16.5.2016 Asemakaavan muutos 6. kaupunginosa Rinteenkenttä KAAVASELOSTUS OSA 1/(2), ehdotusvaihe KAAVOITUS Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla, Pictometry, Blom Oy. 1
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki Rinteenkenttä laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Johannes Jutila Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 050 567 4096 Tekninen lautakunta 22.09.2015, 119 Vireilletulovaiheen kuuleminen 02.10.2015 15.10.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen 17.12.2015 15.01.2016 Tekninen lautakunta..20, Kaupunginhallitus..20, Julkisesti nähtävillä....20 Kaupunginhallitus..20, Kaupunginvaltuusto..20, 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen 6. kaupunginosassa Rinteenkentän alueella. Suunnittelualue rajoittuu idässä Alvar Aallon suunnitteleman Tapiolan asuinalueeseen, etelässä Evakkotiehen ja lännessä Revontultentiehen. Pohjoisessa aluetta rajaa Kulleronkadun pientalotontit. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos Rinteenkenttä. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia, voidaanko suunnittelualueen kehittämistä jatkaa alueelle laadittujen viitesuunnitelmien pohjalta. Asemakaavan tavoitteena on tutkia asuinrakennusten täydennysrakentamisen mahdollistaminen alueella. 2
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3.1 Osalliset... 13 4.3.2 Vireilletulo... 14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 14 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.4.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet... 14 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 15 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 15 4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, -arviointi ja vertailu... 15 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 18 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 18 4.5.3. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen... 19 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 19 5.1. Kaavan rakenne... 19 5.1.1 Mitoitus... 20 5.1.2 Palvelut... 21 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 21 5.3 Aluevaraukset... 21 5.3.1 Korttelialueet... 21 5.4 Kaavan vaikutukset... 21 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 22 3
5.4.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 22 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 22 5.4.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 22 5.4.5 Kaavan suhde yleiskaavaan... 25 5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset... 27 5.6 Nimistö... 28 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 29 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 29 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 29 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Rakentamistapaohje Vuorovaikutuslomake Asemakaavan seurantalomake 4
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos laaditaan Rovaniemen kaupungin aloitteesta. Vapaaajanlautakunta on päättänyt kokouksessaan 27.3.2013 ( 10) luopua Rinteenkentän kenttäalueesta ja siirtää Rinteenkentän alue maankäyttötyöryhmälle jatkosuunnitteluun. Rovaniemen kaupunki on omana työnään laatinut viitesuunnitelmat tulevan asemakaavamuutoksen tarkastelun pohjalle vuoden 2014 aikana. Viitesuunnitelmat esiteltiin Rovaniemen kaupungin järjestämässä asumisenseminaarissa 11.06.2015. Tekninen lautakunta on 22.9.2015 ( 119) päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen tutkimisen. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa 1.10.2015 sekä kirjeillä naapureille. Osallistumis ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 2.-15.10.2015 palvelupiste Osviitassa Asemakaavan muutoksen luonnosvaihtoehdot olivat yleisesti nähtävillä 17.12.2015 15.01.2016 palvelupiste Osviitassa. Kuulutus nähtävilläpidosta julkaistiin Lapin Kansassa 16.12.2015. Kaupunginhallitus käsittelee asemakaavan muutosta luonnosvaiheen jälkeen ja päättää asemakaavan muutosehdotuksesta. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava 6. kaupunginosassa sijaitsevan Rinteenkentän alueen asemakaavaa haetaan muutettavaksi siten, että nykyinen puistoalue muutetaan asuinalueeksi osoittamalla alue pien- tai rivitalokäyttöön tarkoitetuksi korttelialueeksi. Rovaniemen kaupunki on omana työnään laatinut viitesuunnitelmat tulevan asemakaavamuutoksen tarkastelun pohjalle vuoden 2014 aikana. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on voimassa ja rakennuslupa myönnetty. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen keskustasta länteen noin 2,5 km:n päässä ja se kuuluu Rovaniemen kaupungin 6.kaupunginosaan. 5
