SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9

Transkriptio

1 SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Yleiset tavoitteet Suomi toisena kielenä -opetuksen päämääränä on, että oppilas saavuttaa sellaiset suomen kielen perustaidot, että hän pystyy seuraamaan suomenkielistä opetusta ymmärtämään eri oppiaineiden keskeisiä sisältöjä tuottamaan selkeää ja ymmärrettävää, tarkoituksen mukaista tekstiä sekä suullisesti että kirjallisesti Tavoitteena on kielenkäytön harjoittaminen ja kielellisen tietoisuuden lisääminen kaikilla kielenkäytön osa-alueilla. Perusopetuksen aikana oppilasta tulee ohjata myös käyttämään suomen kieltä käsitteelliseen ajatteluun sekä tiedolliseen ja teoreettiseen toimintaan. Suomi toisena kielenä -opetus vaatii kaikilla luokkatasoilla yhteissuunnittelua eri opettajaryhmien kesken. Yleiset sisällöt S2-opetuksen sisältöjä määritettäessä on otettava huomioon kunkin oppilaan kohdalla aikaisemmat tiedot ja taidot kielen opiskelussa sekä se, millainen on hänen osaamisensa omassa äidinkielessään. Jos oppilas hallitsee hyvin oman äidinkielen, saavuttaa hän helpommin myös uuden kielen akateemisen kielitaidon. S2-opetuksen tarpeen määrittelyssä ja tavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon myös oppilaan ikä ja kouluhistoria. Opiskelun aluksi vahvistetaan oppilaan suullista ilmaisutaitoa ja myöhemmin keskitytään parantamaan oppilaan valmiuksia ilmaista itseään myös kirjallisesti. Sanavaraston laajentaminen on keskeinen osa suomi toisena kielenä -opetusta. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa malleja sellaisista oppimisstrategioista, joita hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään muillakin oppitunneilla ja yhtälailla koulun ulkopuolella. Kielenopiskelutaidot Keskeiset sisällöt - kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan - käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja - tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan ja tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi - arvioimaan oman kielitaitonsa kehittymistä - kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla sekä luokkahuoneen ja koulun ulkopuolella - oppikirjan ja sanakirjan käyttö - uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa - merkityksen päättely asiayhteydestä - suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen - oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen

2 Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - oman kielitaidon realistinen arvioiminen - pari- ja pienryhmäkeskustelut - suulliset ja kirjalliset sanastoharjoitukset - sanakirjaharjoitukset - kuvien avulla oppiminen - sanaston opiskelu muiden oppiaineiden tekstien avulla Tekstinymmärtäminen, kirjallisuus ja kulttuuri Keskeiset sisällöt Esimerkkejä - ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä - lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä - mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito - lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä - ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset - keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet - mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva, teatteri - kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta - tiedonhankinta eri lähteistä - juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri, leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto - selkokieliset asiatekstit ja kaunokirjalliset teokset - kuvan avulla oppiminen - internet-harjoituksia ja tehtäviä tiedonhausta - tiivistelmä, käsitekartta - suomalaiseen kirjallisuuteen tutustuminen erilaisten ryhmätöiden avulla - kirjallisuudesta kirjoittaminen ja puhuminen yksin ja pienryhmässä Rakenteet ja kielitieto Keskeiset sisällöt - kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan - käyttämään erilaisia kielenopetuksessa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi - arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä - kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen sekä koulun ulkopuolella - äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet - kielen rakenteista keskeisimmät: sanaluokat ja niiden taivuttaminen, verbityypit ja tärkeimmät nominityypit, sija-, persoona- ja aikamuodot, modukset pääpiirteissään, lauseenjäsenten tunnistaminen, nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen, lausetyypit, sanojen johtamisen periaatteet, välimerkit ja oikeinkirjoitus

3 Esimerkkejä - sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit - puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu - suomi maailman kielten joukossa - eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet - erilaiset kirjoitelmat ja suulliset esitykset - ryhmätyöt - sanastoharjoitukset - eri tekstilajien tunnistaminen esim. selkokielisistä teksteistä - internetin käyttö viestimenä (sähköposti) - esitelmä itse valitsemasta aiheesta, käyttösanaston kehittäminen Kirjoittaminen - kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä - esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina - käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä Keskeiset sisällöt - suomen kielen kirjoitusjärjestelmä - kirjain-äänne-vastaavuus - tavutus - pien- ja suuraakkoset - tyyppikirjaimet Esimerkkejä Vuorovaikutustaidot ja puheviestintä - tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin - oman tekstin tuottamista eri tekstilajeissa (kaunokirjallinen ja asiateksti) - oman tekstin suunnittelu (miellekartat, kappalesuunnitelma) - kirjoitetun ja puhutun kielen erojen tarkastelua esim. oman puheen kirjoittamista - oman tekstin tarkastaminen ja hiominen - kielenhuoltoharjoituksia - muiden oppiaineiden tehtävien kirjoitusasun tarkastelua, koevastaus Keskeiset sisällöt - ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu - selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään eron keskeisten puherekisterien välillä - vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureja. - Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan: - henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulukaverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto, vapaaaika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet - eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia,

