Ympäristövaliokunta E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella"

Pasi Kahma
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ympäristövaliokunta E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö

2 Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti Rehevöityminen suurin ongelma Keskisyvyys 55 m (vrt. Välimeri m) 8 EU-jäsenmaata ja Venäjä 85 milj. asukasta valumaalueella, n.30 milj. 50 km säteellä rannikosta 15 % maailman tavaravirroista; kasvu-suunnassa 2000 alusta joka hetki; käytetään samoja pääväyliä Talviolosuhteet Itämeri 2

3 IMOn päätökset risteilylaivojen käymäläjätevesipäästöstä IMO hyväksyi 2011 HELCOM-maiden yhteisestä esityksestä meriympäristönsuojelua koskevan MARPOL-yleissopimuksen muutoksen, jonka mukaan Itämeri nimettiin erityisalueeksi, jossa ei saa päästää käsittelemätöntä käymäläjätettä matkustajaaluksista. Laivat voivat joko jättää jätteet satamiin tai asentaa tarpeelliset käsittelylaitteistot fosforin ja typen vähentämiseksi. Päätöksen voimaantulo edellyttää, että Itämeren satamissa on riittävästi vastaanottokapasiteettia. Noin 80 % risteilyaluksista käy vain Kööpenhaminassa, Tallinnassa, Pietarissa, Helsingissä ja Tukholmassa. IMO:n Meriympäristön suojelukomitean 68. kokouksessa toukokuussa 2015 käsiteltiin Itämeren EU-maiden ilmoitusta riittävästä vastaanottokapasiteetista ja pyyntöä sääntelyn voimaantulosta näiden maiden osalta. Venäjä ei monista yrityksistä huolimatta lähtenyt mukaan esitykseen, vaikka vastaanottokapasiteetti Pietarissa on kunnossa. MEPC-komitea hyväksyi ilmoituksen, mutta katsoi, että alue, jossa sääntely tulee voimaan tulee määritellä. 3

Laivat voivat joko jättää jätteet satamiin tai asentaa tarpeelliset käsittelylaitteistot fosforin ja typen vähentämiseksi.

4 Ehdotus osittaisesta voimaantulosta MEPC 69 kokoukseen ( ) on tarkoitus lähettää EU-maiden toimesta ehdotus Itämeren erityisalueen osittaisesta voimaantulosta kattaen Itämeren EU-maiden vesialueet. Venäjän aluevedet on tarkoitus jättää ulos tässä vaiheessa (Suomenlahden pohjukka, Kaliningradin edusta). Sääntely koskisi uusia risteilyaluksia alkaen ja olemassa olevia alkaen. Ehdotus on tarkoitus lähettää EU28 + komission nimissä. Suomen päätavoitteena on edelleen, että kaikki Itämeren maat olisivat tulevaisuudessa Itämeren erityisstatuksen takana. 4

Venäjän aluevedet on tarkoitus jättää ulos tässä vaiheessa (Suomenlahden pohjukka, Kaliningradin edusta).

5 Komission uusi linjaus EU:n toimivallasta Kun HELCOMissa valmisteltiin keväällä 2015 MEPC 68 kokoukselle notifikaatiota riittävästä vastaanottokapasiteetista ja esitystä erityisalueen voimaantulosta, kaikki Itämeren EU-maat katsoivat, että asia ei ole EU:n yksinomaisessa toimivallassa. Komissio on nyt linjannut, että asia kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan EU:n alusjätedirektiivin johdosta. Neuvoston oikeuspalvelu on samalla kannalla. Suomi katsoo, että IMO:lle osoitetut asiakirjat olisi hyvä toimittaa Itämeren EU-maiden nimissä. Ottaen huomioon neuvoston oikeuspalvelun kannan, Suomi voi hyväksyä asiakirjojen lähettämisen EU28 ja komission nimissä. 5

Komissio on nyt linjannut, että asia kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan EU:n alusjätedirektiivin johdosta. Neuvoston oikeuspalvelu on samalla kannalla.

6 Suomen aikaisempi toiminta Suomen toiminta on ollut johdonmukaista tämän pitkällisen prosessin aikana sekä HELCOMissa että IMOssa. Eduskunnalle vuonna 2009 annetussa Itämeriselonteossa todetaan, että toimitaan edelleen käymäläjätevesien Itämereen laskemista koskevan kiellon aikaansaamiseksi. Suomessa risteilylaivat käyvät Helsingissä, Turussa, Maarianhaminassa, Kotkassa ja Kemissä Isot risteilyvarustamot käyvät vain Helsingissä. Jätteiden vastaanottokyky on riittävä näissä satamissa. Sääntely kohdistuu lähinnä ulkomaisiin risteilylaivoihin. Linjaliikenteessä olevat matkustajalaivat kuten Viking Line ja Tallink/Silja ovat jo pitkään jättäneet käymäläjätteet satamiin. Suomessa on laivojen käsittelylaitteistoja valmistavaa teollisuutta. 6

Suomessa risteilylaivat käyvät Helsingissä, Turussa, Maarianhaminassa, Kotkassa ja Kemissä Isot risteilyvarustamot käyvät vain Helsingissä.

7 Suomen meriliikennestrategia Strategia valmistunut Vihreää kasvua vahvasta meriklusterista tavoitteena että Suomi kehittyy merenkulun talvi- ja ympäristöteknologian edelläkävijäksi ja korkean teknologiaosaamisen vientimaaksi; suomalainen varustamotoiminta on elinvoimaista ja kilpailukykyistä. Itämeri mahdollisuuksien merialue tavoitteena on saavuttaa uitavan puhdas ja turvallinen Itämeri, joka houkuttelee virkistys- ja matkailutoimintaa alueelle ja tarjoaa laadukkaat merikuljetuspalvelut markkina-alueen käyttöön; suomalainen merenkulku on Itämeren johtava palveluntuottaja perustuen kestäviin logistisiin konsepteihin. 7

Samankaltaiset tiedostot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LTY Eriksson Lolan Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00231 LTY Eriksson Lolan 11.09.2015 Asia EU; merenkulku; IMO; EU:n puolesta toimitettava ehdotus MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen muutokseksi, jolla