Valtatie E8 Läntisen Suomen valtaväylä Varsinais-Suomen liitto Satakuntaliitto Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto
Esipuhe Valtatie 8 välillä Turku Oulu on osa laajempaa E8-tietä, joka alkaa Turusta ja päättyy Tromssaan. E8-tiellä on keskeinen rooli Pohjanlahden rannikon ja länsirajan etelä pohjoinensuuntaisessa liikenteessä. Yhdessä muiden liikennemuotojen kanssa sillä on myös merkittävä asema maamme liikennejärjestelmässä. Näin ollen on perusteltua käyttää valtatiestä 8 ilmaisua Läntisen Suomen valtaväylä valtatie E8. Tähän kätkeytyy myös ajatus valtateiden 8 ja 21 yhdistämisestä yhtenäiseksi väyläksi. Tämän kehittämisohjelman laatiminen sai alkunsa siitä, kun valtatietä 8 ei otettu kokonaisuudessaan mukaan LVM:n runkoverkkoehdotukseen. Vielä ei ole päätöstä teiden runkoverkosta, mutta valtatien 8 osalta on jo otettu varaslähtö laatimalla palvelutason ja liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävä alueellinen kehittämisohjelma. Ohjelmaan on koottu tiepiirien isot hankkeet ja alueiden keskeiset kehittämistarpeet. Ohjelman toteuttamisesta on vastannut Kasitie ry Riksåttan rf yhteistyössä insinööritoimisto Oy Talentek Ab:n kanssa. Työn rahoittivat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot. Kehittämisohjelman toteuttamisessa tärkeä rooli on maakuntien liittojen ja alueellisten toimijoiden yhteisellä edunvalvontatyöllä. Kehittämisohjelmassa kuvataan valtatien 8 vaikutusalueen asutusta, kulttuurisia piirteitä, elinkeinoelämää sekä ennen kaikkea liikenteen erityispiirteitä. Tätä taustaa vasten on koostettu suuret kehittämistoimenpiteet vuoteen 2015 koko Turku Oulutieyhteydelle. Toimenpiteiden toteuttamisessa keskeisessä osassa on riittävän rahoituksen kokoaminen esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tieinvestointien rahoitus on jäänyt pahasti jälkeen alueiden tarpeista. Lisärahoitusta ei ole myöskään oletettavissa riittävästi valtion budjetista. Siten rahoitusta on etsittävä uusista rahoituskanavista. Ratkaisumalliksi sopii eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen tekeminen valtion ja perustettavan valtakunnallisen tierahaston välille siten, että sen käyttöönotolla tuetaan teiden palvelutason ja liikenneturvallisuuden nostoa. Tierahasto täydentäisi valtion budjettiin jääviä aukkoja ja sen kohdentamisesta vastaisivat myös alueiden edustajat. Rahastoa voitaisiin kasvattaa tilittämällä esimerkiksi 0,05 euroa/litra polttoaineeseen sisällytettävästä hinnasta lyhentämättömänä rahastoon. Lähtökohdan on oltava se, että varoilla ei synnytetä uutta hallintoa, vaan kaikki kerätyt varat ohjataan valtakunnan tiestön kehittämiseen. Altti Seikkula maakuntajohtaja Kasitie ry:n puheenjohtaja
Valtatie E8 Läntisen Suomen ainoa liikennejärjestelmä Valtatie E8 yhdistää läntisen Suomen viisi maakuntaa ja maakuntakeskusta Turku, Pori, Vaasa, Kokkola ja Oulu. Kaikki läntisen Suomen satamat ja lentoasemat ovat valtatien E8 yhteydessä. Lentoasemista Turusta, Vaasasta ja Oulusta on kansainvälistä reittiliikennettä. Valtatie E8 on Turun, Porin, Vaasan ja Kokkolan välisellä osuudella ainoa valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimiva yhteys. Kokkolan ja Oulun välillä E8 -tietä täydentää rautatie. Valtatie E8 on Eurooppa tienä osa Pohjanlahden ympäri kulkevaa tieyhteyttä. Se on myös osa Itämeren ja Murmanskin/Arkangelin alueiden välistä kehittyvää tavaraliikenneyhteyttä. Valtatie E8 on osa Pohjanlahden ympäri kulkevaa Eurooppa tietä ja siltä on yhteys myös Jäämerelle asti. Valtatie E8 on monien ominaisuuksiensa puolesta ennen kaikkea yhtenäinen kokonaisuus. Tämän pohjalta olisi perusteltua laajentaa vt 8 jatkumaan vt:n 4 rinnalla Oulusta Kemiin sekä siitä eteenpäin vt:n 21 paikalla aina Kilpisjärvelle saakka. Valtateiden 8 ja 21 yhdistämisellä olisi suuri liikenne- ja aluepoliittinen merkitys koko valtakunnan tasolla.