Suunnittelualueella sijaitsee Rinteenkentän kenttäalue, josta vapaaajanlautakunta on päättänyt kokouksessaan 27.3.2013 ( 10) luopua Rinteenkentän kenttäalueesta ja siirtää Rinteenkentän alue maankäyttötyöryhmälle jatkosuunnitteluun. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot Maisemakuva Suunnittelualueella sijaitsee Rinteenkentän kenttäalue, jossa hiekkakentän lisäksi sijaitsevat kaksi tenniskenttää ja kaksi koripallokenttää. Suunnittelualue sijaitsee Aallon suunnitteleman Tapiolan-alueen länsipuolella. Kasvillisuus Suunnittelualueen pohjoisosa on toiminut liikunta-alueena. Eteläosa on metsäistä puistoaluetta, jossa kasvaa havu- ja lehtipuumetsikköä. Urheilukentän alue on hiekkapintainen. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on GTK:n maaperätietojen mukaan moreenia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualue on urheilukenttäaluetta, jossa hiekkapintaisen kentän lisäksi sijaitsee kaksi päällystettyä tenniskenttää ja kaksi asfalttipäällysteistä koripallokenttää. Urheilukenttien vieressä on hiekkapintainen pysäköintialue. Urheilukenttien ympäristö on metsäistä puistoaluetta. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Aallon suunnittelema Tapiolan asuinalue rivi- ja kerrostaloineen. Evakkotien eteläpuolella sijaitsee yhtenäinen Suomalaisten suunnittelema rivitaloalue. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee pääosin pientalovaltaista yksi ja kaksi kerroksista asuinrakentamista. Hieman kauempana pohjoispuolella sijaitsee Korkalovaaran kerrostaloalue. 6
Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kuva 2. Suunnittelualueen palvelut. (viitesuunnitelmien analyysi suunnittelualueen palveluista, 2014) Vajaan kilometrin päässä suunnittelualueesta sijaitsevat Vaaranlammen päiväkoti ja alakoulu sekä Korkalovaaran yläkoulu ja lukio. Lähin ruokakauppa löytyy noin puolen kilometrin päästä Korkalovaarasta Louhikkotien varrelta. Suunnittelualueen vieressä on pieni yksikerroksinen kioskirakennus, jossa on toiminut kukkakauppa. Varsinaisella kaava-alueella ei ole palveluita eikä elinkeinotoimintaa. Virkistys Suunnittelualue on urheilukenttäaluetta, jossa hiekkakentän lisäksi sijaitsevat kaksi päällystettyä tenniskenttää ja kaksi asfalttipäällysteistä koripallokenttää. Suunnittelualueen vieritse kulkevat kevyenliikenteen pääväylät liittävät alueen Rovaniemen kevyenliikenteen verkostoa. Suunnittelualueen pohjoispuolelta noin 200 metrin etäisyydeltä Revontultentien varrelta kulkee hiihtolatu. 7
Liikenne Kuva 3. Kevyen liikenteen verkosto keskusta-alueella. Revontultentie on suunnittelualueen vieritse kulkeva kokoojakatu, josta on hyvät yhteydet eripuolille kaupunkia. Suunnittelualue sijaitsee pyöräilyn laatukäytävän varrella ja sieltä on hyvät kevyenliikenteen yhteydet ympäri Rovaniemeä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita eikä muinaismuistoja. 8
Tekninen huolto Kuva 4. Johtokartta suunnittelualueelta. Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan ja energiahuollon piirissä. 9
3.1.4 Maanomistus Kuva 5. Maanomistuskartta suunnittelualueelta. Vaaleanpunaisella olevat alueet ovat sekä kaupungin omistuksessa että hallinnassa. Vihreällä olevat alueet ovat Rovaniemen kaupungin omistuksessa. Valkoiset alueet ovat muun kuin Rovaniemen kaupungin omistuksessa. Suunnittelualue on kokonaan Rovaniemen kaupungin omistuksessa. 10
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kuva 6. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Suunnittelualue kuuluu vuonna 2001 vahvistettuun Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Rovaniemen yleiskaava 2015 Kuva 7. Ote Rovaniemen yleiskaava 2015:sta, suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla. 11
