013 oli vain noin 13,6 %. Vaikka yhdistyneen kunnan lainakanta kasvaisi 52,7 miljoonaan euroon vuoden 2016 loppuun mennessä, antaisivat yhdistyneen kunnan lähes 6,6 miljoonaan euroon nousevat rahavarat mahdollisuuden suurempiinkin vieraan pääoman palautuksiin. Yhdistelylaskelman omavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut olisivat kuin kuntataloudessa keskimäärin. Yhdistelmälaskelmassa kertyneen ylijäämän määrä olisi vain vajaa neljäsosa kuntatalouden keskimäärästä. Konserniyhdistelmässä vuodelta 2012 lainamäärä olisi vain kaksi kolmasosaa kuntakonsernien keskimäärästä. Omavaraisuusaste ja kertyneen ylijäämän määrä olisivat alemmat kuin kuntakonserneissa keskimäärin. Peruspalvelut ja kunnan toiminnalliset edellytykset yhdistyneessä kunnassa Tarvasjoen yhdistyminen Lietoon vuoden 2015 alusta turvaisi Tarvasjoen kuntalaisten lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistyspalvelut osana Liedon peruspalveluja kaikissa palvelujen alueellisissa järjestämisvaihtoehdoissa. Olemassa olevan yhteistyön vuoksi yhdistyminen ei aiheuttaisi merkittäviä uudelleenjärjestelyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Varhaiskasvatus, perusopetus ja muut sivistyspalvelut on mahdollista siirtää luontevasti lyhyellä valmistelulla Liedon kunnan sivistyspalvelujen yhteyteen. Tarvasjoen hyvinvointikeskuksen ja yhtenäiskoulun toimintatilat ovat ajanmukaiset, niiden toiminta-astetta on mahdollista
7 lisätä ilman suuria lisäinvestointeja ja niitä voidaan suoraan hyödyntää koko yhdistyneen kunnan palvelutarpeisiin. Yhdistetyssä kunnassa hallintopalvelut ja keskitettävät erityispalvelut järjestettäisiin ja sijoitettaisiin tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tehostetaan tuotannollisia tukipalveluja, joita ovat muun muassa ruoka-, kiinteistö- ja tilapalvelut. Päällekkäisiä toimintoja karsimalla saataisiin resursseja palvelujen kehittämiseen. Kuntien yhdistyessä Tarvasjoen yhteistoimintasopimukset muiden lähikuntien kanssa arvioitaisiin uudelleen ja ainakin osasta sopimuksia luovuttaisiin, koska yhdistynyt Lieto järjestäisi ja tuottaisi itse yhteistoimintasopimusten mukaisia palveluja. Elinkeinojen toimintamahdollisuudet ja yhdyskuntarakenteen toimivuus kuntien yhdistyessä Kolme merkittävää sopimusta loisivat uudessa kunnassa hyvät edellytykset alueen elinkeinojen tehokkaalle ja järjestelmälliselle kehittämiselle sekä yhdyskuntarakenteen toimivuudelle: Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille 2012-2015 sekä sopimus Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä. Näiden avulla on määritelty Turun kaupunkiseudun ja siten myös molempien kuntien yhdyskuntarakenteen, myös työpaikka-alueiden kehittämisen tavoitteet ja linjaukset. Sopimukset vahvistaisivat käytettävissä olevia resursseja ja varmistaisivat Tarvasjoen alueen pysymisen mukana aktiivisessa yhdyskuntarakenteen kehittämistyössä osana yhdistynyttä kuntaa. Kuntien yhdistyessä Tarvasjoen keskustaajama säilyttäisi asemansa ydinkaupunkialueen ja yhdistyneen Liedon kunnan yhtenä lähikeskuksena. Yhdistynyt Liedon kunta vastaisi Tarvasjoen elinkeinopalvelujen hoitamisesta nykyisten organisaatioiden kautta: kunnallisesti elinkeinotoimikunnan kautta ja laajemmin Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Turun Seudun Yrityspalvelukeskus Potkurin avulla. Maatalouden lomituspalvelut jatkuisivat entiseen tapaan. Huomattava asia olisi Tarvasjoen tulo Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueeseen osana