Rannikon asutuksella pitkät perinteet Läntisen Suomen yhdyskuntarakenteessa on rannikon merkitys aina korostunut. Merenkulun ja jo 1500-luvulta peräisin olevien rannikon suuntaisten tieyhteyksien ansiosta läntinen rannikkoseutu muodostaa historiallisesti yhteenkuuluvan kulttuurialueen. 1600-luvulla perustettu postitie ja kestikievariverkoston kehittyminen vaikuttivat osaltaan länsirannikon suuntaisten yhteyssiteiden kehittymiseen. Läntisen Suomen kasvukeskusten ja elinkeinokeskittymien suuntautuminen on edelleen voimakasta nimenomaan rannikon suunnassa. Näiden yhteystarpeita välittää nykyisin valtatie E8. Ihmisiä ostoksilla Turun torilla. Turulla on pitkälle historiaan ulottuvat perinteet kaupankäynnistä. Kalajoella sijaitsee maamme pisimmät hiekkasärkät, joita tuhannet ihmiset käyvät vuosittain ihailemassa. Talviurheilua Oulun keskustassa. Asukasmäärät Läntisen Suomen eri kunnissa. Suurin osa ihmisistä asuu rannikon suurissa kaupungeissa. Läntisen Suomen rannikko on aina vetänyt ihmisiä puoleensa. Suurimmat kaupungit, joiden väestö kasvaa, sijoittuvat E8:n varrelle. Sisämaan kuntien väestömäärä on huomattavasti pienempi ja väestökehitys usein negatiivinen. Valtatie E8 muodostaa myös tiestä sivussa olevien rannikkokaupunkien (Naantali, Uusikaupunki ja Pietarsaari) sekä kaikkien rannikon maakuntien liikenneverkon rungon. Tien varren kuntien asukasmäärä on yli 800 000. Ihmisten ja yhteisöjen yhdyssiteet rannikon suunnassa ovat vahvat ja noudattavat tuhatvuotisia perinteitä.
Valtatie E8 monikielistä kulttuuria ja sivistysperinteitä Valtatie E8 tarjoaa matkailijalle läntisen Suomen kulttuurimaiseman etelän kivikirkkoja, Pohjanmaan punamultaiset maalaistalot ja pohjoisen suuria jokia koskiympäristöineen. Pohjanlahden rannikko E8 tien tuntumassa tarjoaa Suomen pisimmät hiekkarannat. Tunnetuimmat ovat Porin Yyteri ja Kalajoen Hiekkasärkät. Neljän yliopiston ja seitsemän ammattikorkeakoulun päätoimipaikat sijaitsevat valtatien E8 suurimmissa kaupungeissa. Kouluissa on yhteensä noin 80 000 opiskelijaa. Valtatie E8:n varrella sijaitseva Vanha Rauma on yksi UNESCO:n maailman perintökohteista. Tunnelmia Porin Jazzeilta. Puolet Suomen UNESCO:n maailmanperintökohteista sijaitsee valtatien E8 varrella: Vanha Rauma, Sammallahti ja Merenkurkku. Tien varrella järjestetään useita kesäfestivaaleja, joista tunnetuimpia ovat Rauman meren juhannus, Turun Ruisrock ja Porin Jazz. Valtatien E8 varrella sijaitsevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteet. Opiskelijamäärät on sijoitettu päätoimipisteen mukaan. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on useita toimipisteitä E8 tien varrella, ja niiden välinen yhteistyö on laajaa. Tie on erityisen keskeinen Åbo Akademille. Sen merkittävä osa, Pedagoginen tiedekunta, sijaitsee Vaasassa, ja lisäksi yksi toimipiste sijaitsee Pietarsaaressa. Valtatie E8 on varsinainen opintie erityisesti Pohjanmaan ruotsinkieliselle väestölle, joille Åbo Akademi on perinteisesti ollut ylivoimaisesti yleisin yliopisto. Pohjoisessa monipuolinen Oulun yliopisto tarjoaa opiskelupaikan useimmille Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan rannikon opiskelijoille.
