OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMI Työn ja palveluiden kuvaus

Hämeen ammattikorkeakoulu, ohjaustoiminnan koulutusohjelma Ohjaustoiminnan artenomit OTA ry OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMI Työn ja palveluiden kuvaus Työryhmä Arja Anttila Sinikka Kaurahalme Heli Kemppinen Minna Nurmi Paula Rantamaa Silva Siponkoski Helka Yletyinen

SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 OHJAUSTOIMINNAN HISTORIAA... 1 OHJAUSTOIMINNAN TARKOITUS JA MÄÄRITELMÄ... 1 Ohjaustoiminnan artenomi... 2 OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMIN TULEVAISUUS... 2 1 OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMIN TEKEMÄ ARVIOINTI... 4 1.1 Ohjauksen tarpeen alustava arviointi... 4 1.2 Voimavarojen arviointi... 4 2 OHJAUSTOIMINNAN SUUNNITTELU... 5 3.1 Ohjauksen tavoitteiden määrittely... 5 3.2 Ohjauksen toteutukseen liittyvä suunnittelu... 6 3 OHJAUSTOIMINTA... 6 3.1 Ohjauksen toteutusmuodot... 6 3.2 Ohjausmenetelmät... 7 3.3 Muu osallistumisen mahdollistaminen... 8 3.4 Tilojen järjestäminen... 8 3.5 Tapahtumien järjestäminen ja koordinointi... 8 3.6 Työ-/apuvälineiden käytön edistämiseen tähtäävä neuvonta ja ohjaus... 8 3.7 Muu ohjaus ja neuvonta... 8 4 MUU ASIAKASTYÖ... 8 4.1 valmennus ja koulutus... 8 4.2 Verkostoyhteistyö asiakkaan, hänen omaisten ja tukiverkostojen kanssa... 8 5 DOKUMENTOINTI... 9 5.1 Kirjaaminen potilasasiakirjoihin... 9 5.2 Valokuvaus, videointi... 9 5.3 Asiakkaan oma dokumentointi... 9 5.4 Toiminnan seuranta ja dokumentointi... 9 5.5 Muu dokumentointi... 10 6 ASIANTUNTIJA JA KOULUTUSTEHTÄVÄT... 10 6.1 Asiantuntija ja konsultaatiotehtävät... 10 6.2 Koulutustehtävät... 10 6.3 Ohjaus ja perehdytystehtävät (opiskelijat, uudet työntekijät)... 11 6.4 Aineiston tuottaminen... 11 6.5 Muut asiantuntija ja koulutustehtävät... 12 7 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO... 12

7.1 Toiminnan hallinnointi ja johtaminen... 12 7.2 Ammatillinen kouluttautuminen... 12 7.3 Tutkimus- ja kehitystyö... 13 7.4 Tiedottaminen ja markkinointi... 13 Liite 1. Liitteen nimi... 15

OHJAUSTOIMINNAN HISTORIAA Ohjastoiminnan koulutuksen aloittamiseen vaikuttivat 1800-luvulla alkanut sairaaloiden työterapia ja toimintahoito sekä 1900-luvun alun aktiivinen järjestö- ja nuorisotyö sekä leikkipuistotoiminta. Valtion nuorisotyölautakunnasta lähtenyt innostus ja koulutustarve johtivat askartelunohjaajakoulutuksen aloittamiseen ja 1954 perustettiin Riihimäelle Askartelutoiminnan kurssikeskus. Se tarjosi täydennyskoulutuksena askartelukursseja nuoriso-ohjaajille, opettajille ja laitosten ohjaajille. Oppilaitoksen johtajana toiminut Waldemar Buhler ja lehtori Guy von Weissenberg olivat merkittäviä koulutuksen kehittäjiä. Opetusministeriö teki Valtion Askarteluopiston perustamispäätöksen 7.11.1956 ja vuonna 1965 oppilaitoksen nimi vaihtui Valtion Askartelunohjaajaopistoksi ja 1994 kunnallistamisen yhteydessä Riihimäen ohjaajainstituutiksi. Vuonna 1996 koulutus muuttui nelivuotiseksi ja tutkintonimike vaihtui askartelunohjaajasta artenomiksi. 1990-luvun koulutusuudistuksen yhteydessä opistokoulutus siirtyi Hämeen ammattikorkeakouluun (HAMK) ohjaustoiminnan koulutusohjelmaksi (1999). Tutkintonimike on artenomi (amk) ja koulutuksen laajuus on 240 opintopistettä. Oppilaitokset ovat olleet ainoita, jotka ovat antaneet alan vakinaista suomenkielistä opetusta. Valmistuneet sijoittuvat työelämässä hyvin laajalle kentälle terveys- ja sosiaalitoimen-, kulttuurin-, kansalaistoiminnan- ja opetuksen alueelle sekä yrittäjiksi. Riihimäeltä valmistui askartelunohjaajia 1673 vuosina 1956-1996, ohjaustoiminnan artenomeja 98 ja vuoden 2010 loppuun mennessä on valmistunut 246 artenomia (amk). Ohjaustoiminnan artenomit - OTA ry. on marraskuussa 2008 perustettu ammatillinen yhdistys alan toimijoille ja sillä on yhdyshenkilöt eri ammattijärjestöihin (Taku, Talentia ja JHL). Sen tarkoitus on edistää ohjaustoiminnan ammattilaisten verkostoitumista ja yhteistoimintaa, parantaa alan toimintaedellytyksiä, lisää ammattikunnan tunnettavuutta sekä valtakunnallisesti että paikallisesti, osallistua alaa koskevaan koulutus-, kehittämis- ja tutkimustyöhön sekä pitää yllä alaan liittyviä kansainvälisiä suhteita. Aiemmin vastaavassa tehtävässä toimi Kunta-alan ammattiliittoon (KTV) kuulunut Askartelunohjaajat ry. OHJAUSTOIMINNAN TARKOITUS JA MÄÄRITELMÄ Ohjaustoiminnan artenomin ydinosaamista on hyvinvoinnin edistäminen ja osallistumisen mahdollistamien kulttuuri- ja taidetoiminnan keinoin. Ohjaustoiminnan artenomin toiminnan viitekehys voi olla kasvatuksellinen ja/tai kuntoutuksellinen. Ohjaustoiminnan artenomin työ sisältää asiakastarpeiden arvioinnin, toiminnan suunnittelun ja toteutuksen sekä ohjaustoiminnan arvioinnin ja kehittämisen. Yksittäisten henkilöiden lisäksi ohjaustoiminnan asiakkaina voivat olla myös erilaiset ryhmät tai yhteisöt. Ohjaustoiminnassa on olennaista asiakkaan kokonaisvaltainen ja kunnioittava kohtaaminen. Ohjaustoiminta perustuu asiakkaan toimintatarpeiden, -mahdollisuuksien ja -tavoitteiden huolelliseen arviointiin ja määrittelyyn. Lähtökohtana on, että asiakas yhdessä ohjaustoiminnan artenomin kanssa määrittelee toiminnan tarpeet ja tavoitteet. Tarvittaessa määrittelyyn voivat osallistua myös asiakkaan omaiset/läheiset ja tukiverkostot. Ohjauksen tavoitteiden määrittelyssä otetaan huomioon myös organisaation tehtävät ja toimintaperiaatteet. Toimintatarpeiden, -mahdollisuuksien ja kykyjen pohjalta laaditaan suunnitelma, jossa kuvataan toiminnalle asetetut tavoitteet, käytettävät toimintamuodot, menetelmät ja keinot sekä toiminnan ja 1