4 Esimerkkejä ylä- ja alakäsitteet - juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri, leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto - Puheviestintätaidot: - puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen - mielipiteen ilmaiseminen - kuulijan huomioon ottaminen - kuuntelijan palautekäyttäytyminen - Kulttuurisidonnaisuus: - tervehtiminen - puhutteleminen - esittäytyminen - kiittäminen - anteeksipyytäminen - puhelinkäyttäytyminen - omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen - puutteellisen kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi käyttämällä lähikäsitettä tai selittämällä - neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskustelu - pienryhmä- ja luokkakeskustelut - pienoisdraamat - ohjattu ja tavoitteellinen keskustelu - suulliset esitykset Arviointi Maahanmuuttaja- ja S2-oppilaan arvioinnissa tulee huomioida oppilaan sen hetkinen tilanne kielenoppimisessa. Oppilaan suomen kielen arviointi perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen ja jakaantuu arviointiin perusopetuksen aikana sekä päättöarviointiin. Oppilaan arvioinnissa perusopetuksen aikana tarkastellaan osaamisen tason lisäksi edistymistä ja asennetta kielen opiskelemiseen sekä opiskelu- ja kulttuuritaitoja. Arvioinnin tulee antaa sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen realistinen kuva oppilaan osaamisesta ja kehittymisestä. Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, monipuolista, jatkuvaa ja yksilöllistä. Siinä huomioidaan oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito syvällinen kielenoppiminen on vuosia kestävä prosessi ja oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Arvioinnissa tulee käyttää myös oppilaan itsearviointia. Suomi toisena kielenä -opetusta tarvitseva oppilas arvioidaan aina S2-oppimäärän mukaan, vaikka hänelle ei olisi tätä opetusta erikseen järjestetty ja hän opiskelisi S2-oppiainetta pääosin äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tunneilla. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Arvion antava opettaja/opettajat voivat päättää, milloin on oppilaan kohdalla aika siirtyä numeroarviointiin.

5 Arvioinnin kriteerit ennen päättöarviointia: yksilöllisen edistymisen arviointi Erinomainen (arvosana 10) Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin nopeasti ja hän osaa erinomaisesti opetetut asiat. Oppilas on omaaloitteinen kielenoppija. Hän kehittää kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolellla ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilas pystyy arvioimaan ja analysoimaan omaa oppimistaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee erinomaisesti kaikki kielitaidon osa-alueet. Kiitettävä (arvosana 9) Oppilaan kielitaito kehittyy nopeasti ja oppilas osaa kiitettävästi opetetut asiat. Oppilas on yleensä oma-aloitteinen kielenoppija. Hän pyrkii kehittämään kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolellla ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilas pystyy arvioimaan omaa oppimistaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee kiitettävästi kaikki kielitaidon osa-alueet. Hyvä (arvosana 8) Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin ja oppilas osaa opetetut asiat hyvin. Hän suhtautuu myönteisesti suomen kielen oppimiseen sekä pyrkii kehittämään kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella. Oppilas pyrkii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja pystyy ainakin pääpiirteissään arvioimaan omaa oppimistaan ja kielitaitoaan. Oppilaan osaamisessa voi olla hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Tyydyttävä (arvosana 7) Oppilaan kielitaito kehittyy. Hän osaa tyydyttävästi opetetut asiat ja suhtautuu myönteisesti kielenoppimiseen. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Kohtalainen (arvosana 6) Oppilaan kielitaito kehittyy hitaasti ja hän osaa kohtalaisesti opetetut asiat. Asenne kielenoppimiseen ja kehittämiseen on heikko. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla. Välttävä (arvosana 5) Oppilaan kielitaidon kehityksessä on ongelmia. Oppilas osaa välttävästi opetetut asiat eikä osoita kiinnostusta kielenoppimista kohtaan. Oppilaan osaamisessa on selkeää hajontaa kielitaidon eri osaalueilla. Hylätty (arvosana 4) Oppilaan kielitaito ei juuri kehity. Hän ei hallitse opetettuja asioita eikä osoita kiinnostusta kielenoppimista kohtaan.

6 Päättöarviointi Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja sen tulee kohdella oppilasta tasavertaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Päättöarvioinnissa oppilaalle tulee antaa numeroarvosana, ja oppilaan kielitaitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille erinomainen ja kiitettävä (10 9) Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso C2 B2.1 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8) Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B1.1 B1.2 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle tyydyttävä (7) Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.2 B1.1 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kohtalainen (6) Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.1 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle välttävä (5) Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.3 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle heikko (4) Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.1 A1.2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko on opetussuunnitelmassa liitteenä ja se löytyy kokonaisuudessaan myös internet-osoitteesta Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8) Päättöarvioinnissa on huomioitava, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen: vaikka oppilas saattaa joissakin oppisisällöissä selvästi alittaa ja joissakin selvästi ylittää arvosanan kriteerit, voi hän silti saada arvosanan 8. Kielen lisäksi arvioidaan oppilaan kulttuuri- ja opiskelutaitoja. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. Kielenopiskelutaidot Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja. Kielitaito Kielen osaamisen taso päättöarvioinnissa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: B1.1 B1.2.