Vanhakosken lehdon kasvillisuusselvitys Jari Taivainen 0 Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opinnäytetyö
Sisällysluettelo Vanhakosken lehdon kasvillisuusselvitys. Johdanto.... Selvitysalue.... Menetelmät...4 4. Tulokset...5 5. Vanhakosken kasvillisuus... 6. Lähteet / kirjallisuus...5 7. Liitteet...6
. Johdanto Vanhakosken lehto Huittisissa, Loimijoen varressa kuuluu kansalliseen, 989 vahvistettuun, lehtojensuojeluohjelmaan ja Natura 000 verkostoon. Alueen ytimen muodostaa vanha joenuoma, joka muodostui 799 tapahtuneen maanvyöryn seurauksena, jolloin Loimijoki muutti sijaintiaan. Tulvien aikaan vesi virtaa edelleen vanhaa uomaa ja tuo vettä alueen kahteen lampeen. Aikoinaan vanhassa jokiuomassa on ollut viisi myllyä, jotka joen kuivumisen jälkeen siirrettiin muualle. Tämä kuusivaltainen alue Saaren tilan koillispuolella on tuoretta lehtoa. Vuoden 0 Tapaninpäivän myrskyssä alueelta kaatui paljon järeitäkin kuusia, eniten Isolammen länsipuolelta ja Pikkulammen luoteispuolelta. Kaupungin omistamilta alueilta kaatuneet puut raivattiin pois kesällä 0. Vanhakosken alueen niittyjä on aikojen saatossa käytetty laitumina, 990 luvulla niillä on ollut lampaita, viime vuosina laidunnusta on taas elvytetty pitämällä alueella muutamaa ylämaankarjan nautaa. Osaa niityistä hoidetaan niittämällä loppukesästä. Loimijoen rannat ovat enimmäkseen runsaslahopuustoista tuomi-harmaaleppälehtoa. Alueella on myös vanha Saaren tila, jonka pihapiirissä on asuinrakennus ja ulkorakennus, pihassa on myös nuotiopaikka. Piha-aluetta hoidetaan niittämällä loppukesästä. Mommolankosken eteläpuolella sijaitsee Huittisten jousiampumarata, joka nykyisin on aika vähällä käytöllä. Vanhakosken lehdon eteläosissa kiertää, vuonna 995 valmistunut, runsaan kilometrin pituinen luontopolku, josta on eriävät polut Isolammelle ja Mommolankoskelle. Osa reitistä joudutaan lähiaikoina muuttamaan (Aino Ojansuun tiedonanto) edellä mainitun myrskyn aiheuttamien tuhojen takia. Kuva, Ylämaan karja laiduntaa osassa Vanhakosken lehtoa.
. Selvitysalue Vanhakosken lehto sijaitsee Kaakkois-Satakunnassa, Huittisissa. Alue kuuluu eteläboreaaliseen vuokkovyöhykkeeseen. Alueen koko on noin 8 hehtaaria. (Kuva, sijaintikartta) Kuva, sijaintikartta
. Menetelmät Vanhakosken kasvillisuutta selvitettiin useilla maastokäynneillä kevään, kesän ja syksyn aikana. Ensimmäinen, lähinnä tutustumiskäynti alueeseen tehtiin 6.5. jolloin myöhäisestä keväästä johtuen kevätkukkijoitakaan ei vielä juurikaan näkynyt. Käynneillä.5 ja 8.5. keskityttiin lähinnä kevätkukkijoiden kartoittamiseen niityiltä ja jokivarresta. Käynneillä.5.,.6. ja 9.6. kartoitettiin koko aleen kasvillisuutta. 8.6. käytiin alueella LUKA-opiskelijaryhmän ja opettajan kanssa, käynti oli osa koulutuksen lehtokurssia. 0.7. ja.8. kartoitettiin koko alueen kasveja..8. ja.9. keskityttiin Loimijoen rannan sekä alueen Pikku- ja Isolammen vesi- ja rantakasvillisuuteen. Laidunalueet, kuusikko ja Saaren tilan lähialueet kierrettiin useampaan kertaan, osa joen rannoista ja jousiampumaradan viereinen vanha uoma vain pariin kertaan. Vuoden 0 Tapaninmyrsky oli kaatanut kuusivaltaisella alueella runsaasti puita, jotka tekivät alueen vaikeakulkuiseksi. Osalta tätä aluetta kaatuneet puut poistettiin juhannuksen jälkeen. Osa jokirannoista oli myös tiheän harmaaleppä-tuomipusikon takia erittäin hankalakulkuista. Lampien vesikasvillisuutta kartoitettiin vain rannoilta käsin, käyttäen uposkasvien pyydystämiseen pitkävartista haravaa. Kuva, valkovuokkoa ja pystykiurunkannusta. 4