yhdistynyttä Liedon kuntaa. Ehdotus kunnille 28.2.2014 Kuntajakoselvittäjät antoivat 28.2.2014 kunnille ehdotuksensa siitä, että kuntajakoa muutetaan siten, että Tarvasjoen kunnan toiminta lakkautetaan 31.12.2014 ja yhdistetään Liedon kuntaan 1.1.2015. Selvittäjien mukaan selvitystyö antaa perusteet sille, että Tarvasjoen kunnan yhdistyminen Liedon kuntaan 1.1.2015 täyttää kuntarakennelain 4 :n kaikki neljä kuntajaon muutoksen edellytystä. Ehdotuksen käsittely kunnissa Tarvasjoen ja Liedon kunnat ovat kuntarakennelain 7 :n 2 momentin mukaisesti varanneet kuntiensa asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautuksen ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautusten jättämisaika oli Liedossa 3.3. - 3.4.2014 ja Tarvasjoella 10.3. - 9.4.2014. Liedossa jätettiin kolme huomautusta, joissa kaikissa yhdistymistä kannatettiin. Tarvasjoella kaksi huomautusta, joissa molemmissa yhdistymistä vastustettiin.
8 Yhdistymisesitys Liedon kunta on 28.4.2014 valtuuston päätöksellään hylännyt kuntajakoselvittäjien esityksen, äänin 20 23. Päätöksestä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen. Tarvasjoen kunta on 28.4.2014 valtuuston päätöksellään hyväksynyt kuntajakoselvittäjien esityksen, äänin 7 10. Päätöksestä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen. Kuntarakennelain 16 a :n 4 momentin mukaan jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hyväksyvät selvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Muutoin selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Kuntajakoselvittäjät esittivät ministeriölle 30.4.2014, että kuntajakoa muutetaan siten, että Tarvasjoen kunnan toiminta lakkautetaan 31.12.2014 ja yhdistetään Liedon kuntaan 1.1.2015. Yhdistymisesityksessä on kuntarakennelain 6 :n mukaisesti perusteltu kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitetty, miten kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Esitykseen on liitetty kuntien valtuustojen yhtäpitävät päätökset kuntien yhdistymisesityksistä niihin liittyvine asiakirjoineen sekä lain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Valtuutettujen määrä ja kunnallisvaalit Kuntarakennelain 24 :n 1 momentin mukaan jos kuntien yhdistyminen tulee voimaan kesken kunnallisen vaalikauden, muutoksen kohteena olevissa kunnissa toimitetaan voimaantuloa edeltävänä vuonna uudet kunnallisvaalit. Yhdistyvät kunnat voivat tämän estämättä sopia yhdistymissopimuksessa, että niiden valtuustot yhdistetään uuden kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Lain 24 :n 3 momentin mukaan yhdistyvät kunnat voivat 1 momentin estämättä myös sopia yhdistymissopimuksessa, että niiden valtuustot yhdistyvät osittain uuden kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Tällöin yhdistyvien kuntien valtuustot päättävät, montako valtuustopaikkaa kustakin kunnasta tulee uuden kunnan valtuustoon. Uuden kunnan valtuustoon tulee kuitenkin aina vähintään neljäsosa kunkin yhdistyvän kunnan valtuutetuista. Kustakin kunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut ja varavaltuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain (714/1998) 89 :n mukaisesti annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden Liedon kunnan valtuusto muodostettaisiin kuntarakennelain 24 :n 3 momentin mukaisesti siten, että Liedon kunnan valtuusto ja Tarvasjoen kunnan valtuusto osittain yhdistyvät yhdistetyn kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden, vuoden 2016 loppuun kestäväksi toimikaudeksi.
