Merenkulun LNG- toimintaohjelma. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kaasuyhdistyksen kevätkokous 24.04.2013



Samankaltaiset tiedostot
LNG merenkulun tulevaisuuden polttoaine? Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kaasua Satakunta -hankkeen loppuseminaari

LNG-toimintaohjelma nesteytetyn maakaasun käyttöönotto laivaliikenteessä

EU:n komission suunnitelmat liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi. Suomen Kaasuyhdistyksen kevätkokous , Maria Rautavirta

Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi

Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Rikkidirektiivin toimeenpano

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.

Gasum Tommy Mattila

Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

Gasum Tommy Mattila

Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA

Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Gasum Tommy Mattila

Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta. Talousvaliokunta Eleonoora Eilittä

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Gasum Aamukahviseminaari 1

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU?

EUROOPAN PARLAMENTTI

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Luovia ratkaisuja merenkulun ympäristöhaasteisiinmiksi

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin

Trafin näkökulma merenkulun ajankohtaisiin ympäristöhaasteisiin

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp)

1 LNG Solutions

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

HE 3/2017 vp Hallituksen esitys MARPOLyleissopimukseen

Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola

IMDG- muutokset 2013

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Suurelle valiokunnalle

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LHA Nyman Sirkka-Heleena LVM Eduskunta Suuri valiokunta

Ympäristövaliokunta E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

IMO vapaaehtoinen auditointi

EEDI -hanke ja laivamittauskampanja

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LMA Saari Kari JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT

RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET

Trafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä

Asia EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Trafin ajankohtaiskatsaus

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

HE 23/2017 vp merilain ja eräiden muiden lakien muuttaminen ja IMO:n yleissopimusten voimaansaattaminen

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Midway Alignment of the Bothnian Corridor

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LAS Manner Olessia(LVM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta

Pakattujen vaarallisten aineiden kuljetus merellä: IMDG-säännöstön muutokset

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

Suurelle valiokunnalle

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Rikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten aiheuttamat kustannukset Suomeen suuntautuvalle merenkululle

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Ympäristöministeriön koolle kutsuman NECA-työryhmän tulosten yhteenveto

Merenkulun ilmansuojelumääräykset

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki

Digitalisaation mahdollisuudet liikenteessä

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta

Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LTY Eriksson Lolan Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI Gasum Oy Jussi Vainikka 1

Transkriptio:

Merenkulun LNG- toimintaohjelma Kaasuyhdistyksen kevätkokous 24.04.2013 Dosentti Anita Mäkinen Trafi, Sääntely, Kansainväliset suhteet ja yhteistyö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Sisältö: Kansainvälinen ja kansallinen kehys LNGtoimintaohjelmalle: Laivojen ilmapäästöt Ilmastonmuutos ja tiukentuvat ympäristömääräykset EU:n komission direktiiviehdotus vaihtoehtoisista polttoaineista LNG- toimintaohjelma Kansallinen LNG- toimintaohjelma Itämerestä LNG- käytön mallialue? 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 2

Laivaliikenteen päästöt Pakokaasut: SO x ja NO x päästöt CO 2, hiukkaset CFC, halonit, VOC Öljy Painolastivesi Haitalliset aineet Jätevedet: harmaat ja mustat Kiinteät jätteet VA- melu Antifouling maalit 24.04.2013 A nita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 3

Liikenteen päästöt vuonna 2011 23.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 4

Kansainvälisen ja EU tason velvoitteet/tavoitteet (1) - ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) tekniset toimenpiteet (mm. energiasuunnitteluindeksi uusille laivoille, EEDI/2011) operatiiviset toimenpiteet (mm. SEEMP/2011; laivakohtainen energiatehokkuussuunnitelma) taloudellinen ohjaus; vireillä, kestänee vuosia Euroopan unioni EU:n liikenteen valkoinen kirja: -40 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä (tai jopa 50 %) KOMilta ehdotus kesällä 2013 laivojen CO2-päästöjen mittaamisesta ja raportoinnista UNFCCC YK:n ilmastoneuvottelut lämpeneminen max +2 C esiteolliseen aikaan verrattuna kaikkia kattava uusi sopimus 2015/voimaan 2020 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 5