tavoitteiden arviointi. Tavoitteet kuvaavat asiakkaan toimintamahdollisuuksissa ja kyvyissä tavoiteltavaa muutosta. Ohjaustoiminnan artenomi soveltaa tilanteeseen ja käytössä oleviin resursseihin nähden sopivat menettelytavan ja toimintamuodot. Ohjaustoiminnan artenomin työn tavoitteena on asiakkaan luovuuden, itsensä kehittäminen, elämänlaadun ja toimintakyvyn edistäminen kulttuuri- ja taidetoiminnan keinoin. Tavoitteena on, että ohjaustoiminnan avulla asiakas pystyy hyödyntämään luovan kulttuurisen toiminnan eri muotoja ja näin selviytyy hänelle merkityksellisistä toiminnoista ja tilanteista elämän eri osa-alueilla (arki, työ, opiskelu, perhe, vapaa-aika, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen). Toimintaympäristöstä riippuen ohjaustoiminnan artenomilla on erilaisia rooleja voimauttajana, osallisuuden mahdollistajana ja innostajana. Ohjaaja käyttää erilaisia menetelmiä, ohjaa ja neuvoo asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Ohjaustoiminnan artenomi ja asiakas sekä tarvittaessa myös muut toimijat arvioivat ohjaussuunnitelman toteutumista ja tavoitteiden toteutumista koko prosessin ajan sekä tarvittaessa tarkentavat ja muuttavat sitä. Ohjaustoiminnan artenomi Ohjaustoiminnan artenomit ovat ohjaustyön ammattilaisia, joilla on valmiudet kulttuuristen menetelmien ohjaamisen, suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen. Menetelmäosaaminen kattaa käsityön, kuvallisen -, sanallisen - ja kehollisen ilmaisun sekä mediaperusteisen ja ryhmätoiminnan eri muodot. Työssään ohjaustoiminnan artenomit pyrkivät edistämään asiakkaan luovuutta, itsensä kehittämistä, hyvinvointia ja toimintakykyä kulttuurisin keinoin. Ohjaustoiminnan artenomi myös markkinoi ja tiedottaa kulttuurisista tilaisuuksista ja tapahtumista, joiden tuottamisessa hänellä on toteuttava ja koordinoiva rooli. Ohjaustoiminnan artenomit osaavat asiakastyön lisäksi toimia projekteissa ja alansa johtamistehtävissä sekä arvioida ja kehittää toimintaa tutkivalla otteella. Ohjaustoiminnan ammattikorkeakouluopinnot ovat laajuudeltaan 240 op ja opinnot kestävät keskimäärin 4 vuotta. Ohjaustoiminnan artenomeja koulutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ohjaustoiminnan koulutusohjelmassa, joka on ainoa Suomessa suomenkielistä korkeakoulutasoista kulttuurialan ohjaustoiminnan koulutusta tarjoava oppilaitos. Koulutusohjelmasta valmistuvan ohjaustoiminnan ohjaajan tutkintonimike on artenomi (AMK). Myös askartelunohjaajakoulutuksen saaneet voivat työskennellä vastaavissa työtehtävissä kuin ohjaustoiminnan artenomit. Ohjaustoiminnan artenomit työskentelevät julkisella sektorilla sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, sivistys- ja vapaa-aikatoimessa tai kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten palveluksessa. Lisäksi ohjaustoiminnan artenomit voivat työskennellä yrittäjinä. Ammattinimikkeitä voivat olla ohjaaja, toiminnanohjaaja, virkistystoiminnanohjaaja, projektityöntekijä, virkistystoiminnan suunnittelija, kulttuuritoiminnan ohjaaja, vapaa-ajan ohjaaja, työvalmentaja, työtoiminnanohjaaja ja päivätoiminnanohjaaja. OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMIN TULEVAISUUS Ohjaustoiminnan artenomit (AMK) ovat työllistyneet hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin sekä julkiselle että yhdistys- ja järjestösektorille. Jo nyt on nähtävissä, että osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kulttuuri- ja taidetoiminnallisen osaamistarve laajenee ja vahvistuu. Osana Opetus- ja kulttuuriministeriön selontekoa Kulttuuri tulevaisuuden voima vuonna 2010 julkistettiin Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Ohjelman mukaan painopistealueita ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ym- 2