9 Liedon kunnan valtuustosta tulee valtuustoon kaikki 43 valtuutettua ja Tarvasjoen kunnan valtuustosta kuusi (6) valtuutettua. Yhdistetyn kunnan valtuuston jäsenmäärä on 49 kunnallisvaalikauden loppuun. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki Kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta säädetään kuntarakennelain 9. luvussa. Lain 42 :n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Kuntarakennelain 42 a :n mukaan yhdistymisavustus muodostuu yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta sekä lisäosasta. Kuntarakennelain 43 :n mukaan yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy yhdistymisessä mukana olevien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella. Kunnan asukasmääränä käytetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 80 :n 6 kohdan mukaista kunnan asukasmäärää kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävän vuoden alussa. Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa on mukana lain 4 f :ssä tarkoitetun talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa mainitun edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden Liedon kunnan asukasluku 31.12.2013 oli 17 172 asukasta ja Tarvasjoen kunnan 1 956 asukasta. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli 19 128 asukasta ja yhdistymisavustuksen perusosan määrä on siten 2 000 000 euroa. Yhdistymisavustuksen lisäosan määrä on 293 400 euroa, joten laskennallisen yhdistymisavustuksen kokonaissumma on uuden Liedon kunnan tapauksessa 2 293 400 euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia vuonna, jona muutos tulee voimaan, ja 30 prosenttia molempina seuraavina kahtena vuotena. Uusi kunta saa yhdistymisavustusta ensimmäisenä toimintavuotenaan 917 360 euroa sekä toisena ja kolmantena toimintavuotenaan 688 020 euroa kumpanakin. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymissopimuksen mukaan uudessa Liedon kunnassa yhdistymisavustus käytetään kunnan talouden vahvistamiseen. Kuntarakennelain 44 :n mukaan, jos vuosina 2014-2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien keskinäinen yhdistymisselvitys Tarvasjoen ja Pöytyän kunnat ovat tehneet lisäksi keskinäisen, vapaaehtoisen yhdistymisselvityksen keväällä 2014. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyi 19.5.2014 esi-
10 tyksen Tarvasjoen ja Pöytyän kuntien yhdistymisestä 1.1.2015 lukien, mutta Tarvasjoen kunta hylkäsi sen valtuustossaan 19.5.2014 äänin 7 10. Valtioneuvostolla ei ole toimivaltaa päättää näiden kuntien yhdistymisestä ilman kuntien yhteistä esitystä, koska kuntarakennelain 5 :n 1 momentin mukaan kuntien yhdistymisestä tekevät muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä. Päätöksessä sovellettava lainsäädäntö Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta kuntarakennelain 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Edellä 1 momentissa mainitulla alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella.
11 Valtioneuvoston toimivalta Kuntarakennelain 21 :n mukaan valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta tai sitä koskevan esityksen hylkäämisestä. Päätöksenteon edellytykset kuntien yhdistyessä Kuntarakennelain 18 :n mukaan valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä vain, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin lain 2 :ssä säädettyjä kuntajaon kehittämisen tavoitteita tai 4 :ssä säädettyjä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Kuntien yhdistymisestä voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos 16 :ssä tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä. Valtioneuvosto voi päättää 16 a :ssä tarkoitetusta kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on välttämätön erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Oikeudellinen ja hallinnollinen jaotus Kuntien kielellinen asema Kuntarakennelain 35 :n mukaan jos kunta tai kuntia yhdistyy olemassa olevaan kuntaan, kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken tai kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, aiheuttaa päätös kuntajaon muuttamisesta, jollei erikseen toisin päätetä, vastaavat muutokset oikeudellisessa ja hallinnollisessa jaotuksessa samasta ajankohdasta. Kuntien yhdistyessä perustamalla uusi kunta valtioneuvosto päättää, mihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin uusi kunta kuuluu. Kuntarakennelain 20 :n mukaan ennen kuin kuntajaon muuttamisesta päätetään, ministeriön on selvitettävä, miten muutos vaikuttaa valtion alue- ja paikallishallintoon ja Euroopan unionin toiminnassa noudatettaviin aluejakoihin. Kielilain (423/2003) 5 :n 3 momentissa säädetään, että jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Kielilain 5 :n 2 momentin mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.