4. Tulokset Vanhakosken lehto on edustava lehtokokonaisuus. Kuusivaltaiset alueet ovat suurelta osin käenkaali-oravanmarja tyypin (OMaT) ja Sinivuokko-käenkaalityypin (HeOT) tuoretta lehtoa. Vanhassa joenuomassa on paikoin kosteiden lehtotyyppien piirteitä. Loimijoen rannat ovat pääsääntöisesti harmaaleppä-tuomi valtaista lehtoja, jotka paikoin edustavat kiurunkannusvuohenputkityypin (CorAegT) tuoretta lehtoa. Alue jaettiin kasvillisuustyyppien ja laidunkokonaisuuksien mukaan 9 osaan (Liite Kasvillisuuskartta), joilta havaitut kasvit koottiin taulukkoon. (Taulukko, Vanhakoskella havaitut putkilokasvilajit) Taulukossa kasvit ovat systemaattisessa järjestyksessä, joka perustuu Retkeilykasvion 4. painokseen (Hämet-Ahti ym., 998) Taulukossa kasvien yleisyyttä (Sarake Y) koko Vanhakosken lehtoalueella on arvioitu asteikolla -, jossa =vähälukuinen, =yleinen ja =runsas. Alueella havaittiin putkilokasvilajia, joista kymmenkunta on vanhoja puutarhakasveja, mm. piha- ja unkarinsyreeni, ruskolilja, pihajasmike, töyhtöangervo, alppitatar, lehtoakileija ja illakko. Istutusperua lienee myös saunarakennuksen seinustan kotkansiipi. Alueelta ei löytynyt valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia putkilokasveja. Alueella on Satakuntalaisittain edustavat mukulaleinikki- ja isokäenrieskaesiintymät. Lehtopalsami ja lehtotähtimö ovat alueella huomattavan runsaita. Runsaasti on myös valkovuokkoa ja vuohenputkea. Kalmojuurta, jota Satakunnassa esiintyy lähes yksinomaan Loimijoen ja Kokemäenjoen varrella, kasvaa sekä Iso- että Pikkulammessa Iso- ja Pikkulampi ovat runsasravinteisia, mistä kertovat mm. niissä esiintyvät kilpukka, pikku- ja isolimaska, kiehkuraärviä, tylppälehtivita ja kalmojuuri. Muutamia alueella hyvin todennäköisesti esiintyviä kasveja ei näillä käynneillä havaittu tai ne jäivät epähuomiossa kirjaamatta, esim. käenkukka, peltoukonnauris, punapeippi ja kissankello. 5
Vanhakosken lehdossa havaitut putkilokasvilajit Kasvin nimi Y 4 5 6 7 järvikorte metsäkorte peltokorte sananjalka korpi-imarre metsäalvejuuri hiirenporras metsäimarre kotkansiipi kallioimarre siperianpihta kuusi mänty kataja pohjanlumme ulpukka rentukka valkovuokko rönsyleinikki niittyleinikki kevätleinikki kevätlehtoleinikki mukulaleinikki lehtoakileija pystykiurunkannus nokkonen tammi rauduskoivu hieskoivu tervaleppä harmaaleppä lehtoarho lehtotähtimö pihatähtimö heinätähtimö metsätähtimö nurmihärkki puna-ailakki jauhosavikka pihatatar 8 9 0 4 5 6 7 8 9 6
Kasvin nimi alppitatar isohierakka hevonhierakka poimuhierakka niittysuolaheinä ahosuolaheinä särmäkuisma metsäorvokki aho-orvokki suo-orvokki pelto-orvokki illakko rantanenätti luhtalitukka pölkkyruoho lutukka peltotaskuruoho kiiltopaju tuhkapaju haapa ranta-alpi terttualpi metsätähti metsälehmus kevätlinnunsilmä pohjanpunaherukka mustaherukka taikinamarja pihajasmike töyhtöangervo ruusuangervo mesiangervo lillukka vadelma ojakellukka kyläkellukka kyläkellukka. X ojakellukka kurjenjalka ketohanhikki ahomansikka Y 4 5 6 7 8 9 0 4 5 6 7 8 9 7