päristön edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Myös uusin tutkimustieto ja yhteiskunnan ja työllisyyden muutostrendit puhuvat taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistumisen puolesta. Aineeton, eettinen ja ekologinen kulutus ja kulttuurin kulutus kasvavat, elämänlaatua ja elämyksellisyyttä korostava elämäntapa vahvistuu sekä vapaa-ajan ja kulttuurin käyttö työelämässä lisääntyvät. Kulttuurisen osaamisen tarve kasvaa tuotannossa, tuotekehityksessä, palveluissa ja toimintakonsepteissa. Ohjaustoiminnan ohjausosaamista sekä kulttuuri- ja taidetoiminnallista osaamista ja tietoutta tarvitaan monikulttuurisessa maahanmuuttotyössä, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisessä, päihdetyössä, vammaistyössä, mielenterveystyössä ja vanhustyössä. Lisäksi taiteen ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin edistämisen ammattilaiset työllistyvät aiempaa enemmän perinteisten ydinalojen ulkopuolelle. Nuoret luovien alojen ammattilaiset ovat aiempaa yrittäjyyshakuisempia ja luovan alan yrittäjyydessä työkenttää löytyy sekä ohjaustoiminnan palveluiden ja toimintamuotojen koordinoinnissa ja manageroinnissa että palveluiden tuotannossa. 3

1 OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMIN TEKEMÄ ARVIOINTI Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan toimintamahdollisuuksia ja toimintakykyä. Arviointia tapahtuu koko ohjausprosessin ajan, asiakkuuden alkuvaiheessa, työskentelyvaiheessa ja asiakkuuden loppuvaiheessa. 1.1 Ohjauksen tarpeen alustava arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi alustavasti asiakkaan ohjauksen tarpeen. Alustavan arvioinnin jälkeen määritellään asiakkaalle sopivin toiminnan toteutusmuoto. Tämän kohdan arviointia käytetään mm. avoimessa ryhmässä, jonne ei tarvita lähetettä. 1.2 Voimavarojen arviointi Ohjaustoiminnan artenomi tekee asiakkaan kokonaistilanteen arviointia koko ohjausprosessin ajan. Ohjaustoiminnan artenomi selvittää asiakkaan taustatiedot ja perehtyy lähetteeseen. Arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Mukana voivat olla myös hänen läheisensä, moniammatillinen työryhmä ja/tai asiakkaan muut sidosryhmät. Arvioinnin menetelmiä ovat haastattelu, havainnointi, tutustuminen dokumentteihin tai asiakkaan valmistamat tuotokset (mm. videot, valokuvat, asiakkaan tekemät tehtävät ja portfoliot). Arvioinnin tavoitteena on löytää asiakkaan voimavarat, erityistä tukea kaipaavat osa-alueet ja mielenkiinnon kohteet. Arviointia tehdään yksilötekijöiden ja ympäristötekijöiden näkökulmasta. Yksilötekijät ovat yksilön itsensä kokemat osallistumista mahdollistavat tai estävät tekijät. Näitä ovat mm. asiakkaan kokemukset häneen kohdistuvista asenteista, kokemus omasta pystyvyydestä, kokemus osallisuudesta yhteisön ja yhteiskunnan elämään, opiskeluun ja työhön. Ympäristötekijöitä ovat fyysinen -, sosiaalinen - ja asenneympäristö. Nämä tekijät ovat asiakkaan välitön ympäristö ja yleiset ympäristötekijät. Ne vaikuttavat hänen suoriutumiseensa yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, kykyyn toteuttaa elämään sisältyviä toimia ja tehtäviä sekä vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. 1.2.1 Elämänkulun vaiheet Elämän kulun vaiheiden ja merkityksellisten mieltymysten kartoitus. Näitä ovat mm. elämäntavat, tottumukset, entiset ja nykyiset kokemukset, kasvatus, entiset ja nykyiset elämäntapahtumat. 1.2.2 Tiedot ja taidot Tietojen ja taitojen arvioinnilla realisoidaan asiakkaan selviytymistä arjessa ja etsitään alueita, jotka kaipaavat harjoitusta. Tavoiteltavien tietojen ja taitojen opetteluun liittyy kokemuksellinen oppiminen, jatkuva toiminnan reflektointi ja arviointi. Erityisesti korostetaan asiakkaan vahvuuksia ja hänelle henkilökohtaisesti merkityksellisiä osa-alueita 1.2.3 Fyysisen toimintakyvyn arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan fyysistä toimintakykyä toiminnan toteutumisen kannalta huomioiden toimintaympäristön. Arvioitavia osa-alueita ovat mm. aistitoiminnot, hieno- ja karkeamotoriikka. Ympäristötekijöitä ovat mm. esteetön ja fyysisesti turvallinen ympäristö ja apuvälineiden käyttö. 4