Kansainvälisen ja EU tason velvoitteet/tavoitteet (2) - tiukentuvat ympäristönormit MARPOL- yleissopimuksen ilmansuojeluliite (2008); - rikkioksidipäästöjen vähentäminen: globaali taso 3,5 % -> 0,5 % v 2020/2025 SECA 1 % 1.7.2010 ja 0,1 % 1.1.2015 päästövähennysteknologia sallittu + vaihtoehtoiset polttoaineet, kuten LNG typenoksidipäästöjen vähentäminen (NOx) Tier III, vähennys noin 75 % nykytasosta vuonna 2016 ja sen jälkeen rakennettaville laivoille, jotka liikkuvat NECA- alueilla EU:n rikkidirektiivi 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 6

Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaalin SECA- alue The Baltic Sea North Sea (latitude 62 o north and longitude 4 o west) and the English Channel 29/04/2013 Liikenteen turvallisuusvirasto 7

Pohjois-Amerikan ECA- alue The North American Emission Control applies generally approximately 200 nm from the Atlantic, Gulf and Pacific coasts and some Hawaiian islands. Ship compliance will be in accordance with MARPOL Annex VI Reg. 14.7 for ECA-SOx aspects from August 1, 2012. 29/04/2013 Liikenteen turvallisuusvirasto 8

Vaihtoehtoiset käyttövoimat? Raskas polttoöljy(+ scrubberi) Tisleet LNG GTL (incl methanol) Biopolttoaineet / biokaasu ja alkoholi Vety (energiansiirto) Akut (energiansiirto) Atomivoima Liikenteen turvallisuusvirasto

Direktiiviehdotus vaihtoehtoisista polttoaineista (2013) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevat minimivaatimukset Teknisten ja turvallisuutta koskevien standardien määrittäminen - Sähkölatauspistoke (tyyppi2) - vedyn, paineistetun maakaasun ja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteille (standardit tulossa 2014); - biometaanin syötölle maakaasuverkkoon; - biopolttoaineiden suurille pitoisuuksille Kuluttajahyväksyntään liittyvät toimet - Merkintöjä ja yhteensopivuutta koskevat vaatimukset biopolttoaineille 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 10

Sitovat minimikattavuudet ja Suomen määrällinen tavoite Autojen sähkölataus Tavoitteen asettamisperuste 2 kpl kutakin arvioitua vuonna 2020 käytössä olevaa sähköautoa kohden, joista 10 % yleisesti saatavilla Suomen määrällinen tavoite 71 000 latauspistettä, joista yleisesti saatavilla: 7 000 CNG-verkko 150 km:n välein 60 jakelupistettä LNG-verkko meriliikenne TEN-T-ydinverkon satamat 3 satamaa (Kotka/Hamina, Helsinki ja Turku/Naantali) LNG-verkko tieliikenne Vety TEN-T-ydinverkolla 400 km:n välein 150 km:n välein olemassa olevien jakelupisteiden välille 6 jakelupistettä 6 jakelupistettä www.lvm.fi 29.4.2013 11

Kansalliset toimintakehykset Jäsenvaltion on vahvistettava kansallinen toimintakehys 18 kk:n sisällä sisältäen vähintään seuraavat osa-alueet (+Liite1): vaihtoehtoisten polttoaineiden tilan ja tulevan kehityksen arviointi arviointi kuinka vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurikate jatkuu valtion rajojen yli, sekä soveltuvin osin yhteistyöjärjestelyt muiden jäsenvaltioiden kanssa sääntelykehys, jolla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamista, toimenpiteet, joilla tuetaan kansallisen toimintakehyksen täytäntöönpanoa, tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin tukeminen, vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, arviointi miten LNG:n tankkauspisteitä tarvitaan TEN-T ydinverkon ulkopuolisissa satamissa, jotka ovat tärkeitä muulle kuin tavarankuljetusta harjoittavalle alusliikenteelle, erityisesti kalastusaluksille 24.4.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 12

Hallituksen kanta Hallitus tukee vahvasti komission ehdotusta EU-laajuinen ratkaisu on edellytys kansallisen 80 %:n CO2-päästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi Edellyttää kytkentää laaja-alaisempaan kestävän kaupunkiliikenteen ja kulkumuotojakauman kehittämiseen Komission ehdotuksessa erityisen hyvää Minimikattavuus ja teknologianeutraalius Joustavuus LNG-bunkrauksen järjestämisessä Kytkentä strategian kautta T&K-rahoitukseen, teollisuuden standardisointitoimintaan, insentiivien ohjeistamiseen, LNG:n laajamittaisempaan käyttöönottoon ja hyödyntämiseen Huomioitavaa Toimintavarmuus ja saatavuus myös kylmissä oloissa Tosiasiallinen jakeluinfran kattavuus on määrällisiä tavoitteita tärkeämpää Paikalliset ratkaisut Kytkentä naapurimaihin Kansallisessa toteutuksen pohjana tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä - työryhmän tulokset ml. LNG- toimintaohjelma 24.4.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 13