Kasvin nimi laidunpoimulehti + poimulehti sp. tarhaomenapuu aitaorapihlaja pihlaja isotuomipihlaja tuomi hiirenvirna aitovirna niittynätkelmä valkoapila alsikeapila puna-apila metsäapila rantakukka maitohorsma lehtohorsma amerikanhorsma vaaleaamerikanhorsma kiehkuraärviä vaahtera käenkaali metsäkurjenpolvi lehtopalsami jättipalsami koiranputki ahopukinjuuri vuohenputki myrkkykeiso karhunputki suoputki korpipaatsama ahomatara luhtamatara rantamatara paimenmatara piennarmatara peltomatara pihasyreeni unkarinsyreeni Y 4 5 6 7 8 9 0 4 5 6 7 8 9 8
Kasvin nimi terttuselja koiranheisi lehtokuusama rohtovirmajuuri isokierto humalanvieras peltolemmikki luhtalemmikki karheapillike peltopillike peltopähkämö niittyhumala rantayrtti pikkuvesitähti punakoiso syyläjuuri orvontädyke rohtotädyke nurmitädyke rantatädyke piharatamo isovesiherne harakankello kurjenkello varsankello kultapiisku savijäkkärä tummarusokki nuokkurusokki ojakärsämö siankärsämö peltosaunio pihasaunio pietaryrtti päivänkakkara pujo leskenlehti kalliovillakko peltovillakko seittitakiainen kyläkarhiainen Y 4 5 6 7 8 9 0 4 5 6 7 8 9 9
Kasvin nimi huopaohdake pelto-ohdake ahdekaunokki syysmaitiainen otavalvatti voikukka linnunkaali sarjakeltano sudenmarja kielo oravanmarja isokäenrieska pikkukäenrieska ruskolilja keltakurjenmiekka vehka kalmojuuri pikkulimaska isolimaska sarjarimpi ratamosarpio kilpukka tylppälehtivita haarapalpakko leveäosmankäämi nurmipiippo kevätpiippo korpikaisla järvikaisla jänönsara harmaasara pullosara vesisara jokapaikansara kylänurmikka karheanurmikka niittynurmikka lehtonurmikka koiranheinä isosorsimo koiranvehnä Y 4 5 6 7 8 9 0 4 5 6 7 8 9 0
Kasvin nimi Y 4 5 6 7 8 9 0 4 5 6 7 8 9 juolavehnä nurmilauha metsälauha nurmirölli hietakastikka viitakastikka korpikastikka nurmitähkiö, timotei nurmipuntarpää ruokohelpi Taulukko, Vanhakoskella 0 havaitut kasvilajit Kuva 4: Kevätlinnunsilmä
5. Vanhakosken kasvillisuus Kuvio Kuusivaltainen lehto pysäköintialueelta Pikkulammelle. Kuvion on käenkaali-oravanmarja tyypin tuoretta lehtoa, jossa kasvaa nimikkolajien lisäksi mm. korpi-imarretta, lehtotähtimöä, metsäorvokkia ja lehtopalsamia. Kuvion lounaisnurkassa on Vanhakosken lehdon pysäköintialue. Kuvio Vanha joenuoma nykyisestä jokirannasta Pikkulampeen. Alueella, joka muistuttaa vuohenputkityypin tuoretta lehtoa, on paljon lahopuustoa ja kosteita painanteita joissa osassa vesi seisoo läpi kesän. Kuviolla kasvaa runsaasti mukulaleinikkiä, vuohenputkea ja rentukkaa. Märissä painanteissa pikkuvesitähteä, pikkulimaskaa, terttualpia, myrkkykeisoa ja vehkaa. Kuvio Saaren tilan pihapiiri ja rannan saunarakennuksen ympäristö. Osittain hoitamaton pihapiiri, jossa on jäljellä puutarhakasvillisuutta, mm. omenapuita ja aitaorapihlajaa. Puutarhakukista esiintyy mm. töyhtöangervoa ja alppitatarta. Puutarhaperua lienee myös lehtoakileija ja illakko. Keväällä pihanurmikolla kukkii pikku- ja isokäenrieskaa. Kuvio 4 Pihlajavaltainen tuore lehto, jossa länsiosissa pieni kuusikko. Muita lehtipuita ovat mm. harmaaleppä, vaahtera ja haapa. Aluskasvillisuutta paikoin niukasti, mm. lehtotähtimöä, lehtoarhoa, sudenmarjaa, puna-ailakkia, metsäorvokkia ja pohjanpunaherukkaa. Kuvio 5 Laidunnettu, osin rehevä niitty. Alueella kasvaa runsaasti metsäkurjenpolvea, ojakellukkaa, paikoin puna-ailakkia ja