12 Liedon ja Tarvasjoen kunnat ovat molemmat kielilain 5 :n perusteella suomenkielisiä kuntia. Esityksen mukaisessa uudessa Liedon kunnassa on asukkaita 19 128, joista suomenkielisiä on 18 475 eli 96,6 prosenttia ja ruotsinkielisiä 234 eli 1,2 prosenttia. Kielilain raja-arvot kunnan kaksikielisyydelle eivät siten täyty. Muutoksenhaku kuntajaon muuttamista koskevaan valtioneuvoston päätökseen Esittelijän esitys Esityksen perustelut Kuntarakennelain 53 :n 1 momentin mukaan valtioneuvoston päätökseen kuntien yhdistymistä koskevan esityksen hylkäämisestä saa hakea muutosta valittamalla muutoksen kohteena oleva kunta, sen jäsen tai 10 :ssä tarkoitettu yhdistymishallitus. Jos valtioneuvosto päättää kuntien yhdistymisestä 18 :n 2 tai 3 momentin nojalla, päätökseen saa hakea muutosta valittamalla muutoksen kohteena oleva kunta tai sen jäsen. Valitus on tehtävä korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa siitä, kun kuntajaon muuttamista tarkoittava päätös on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa tai muuttamisesityksen hylkäämistä tarkoittava päätös on saatettu esityksen tekijöiden tietoon. Valitus käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä. Kuntajaon muuttamista tarkoittava valtioneuvoston tai ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon. Esitän kunnioittavasti valtioneuvostolle, että valtioneuvosto päättää lakkauttaa Tarvasjoen kunnan ja yhdistää sen Liedon kuntaan 1.1.2015 kuntajakoselvittäjien esittämän yhdistymissopimuksen mukaisesti. Esitän, että uusi kunta määrätään suomenkieliseksi kunnaksi ja että se kuuluisi valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin alueisiin kuin nykyinen Liedon kunta. Tarvasjoen kunnan kyky ylläpitää ja rahoittaa lakisääteiset peruspalvelut on ylittynyt. Tehdyissä talousarvioissa ja -suunnitelmissa ei ole kahden arviointimenettelyn jälkeenkään osoitettu miten ja millä aikavälillä kunnan talous saataisiin tasapainoiseksi. Kunnan suunnitelmapoistot ovat jatkuvasti olleet tuntuvasti alimitoitettuja, kunnan lainakanta on kasvanut voimakkaasti ja nettolainanottotarpeen odotetaan edelleen kasvavan. Kunnan talouden liikkumavara ja edellytykset lakisääteisten palvelujen tarjoamiseen ovat heikenneet niin oleellisesti ja nopeasti, että yhdistyminen on välttämätöntä. Voimavarojen ehtyminen on tarkemmin kuvattu myös arviointimenettelyssä ja erityisessä kuntajakoselvityksessä. Yhdistyminen tukee 2 :n mukaisia kuntajaon kehittämisen tavoitteita elinvoimaisesta, alueellisesti eheästä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivasta kuntarakenteesta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Lieto ja Tarvasjoki kuuluvat samaan työssäkäyntialueeseen ja muodostavat 2 :ssä tarkoitetun toiminnallisen ko-