Suunnittelualue on oikeusvaikutteisessa Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa merkitty Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Asemakaava Kuva 8. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Voimassa olevassa asemakaavassa alueella on seuraavanlaisia kaavamerkintöjä; lähivirkistysalue (VL), urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU) sekä yleinen pysäköintialue (LP). Suunnittelualueella oleva asemakaava on tullut voimaan 30.10.1986. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 ( 35) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. 12
Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Kaavamuutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Vapaa-ajanlautakunta on päättänyt kokouksessaan 27.3.2013 ( 10) luopua Rinteenkentän kenttäalueesta ja siirtää Rinteenkentän alue maankäyttötyöryhmälle jatkosuunnitteluun. Rovaniemen kaupunki on omana työnään laatinut viitesuunnitelmat tulevan asemakaavamuutoksen tarkastelun pohjalle vuoden 2014 aikana. Viitesuunnitelmat esiteltiin Rovaniemen kaupungin järjestämässä asumisenseminaarissa 11.06.2015. Rinteenkentän alueen asemakaavaa haetaan muutettavaksi siten, että nykyinen puistoalue muutetaan asuinalueeksi osoittamalla alue pien- tai rivitalokäyttöön tarkoitetuksi korttelialueeksi muutosvaihtoehdosta riippuen. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta 22.9.2015 119 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tunnistetut osalliset Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin Pelastuslaitos Kaupunginhallitus Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, vapaaajanlautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset 13
Muut Napapiirin Energia ja Vesi Oy (NEVE) Alueen teleoperaattorit Rovaniemen luonto ry muut asukkaat ja kaupunkilaiset 4.3.2 Vireilletulo Tekninen lautakunta on 22.9.2015, 119 päättänyt kaavoituksen esityksestä saattaa vireille 6. kaupunginosassa sijaitsevaa Rinteenkenttää koskevan asemakaavamuutoksen. Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille Lapin Kansassa 1.10.2015 sekä kirjeellä alueen rajanaapureille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on mahdollisuus tutustua 2.-15.10.2015 yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 2.-15.10.2015 välisen ajan Rovaniemen kaupungin yhteispalvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuulutettiin paikallislehdessä (LK). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa on lähetetty tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lapin ELY-keskukseen. Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi MRL:n 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Lapin ELY-keskuksen kesken olisi järjestettävä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet asuinympäristön laatu väestö- ja työpaikkatavoitteet toimintojen sijoittamistavoitteet palveluverkoston kehittäminen liikenneolojen kehittäminen suojelusuunnitelmat ja ohjelmat Asemakaava, joka ohjaa ja mahdollistaa korkeatasoisen rakentamisen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelualue on oikeusvaikutteisessa Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa merkitty Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. 14
Asemakaavamuutokselle asetettujen täydennysrakentamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi on poikettava voimassa olevasta yleiskaavasta. Selostuksessa on tarkasteltava yleiskaavan sisältövaatimuksia ja niiden suhdetta suunnittelualueella tulevaan poikkeamiseen niiltä osin kun se on tarpeellista. Tämä tarkastelu suoritetaan kaavaehdotusvaiheessa lopullisen asemakaavaehdotuksen valinnan yhteydessä. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Aallon suunnittelema Tapiolan asuinalue rivi- ja kerrostaloineen. Evakkotien eteläpuolella sijaitsee yhtenäinen Suomalaisten suunnittelema rivitaloalue. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee pääosin pientalovaltaista yksi ja kaksi kerroksista asuinrakentamista. Alueen mittakaavan ja olemassa olevan kaupunkirakenteen huomioon ottaminen ovat tärkeässä roolissa alueen täydennysrakentamisessa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Hakijan tavoitteet Rovaniemen kaupungin tavoitteena on kehittää nykyistä Rinteenkentän aluetta alueelle laadittujen viitesuunnitelmien pohjalta. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tutkia asuinrakennusten täydennysrakentamisen mahdollistaminen alueella sekä samalla huolehtia alueen ympäristön puistomaisen olemuksen säilymisestä. Asemakaavaan liitettävillä rakennustapaohjeilla varmistetaan arkkitehtonisesti laadukas ja kaupunkikuvallisesti ehjä kokonaisuus 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Rovaniemen kaupunki on omana työnään laatinut viitesuunnitelmat tulevan asemakaavamuutoksen tarkastelun pohjalle vuoden 2014 aikana. Viitesuunnitelmissa tutkittiin kolmea eri vaihtoehtoista ratkaisumallia. Tässä asemakaavan muutoksessa tutkitaan seuraavat vaihtoehdot: - Vaihtoehto 0, jossa asemakaavaa ei muuteta - Vaihtoehto 1, viitesuunnitelmiin pohjautuva luonnosvaihtoehto VE 1 - Vaihtoehto 2, viitesuunnitelmiin pohjautuva luonnosvaihtoehto VE 2 - Vaihtoehto 3, viitesuunnitelmiin pohjautuva luonnosvaihtoehto VE 3 4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, -arviointi ja vertailu 15
Kuva 9. Luonnosvaihtoehto VE 1 VAIHTOEHTO 1 aluetehokkuus (ea) n. 0,25 katuverkko rakentaminen keskittyy suunnittelualueen läpi kiertävän yhden kadun varteen. Liittymät ympäröivään katuverkostoon tapahtuvat Revontultentieltä ja Evakkotieltä. Alueen koillisosasta on liittyminen ympäröivään kevyenliikenteenverkostoon. mittakaava suunnittelualueen pohjoispuolella rakentaminen on pienimittakaavaisempaa pientalo ja erillispientalorakentamista. Alueen eteläosassa Evakkotien läheisyydessä mittakaava hieman suurenee kytkettyjen pientalojen, paritalojen ja rivitalojen myötä. puistoalueet Lounaisosassa oleva metsikkö säilyy lähivirkistysalueena. 16
Kuva 10. Luonnosvaihtoehto VE 2 VAIHTOEHTO 2 aluetehokkuus (ea) n. 0,25 katuverkko Liittyminen alueelle tapahtuu Revontultentieltä. Katuverkko jakautuu alueen sisällä pohjois- ja eteläosassa kulkevaan katuosaan. Alueen pohjois- ja eteläosasta on liittyminen ympäröivään kevyenliikenteenverkostoon. mittakaava Revontultentielle ja Evakkotielle päin rakentamisen mittakaava on hieman suurempaa kytkettyjen pientalojen, paritalojen ja rivitalojen myötä. Sisäosissa rakentaminen on pienimittakaavaisempaa pientaloja erillispientalorakentamista. puistoalueet Alueen sisälle pohjois- ja eteläosan väliin muodostuva puistoalue avautuu itään Tapiolan aluetta kohden. 17
Kuva 11. Luonnosvaihtoehto VE 3 VAIHTOEHTO 3 aluetehokkuus (ea) n. 0,25 katuverkko Liittyminen alueelle tapahtuu Revontultentieltä. Katuverkko muodostaa ympyrän alueen sisälle, jonka varteen alueen rakentaminen muodostuu. Alueen koillisosasta on liittyminen ympäröivään kevyenliikenteenverkostoon. mittakaava Eteläpuolella aluetta rakentamisen mittakaava on hieman suurempaa kytkettyjen pientalojen, paritalojen ja rivitalojen myötä. Alueen pohjoispuolella rakentaminen on pienimittakaavaisempaa pientaloja erillispientalorakentamista. puistoalueet Alueen sisään muodostuu oma erillinen puistoalue. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta keskusta-alueen lähialueella. 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Esitetyt luonnosvaihtoehdot edustavat tiivistä ja matalaa rakentamista. Ne poikkeavat toisistaan pääosin katuverkon ja poistoalueiden sijoittumisen osalta. 18
Vaihtoehto 1 suunnittelualueen lounaisosassa sijaitsevat metsikkö säilyy lähivirkistysalueena. Katuverkko, jonka varteen rakentaminen muodostuu, kiertää alueen itä- ja pohjoispuolella. Katuverkon liittymät sijoittuvat sekä Revontultentielle että Evakkotielle. Kevyenliikenteen yhteys ympäröivään kevyenliikenteenverkostoon tapahtuu alueen koilliskulmasta. Vaihtoehto 2:ssa suunnittelualueen keskelle muodostuva lähivirkistysalue avautuu itään päin kohti Tapiolan. Katuverkon liittymä tulee Revontultentielle ja katu jakautuu alueen sisällä kahteen pistoon; pohjois- ja eteläpuolen pistoon. Kevyenliikenteen yhteydet ympäröivään kevyenliikenteenverkostoon tapahtuvat katujen päistä. Vaihtoehto 3:ssa suunnittelualueen sisällä kiertävän katuverkon sisään muodostuu alueen kokoava lähivirkistysalue. Katuverkon liittymä tulee Revontultentielle. Kevyenliikenteen yhteys ympäröivään kevyenliikenteenverkostoon tapahtuu alueen koilliskulmasta. Esitetyissä luonnosvaihtoehdoissa (VE 1 VE 3) poiketaan voimassa olevasta yleiskaavasta, jossa alue on merkitty Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Kaavaehdotusvaiheessa, vaihtoehdon valinnan jälkeen, tarkastellaan yleiskaavan sisältövaatimuksia ja niiden suhdetta suunnittelualueella tulevaan poikkeamiseen niiltä osin kun se on tarpeellista. 