Siksi nesteytetty maakaasu (LNG) www.lvm.fi 29.4.2013 14

Merenkulussa LNG:n käytön tämänhetkinen tilanne a. Sääntelyä Alus, joka kuljettaa LNG:tä meritse tulee olla rakennettu ja varustettu kansainvälisen kaasutankkerisäännöstön (IGC) mukaisesti. IMO:n IGC-koodin bunkrausohje (rules for the bunker ship) väliaikaiset kaasuturvallisuusohjeet Resolution MSC.285(86), IMO:n IGF-koodin (turvallisuussäännöstö aluksille, jotka käyttävät kaasua tai muuta matalan leimahduspisteen omaavia polttoaineita); Interim Guidelines julkaistu 2010. b. Satamat ja LNG:n bunkraus Vähän kokemusta ja dokumentaatiota. Standardit puuttuvat. c. Kehitystyötä meneillä: IMO:n IGC- koodin kehitystyö. IMO:n IGF-koodi pakolliseksi SOLAS- yleissopimuksen kautta; tarkoitus tulla tulla voimaan vuonna 2014. ISO- standardi tekeillä bunkrauksesta. Liikenteen turvallisuusvirasto

LNG:n käyttöönottoa hidastavat tekijät Polttoaineen saatavuus/ infrastruktuuri kana vai muna? Bunkraussäännöt tarvitaan nopeasti Teknologiavaatimukset ja kustannuskysymykset aina tapauskohtaisia. Lähde:DNV Liikenteen turvallisuusvirasto

LNG:n hinta vaihtelee globaalien markkinoiden puuttuessa 4 USD/mmbtu 8-10 USD/mmbtu 13-15 USD/mmbtu btu=british thermal unit Liikenteen turvallisuusvirasto

North European LNG infrastructure- projekti LVM ja Trafi mukana Tanskan merenkulkuhallinnon vetämässä hankkeessa North European LNG infrastructure. Projektin loppukokous 14.06.2012 Kööpenhaminassa. Tanskan ja Suomen ohella mukana: Belgia, Norja ja Ruotsi. Muita osapuolia: Pohjoismainen ministerineuvosto, Hirtshalsin (DK), Zeebruggen (BE), Rotterdamin (NL) ja Szczecin ja Swinoujscie satamat (PL). Kaasun toimittajista mukana ovat olleet Energinet.dk (DK), Fluxys(BE), Gasnor(NO), Gasum(FI), Gasunie(NL), GazpromLNG (RUS) ja Swedish Gas Association (SE). Luokituslaitoksista mukana ovat olleet Bureau Veritas (DK), Germanischer Lloyd (DE). Lisäksi mukana olivat Lauritzen Kosan A/S (DK), MAN Diesel and Turbo (DK). Liikenteen turvallisuusvirasto

Projektin satoa Tarkastelussa sääntely, tekniset ja turvallisuusstandardit, terminaalien fyysiset puitteet, varastointi, bunkraus- ja säiliöalukset jne. NYT: LNG- jakeluverkon lähtökohtana olevia suuria tuontisatamia Isossa- Britanniassa, Hollannissa ja Belgiassa. 2020: Ranskassa, Suomessa (Tolkkinen tai Inkoo?), Saksassa ja Puolassa. Isossa-Britanniassa rakennettu uusia terminaalia. Hollannissa ja Belgiassa kasvatettu olemassa olevien kapasiteettia. Jakeluverkon kehittäminen edellyttää tuontisatamien kehittämistä jakeluverkon tarpeisiin, välivarastojen rakentamista (Suomessa: Pansio). LNG:n infrastruktuurin rakentaminen edellyttää paikallista ja alueellista tarvetta, jonka luovat linjaliikenne, kalastusalusten tarpeet ja/tai säännöllisesti liikennöivät alukset. Liikenteen turvallisuusvirasto

LVM:nLiikenteen tulevaisuuden käyttövoimahanke meriliikenne 2020, 2030 - A. Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten tulevaisuuden polttoaineet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) Öljyt yhdistettyinä päästövähennysteknologiaan 2) Nesteytetty maakaasu (LNG) 3) Muut vaihtoehtoiset polttoaineet ja käyttövoimat B. Kotimaanliikenne, saaristoliikenne ja sisävedet - kotimainen lähituotettu biopolttoaine? - Veneilyn sähköistäminen 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 20