1.2.4 Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan sosiaalista toimintakykyä toiminnan toteutumisen kannalta huomioiden toimintaympäristön. Osa-alueita ovat vuorovaikutus ja aktiivisuus toimijana. Arvioitavia seikkoja ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen määrä ja laatu sekä tarvittavan tuen määrä. Näitä ovat mm. osallistuminen ryhmän toimintaan, kyky ilmaista itseään vuorovaikutuksessa, ohjauksen määrä tarve ja kyky vastaanottaa ohjausta, yhteisön asenteiden, normien ja sääntöjen tiedostaminen. Ympäristötekijöitä ovat mm. mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen, taloudelliset seikat, ryhmän suhtautuminen yksilöön. 1.2.5 Psyykkisen toimintakyvyn arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan psyykkistä toimintakykyä toiminnan toteutumisen kannalta huomioiden toimintaympäristön. Arvioitavia asioita ovat psyykkisten voimavarojen tiedostaminen, kokemus psyykkisestä hyvinvoinnista, elämän mielekkyyden kokemus, minäkäsitys ja itseluottamus. Voidaan arvioida mm. tunteiden säätelyä ja tarkoituksenmukaisuutta, kykyä tehdä valintoja, mielialaa, keskittymiskykyä, käyttäytymistä eri tilanteissa ja käsitystä omasta identiteetistä (kuka olen ja mihin kuulun). Ympäristötekijöitä ovat yhteisön ja yhteiskunnan asenneympäristö, asuinympäristö turvallisuus ja viihtyisyys, ympäristön psyykkiset haasteet ja mahdollisuudet. 1.2.6 Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan kognitiivista toimintakykyä toiminnan toteutumisen kannalta huomioiden toimintaympäristön. Arvioitavia asioita ovat mm. kyky hyödyntää ohjausta, muisti, ajan hallinta, järjestely ja suunnittelu, oivalluskyky ja ongelmanratkaisutaidot. Ympäristötekijöitä ovat ympäristön haasteet ja mahdollisuudet. 1.2.7 Muu arviointi 2 OHJAUSTOIMINNAN SUUNNITTELU Ohjaustoiminnan suunnittelu perustuu tehtyyn arviointiin ja on pohjana toiminnan toteutukselle. Ohjaustoiminnan artenomi määrittelee ohjauksen tavoitteet ottamalla huomioon organisaation tehtävät ja toimintaperiaatteet. Ohjaustoiminnan viitekehys voi olla kasvatuksellinen ja/tai kuntoutuksellinen. Toiminta tähtää ongelmien ennaltaehkäisyyn, ylläpitää - ja korjaa toimintakykyä. Ohjaustoiminnan artenomilla on laaja tietämys erilaisista menetelmistä ja niiden soveltamisesta yksittäiselle asiakkaalle tai asiakasryhmälle tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjaustoiminnan suunnittelussa huomioidaan lähettävän tahon ja palvelun maksajan asettamat tavoitteet toiminnalle. Näistä lähtökohdista asiakas määrittelee toiminnan tavoitteet yhdessä ohjaustoiminnan artenomin kanssa. 3.1 Ohjauksen tavoitteiden määrittely Lähtökohtana on, että asiakas määrittelee omat tavoitteensa ja saa tähän ohjaustoiminnan artenomin tukea. Tavoitteiden määrittelyn perustana käytetään suoritettua arviointia. Tavoitteiden määrittelyyn voi osallistua moniammatillinen ryhmä, omaiset ja läheiset tai muu verkosto. Ryhmätoiminnassa tavoitteiden määrittely voi tapahtua myös ryhmän yhteisistä tarpeista ja toiveista. 5

Kasvatukseen tähtäävässä ohjaustoiminnassa tavoitteita ovat mm. käytännöllisten taitojen oppiminen, taiteellisten ja muiden luovien itseilmaisun taipumusten kehittäminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääminen, irtautuminen arkirutiineista ja stressistä ja vapaa-ajan mielekäs käyttäminen. Kuntouttavan ohjaustoiminnan tavoitteena ovat lisätä asiakkaan elämänhallintaa, edistää minäkuvan eheytymistä, - omanarvontunteen lisääntymistä, vähentää asiakkaan osallistumiseen liittyviä esteitä ja vahvistaa psykososiaalista hyvinvointia. Lähtökohtana ovat asiakkaan voimavarat. Kuntoutusta edistävällä ohjaustoiminnalla tuetaan muuta hoitoa ja kuntoutusta. 3.2 Ohjauksen toteutukseen liittyvä suunnittelu 3.2.1 Ohjausprosessin suunnittelu Ohjaustoiminnan artenomi suunnittelee ohjausprosessin aikataulut, ohjauskertojen rakenteen ja määrän, sisällön sekä käytettävän kulttuurisen menetelmän 3.2.2 Käytettävien materiaalien ja välineiden valinta Ohjaustoiminnan artenomi valitsee ohjauksessa tarvittavat materiaalit ja välineet, hankkii ne ja mahdollisesti muokkaa niitä. 3.2.3 Tilojen suunnittelu Ohjaustoiminnan artenomi suunnittelee tilat esteettömiksi, esteettisiksi ja elämyksellisiksi. 3.2.4 Muut suunnittelutehtävä 3 OHJAUSTOIMINTA Ohjaustoiminnan artenomi toteuttaa ohjauksen suunnittelun pohjalta. Laajempi toiminnan viitekehys voi olla kasvatuksellinen ja/tai kuntoutuksellinen. Ohjaaja käyttää erilaisia menetelmiä asiakaslähtöisesti. Hän mahdollistaa asiakkaan osallistumisen sekä ohjaa ja neuvoo toiminnan toteutuksessa tarpeiden mukaan. Ohjaus voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäohjauksena. Ryhmätoiminta toteutetaan yleensä vertaisryhmässä. Toimintaan voi tarvittaessa osallistua mm. omaiset tai toiset ammattihenkilöt. Ohjaustoiminnan artenomi markkinoi ja tiedottaa kulttuurisista tilaisuuksista ja tapahtumista, joiden tuottamisessa hänellä on toteuttava sekä usein koordinoiva rooli. Erityisen merkittävää koko ohjausprosessin aikana on asiakkaan motivoiminen ja innostaminen. 3.1 Ohjauksen toteutusmuodot Ohjaustoiminnan artenomi valitsee ohjauksen toteutusmuodon arvioinnin ja suunnittelun pohjalta. 3.1.1 Avoin ryhmä Avoimeen ryhmään voi osallistua omien tavoitteiden ja mielenkiinnon mukaan. Tarjonnasta voi valita halutut päivät tai kellonajat. Avoin ryhmä voidaan muuttaa suljetuksi ryhmäksi, jos halutaan lisätä ryhmän vuorovaikutusta tai paneutua syvemmin jonkin teemaa käsittelyyn. 6