4.5.3. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Vireilletulon ja valmisteluvaiheen kuulemisen aikana jätettiin molemmilla kerroilla yksi mielipide. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota, että alue säilyisi virkistysalueena puistomaiseman säilyttäen. Lisäksi kiinnitettiin huomiota olemassa olevien kevyenliikenteen väylien säilymiseen alueen ympäristössä. Kaavaehdotuksen pohjaksi tulee vaihtoehto 2 mukainen ratkaisumalli. Vaihtoehdon valinnassa painotettiin alueen liittymistä muuhun olemassa olevaan ympäristöön. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Kaavamuutoksella nykyiselle Rinteenkentän kenttäalueelle sekä eteläpuolella olevalle rakentamattomalle puistoalueelle muodostetaan täydennysrakentamisen alue, jonne osoitetaan asuinpientalojen korttelialue (AP-2), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueet (AR) sekä erillispientalojen korttelialueet (AO, AO-2). korttelialue tonttien tonttien pinta-ala m 2 tontin rakennusoikeus k-m 2 lkm AO 7 704 792 180+at50/ 200+at50 AO-2 5 608 688 180+at30 19
AP-2 AR 4 3 1573 2200 1792 2419 420+at80/ 640+at130 620+at130/ 750+at180/ 760+at180 Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, pysäköintipaikkoihin, ja rakennusten kerroslukuun. Lisäksi rakentamista ohjataan kaavaan liittyvällä rakentamistapaohjeella. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 4.5 ha. Rakennusoikeutta alueelle tulee yhteensä 8130 k-m2. ASEMAKAAVAN MUUTOS alueen pinta-ala 4.5 ha kokonaisrakennusoikeus 8130 k-m2 katuverkko Liittyminen alueelle tapahtuu Revontultentieltä. Katuverkko jakautuu alueen sisällä pohjois- ja eteläosassa kulkevaan katuosaan (Rinteenkentäntiehen ja Pallopojantiehen). Alueen pohjois- ja eteläosasta on mahdollisuus toteuttaa liittymä ympäröivään kevyenliikenteenverkostoon. mittakaava Revontultentielle ja Evakkotielle päin rakentamisen mittakaava on hieman suurempaa rivitalojen myötä. Rivitalotonttien kerroskorkeudeksi määrätään IIkerrosta. 20
puistoalueet Sisäosissa rakentaminen on pienimittakaavaisempaa II-kerroksista pientalo- ja erillispientalorakentamista. Alueen sisälle pohjois- ja eteläosan väliin muodostuva puistoalue avautuu itään Tapiolan aluetta kohden. 5.1.2 Palvelut Kaava-alueelle ei osoiteta palveluja. Alue sijoittuu lähelle keskustan ja Korkalovaaran palvelurakennetta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Suunnittelualueelle osoitetaan asuinpientalojen korttelialue (AP-2), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueet (AR) sekä erillispientalojen korttelialueet (AO, AO-2). 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavamuutoksella määritellään kaava-alueen rakentamisen ja virkistysalueiden määrää. 21
5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on keskustan tuntumassa noin 2,5 kilometrin päässä ydinkeskustasta. Alueen rakentaminen vaikuttaa kaupunkikuvallisiin seikkoihin erityisesti Evakkotielle ja Revontultentielle päin sekä lisää asuntokantaa keskustaalueen lähietäisyydellä. Kaava-alueelle muodostuu uutta katuverkostoa. 5.4.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaava-alue liittyy helposti olemassa oleviin liikenteen ja yhdyskuntateknisen huollon verkkoihin. Erityisenä paikallisena vaikutuksena on uusi liittymä Revontultentiehen ja sen tuoma pieni liikennemäärän kasvu Revontultentielle. Suunnittelualue on helposti saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaava-alue on nykyisellään urheilukenttäaluetta. Kaavassa mahdollistettavan rakentamisen myötä alueen luonne muuttuu. Alueelle syntyy tiiviimpää ja rajatumpaa tilaa. Alueen keskelle ja Revontultentien varteen jää lähivirkistykseen tarkoitettuja viheralueita. 5.4.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Ympäristöministeriön julkaisema opas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000). Opas 9. s. 52.) ohjeistaa alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisessa muun muassa asemakaavoituksessa. Oppaan mukaan velvoite valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta koskee toisaalta valtion viranomaisten toimintaa ja toisaalta maakunnan suunnittelua ja muuta alueidenkäytön suunnittelua eli yleis- ja asemakaavoitusta. (ibid., s.10) Asemakaavojen suhteen tilanne on usein kuitenkin sellainen, että keskeiset kuntaa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Tällöin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. (ibid., s. 12). 22