lehtotähtimöä. Alueen ojassa esiintyy mukulaleinikkiä ja lähinnä Saaren tilaa olevassa kapeassa tieurassa on rehevä kevätlinnunsilmä-esiintymä. Kuvio 6 Vanha joenuoma joka on pääosin harmaaleppä-tuomi valtaista lehtoa. Tiheän puuston takia alue on vaikeakulkuinen. Kuvion pohjoisosa on avoimempaa ja märempää. Aluskasvillisuudessa esiintyvät mm. koiranvehnä, ojakellukka ja lehtotähtimö. Kosteammassa osassa kukkii keväisin rentukka ja mukulaleinikki. Kuvio 7 Jousiampumarata ja sen paikoitusalue. Alue on nykyisin vähäisessä käytössä ja kokonaan heinittynyt paikoitusaluetta lukuun ottamatta. Aluetta hoidetaan loppukesästä niittämällä. Vallitsevan kasvillisuuden muodostaa nurmipuntarpää seassaan muita heiniä ja mm. nurmipiippo sekä siankärsämö. Alueen reunamilla metsäkurjenpolvea ja ojakellukkaa, huoltorakennuksen
läheisyydessä kukki keväällä muutama isokäenrieska. Kuvio 8 Loimijoen ranta. Kuvio on suurelta osin, tiheää, vaikeakulkuista harmaaleppä-tuomi lehtoa. Osin rantapenger on hyvin jyrkkää, varsinkin alueen luoteisosissa. Jousiampumaradan huoltorakennuksen takana, Mommolankoskelle vievän polun reunalla kasvaa mukulaleinikkiä ja pikkukäenrieskaa. Alue voidaan luokitella kiurunkannus-vuohenputki tyypin tuoreeksi lehdoksi. Kuvio 9 Kivikkoinen joenranta, joka tulva-aikaan jää veden alle. Alueella kasvaa runsaasti mesiangervoa, ruokohelpeä ja paikoin isosorsimoa. Rantatädyke ja koiranvehnä ovat myös yleisiä, pensaista kiiltoja tuhkapaju. Maurialan koskelle vievän polun läheltä löytyi myös pieni humalanvieras-esiintymä. Kuvio 0 Korkean veden aikaan saaren muodostava käenkaali-oravanmarjatyypin lehto. Joinakin vuosina tulva-aikaan koko saari jää tulvan alle. Kuviolla kasvaa mm. metsäkurjenpolvea, ahomansikka, syyläjuurta ja kyläkellukkaa. Kuvio Pikkulampi. Pienempi alueen kahdesta lammesta, jotka ovat muisto vanhasta jokiuomasta. Lampi on runsasravinteinen ja avovettä on vähän. Luhtaisessa rantavyöhykkeessä kasvaa mm. vehkaa, kalmojuurta, pullosaraa, tummarusokkia ja leveäosmankäämiä. Vesikasveina mm. kilpukkaa, pikkulimaskaa ja tylppälehtivitaa. Kuvio Kuusivaltainen lehto. Alueella on osin järeääkin kuusikkoa. Vuoden 0 Tapaninpäivän myrsky kaatoi Pikkulammen läheltä ja alueen pohjoisosista runsaasti suuriakin kuusia, jotka vaikeuttivat alueella kulkemista. Vuoden 0 Juhannuksen jälkeen kaupungin omistamilta alueilta kaatuneet puut raivattiin pois. Alue on edustava lehtokokonaisuus jossa vuorottelevat korkeampien alueiden käenkaali-oravanmarjatyypin ja kosteampien alueiden sinivuokko-käenkaalityypin lehdot. Lehtopensaina alueella kasvaa mm. lehtokuusamaa ja taikinamarjaa. Oravanmarja, käenkaali, ja lehtotähtimö ovat myös runsaita. Pikkulammen lähellä kasvaa yksi pieni siperianpihdan taimi. Kuvio Vanha pelto johon on istutettu koivuja ja alueella laidunnetaan nykyisin ylämaan karjaa. Alueella on vanhan rakennuksen kivijalkaa jonka sisällä vähällä käytöllä oleva nuotiopaikka. Muistona vanhasta ajasta kivijalan läheisyydessä kasvaa mm. omenapuu. Samaa perua lienee kevätesikot joita saamani tiedon mukaan (Kata Sivunen, Aino Ojansuu) alueella kasvaa. Itse en niitä tänä kesänä havainnut. Alueen pohjoisosan koivikossa kasvaa pystykiurunkannusta. Muita kasveja ovat mm. pölkkyruohon, metsäkurjenpolvi, ahopukinjuuri, ahdekaunokki ja mukulaleinikki.
