Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota



Samankaltaiset tiedostot
RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?

Hypertension lääkehoito Suomessa

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Sekundaarinen hypertensio = kohonneen verenpaineen syynä on elimistön oma vika

Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite ja lääkehoidon aiheet

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS Merja Laine

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?

Onko testosteronihoito turvallista?

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

GP Koulutustilaisuus Tuohilampi Pauliina Tuomikoski, LKT HUS Hyvinkään sairaala

Tyypin 2 diabetes sairautena

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho

Monipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Jopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere

Optimal blockade of RAA in Heart Failure

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Tulehduskipulääkkeet tänään

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

perustutkimukset ja Verenpainepotilaan lääkevalinta Medisiininen tulosyksikkö, Nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Verenpainepotilaan perustutkimukset ja lääkevalinta

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut?

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

Terveelliset elämäntavat

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden lääkehoito on tehostunut diabeetikoilla

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Tietoa eteisvärinästä

Hypertensio Meilahti ls. 4

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous Karri Helin

Elintapamuutokset tarjoavat halvan ja tehokkaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

Kohonneen verenpaineen seulonnan yleistyessä

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

UUSIN TIETO VAHVISTAA:

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola

Transkriptio:

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka

Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy Kidneys Nephropathy Vasculature Peripheral arterial disease Cerebral Stroke Transient ischemic attack Heart Disease Angina Myocardial infarction Left ventricular hypertrophy Heart failure Coronary revascularization From Joint National Committee on Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure. Arch Intern Med. 1997;157:2413-2446.

Miltä verenpainetasolta CV-riski alkaa? Lancet 2002;360: 1903-13

Kohonnen verenpaineen hoidon tavoitteet

Kohonnut verenpaine Käypä hoito suositus Päivitetty versio 23.11.2009

IKÄVAKIOITU SEPELVALTIMOKUOLLEISUUS/10000 HENKILÖVUOTTA, MRFIT-TUTKIMUS 80 60 40 20 0 100+ 90-99 80-89 75-79 70-74 <70 160+ 140-159 120-139 <120 SBP (mmhg) DBP (mmhg) ARCH INTERN MED 1992; 152: 56-64

ARVIOITU 10 VUODEN SEPELVALTIMOTAUTIRISKI 55-VUOTIAALLA FRAMINGHAM-TUTKIMUKSEN AIKUISELLA ARVIOITU 10 V TAPAHTUMAT (%) MIEHET NAISET SBP 70 60 50 40 30 20 10 0 120 160 160 160 160 160 160 KOLESTEROLI 5,7 5,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 HDL-K 1,3 1,3 1,3 0,9 0,9 0,9 0,9 DIABETES - - - - + + +

Keith NM, Wagener HP and Barker NW. Am J Med Sci 1939; 197(3); 332-343

Harington et al Brit Med J 1959; ii: 5158 Ganglionsalpaajat ollee käytössä 8 vuotta

Verenpaineen muutos Suomessa 1972-2007 Peltonen M KTL Julkaisuja B34/2008

KOHONNEEN VERENPAINEEN HOITO LÄÄKKEETÖN HOITO

LÄÄKKEETÖN HOITO SUOLAN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN PAINON PUDOTTAMINEN LIIKUNTA ALKOHOLIN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN TYYDYTTYNEIDEN RASVOJEN VÄHENTÄMINEN KALIUMLISÄ

Painoindeksin muutos Suomessa 1972-2007 Peltonen M KTL Julkaisuja B34/2008

LÄÄKEHOIDON ALOITUS

HOITOTAVOITE Kaikilla <140/85 mmhg Jos diabetes tai munuaissairaus <130/80 mmhg Jos diabeettiseen tai ei-diabeettiseen munuaissairauteen liittyy proteinuria yli 1 g/vrk <125/75 mmhg Korkea ikä ei sinänsä vaikuta hoitotavoitteeseen, joskin yli 80-vuotiaalla tavoite voi olla <150/85 mmhg

LÄÄKEVALINTA KOHONNUT VERENPAINE AINOA RISKITEKIJÄ HOITO ALOITETAAN ACE:N ESTÄJÄLLÄ ATR-SALPAAJALLA (BEETASALPAAJALLA) DIUREETILLA KALSIUMIN ESTÅJÄLLÄ. BEETASALPAAJAT PIENENTÄVÄT AIVOHALVAUSRISKIÄ VÄHEMMÄN KUIN MUUT ENSISIJAISET LÄÄKKEET, ERITYISESTI IÄKKÄILLÄ BEETASALPAAJIA JA ERITYISESTI NIIDEN DIUREETTIYHDISTELMÄÄ TULISI VÄLTTÄÄ ENSISIJAISLÄÄKKEENÄ POTILAILLA, JOILLA ON METABOLINEN SDR TAI LISÄÄNTYNYT RISKI SAIRASTUA DIABETEKSEEN

Uudet diabetestapaukset verenpainetutkimuksissa Elliott WJ & Meyer PM. Incident diabetes in clinical trials of antihypertensive drugs: a network metaanalysis. Lancet 2007;369:201-7.