Valtatien E8 varrella 400 000 työpaikkaa Valtatien E8 varren elinkeinoelämä on monipuolista ja vilkasta. Kaupan lisäksi metalli- ja konepajateollisuus korostuu usealla paikkakunnalla. Toiminta synnyttää suuria tavaravirtoja sekä merkittävästi tuontia ja vientiä. Työpaikkoja tien vaikutusalueella on lähes 400 000. Valtatien E8 varren elinkeinoelämän työllistävä vaikutus tuntuu jopa 100 km:n päässä. Valtatiellä E8 on suuri merkitys työmatkaliikenteelle. Yritysten verkostoituminen ja kasvava työvoiman tarve edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä. Valtatien E8 toimivuus on siinä avainasemassa. Rautaruukki Oyj:n Raahen tehdas valmistaa metallituotteita Suomalaisen ja ulkomaisen teollisuuden tarpeisiin. Raskaita tuotetoimituksia kuljetetaan niin maanteitse, meritse kuin rautateitsekin. Vaasan Vaconilla valmistetaan elektroniikkateollisuuden tuotteita (Kuvassa valmisteilla taajuusmuuttajia). Tuotteita viedään ympäri maailmaa. Työpaikkamäärät ja työpaikkojen omavaraisuusaste valtatien E8 varrella sijaitsevissa kunnissa. Valtatien E8 kaupunkiseudut ovat laajojen alueiden kehityksen moottoreita. Niiden elinkeinotoiminta on vilkasta ja palvelurakenne monipuolista. Tien varren keskukset tarjoavat työtä ja hyvinvointia laajoille alueille, mikä luo voimakkaita pendelöintivirtoja työpaikoille ympäröivistä kunnista. Työpaikkojen omavaraisuusaste on parhaimmillaan yli 1,3 esimerkiksi Vaasa synnyttää työpaikkoja yli 30 % enemmän kuin mitä omassa kunnassa on työssäkäyviä ihmisiä. Elinkeinorakenteelle on tunnusomaista verkostoituminen ja yritysten välinen yhteistyö mm. alihankinnan muodossa. Tämä edellyttää työpaikkakeskittymien välille toimivan infrastruktuurin.