3.1.2 Suljettu ryhmä Suljetun ryhmän asiakasmäärä sovitaan etukäteen tai ensimmäisellä tapaamiskerralla. Suljetulle ryhmälle määritellään teema ja tapaamiskertojen määrä. Pääsääntöisesti ryhmän toiminnan aikana ei oteta uusia asiakkaita, mutta erityistilanteissa ryhmää voidaan täydentää. 3.1.3 Yksilöllinen ohjaus Yksilötoimintaan osallistuvat asiakkaat, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tuen tarvetta ei pystytä huomioimaan riittävästi ryhmätoiminnan aikana. Tätä toimintamuotoa käytetään esim. kun asiakkaaseen luodaan luottamuksellinen suhde ennen ryhmätoimintoihin siirtymistä. 3.1.4 Virtuaalinen ohjaus 3.2 Ohjausmenetelmät Ohjaustoiminnan artenomi käyttää työssään erilaisia kulttuurisia menetelmiä. Menetelmiä ovat: käsityö, kuvallinen -, sanallinen -, ja kehollinen ilmaisu, draaman, mediaperusteiset ja muut toiminnalliset menetelmät kuten portfoliot ja muut asiakkaan tuotokset sekä kulttuuritoiminnan seuraaminen. Menetelmän valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti asiakkaan mielenkiinnon kohteisiin. Ohjaustoiminnan artenomin ammattitaitoon sisältyy kyky soveltaa menetelmiä asiakkaan tai ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. 3.2.1 Käsityömenetelmät Käsityömenetelmien materiaaleja ovat mm. paperi, tekstiili, puu, metalli. Eri tekniikoita ovat mm. kudonta, ompelu, veisto, taonta ja huovutus. Yksilötoimintaan sisältyy kaikki ohjattavat käsityömenetelmät. Ryhmätoiminnassa voidaan järjestää esim. käsityökursseja ja työpajoja. 3.2.2 Ilmaisulliset menetelmät Ilmaisullisia menetelmiä ovat kuvallinen -, sanallinen - ja kehollinen ilmaisu sekä musiikki. Yksilötoiminnassa voidaan käyttää esim. saduttamista, elämänkerran kirjoittamista, kirjallisuusterapiaa, aarrekarttatyöskentelyä, muistelua, voimauttavan musiikin kuuntelua. Ryhmätoiminnassa voidaan käyttää esim. teatteria ja draamaa sekä näiden soveltamista peleihin ja leikkeihin. 3.2.3 Mediaperusteiset menetelmät Mediaperustaisia menetelmiä ovat mm. kuvankäsittely, valokuvaus, digitaalisen materiaalin tuottaminen, liikkuvan kuvan kuten elokuvan käyttämisen ohjaustoiminnassa. Yksilötoiminnassa voidaan esim. järjestää ja katsoa henkilökohtaisien kuvia. Ryhmätoiminnassa esimerkiksi elokuvaillat, elokuvan tekeminen, valokuvauskurssit 3.2.4 Kulttuuritoiminnan seuraaminen 7

Kulttuuritoiminnan seuraamisen muotoja ovat esim. luennot, näyttelyihin tutustuminen, konsertit, teatteriesitykset, oopperaesitykset, urheilukisojen seuraaminen, ikäihmisten yliopisto, matkakertomukset. Ohjaustoiminnan artenomi mahdollistaa toimintaan osallistumisen tukemalla itsenäistä selviytymistä. 3.2.5 Muut toiminnalliset menetelmät Näitä ovat mm. luontoretket ja leirit, puutarhanhoito, seikkailukasvatus ja sirkus. Ryhmätoiminnassa voidaan käyttää mm. toimintakokemusmenetelmää, retkiä ja rastiratoja. Ohjaustoiminnan artenomin rooli on mahdollistaa osallistuminen toimintoihin ja niissä selviytymisen tukeminen. Asiakas tekee portfolioita tai muita tuotoksia, jolloin ohjaustoiminnan artenomi mahdollistaa tekemisen ja ohjaa teknisessä toteutuksessa. 3.3 Muu osallistumisen mahdollistaminen 3.4 Tilojen järjestäminen Ohjaustoiminnan artenomi luo ja soveltaa tiloja asiakkaan tarpeiden mukaan. Tilojen toteuttamisessa ja järjestämisessä otetaan huomioon niiden esteettömyys, esteettisyys ja elämyksellisyys. Tiloja ovat esim. näyttelytilat, juhlat ja vuoden aikoihin sekä juhlapyhiin liittyvä yleisten tilojen somistaminen. 3.5 Tapahtumien järjestäminen ja koordinointi Ohjaustoiminnan artenomi toteuttaa, järjestää ja koordinoi erilaisia virikkeellisiä ja elämyksellisiä kulttuurisia tapahtumia yhdessä asiakkaiden ja muun henkilökunnan kanssa. Tähän liittyy esiintyjien hankinta, tilojen varaaminen ja avustajien hankinta. 3.6 Työ-/apuvälineiden käytön edistämiseen tähtäävä neuvonta ja ohjaus Ohjaustoiminnan artenomi neuvoo ja ohjaa erilaisten työvälineiden käyttöä ja niiden hankintaa/lainausta. Voidaan myös käyttää apuvälineitä toiminnan tukena. 3.7 Muu ohjaus ja neuvonta Ohjauksella ja neuvonnalla pyritään edistämään asiakkaan itsenäisyyttä ja hyvinvointia kulttuuriin liittyvän toiminnan avulla. Asiakasta ohjataan ja neuvotaan erilaisiin ryhmätoimintamuotoihin erilaissa elämäntilanteissa (esim. laitoksesta kotiutuessa). 4 MUU ASIAKASTYÖ 4.1 valmennus ja koulutus Ohjaustoiminnan artenomi kouluttaa asiakkaita/asiakasryhmiä, mm. työelämävalmennukset, vertaistukiryhmät. 4.2 Verkostoyhteistyö asiakkaan, hänen omaisten ja tukiverkostojen kanssa 8

Ohjaustoiminnan artenomi tekee yhteistyötä asiakkaan, hänen omaisten ja tukiverkoston kanssa. Yhteistyö tukee asiakkaan ohjauksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Yhteistyö voi tapahtua esimerkiksi keskustelujen tai erilaisten tiedonkeruulomakkeiden ja muun yhteydenpidon avulla. 4.2.1 Hoitoneuvotteluihin ja kuntoutusyhteistyöhön osallistuminen Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu asiakkaan hoitoa, hoivaa, kuntoutusta ja muuta palvelua koskeviin suunnittelu- ja arviointikokouksiin sekä muihin neuvotteluihin ja yhteistyöryhmiin. Ohjaaja tuo esiin oman ammatillisen näkemyksensä asiakkaan hoitoon osallistuvalle muulle moniammatilliselle ryhmälle asiakkaan tilanteesta. 4.2.2 Yhteistyö vapaaehtoistyötä tekevien kanssa 5 DOKUMENTOINTI Ohjaustoiminnan artenomi dokumentoi asiakkaan ohjaustoiminnan suunnitelman sisällön tavoitteineen ja menetelmineen, toteutuksen sekä tiedon asiakkaan suorituskyvystä ja toimintakyvystä sekä sen muutoksista potilas/asiakasasiakirjoihin ja muihin dokumentteihin, esimerkiksi kirjaamalla, videoimalla ja valokuvaamalla. Dokumentointi sisältää myös asiakaskohtaisen ja ryhmäkohtaisen tilastoinnin sekä ohjaustoiminnan prosessin tallentamisen esimerkiksi portfoliona. Kohtaa 5.5 voidaan käyttää itsenäisenä toimintoluokkana silloin, kun dokumentoinnin sisältöä ei haluta tarkemmin täsmentää. Ohjaustoiminnan artenomi on tietoinen kirjaamiseen liittyvistä laeista, asetuksista ja hyvistä käytännöistä. 5.1 Kirjaaminen potilasasiakirjoihin Ohjaustoiminnan artenomi kirjaa ohjaustoiminnan suunnitelman, toteutuksen ja arvioinnin potilasasiakirjoihin. Kirjaaminen sisältää toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä jatkosuunnitelmat. 5.1.1 Palautteen/yhteenvedon laatiminen Ohjaustoiminnan artenomi tekee palautteen/yhteenvedon toiminnasta tilaajalle tai toiminnan maksajalle tai muulle taholle. 5.1.2 Jatkosuositus asiakkaalle tai muulle taholle 5.2 Valokuvaus, videointi Ohjaustoiminnan artenomi dokumentoi ohjaustilanteen tai ohjausprosessin esim. valokuvaten tai videoimalla. Tarkastelukohteena voi olla esim. asiakkaan suorituskyky tehtävässä tai toimessa tai toimintakyvyn osa-alueella. 5.3 Asiakkaan oma dokumentointi 5.3.1 Portfoliot esim. työtoiminnassa 5.4 Toiminnan seuranta ja dokumentointi 9

5.4.1 Toiminnan soveltuvuuden arviointi Ohjaustoiminnan artenomin tekemä toiminnan soveltuvuuden arviointi tarkoittaa toteutuneen toiminnan arviointia (mm. käytettyjen toimintamuotojen ja menetelmien hyödyntämistä) ja toiminnan oikea-aikaisuuden arviointia ja dokumentoi tämän potilasasiakirjoihin. 5.4.2 Toiminnan vaikutusten arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi toteutuneen toiminnan vaikutusta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Toiminnan vaikutusta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kohtaan 1.1 sisältyvät toimintaa mahdollistavat tai estävät tekijät. 5.4.3 Tilastointi 5.5 Muu dokumentointi 6 ASIANTUNTIJA JA KOULUTUSTEHTÄVÄT Ohjaustoiminnan artenomin tutkinto on perusta kulttuuritoiminnan ohjaamisen asiantuntijaosaamiselle, joka syvenee ja laajenee työkokemuksen myötä. Osaaminen perustuu ohjaustyön teoreettiseen ja tutkittuun tietoon, käytännön tuottamaan kokemustietoon sekä aina asiakaslähtöiseen ja - keskeiseen toimintaan (ohjaukseen). Asiantuntemuksen sisältö ja laatu ovat aina suhteessa toimintaympäristöön ja työtehtäviin (toimintaintentioihin). Asiantuntemus voi olla laaja-alaista ohjaustyön hallintaa tai syvällistä osaamista joltain ohjaustyön osa-alueelta. Ohjaustoiminnan artenomi toimii asiantuntijana, kouluttajana ja kehittäjänä kansalaisten elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ohjaustoiminnan artenomin työhön kuuluu koulutus-, ohjaus- ja konsultointitehtäviä, jotka eivät liity yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmän ohjaukseen. Ohjaustoiminnan artenomi myös vastaa alaan liittyvän tiedon tuottamisesta sekä välittämisestä. 6.1 Asiantuntija ja konsultaatiotehtävät Ohjaustoiminnan artenomi toimii asiantuntijana monella erityisosaamisen alueella. Hän voi toimia esimerkiksi tietyn menetelmän, työmuodon, kuntoutuksen tai taidon oppimisen asiantuntijana. Ohjaustoiminnan artenomi toimii asiantuntijana erilaisissa työtehtävissä, hankkeissa ja organisaatioissa sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Hän osallistuu yhteiskunnan eri tasoilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun sekä aiheeseen liittyvään yleiseen keskusteluun ja tarvittaessa myös päätöksentekoprosessiin. Ohjaustoiminnan artenomi antaa asiantuntija-apua/tukea kollegoille sekä muiden ammattiryhmien työntekijöille. Asiantuntijana toimiessaan ohjaustoiminnan artenomi noudattaa sekä yleisiä että toimialakohtaisia ammattieettisiä ohjeita. 6.2 Koulutustehtävät Ohjaustoiminnan artenomi tekee työtään tunnetuksi ja markkinoi kulttuuritoiminnan palveluita kouluttamalla ja ohjaamalla kollegoja, opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita omaa ammattialaa ja erityisosaamista koskevissa asioissa. Ohjaustoiminnan artenomi on työelämän asiantuntija suhteessa kulttuuri- ja taidelähtöisen ohjaustyön koulutuksiin sekä uusissa lyhyt- ja pitkäkestoisissa koulutuksissa että ammattikorkeakoulussa ohjaustoiminnan artenomiin johtavan koulutuksen arvioinnissa ja kehittämisessä. 10

6.2.1 Muut koulutustehtävät Ohjaustoiminnan artenomi toimii kouluttajana. Hän suunnittelee ja toteuttaa esimerkiksi yleisöluentoja, toimipaikkakoulutuksia sekä koulutuspäiviä ja luentoja muiden ammattiryhmien työntekijöille, eri alojen opiskelijoille ja muille kohderyhmille, paitsi kohdan 3.5 mukaisesti asiakkaille. 6.3 Ohjaus ja perehdytystehtävät (opiskelijat, uudet työntekijät) Ohjaustoiminnan artenomi perehdyttää ja ohjaa opiskelijoita ja uusia työntekijöitä toimialaansa kuuluviin tehtäviin. Kohtaa 6.3 voidaan käyttää itsenäisenä toimintoluokkana silloin, kun ohjaus ja perehdytystehtävissä toimimisen sisältöä ei haluta tarkemmin täsmentää. 6.3.1 Opiskelijoiden ohjaus ja opettaminen Ohjaustoiminnan artenomi mahdollistaa opiskelijoiden ammatillisen kasvun ja oppimisen suunnittelemalla ja järjestämällä käytännön työharjoittelumahdollisuuksia. Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu opiskelijan työn ohjaamiseen, oppimisen arviointiin ja toimii työelämän asiantuntijana alan koulutukseen liittyvän työharjoittelun kehittämisessä. 6.3.2 Muu henkilökunnan ja opiskelijoiden ohjaus Ohjaustoiminnan artenomi ohjaa ja opastaa muuta henkilökuntaa tai opiskelijoita ohjaustoiminnan alaan tai yksikön toimintaan liittyvissä asioissa. Ohjaus on kertaluonteista, esimerkiksi palvelutoiminnan esittelyä. 6.3.3 Työhön perehdytys Ohjaustoiminnan artenomi perehdyttää uusia, työhön palaavia tai työtehtäviä vaihtavia kollegoja tai muita työntekijöitä. Perehdyttämisellä pyritään siihen, että työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa sekä kulttuuritoiminnan eri muodot ja mahdollisuudet tämän osana, työpaikan toiminta-ajatuksen, palveluidean sekä toimintakulttuurin. Tämä tarkoittaa työtovereiden, asiakkaiden sekä työhön liittyvien odotusten, velvollisuuksien ja oikeuksien tuntemista. Perehdyttäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. 6.3.4 Työnohjajana toimiminen Ohjaustoiminnan artenomi antaa työnohjausta kollegoille tai muulle henkilökunnalle. Työnohjaus perustuu yhteiseen sopimukseen työnohjaajan ja ohjattavan välillä. Työnohjaaja tukee ohjattavaa työn kehittämisessä, työssä oppimisessa ja jaksamisessa sekä yhteistyössä. Työnohjaajana ohjaustoiminnan artenomilla on siihen vaadittava erityisosaaminen ja koulutus. 6.4 Aineiston tuottaminen Ohjaustoiminnan artenomi tuottaa julkaistua tai julkaisematonta aineistoa mm. oppimateriaaliksi tehdäkseen alaa tunnetuksi eri ammattiryhmien työntekijöille sekä laajemminkin työelämässä. Aineisto voi olla luonteeltaan ohjaustyön sisältöjä ja toimintamuotoja esittelevää ns. ohjausopasmateriaalia tai ohjaustyön erityiskysymyksiä tai tutkimustuloksia käsitteleviä julkaisuja. Kollegoille suunnatun aineiston tarkoitus on dokumentoida ja tehdä toimintaa näkyväksi, herättää keskustelua sekä tukea ohjaustyön kehittymistä ja asemaa osana moniammatillista työyhteisöä. Kohtaa 6.4 voi- 11

daan käyttää itsenäisenä toimintoluokkana silloin, kun aineiston tuottamisen sisältöä (6.4.1-6.4.2) ei haluta tarkemmin täsmentää. 6.4.1 Ohjaustyössä käytettävän aineiston tuottaminen Ohjaustoiminnan artenomi valmistaa eri asiakasryhmille tai eri väestöryhmille kohdennettua ohjaustyön aineistoa, esimerkiksi ohjausmenetelmien ohjaamiseen liittyviä ohjeita ja oppaita sekä muuta yleistä neuvonta- ja ohjausmateriaalia 6.4.2 Julkaisutoiminta Ohjaustoiminnan artenomi tuottaa oppimateriaalia, ohje- ja opaskirjoja, raportteja, artikkeleita, verkkojulkaisuja ja audiovisuaalista materiaalia sekä osallistuu kirjojen kirjoittamiseen. 6.5 Muut asiantuntija ja koulutustehtävät Asiantuntijalausunnot: Ohjaustoiminnan artenomi laatii ja antaa ammattialaa, alan koulutusta ja tutkimusta koskevia lausuntoja viranomaistahoille ja muille tahoille. 7 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu organisaation ja työyhteisönsä hallintoon sekä toiminnan kehittämiseen. Hän kehittää ja ylläpitää ammatillista osaamistaan sekä huolehtii myös toimintansa ja palvelujensa laadusta. Ohjaustoiminnan artenomi huolehtii esimiehenä tai itsenäisenä ohjaustoiminnan artenomina työhönsä kuuluvista yleis- ja henkilöstöhallinnollisista tehtävistä sekä yksikön toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen sisältyvistä tehtävistä. Hallinnollisia tehtäviä ovat esimerkiksi oman työn tai yksikön johtaminen, tilastointi, kehityskeskustelut sekä toimintasuunnitelmien ja toimintakertomusten laatiminen. Kohtaa 9.1 voidaan käyttää itsenäisenä toimintoluokkana silloin, kun toimintakokonaisuuksien hallinnan edistämisen sisältöä (9.2 9.3) ei haluta tarkemmin täsmentää. 7.1 Toiminnan hallinnointi ja johtaminen Ohjaustoiminnan artenomi suunnittelee ja tekee päätöksiä koskien talousarviota, toimintasuunnitelmaa, toimintakertomuksen ja tilastojen laatimista sekä budjetointia, hankintoja sekä tarjousten ja tarjouspyyntöjen laatimista. Toiminnan ja talouden johtaminen sisältää myös tiloihin ja varusteisiin sekä työn organisointiin ja palveluihin liittyvän suunnittelun ja seurannan. Ohjaustoiminnan artenomi tekee esimiestyötä, kuten henkilöstön työ- ja koulutussuunnitelmien laatimista, henkilöstön kehittämistoimien ja työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelua, henkilöstön rekrytointia ja sijaisten hankkimiseen liittyviä tehtäviä, kehityskeskustelujen suunnittelua ja toteutusta sekä muita työnjohdollisia tehtäviä. 7.2 Ammatillinen kouluttautuminen Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu työpaikalla ja sen ulkopuolella tapahtuvaan lisäkoulutukseen (täydennys- ja jatkokoulutus) sekä työssä ja ammatissa kehittymiseen tähtäävään muuhun toimin- 12

taan. Ammatillinen kouluttautuminen sisältää myös oman alan kansallisen ja kansainvälisen kehityksen seuraamisen. 7.2.1 Koulutukseen osallistuminen Ohjaustoiminnan artenomi kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan osallistumalla omaa teoreettista tai käytännöllistä tietouttaan kehittävälle yksittäiselle luennolle, koulutuspäiville, pidemmälle koulutusjaksolle tai täydennys- tai jatkokoulutukseen. 7.2.2 Työnohjaukseen osallistuminen Ohjaustoiminnan artenomi huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja jatkuvasta kehittämisestä osallistumalla yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen. 7.2.3 Ammatillisen osaamisen muu kehittäminen Ohjaustoiminnan artenomi perehtyy muuhun omaa ammatillista osaamistaan kehittävään aineistoon, kuten esimerkiksi ammatillisiin julkaisuihin, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä ohjaustoiminnan alan tieteellisiin tutkimuksiin ja valtakunnallisiin suosituksiin sekä lainsäädäntöön. Sisältää myös työssä oppimisen. 7.3 Tutkimus- ja kehitystyö Ohjaustoiminnan artenomi tekee tutkimus- ja kehittämistyötä tai osallistuu kehittämishankkeisiin ja muihin selvitystöihin yhteistyössä sidosryhmien kanssa oman yksikön ja organisaation sisällä, kansallisen tai kansainvälisen kehittämistyöryhmän jäsenenä. Sisältää myös työyhteisön kehittämiseen liittyvän toiminnan ja oman tutkimustyön tai kehittämishankkeen toteuttamisen. 7.3.1 Laadunhallinta ja palvelujen tuotteistus Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu ohjaustoiminnan laadun jatkuvaan ja systemaattiseen parantamiseen sekä varmistamiseen. Laadunhallinta sisältää ohjaustoiminnan palvelujärjestelmän kuvaamisen ja arvioinnin sekä tarvittavien parannusten toteuttamisen. Toimintajärjestelmän kuvaaminen ja arviointi sisältää mm. asiakaspalautteen hankkimisen ja hyödyntämisen, itsearvioinnin, vertaisarvioinnin, sisäisen ja ulkoisen arvioinnin, ohjaustoiminnan toimintajärjestelmän laatujärjestelmien luomisen ja dokumentoinnin. Palvelujen tuotteistus sisältää palvelujen sisällön tarkemman määrittelyn sekä kustannusten arvioinnin ja hinnoittelun (tuotteistus). 7.4 Tiedottaminen ja markkinointi Ohjaustoiminnan artenomi markkinoi ja tiedottaa ohjaustoiminnan palveluista esittelemällä työn ja palvelun sisältöä työyhteisölle tai eri sidosryhmille. Markkinointi- ja tiedotustilaisuuksia ovat myös avoimet ovet ja muut PR -tilaisuudet sekä vierailijoiden opastus. Kirjallisen ja audiovisuaalisen sekä intra- ja internetin välityksellä levitettävän esittelyaineiston ja esitteiden laatiminen ovat osa markkinointi- ja tiedotustoimintaa 7.4.1 Muu tiedottaminen Ohjaustoiminnan artenomi tiedottaa kulttuurisesta toiminnasta ja tapahtumista erilaisia kanavia käyttäen. Ohjaaja markkinoi organisaatiossa sisäisesti sekä tarpeen mukaan ulkoisesti mm. muille 13

toimijoille kulttuurisesta toiminnasta. Muita toimijoita ovat esim. yhdistykset, järjestöt, yritykset, seurakunnat. 14

Liite 1. Liitteen nimi 15