LNG- toimintaohjelma Annetut suositukset (21) perustuvat osin North European infrastructure - projektiin ja niiden tavoitteena on edistää LNG:n käyttöä laivapolttoaineena. Suosituksia annetaan: I Polttoainetankkaus (bunkraus) II LNG- infrastruktuuria koskevat taloudelliset näkökohdat III LNG- laivaston hankkiminen Suomen lipun alle IV Turvallisuus V Tekniset ja operatiiviset näkökulmat VI Lupaprosessit Suositusten yhteydessä arvioidaan toimenpiteen kiireellisyyttä ja nimetään avaintoimijat Suomessa ja kansainvälisesti. Edelleen nimetään vastuuministeriöt, joiden toimialaan kyseinen toimenpide kuuluu. TEM, LVM, STM ja YM haarukoitu merkityksellisimmiksi ministeriöiksi. 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 21

II LNG-infrastruktuuria koskevat taloudelliset näkökohdat (2-6) (2) Suositellaan LNG-infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavien taloudellisten kannustimien selvittämistä Maalle rakennettavan LNG- infran rakentamiseksi suositellaan taloudellisia kannustimia. Taloudellisten kannustimien tulisi olla riittävät, jotta LNG:n vähittäishinnat saadaan vastaamaan noin 8 vuoden takaisinmaksuaikaa. Taloudellisia kannustimia pohdittaessa tulee arvioida investoinnit sekä LNGinfrastruktuuriin että LNG- kuljetus- ja bunkrausaluksiin. Aikataulu/Kiireellisyys: kiireellinen Avaintoimijat: Suomessa: valtionhallinto, rahoituslaitokset Kansainvälisesti: Euroopan investointipankki, NIB, Euroopan Komissio Vastuuministeriöt: VM, LVM ja TEM 24.04.2013 Liikenteen turvallisuusvirasto 22

(4) Suositellaan paikallisten ja alueellisten satamaklustereiden yhteistoimintamallien luomista Alueellisen ja paikallisen LNG:n infrastruktuurin kehittämiseksi ja liiketoimintasuunnitelmien käynnistämiseksi suositellaan paikallisten ja alueellisten satamaklustereiden perustamista. Tämä on ajankohtaista seuraavan 10 vuoden aikana, kuitenkin niin, että painotus on ensimmäisten vuosien aikana (2013-2016). Aikataulu/Kiireellisyys: 2013-2020, painotus ajanjaksolla 2013-2016. Avaintoimijat: a) Suomessa: Satamat ja satamaoperaattorit, kunnat, kaasuntoimittajat, Tulli, teollisuus, varustamot b) kansainvälisesti: rajat ylittävä yhteistyö satamien ja satamaoperaattoreiden, kuntien, kaasuntoimittajien, teollisuuden välillä Vastuuministeriöt: LVM,TEM,VM 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 23

(5) Suositellaan varhaisen minimi-infran luontia ja vakaiden markkinoiden varmistamista LNG:n käyttöönoton nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi sekä markkinoiden takaamiseksi suositellaan laaja-alaista yhteistyötä myös merenkulun ulkopuolella olevien kaasun loppukäyttäjien kesken, esimerkiksi teollisuuden ja raskaan maantieliikenteen kanssa. Näin taataan LNG:n minimi-infra ja vakautetaan markkinoita. Gasumin selvitysten mukaan merenkulun ja teollisuuden tarpeista muodostuu tarvittava LNG- käyttöpotentiaali Suomessa. Merenkulun tarpeet hajautuvat kuitenkin eri satamiin ja koska rannikkoa kattavaa LNGinfraa ei vielä ole, kuljetukset on hoidettava säiliöautokuljetuksina kauempana olevasta terminaalista. Aikataulu/Kiireellisyys: Työ on käynnistynyt -2015 Avaintoimijat: a) Suomessa: Kaasuntoimittajat, teollisuus, kuljetusyritykset, liikenneviranomaiset, energiaviranomaiset, moottorivalmistajat (laiva-, raskas maantieliikenne, raideliikenne) b) kansainvälisesti/eu: EU:n komissio Vastuuministeriöt: LVM,TEM,YM 24.042013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 24

