Opetuslautakunta 27.05.2010 liite nro 1 17 MONIKULTTUURINEN OPETUS 17.1.Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen lähtökohdat Opetusjärjestelyt Oppilaan tulo kouluun Perustaitojen ja muun kypsyyden arviointi sekä luokkaan sijoittaminen Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Opetukseen liittyvät järjestelyt 17.2. Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt Keskeisiä sisältöjä alkeiskielitaidon (A1-A2) tasolla Keskeisiä sisältöjä peruskielitaidon (B1-B2) tasolla Keskeisiä sisältöjä edistyneen kielitaidon (C1-C2) tasolla Arviointi 17.3.Muut ryhmät
17 MONIKULTTUURINEN OPETUS Monikulttuurisen opetuksen piiriin kuuluvat saamelaiset, romanit, viittomakieliset sekä maahanmuuttajat, joilla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Tämä luku keskittyy niihin oppilaisiin, joille opetetaan suomea toisena kielenä äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärän asemesta. Näiden oppilaiden suomen kielen taito ei ole äidinkieli sen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla (kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtämi nen, puhuminen, kirjoittaminen, sanasto ja rakenteet). Suomi toisena kielenä oppi laita (=S2-oppilaita) on tuettava myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten op pimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Monikulttuurisille oppilaillekin on koulussa syytä varmistaa avoin oppimisilmasto, joka syntyy seuraavista toimintaperiaatteista: - oppiminen pohjautuu sisäiseen haluun oppia ja ymmärtää itseään ja maailmaa - oppimistilanteet eivät sisällä pelkoa eivätkä uhkaa oppilaan minäkuvaa (erityisesti oman kulttuurinsa edustajana) - opetus keskittyy ajattelun kehittämiseen ja ongelmanratkaisuun - oppilas saa tuoda kouluun mukanaan oman kulttuuritaustansa, kokemuksensa, tunteen sa, ajattelu-, työskentely- sekä oppimistapansa - viestintä on avointa ja selkeää sekä niin lapsen kuin hänen huoltajiensakin ymmärtämää - opettajat ovat läheisiä - opettajat ja oppilaat tiedostavat, mitkä tilanteet he itse kokevat uhkaavina, vaikeina ja sietämättöminä. Lisäksi koko kouluyhteisön on ymmärrettävä, että monikulttuurisen oppilaan monipuolinen tukeminen on kaikkien etu eikä keneltäkään toiselta pois. Toinen yhtä tärkeä oivallus on, että kaikki koulun ihmiset (myös oppilaat) ovat suomen kielen opettajia ja voivat merkittävällä tavalla tukea S2-oppilaiden suomen kielen kehittymistä. 17.1. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen läh-
tökohdat Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen perustana ovat perusopetuslaki ja -asetukset, peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (2004) sekä Äänekosken kaupungin kuntakohtainen opetussuunnitelma. Koulussa olevilla maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on samat velvollisuudet ja oikeudet tukitoimiin kuin suomalaisilla oppilailla. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa pyritään siihen, että he selviytyvät normaalissa suomalaisessa luokkayhteisössä, koulussa ja yhteiskunnassa sekä säilyttävät ja arvostavat omaa kansallista identiteettiään, äidinkieltään ja kulttuuriaan. Koulun oppilail ta ja henkilökunnalta sekä maahanmuuttajataustaisilta oppilailta edellytetään molemmin puolista kulttuurien arvostamista. Oppilas sijoitetaan pääsääntöisesti lähikouluunsa. Hän aloittaa ensimmäisenä Suomessa oleskeluvuotenaan valmistavassa opetuksessa. Tähän Äänekosken kaupungissa ei ole omaa luokkaa, vaan valmistava opetus järjestetään tukitoimin oppilaalle nimetyssä koulus sa. Oppilas opiskelee pääsääntöisesti alemmalla asteella kuin ikä edellyttää. Kuitenkin jo kaisen oppilaan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Kouluun järjestetään resurssien puitteissa tarvittavat tukitoimet. Opetusjärjestelyt Oppilaan tulo kouluun Kouluun tutustuminen yhdessä vanhempien kanssa ja alkuhaastattelu: Uuden maahanmuuttajataustaisen oppilaan ilmoittautuessa kouluun rehtori järjestää ta paamisen hänen vanhempiensa/huoltajiensa kanssa. Tapaamiseen osallistuvat oppilas huoltajineen, rehtori, erityisopettaja, maahanmuuttajien yhteyshenkilö ja tarvittaessa tulk ki. Tällöin kerrotaan suomalaisesta koulujärjestelmästä, esitellään koulu ja sen tavat yms. sekä täytetään tarpeelliset lomakkeet. Alkuhaastattelun aikana pyritään selvittämään perheen kotimaa, äidinkieli, uskonto, maa-