Kuva 12. Kaavio oppaan sivulta 15. Kaavamuutos vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Muutos kehittää keskusta-aluetta monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Kaavamuutos eheyttää nykyistä keskusta-alueen kaupunkirakennetta. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijainti tekijöihin. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Suunnittelussa on huomioitu alueen sijainti ja saavutettavuus eri kulkuvälineillä. Suunniteltava hanke tiivistää keskustan lähiympäristöä ja tuo sinne lisää uusia asuntoja. 23
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen. Alue tiivistää olemassa olevaa rakennettua aluetta. Alue liittyy olemassa olevaan infraan. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Suunnittelualueelta on hyvät kevyenliikenteen- ja julkisenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. Kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja lisää keskustan lähiympäristön asuntotarjontaa. Suunnittelualue on helposti saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. Kaavamuutos lisää asuntotarjontaa keskustan alueella. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Alueidenkäytössä on ehkäistävä me- Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. Kortteli on liitetty olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Suunnittelualueelta on hyvät joukko- 24
lusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. liikenne sekä kevyen liikenteen yhteydet. Suunnittelualue on liitettävissä kaukolämpöön. Kaavamuutoksella lisätään asuntopaikkoja alueella. Asemakaavalla lisätään asuntoja keskustan läheisyyteen. Olemassa olevaa rakennuskanta otetaan huomioon massoittelussa. Alue ei sijaitse tulvavaaraa-alueella. 5.4.5 Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavaehdotus poikkeaa voimassa olevasta Rovaniemen yleiskaava 2015:sta, jossa alue on merkitty Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Poikkeaman taustalla on vapaa-ajanlautakunnan päätös (27.3.2013, 10) luopua Rinteenkentän kenttäalueesta ja siirtää Rinteenkentän alue maankäyttötyöryhmälle jatkosuunnitteluun. Tässä asemakaavamuutoksen selostuksessa tarkastellaan yleiskaavan sisältövaatimuksia ja niiden suhdetta suunnittelualueella tulevaan poikkeamiseen. Yleiskaavan MRL 39 sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. 25
olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaavamuutos lisätään asuntoja keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Olemassa oleva rakennuskanta ja lähialueelle suunnitellut rakennukset on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. Suunnittelualue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Suunnittelualueelta on hyvät kevyenliikenteen sekä julkisen liikenteen yhteydet keskustaan. Alue sijoittuu lähivirkistysalueen viereen. Kaavamuutos lisätään asuntoja keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhaittoja. Suunnittelualue on pääosin urheilukenttäaluetta. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Suunnittelualueen kaavan laadinnassa on huomioitu lähivirkistysalueiden merkitys. Jokaiselta tontilta on yhteys lähivirkistysalueelle. 26
5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset 27
5.6 Nimistö Muutoksella alueella muodostuu uutta nimistöä. Nimistö on teemoitettu urheilukentän pohjalta. 28
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kuva 13. Havainnekuva suunnittelualueesta. 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan mukaisen hankkeen toteuttaminen voi alkaa kaavaan voimaan kuuluttamisen jälkeen. Rovaniemellä 16.5.2016 Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Johannes Jutila kaavoitusarkkitehti 29