IV Turvallisuus (8-12) (11) LNG:n bunkrausta koskevan lainsäädännön ja standardien harmonisointi Harmonisointi on tarpeen, jotta voidaan taata yhtäläiset turvallisuustasot kaikille bunkraustavoille. Harmonisointi on tarpeen tehdä kiireellisesti, jotta lainsäädäntö ei ohjaisi valintaa erilaisten bunkraustapojen välillä. Peruslähtökohtana LNG- sääntelylle olisi, ettei tarvita uutta erillistä lainsäädäntöä LNG:n bunkrauksesta ja käytöstä, mutta tilanne on arvioitava uudelleen kun kokemusta LNG:n käytöstä on kertynyt enemmän. Aikataulu/Kiireellisyys: kiireellinen, tulisi olla valmis bunkrauksen alkaessa. Avaintoimijat: a) Suomessa: TUKES ja Trafi, pelastustoimi b) kansainvälisesti: EU:n komissio (teollisuus-, ympäristö- ja liikennepääosastot), EMSA, IMO Vastuuministeriöt: LVM,TEM, SM, STM, YM 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 25

12. LNG- kuljetuslaivojen luotsaustarve Suomen vesialueella ja Itämerellä Asiasta tulee keskustella sekä kansainvälisessä yhteistyössä Itämeren maiden kanssa että kansallisesti. Suositellaan että LNG:tä kuljettavia laivoja kohdellaan IMO:ssa ja kansallisesti samalla tavoin kuin muita haitallisia aineita kuljettavia laivoja. LNG-alukset, jotka kuljettavat nesteytettyä kaasua irtolastina, ovat luotsauslain mukaisesti luotsinkäyttövelvollisia aluksen koosta riippumatta. Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi ja Suomen ympäristökeskus tekivät selvityksen koskien pienten säiliöalusten luotsinkäyttövelvollisuutta. Selvityksen tulokset puoltavat mahdollista luotsinkäyttövapautuksen myöntämistä näille aluksille. Aikataulu: kiireellinen Avaintoimijat a) Suomessa: kaasuntoimittajat, varustamot, Trafi, Liikennevirasto, laivojen suunnittelutoimistot ja telakat b) Kansainvälisesti/EU: IMO,EU,EMSA Vastuuministeriö: LVM 24.4.2013 Liikenteen turvallisuusvirasto 26

V Tekniset ja operatiiviset näkökulmat (13-18) (13) Talvimerenkulun haasteet Purjehtiminen jääolosuhteissa ja sen edellyttämät jääluokkasääntövaatimukset on merkittävä asia kuljetettaessa LNG:ä irtolastina rannikollamme. LNG-tankkereille asetetut jääluokkavaatimukset Itämerellä ja Suomessa tulee huomioida jo laivojen suunnitteluvaiheessa, jotta käytössä olisi tarvittaessa Suomen talvimerenkululle asettamien jääluokkasääntöjä vastaavia LNG-tankkereita. Aikataulu/Kiireellisyys: kiireellinen Avaintoimijat: a) Suomessa: Kaasuntoimittajat, varustamot, Trafi,Livi, laivojen suunnittelutoimistot ja telakat b) kansainvälisesti: IMO, EU, EMSA Vastuuministeriöt: LVM 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 27

VI Lupaprosessit (19-21) (21) Integroidun kansallisen lupaprosessin luominen Suositellaan kansallisten lupakäytäntöjen nopeutettua, integroitua käsittelyjärjestystä, ns. yhden pysäkin mallia, jolloin kansalliset viranomaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä lupaprosessin aikana. Tulisi pohtia sitä, voisiko LNG- fasiliteettien lupaprosesseja vauhdittaa, jotta LNG- infrastruktuuria ehdittäisiin rakentaa vuoteen 2015 mennessä. Aikataulu/Kiireellisyys: kiireellinen Avaintoimijat: Suomessa: AVIt, Trafi, LiVi, TUKES, kunnat Vastuuministeriöt: SM,YM, LVM, STM, OM 24.04.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 28

Itämeri LNG:n käytön mallialue? 415,000 km 2 9 rantavaltiota 85 milj. asukasta valuma-alueella ~ 30 milj. 50 km säteellä rannikosta 15 % maailman tavaravirroista; kasvusuunnassa 2000 alusta joka hetki www.lvm.fi 29.4.2013

Itämeri LNG:n käytön mallialue? Vaihtoehto saavuttaa tiukentuvat päästömääräykset Erityisesti linjaliikenteen aluksissa 8 EU valtiota + Venäjä Yhteistyöfoorumit Itämerellä HELCOM CBSS (Itämeren maiden neuvosto) muut alueelliset organisaatiot Euroopan Unioni EU:n Itämeristrategia Komission ehdotus vaihtoehtoisista polttoaineista Suuren luokan LNG- terminaalin sijoitus Tutkimus & kehittäminen 24.4.2013 Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 30

Kiitos! Liikenteen turvallisuusvirasto