hanmuuton syy, lapsen ikä, terveydelliset seikat, koulunkäynti, opiskelutottumukset, ruokailutottumukset, perhetiedot, kielitaito, kulttuuritausta, tulevaisuudensuunnitelmat (oleskelun pituus, pysyvyys) sekä muut mahdolliset koulunkäyntiin liittyvät asiat. Perustaitojen ja muun kypsyyden arviointi sekä luokkaan sijoittaminen Alkuhaastattelun jälkeen selvitetään oppilaan tiedot ja taidot eri oppiaineissa (vrt. lähtö maan ja Suomen koulutaso) sekä sosiaalinen ja psyykkinen kehitys. Mahdollisuuksien mu kaan pyritään arvioimaan traumaattisten elämäntilanteiden merkitys lapsen kehityksessä ja antamaan tarvittavaa tukea (oppilashuolto). Arviointi tapahtuu luokkatilanteissa ja muissa tarkoituksenmukaisissa arviointitilanteissa. Oppilaan alkuarviointi vastaanottovaiheessa on tärkeää päätettäessä oppilaan luokkaan sijoittamisesta. Pääsääntöisesti oppilas aloittaa koulun vuosiluokkaa alempaa kuin ikä edellyttää. Myös esikouluun ohjaus on mahdollista, jos oppilas on ekaluokkalaisen ikäinen. Jatkuva arviointi aloitetaan heti lapsen tullessa kouluun. Luokan valmistaminen uuden oppilaan tuloon on merkittävää. Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle pyritään nimeämään tukioppilaita luokasta sekä aikuinen tukihenkilö, joka voi olla maahanmuuttajien yhteyshenkilö, luokanopettaja, luokanvalvoja tai joku oppilashuoltotyöryhmästä. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma hänen aloittaessaan koulunkäyntinsä Äänekoskella. Myöhemmin arvioidaan oppimissuunnitelman laatimisen tarve yksilökohtaisesti. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman tekoon osallistuvat oppilas, huoltajat, opettajat ja mahdollisesti muut asiantuntijat. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatiminen perustuu jatkuvaan arviointiin, erilaisten vaihtoehtojen pohtimiseen ja valintoihin. Sitä voidaan tarvittaessa muuttaa. Se sisältää tie toja
esimerkiksi seuraavanlaisista seikoista vastaanottovaiheessa selvitetyt tarpeelliset taustatiedot tietoa oppilaan kyvyistä, tiedoista ja taidoista, kiinnostuksen kohteista, harrastuksista opetukselle/oppimiselle asetetut tavoitteet (lyhyen ja pitkän aikavälin) eri oppiaineiden opiskelun laajuus menetelmälliset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi tietoa oppilaan kanssa työskentelevistä henkilöistä ja keskinäisestä vastuunjaosta opetussuunnitelman arvioinnin aikataulu Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) samoin perustein kuin muillekin oppilaille. Opetukseen liittyvät järjestelyt Oppilaalla on opetusta vähintään se tuntimäärä, mitä luokka-aste edellyttää. Oppilaalle järjestetään Suomi toisena kielenä opetusta vähintään 2 3 tuntia viikossa. Opetus voidaan järjestää myös muiden tuntien lisäksi. Opetusta voidaan keskittää ja muodostaa ryhmiä eri koulujen oppilaista. Tuntiresurssi tulee maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarkoitetusta resurssista kuusi vuotta oppilaan kouluuntulosta. Maahanmuuttajataustaista oppilasta ei voida vapauttaa tietyistä oppiaineista esimerkiksi kulttuurin tai uskonnon perusteella. Tällä turvataan myös oppilaan jatko-opiskelumahdolli suudet. Koulussa pyritään tarvittaessa soveltamaan koululakeja ja -asetuksia noudattavia joustavia ratkaisuja. Oppilas voi noudattaa joustavasti oppiaineiden opetussuunnitelmaa, mikäli hä nen uskontonsa ei salli koko oppiainesisältöä. Oppiaineet on kuitenkin suoritettava. Rehto ri, luokanopettaja, aineenopettaja/opettajat sekä oppilas vanhempineen sopivat erityisjär jestelyistä tapauskohtaisesti. Uskonnonopetukseen osallistumisessa noudatetaan samoja peruskoululain mukaisia periaatteita kuin muiden oppilaidenkin osalta. Monikulttuurisen opetuksen tukena on maahanmuuttajien yhteyshenkilö ja konsultoivat opet-
tajat. Nämä toimivat varsinkin alkuvaiheessa tukena sekä opettajille että maahan muuttajataustaisille oppilaille ja heidän perheilleen. Maahanmuuttajien yhteyshenkilön tehtävänä on kouluikäisten lasten koulunkäynnin ohjaamisen lisäksi lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukeminen suomalaiseen yhteiskun taan. Konsultoiva suomi toisena kielenä -opettaja järjestää tarvittaessa tapaamisia S2-opettajille sekä omalta osaltaan huolehtii uusien opettajien perehdyttämisestä. Hän on koulun tukena suunniteltaessa S2- opetusjärjestelyjä koululla ja vastaa S2- opetuksen erityiskysymyksiin. Monikulttuurisuusopetuksen konsultoiva opettaja on opettajien tukena opetusjärjestelyjä suunniteltaessa. Hän osallistuu tarvittaessa uusien opettajien perehdyttämiseen yhdessä maahanmuuttajien yhteyshenkilön kanssa. Tulkkipalveluita käytetään tarpeen mukaan.