Kuvio 4 Heinäpelto/niitty. Viljeltyä heinäpeltoa joka niitetään loppukesästä. Nurmipuntarpään lisäksi alueella kasvaa mm. harakankelloa, koiranputkea ja pelto-ohdaketta. Aluetta halkovassa ojassa esiintyy mukulaleinikkiä ja alueen reunamilla muutamia pikkukäenrieskoja. Kuvio 5 Kuusivaltainen, käenkaali-oravanmarjatyypin lehto. Kuusikko on paikoin tiheää ja aluskasvillisuutta on niukasti. Alueella kasvaa mm. lehtoarhoa, rohtotädykettä, terttuseljaa ja taikinamarjaa. Kuvion lounaisosassa pienialainen, vanha pelto, joka nyt muistuttaa kosteaa lehtoa. Siinä hallitsevana kasvina on rehevästi kasvava mesiangervo. Isolammen reunamilla on tuomivaltaista lehtoa. Kuvio 6 Vanha uoma/notkelma Isolammesta Loimijokeen. Alue on kosteaa/tuoretta niittyä ja paikoin kostean lehdon omaista. Alue on paikoin ryteikköinen, mm. kiiltopajua kasvava kuvio, joka on vaikeakulkuista. Isolampea lähempänä mesiangervo on peittävin ruoho, joukossa nokkosta. Jokirannassa kasvaa mm. isosorsimoa, rantatädykettä, ruokohelpeä ja viitakastikkaa. Alueen läpi kulkee vanha tukittu oja jossa muutamin kohdin kasvaa kevätlinnunsilmää. Kuvio 7 Isolampi. Lampi on hyvin runsasravinteinen. Luhtaisilla rannoilla kasvaa pullosaraa, kalmojuurta, tumma- ja nuokkurusokkia, kurjenjalkaa ja kiiltopajua. Vesikasveina kilpukkaa, isovesihernettä, kiehkuraärviää, isolimaskaa ja pohjanlummetta. Kuvio 8 Vanha joenuoma. Kuvio yhdistää Pikkulammen Isolampeen ja siinä virtaa tulva-aikaan vettä. Kuvio on tuoretta sinivuokko-käenkaalityypin lehtoa ja paikoin kostean hiirenporras-käenkaalityypin omaista lehtoa, jossa kasvaa runsaasti lehtopalsamia, lehtotähtimöä ja monin paikoin kevätlinnunsilmää. Myös suuria saniaisia esiintyy paikoin runsaasti. Kuvio 9 Jousiampumaradan suojavallin takainen alue on heinittynyttä niittyä jossa valtalajina nurmipuntarpää, muina kasveina mesiangervoa, hiirenvirnaa, koiranputkea ja pelto-ohdaketta. Alueen luoteiskulmassa on, pienialainen, tiheä harmaalepikko. 4
6. Lähteet / kirjallisuus Aalto T. : Vanhakosken Natura 000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Varsinais-Suomen ELYkeskuksen julkaisuja, 0 Hotanen J. ym.: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus, 008 Ryttäri T., Kalliovirta M., Lampinen R. : Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi 0 Savola A., Tuunainen R. : Huittisten Vanhakosken lehtoalueen virkistyskäyttösuunnitelma. Satakunnan seutukaavaliitto, 990 Suominen J. : Satakunnan kasvit. Luonnontieteellinen keskusmuseo, 0 5
7. Liitteet Liite, Kasvillisuuskartta 6