Monipuolista elinkeinoelämää ja raskasta teollisuutta Suomen suurimpiin kuuluvat paperin- ja selluntuotantolaitokset sijaitsevat valtatien E8 varrella. Raakapuun hankinta-alueet ulottuvat Raumalta, Kaskisista, Pietarsaaresta ja Oulusta jopa 200 km päähän tehtaalta. Kaskisten Metsä-Botnian käyttäessä lehtipuuta raaka-aineenaan, kulkevat puurekat pitkillä valtatien E8 osuuksilla molempiin suuntiin. Ulkomaille lähtevistä ja sieltä saapuvista raskaista tavarakuljetuksista suurin osa kulkee joko toimitusketjun alku- tai loppupäässä maanteitse. Tähän vaikuttaa se, että tavaroiden kuljettaminen maanteitse pohjois-etelä suunnassa tulee usein huomattavasti edullisemmaksi ja nopeammaksi kuin yksittäisen laivan ajattaminen pohjoisen kaukaisimpiin satamiin. Esimerkiksi suuri osa alueen metalli-, konepaja- ja energiateollisuuden kuljetuksista kulkee Porin sataman kautta. Polttonesteiden jakelu tapahtuu muutamista valtatien E8 varren öljysatamista. Stora-Enson tehtailla Oulussa työskentelee lähes 800 ihmistä. Alholmens Kraft Pietarsaaressa on maailman suurin biovoimala. Yhdessä UPM:n sellutehtaan kanssa ne käyttävät kymmeneksen kaikesta Suomessa kaadetusta puusta Teollisuuden vienti seutukunnittain. Etenkin konepaja- ja metalliteollisuus lisää raskaiden kuljetuksien osuutta valtatiellä E8. Teollinen toiminta vt:n E8 varrella on muuhun maahan nähden vilkasta ja erityisen monipuolista. Tien varrella toimivat Suomen suurimpiin lukeutuvat puunjalostusteollisuuden laitokset kuten Metsä-Botnia Raumalla ja Kaskisissa, UPM-Kymmene Raumalla ja Pietarsaaressa sekä Stora-Enso Oulussa. Alueen muista merkittävistä teollisuuslaitoksista suuri osa on sellaisia, joiden toiminta ei perustu paikallisten raaka-aineiden vaan paikallisen osaamisen hyödyntämiseen. Esimerkiksi varsin laajan metalliteollisuuden raaka-aineet tuodaan valmistuspaikkakunnalle usein ulkomailta, ja viedään arvokkaana projektivientinä E8 tietä pitkin soveltuvaan satamaan. Mm. Raahen Rautaruukki Oyj:n perustama palvelukeskus E8:n varrella lisää maanteitse tapahtuvia kuljetuksia yhdessä kasvavien alihankintakonepajojen kanssa. Myös kemiallinen teollisuus sekä tuo että vie raaka-aineita ja tuotteitaan E8:aa pitkin.
Valtatien E8 satamien kautta kulkee 40 % Suomen tavaraliikenteestä Länsirannikon satamien kautta kulkee noin 40% Suomen vientija tuontikuljetuksista. Merkittävä osa kuljetuksista kulkee valtatietä E8 pitkin. Läntisen Suomen satamat ovat erikoistuneita käsittelemään erilaista rahtia. Tämän takia teollisuus kuljettaa tuotteitaan sopivimman sataman kautta, mikä ei välttämättä ole aina lähin satama. Valtatie E8 on pitkämatkaisten rekkakuljetusten tie. Vaarallisten aineiden ja polttonesteiden kuljetusten sekä erikoiskuljetusten määrä on E8:lla keskimääräistä suurempi. Metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden kuljetuksien lisäksi maantiekuljetuksia syntyy myös öljysatamista. Raskaan liikenteen osuus on paikoin jopa 25% liikennevirrasta ja kaupunkien läheisyydessä jopa 1000 kuorma-autoa vuorokaudessa. Matkustajalaivoja Turun satamassa. Läntisen Suomen satamista matkustajaliikennettä ulkomaille kulkee Turun ja Vaasan satamista. Konttilaiva lähdössä maailmalle Rauman satamasta. Metallituotteiden lastausta Kokkolan satamassa. Kokkolan satama on yksi Suomen merkittävimmistä kemianteollisuuden satamista. Satamatoiminnot vaikuttavat lisäksi maantiekuljetuksiin, joista suuri osa on sahatavaraa sekä kasvissa määrin myös konttitavaraa. Läntisen Suomen satamat ja niiden kautta kulkeva tavaraliikenne. Satamat ovat erikoistuneet palvelemaan tiettyjä teollisuuden aloja, mikä aiheuttaa tavarakuljetuksia valtatietä E8 pitkin. Läntisen Suomen elinkeinorakenteen takia toimivat maantiekuljetukset erikoistuneisiin satamiin ovat avainasemassa. Monipuolisen teollisuuden sekä tuonti- että vientikuljetukset ovat suuressa määrin kappaletavaraa usein lisäksi myös yksittäistavara- ja projektivientejä. Kappaletavaran toimitukset kulkevat yleisesti Turun, Naantalin ja Rauman kautta massiivisimmat projektitoimitukset, jotka saattavat vaatia myös erikoiskuljetuksia kulkevat Turun, Porin, Rauman satamien kautta. Niiden varustus ja lastinkäsittelykapasiteetti on hyvä, reittiliikenne monipuolista, väylät riittävän syviä ja tämän kautta laivaustoiminta taloudellista. Esimerkiksi Vaasan Wärtsilän moottoritehtaiden tuotteet kulkevat usein erikoiskuljetuksina maanteitse Poriin ja sieltä laivalla kaukaisempiin kohteisiin.
Valtatie E8 yksi erikoiskuljetusten pääväylistä Erikoiskuljetuksia liikkuu tiuhaan valtatiellä E8. Erikoiskuljetuslupia on erityisesti Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien välillä. E8 tien erikoiskuljetukset ovat usein vientitoimituksia tehtailta satamiin. Erikoiskuljetuksia suuntautuu myös sisämaasta rannikolle ja rannikon satamiin sillä Keski-Suomessa painorajoitetut sillat muodostavat esteitä kuljetuksille. Suuria erikoiskuljetuksia tapahtuu lisäksi suuriin tuotantolaitoksiin, jotka historiallisista syistä ovat sijoittuneet rannikon läheisyyteen. Mainostorni erikoispitkän kuljetuksen kohteena. Leveät erikoikuljetukset jonouttavat paikoin liikennettä kapealla valtatiellä E8. Portaalin kierto UPM-Kymmenen Pietarsaaren sellutehtaalle matkalla olevan lauhdutinsäiliön kanssa. Valtatie 8 on yksi tärkeimmistä erikoiskuljetusreiteistä. Näyttäviä erikoiskuljetuksia ovat mm. Pohjois-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan veneveistämöiden tuotteet. Muita erikoiskuljetustuotteita ovat maailmanlaajuiseen vientiin menevät voimalaitoskomponentit ja moottorit Vaasan seudulta. Säännöllisiä erikoiskuljetuksia tapahtuu myös Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaalta ja palvelukeskuksesta, joiden terästuotteista mm. palkit matkaavat maailmalle myös E8 tietä pitkin.
Kapealla tiellä paljon raskasta liikennettä Liikenne on ruuhkautunut kaupunkikeskusten läheisyydessä erityisesti Turun pohjoispuolella Nousiaisiin asti, Porista Söörmarkkuun, Vaasasta Sepänkylään ja Kokkolasta Kälviälle. Palvelutasopuutteita on laajalti erityisesti yhteysväleillä Turku-Pori ja Vaasa-Kokkola. Lisäksi Pori-Närpiö välillä tien kapeus aiheuttaa ongelmia raskaalle liikenteelle kohtaamistilanteissa. Kälviä-Liminka välillä päätien nopeusrajoitukset ja raskasliikenne ovat siirtäneet liikennettä rinnakkaisteille. Vaara joutua henkilövahinko-onnettomuuteen valtatiellä E8 on keskimääräistä suurempi (2001-2005). Nykyiset liikennemäärät runkotieverkolla ja valtatiellä 8. Kapealla valtatiellä E8 riski joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen on suuri. Kuolemaan ja henkilövahinkoon johtavia liikenneonnettomuuksia sattuu pitkillä tiejaksoilla Suomen valtateihin verrattuna keskimääräistä enemmän, ja myös muilla jaksoilla onnettomuuksien määrä on keskimääräistä tasoa. Pyöräily tiellä on vuosi vuodelta yleistynyt muodostaen osaltaan kapealla tiellä liikenneturvallisuusriskin. Liikenteen koostumus paljon raskaita ajoneuvoja ja kuljetusten koostumus paljon vaarallisia aineita huomioon ottaen jokaisen onnettomuuden seuraukset voivat olla hyvin vakavat niin ihmisten kuin ympäristön kannalta. Valtatie E8 on yksi Suomen tärkeimmistä vaarallisten aineiden kuljetusreiteistä. Kapea tie ja tien pientareet sekä suuri raskaan liikenteen määrä tekee kohtaamistilanteista paikoin vaarallisia. Lisäksi nämä seikat vaikeuttavat ohittamista ja tielle liittymistä.
Valtatie E8 vuonna 2025 Tavoitetilassa vuonna 2025 valtatien E8 tieosuus välillä Turku- Nousiainen on moottoritie nykyisten Vaasan ja Oulun moottoriteiden lisäksi. Osuuksilla Nousiainen-Mynämäki, Luvia-Pori, Vaasa-Sepänkylä ja Liminka-Haaransilta on 2+2-kaistainen tie. Osuus Mynämäki-Luvia on pääosin keskikaiteella varustettu 2+1-kaistatietä. Uusia tielinjauksia on Eurajoen kohdalla, Pori- Söörmarkku ja Vaasa-Sepänkylä väleillä. Uusia eritasoliittymiä on Laitilassa, Ytterjepossa, Kalajoella ja Raahessa. Tuorila- Lålby ja Vaasa-Oulu väleillä tie varustetaan ohituskastoilla. Läntinen Suomi kaupunkeineen, satamineen ja tuotantolaitoksineen jatkuu yhtenäisenä myös Oulun pohjoispuolella. Valtatiet 8 ja 21 tulisikin yhdistää, mikä myös selkeyttäisi teiden numerointia Eurooppa teiden kaltaiseksi. Toimenpiteet 2015 mennessä (1.vaihe) Nro Kohde Toimenpiteet Kust. arvio M 1. Liminka Eritasoliittymä 6,0 2. Raahe-Liminka Ohituskaistajärjestelyt (6 kpl) 13,0 3. Raahe Eritasoliittymä Liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt 4. Kalajoki Eritasoliittymä 6,0 5. Himanka Liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt 1,0 6. Liittymä-, ja kevyen liikenteen järjestelyt Rinnakkaistiejärjestelyt 7. Kokkola Kiertoliittymä 3,0 8. Edsevö-Kokkola Ohituskaistat 3,0 9. Ytterjeppo/vt19 Eritasoliittymä 4,0 10. Vassor-Kärklax Ohituskaistat Tiejärjestelyt 9,0 10,0 11. Vaasa Sepänkylän ohitustie 38,0 12. Tuorila-Pirttikylä 13. 14. Tavoitetilan saavuttamiseksi Valtatiellä E8 tehtävät toimenpiteet toteutetaan vaiheittain. Alla olevassa taulukossa on esitetty ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 2015 mennessä tehtävät toimenpiteet. Kokkola-Kälviä/vt28 Söörmarkku/vt23- Tuorila 15. Luvia-Pori 16. Eurajoki-Luvia Tien leventäminen Pohjavesisuojaus 2,5 9,0 Ohituskaista 3,0 Ohitustie 16,0 Ohituskaistapari Liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt Ohituskaistat Liittymäjärjestelyt 17. Eurajoki Ohitustie 8,0 18. Rauma-Eurajoki 19. Laitila-Rauma Ohituskaistat Liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt Ohituskaistat Tievalaistus 20. Laitila Eritasoliittymät 12,5 Pori-Söörmarkku/vt23 21. Mynämäki-Laitila Ohituskaistat Tievalaistus 7,0 22. Nousiainen-Mynämäki Liittymä- ja yksityistiejärjestelyt Ohituskaistaparit 5,5 23. Muuttamien moottoritieksi Raisio-Nousiainen 4 eritasoliittymää + 1 risteyssilta 72,0 YHTEENSÄ 247,5 5,5 4,0 5,0 4,5
c/o Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14, 67100 Kokkola Jussi Rämet, puh. (06) 860 5709, 040 586 3877 Altti Seikkula, puh. (06) 860 5701, 0400 868 370 www.kasitie.fi