17.2. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka ovat: alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2), peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) ja edistynyt peruskielitaito / ammatillinen kielitaitotaso (C1-C2). Suomen kielen oppiminen toisena kielenä etenee tasoittain, ei luokka-asteittain. Samalla tasolla opiskelee iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kunkin tason tavoitteet on esitetty kielitaidon tasojen kuvausasteikossa. Koska suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, käsitteitä ja sanastoa. Suomi toisena kielenä -oppimäärä täytyy ottaa huomioon kaikissa oppiaineissa, koska kiel tä opitaan kaikkialla. S2-opetus edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kes ken. Tavoitteena on oppilaan identiteetin tukeminen, kaksikielisyys ja -kulttuurisuus, johon sisältyy sekä suomalaisen että oman kulttuurin tuntemus ja arvostus. Keskeisiä sisältöjä alkeiskielitaidon (A1-A2) tasolla: Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opet tajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset ti lat ja palvelut, kuten kauppa ja kirjasto; maaseutu ja kaupunki; luonto; vapaa-aika eri oppiaineiden sanastoa; sanavaraston laajentamista, ylä- ja alakäsitteitä Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot mielipiteen ilmaiseminen ja omista tunteista kertominen fraasina kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet kuten tervehtiminen, esittäytyminen, pyy-
täminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen fraaseina kuunteleminen vuorovaikutustilanteessa nonverbaalisten viestien tunnistaminen ja käyttö Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne -vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukustrategioiden pääperiaatteet, ku ten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen lyhyistä teksteis tä lyhyiden tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyet esittelyt itsestä ja lähiympäristöstä Rakenteet ja kielitieto äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoi tusja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet; mekaaninen kirjoittaminen sekä suur- ja pienaakkoset; puhutun ja kirjoitetun kielen ero kielen keskeisimmät rakenteet: esimerkiksi verbin taivutus, yksikkö ja monikko, kysyminen ja kysymyssanat, omistus ja omistusliite, tavu, sana, lause, iso alkukirjain ja päättövälimerkit Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus suomalaisiin medioihin tutustuminen soveltuvat media- ja kaunokirjalliset tekstit kielenopetusmateriaalina esim. sadut ja lorut Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmätyöskentely; merkityksen päättely asiayhteydestä; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi
Keskeisiä sisältöjä peruskielitaidon (B1-B2) tasolla: Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan kulttuuri ja urheilu, matkailu, tiedotusvälineet, julkiset palvelut kuten liikenne ja terveydenhoito eri oppiaineiden sanasto; sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto Lukeminen ja kirjoittaminen mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioiden harjoittelua lukeminen viihteenä ja tiedon etsimisen keinona; ohjattua lukemista ikätasolle soveltuvat tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. uutinen, mielipideteksti, kertomus; tekstin suunnittelua, jäsentelyä ja muokkaamista sidoksi sen tekstin kirjoittamisen harjoittelua Rakenteet ja kielitieto kielen rakenteista keskeisimmät: aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; synonyymejä ja vastakohtia; lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti; sanojen johtamisen pääperiaatteet puhekielen eri muotoja lausetyypit, virke, päälause ja sivulause, välimerkit ja oikeinkirjoitus erilaisten tekstilajien päätyypit Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus ikäkauden ja kielitaidon mukaiset sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sananlaskut mediatekstit ja kuvalukutaidon alkeet kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä
tekstin rakenteen tutkiminen, esim. juoni, henkilöt, aika ja paikka Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; oman tuotoksen suunnittelu, tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi Keskeisiä sisältöjä edistyneen kielitaidon (C1-C2) tasolla: Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan eri aihepiirejä käsittelevän sanavaraston laajentaminen sivistyssanoja, sanontoja, käsitteitä ja oppilaan mielenkiinnon mukaan joidenkin alo jen erikoissanastoa uutiset ja ajankohtaiset aiheet Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen puheen rakenne, puheita erilaisiin tilanteisiin Rakenteet ja kielitaito kielen rakenteista keskeisimmät; aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; lauseenjäsenet; sanojen muodostaminen ja niiden johtamisen periaatteet laajasti kielenhuolto
Lukeminen ja kirjoittaminen asia- ja kaunokirjallisten tekstien lukemista ja tulkintaa päätelmien ja yleistysten tekemistä teksteistä kriittistä lukemista tekstilajit ja laajempien tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. hake mus, tutkielma tiivistäminen, referointi lähdeaineiston käyttö ja lähteisiin viittaaminen oman tekstin viimeistely Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti kertomukset, runot, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset Suomen kirjallisuuden päävaiheet kaunokirjallisuuden päälajit kirjallisuusanalyysi mediatekstit ja kuvalukutaidon kehittäminen kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaami nen; oman kielitaidon arviointi Tarkempi kielitaidon tasojen kuvausasteikko löytyy opetushallituksen sivuilta http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet
/maahanmuuttajien_koulutus kohdasta Liite: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Arviointi Yleistä Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arvioinnissa ja arvostelussa noudatetaan pääsääntöisesti kunnan opetussuunnitelman arviointiosassa mainittuja periaatteita ja menetelmiä. Opetuksen tavoitteet ja arvioinnin perusteet selvitetään oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Arvioinnissa tehdään yhteistyötä kotien kanssa. Arvioinnin tulee antaa sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen realistinen kuva oppilaan osaamisesta ja kehittymisestä. Arvioinnin tu lee olla oikeudenmukaista, monipuolista ja yksilöllistä. Siinä huomioidaan oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Kielen syvällinen oppiminen on yleensä vuosia kestävä prosessi ja oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Oppilaan tausta ja kieli taito on huomioitava myös muiden oppiaineiden arvioinnissa (suulliset kokeet, lähdemate riaalin käyttö kokeissa, lisämateriaalin käyttö sekä kokeen tekeminen tuetusti ohjaajan kanssa). Suomi toisena kielenä -arviointiin osallistuvat kaikki maahanmuuttajataustaista oppilasta opettavat opettajat yhteistyössä. Oppilasarvioinnissa käytetään koulussa yleisesti käytetty jä todistuslomakkeita. Puutteellisen opetuskielen taidon vuoksi todistuksessa voidaan an taa hyväksytty/hylätty -merkintä, sanallinen arvio ja/tai osallistumismerkintä niissä oppiai neissa, joiden arvosteluun numeroin ei ole perusteita. Kielitaidon karttuessa siirrytään luo kassa yleisesti käytettyyn arviointimenettelyyn. Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuunottamatta (Perusopetusasetus 10 ). Päättöar vioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoinen ja sen tulee kohdella oppilaita tasa vertaisesti. Oppilaan osaaminen arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin päättöarvioinnin kri teereihin. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet: puhuminen, puheenymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstinymmärtäminen. Suomi toisena kielenä -opetusta tarvitseva oppilas arvioidaan aina S2-oppimäärän mukaan, vaikka hänelle ei olisi tätä opetusta erikseen järjestetty. Mikäli oppilaan suomen kielen tai to arvioidaan äidinkielen tasoiseksi kielitaidon kaikilla osa-alueilla, oppilas voidaan arvioida suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Arvioinnin muuttamisesta keskustellaan oppilaan ja hä-