13 konaisuuden myös liikenneyhteyksien, asioinnin ja olemassa olevan yhteistyön näkökulmasta. Lieto on Tarvasjoelle taloudellisesti riittävän vahva yhdistymiskumppani. Uudella kunnalla olisi taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Tarvasjoen ja Liedon kuntien yhdistyminen parantaa kuntien taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuo uudelle kunnalle lisää taloudellisia voimavaroja ja mahdollisuuksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tehostamiseen. Yhdistyminen tekee mahdolliseksi investointihankkeiden uudelleen mitoituksen ja jaksottamisen ja sen seurauksena on mahdollista saada aikaan rakenteellisia säästöjä investointimenoissa. Yhdistymisessä kunnan asukasmäärän lisäys ei tuo uudelle Liedon kunnalle mukanaan vastaavia investointipaineita palvelurakentamiseen kuin tavanomainen kasvukunnan sisäänmuutto. Asukasmäärän lisäys ei myöskään välttämättä johda kunnan velkaantumiseen, koska tavanomaista kasvukuntia rasittavaa viivettä investointien rahoitustarpeen ja verotulojen lisäyksen välillä ei ole. Kumpikin kunta tuo positiivisen nettovarallisuuden yhdistyneeseen kuntaan eli yhdistymiskunnat tuovat uuteen kuntaan velkaa vastaavan varallisuuden ja ylikin. Yhdistyminen parantaisi alueen asukkaiden palveluja, koska sen avulla Tarvasjoen asukkaiden lakisääteiset peruspalvelut tulevat turvatuksi ja paranevat osana uuden Liedon kunnan palvelurakennetta pitkällä aikavälillä ja kaikissa palvelujen järjestämisen vaihtoehdoissa. Yhdistetyssä kunnassa Tarvasjoen asukkaille on tarjolla nykyistä laajemmat erityispalvelut ja muiden kunnallisten palvelujen valikoima. Palvelut tulevat samoin perustein kuin nykyisin lietolaisille eikä palveluja tarvitse aina hankkia ulkoa. Tarvasjoki on palvelurakenteeltaan valmis uuden Liedon kunnan osa-alue, jonka verkostot ja tuotantorakennukset on välittömästi otettavissa yhdistyneen kunnan käyttöön ilman perustamis- ja rakentamiskustannuksia. Yhdistyminen tuo uudelle Liedon kunnalle sen tarvitsemaa lisäkapasiteettia sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muissakin palveluissa niin toimitilojen kuin henkilöstövoimavarojen osalta. Yhdistynyt kunta saa tarvitsemaansa ammattitaitoista ja kokenutta henkilöstöä ilman suuria rekrytointi-, työhön perehdyttämis- ja koulutuskustannuksia. Yhdistyminen turvaa Tarvasjoen alueen palvelutoiminnan jatkuvuuden ja tuotantovälineiden korvausinvestointien rahoituksen. Elinkeinojen toimintamahdollisuudet ja yhdyskuntarakenteen toimivuus paranevat, kun Tarvasjoen alue kytkeytyy aiempaa vahvemmin Turun kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan ja yrityskehittämisen piiriin. Yhdistyneiden Tarvasjoen ja Liedon kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistyö jatkuu hyväksyttyjen sopimusten mukaisesti osana Turun kaupunkiseudun kattavaa kehittämistyötä. Tarvasjoen alue laajentaa ja monipuolistaa Liedon merkittävästi kasvavaa kuntaa maaseutumaisella kokonaisuudella. Liedon kuntaan yhdistyy pitkälle rakentunut alueellinen kokonaisuus, johon ei tarvita huomattavia perusinvestointeja.
Kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät ja yhdistyminen edistää lain 2 :n mukaisia kuntajaon kehittämisen tavoitteita. Vaikka Liedon kunta vastustaa yhdistymistä, on kuntajaon muutos välttämätön Tarvasjoen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Lieto on työssäkäynnin, toiminnallisuuden ja talouden kantokyvyn kannalta Tarvasjoelle oikea yhdistymissuunta. Näin ollen valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä kuntarakennelain 18 :n 3 momentin nojalla vastoin Liedon kunnan tahtoa. 14