MUUTEN TERVEEN POTILAAN VERENPAINELÄÄKE Pulssi nopea (yli 90/min) beetasalpaaja (?) Mies alle 65 v ACE:n estäjä/at-salpaaja, kalsiuminestäjä Nainen alle 65 v ACE:n estäjä/at-salpaaja, diureetti Yli 65-vuotias vasodilatoiva kalsiuminestäjä, diureetti, ACE:n estäjä/at-salpaaja

Combination therapy needed to achieve target blood pressure Enrolment Final 59% 32% Monotherapy Combination therapy SBP/DBP mm Hg 161/98 142/83 90 mm Hg 85 mm Hg 80 mm Hg 37% 32% 26% SBP/DBP mm Hg 144/85 142/83 140/81 Hansson et al 1998

Verenpainelääkkeen verenpainetta laskeva vaikutus käytettäessä lääkettä puolella annoksella 20 18 16 14 12 10 8 6 systolic BP diastolic BP 4 2 0 one drug two drugs two drugs in standard dose three drugs Law et al BMJ 2003; 326: 1427

Niiden potilaiden osuus, joilla on yksi tai useampi lääkityksestä johtuva haittavaikutus 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 half standard dose standard dose twice standard dose thiazides betablockers ACE inhibitors ATII antagonists calcium channel blockers Law et al BMJ 2003; 326: 1427

SYITÄ KOHONNEEN VERENPAINEEN HUONOON HOITOVASTEESEEN SITOUTUMATTOMUUS HOITOON potilaasta johtuva hoitoprosessista johtuva LÄÄKEHOIDON TEHOTTOMUUS riittämätön lääkeannos tai huono lääkeyhdistelmä puutteellinen diureettihoito ja tilavuuskuormitus yksilölliset erot lääkevasteissa lääkeaineinteraktiot VERENPAINETTA NOSTAVAT ULKOISET TEKIJÄT suola, lihominen, puutteellinen elintapahoito alkoholi, tupakka, huumeet lakritsiuutetta sisältävät tuotteet verenpainetta kohottavat lääkkeet MITTAUSONGELMAT valkotakkihypertensio piilevä hypertensio (masked) pseudohypertensio SEKUNDAARINEN HYPERTENSIO

Treatment by Renal RF Catheter

1.50 1.25 1.00 0.75 0.50 Relative risk of outcome event 1.50 1.25 0.25 0.25 0.25-10 -8-6 -4-2 0 2 4-10 -8-6 -4-2 0 2 4-10 -8-6 -4-2 0 2 4 1.50 1.25 1.00 0.75 0.50 SBP difference between randomized groups (mmhg) 1.50 Stroke Major CVD CHD CVD death 1.25 1.00 1.00 0.75 0.75 0.50 0.50 1.50 1.25 1.00 0.75 0.50 Total mortality 0.25 0.25-10 -8-6 -4-2 0 2 4-10 -8-6 -4-2 0 2 4 BPLTTC Lancet 2003;362:1527-

Lowering blood pressure reduces cardiovascular risk Small SBP reductions yield significant benefit 2 mmhg Decrease in Mean SBP 7% reduction in risk of ischaemic heart disease mortality 10% reduction in risk of stroke mortality Meta-analysis of 61 prospective, observational studies One million adults, 12.7 million person-years Adapted from Lewington S., et al. Lancet. 2002;360:1903 1913

Cumulative incidence (%) Primary End Point: Nonfatal MI and Fatal CHD 4 Atorvastatin 10 mg Number of events 100 Placebo Number of events 154 3 36% reduction 2 1 HR=0.64 (0.50-0.83) P=0.0005 0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Years Sever PS, et al. Lancet. 2003;361:1149-1158.

MUUT LÄÄKKEET ASA-HOITOA (100 mg/vrk) SUOSITELLAAN, JOS POTILAALLA DIABETES TAI VAARA KUOLLA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUTEEN ON SUURI (>5 %/10 v) ja HOIDON AIKAINEN VERENPAINE <150/90 mmhg eikä ASA-HOIDOLLE MUITA VASTA-AIHEITA

IKÄVAKIOITU SEPELVALTIMOKUOLLEISUUS/10000 HENKILÖVUOTTA, MRFIT-TUTKIMUS 80 60 40 20 0 100+ 90-99 80-89 75-79 70-74 <70 160+ 140-159 120-139 <120 SBP (mmhg) DBP (mmhg) ARCH INTERN MED 1992; 152: 56-64

HYPERTENSION CONTROL IN FINNISH HYPERTENSIVE PATIENTS % 60 50 40 30 20 10 <140/85 <150/90 N=1130 MEN 46.7 % 28-99 YRS <140/85 yr 2006 <140/90 yr 2006 0 MEN WOMEN MERIRANTA P ET AL. SUOM LÄÄKÄRIL 2004; 59: 3253-8 VARIS J ET AL. SUOM LÄÄKÄRIL 2008

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä Tärkeintä kokonaisriskin alentaminen Lääkkeetön hoito Lääkehoito Pienten annosten yhdistelmähoito Kaikkien riskitekijöiden hyvä hoito