nen huoltajiensa kanssa. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti opiskellut maahanmuuttajataustainen oppilas voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle, jossa hän jatkaa oman oppimissuunnitel man mukaista opiskelua. Tällöin oppilaalla arvioidaan olevan edellytyksiä seuraavan vuosi luokan suorittamiseen. Luokalta siirrossa on kielitaito otettava huomioon. Opetus voidaan järjestää myös vuosiluokkiin sitomattomasti henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mu kaan. Jos maahanmuuttajataustaisella oppilaalla on oppimis- ja/tai koulunkäyntivaikeuksia hänellä on oikeus samanlaisiin tukitoimiin kuin koulun muilla oppilailla. Vieraskielisen oppilaan mahdollisesta oman äidinkielen opetuksesta annetaan merkintä todistukseen. Arvioinnin kriteerit ennen päättöarviointia: yksilöllisen edistymisen arviointi Erinomainen 10 Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin nopeasti ja hän osaa erinomaisesti opetetut asiat. Oppilas on oma-aloitteinen kielenoppija, hän kehittää kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilas pystyy arvioimaan ja analysoimaan omaa oppimistaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee erinomaisesti kaikki kielitaidon osa-alueet. Kiitettävä 9 Oppilaan kielitaito kehittyy nopeasti ja oppilas osaa kiitettävästi opetetut asiat. Oppilas on yleensä oma-aloitteinen kielenoppija, hän pyrkii kehittämään kielitaitoaan myös oppitun tien ulkopuolella ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän pystyy myös arvioimaan omaa oppimistaan ja kielitaitoaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee kiitettävästi kaikki kielitaidon osa-alueet. Hyvä 8 Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin ja oppilas osaa hyvin opetetut asiat. Hän suhtautuu myönteisesti suomen kielen oppimiseen sekä pyrkii kehittämään kielitaitoaan myös oppi tuntien ulkopuolella. Oppilas pyrkii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja pystyy ai nakin pääpiirteissään arvioimaan omaa oppimistaan ja kielitaitoaan. Oppilaan osaamisessa voi olla hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Kohtalainen 7 Oppilaan kielitaito kehittyy, hän osaa kohtalaisesti opetetut asiat ja suhtautuu myönteisesti
kielenoppimiseen. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Tyydyttävä 6 Oppilaan kielitaito kehittyy hitaasti ja hän osaa yleensä tyydyttävästi opetetut asiat. Oppi laan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Välttävä 5 Oppilaan kielitaidon kehityksessä on ongelmia. Oppilas osaa välttävästi opetetut asiat eikä osoita kiinnostusta kielenoppimista kohtaan. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Hylätty 4 Oppilaan kielitaito ei juurikaan kehity, hän ei hallitse opetettuja asioita eikä osoita kiinnostusta kielenoppimista kohtaan.
Päättöarviointi yhdeksännen luokan lopussa Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Arvioinnissa otetaan kaikki kielitaidon osa-alueet. Päättöarvioinnissa on huomioitava, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen: vaikka oppilas saattaa joissakin asioissa selvästi ylittää ja joissakin alittaa arvosanan kriteerit, voi hän silti saada arvosanan 8. Kielen lisäksi päättöarvioinnissa arvioidaan oppilaan kulttuuri- ja opiskelutaitoja. Kieli Kielen osaamisen taso vuosiluokalla 9 arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mu kaan: B1.1 - B1.2. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja. Hän ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä. Hän ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. Opiskelutaidot Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Päättöarvioinnissa oppilaalle tulee antaa numeroarvosana, ja oppilaan kielitaitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 9-10 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B2.1 - C2 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B1.1 - B1.2 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 7 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.2 - B1.1 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 6 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.1 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.3 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.1 - A1.2 Muut ryhmät
Muilla ryhmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä. Heidän opetuksessaan käytetään valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Ks. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004: Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus (s. 33) Tiedosto http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf]