Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Samankaltaiset tiedostot
Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät

Mielenterveys ja työelämä: Onko lähijohtajuudella merkitystä työntekijän uupumus- ja masennusoireille?

Työhyvinvoinnin muutosryhmät vuoden seurannassa: Eroavatko ryhmät lähijohtajuuden arvioissa?

TYÖN VATVOMISEN PROFIILIT KAHDEN VUODEN SEURANNASSA: YHTEYDET JOHTAMISEEN, TYÖN VAATIMUKSIIN JA UUPUMUKSEEN

Esimiehen johtamistyylin yhteys työntekijän kokemaan työuupumukseen ja sairaana työskentelyyn

LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

TYÖODOTUKSET-HANKE Voin luottaa esimieheni oikeudenmukaiseen johtamistapaan kanssa

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Osuva-kysely Timo Sinervo

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

TAMPEREEN YLIOPISTON JULKAISUJA 11/2013 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JOHTAJUUS: Kahden vuoden seurantatutkimus kunta-alalla. Kaisa Perko Ulla Kinnunen

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys tutkimus

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Kvantitatiiviset menetelmät

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Oikeudenmukainen johtaminen, työ ja terveys. Marianna Virtanen tutkimusprofessori Työterveyslaitos

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä

CxO Mentor Oy. Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013

Koulurakennusten sisäilmaongelmat rehtoreiden arvioimina ja niiden yhteys opettajien äänihäiriöihin

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Osuva-loppuseminaari

Lataa Hoivan ja hoidon lähijohtaminen - Kim Aarva. Lataa

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari Piia Akkanen

pitkittäisaineistoissa

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? Taru Feldt, PsT

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

Esimiehestä kaikki irti?

University of Tampere University of Jyväskylä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Palkkatietämys Suomessa

Hyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä

TRANSFORMATIONAALINEN JOHTAJUUS JA TYÖN IMU: TYÖN VOIMAVAROJEN VÄLITTÄVÄ ROOLI

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

pitkittäisaineistoissa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola

Voiko työssä voida hyvin?

Kunnallistieteen päivät Helsingin Tieteiden talolla

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Viherseinien efekti Tilastoanalyysi

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Johtaminen laadun tuottajana

TYÖN EPÄVARMUUDEN YHTEYS HYVINVOINTIIN HOITOTYÖTÄ TEKEVILLÄ: PERSOONALLISUUDEN YDINTULKINNAT YHTEYTTÄ MUUNTAVANA TEKIJÄNÄ

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Työhyvinvointikysely 2013

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus Mika Happonen, VTML

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys raportin valossa

Nuoret ja johtaminen 2010

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Oppilaiden sisäilmakysely

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM

TYÖN JA PERHEEN VÄLISTEN RISTIRIITOJEN JA PALAUTUMISEN YHTEYDET TYÖUUPUMUKSEEN

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Henkilöstökyselyn yhteenveto

Karhunmäen koulu (hdfq)

Transkriptio:

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Psykologia

Lähijohtajuus ja työntekijän hyvinvointi: poikkileikkaustutkimuksissa havaittua Esimieskäyttäytymisen myönteiset piirteet (huomiointi, tuki, palaute, luottamus, eettinen johdonmukaisuus, voimaannuttaminen) ovat yhteydessä työntekijöiden matalaan stressitasoon ja korkeaan affektiivisen hyvinvoinnin tasoon (katsaus: Skakon ym., 2010; myös Kuoppala ym., 2008). Erityisesti transformationaalinen johtajuustyyli systemaattisesti yhteydessä työntekijän hyvinvointiin.

Lähijohtajuus ja työntekijän hyvinvointi: pitkittäistutkimuksen tarve Pitkittäistutkimuksen avulla voimme paremmin kuin poikkileikkaustutkimuksessa arvioida ilmiöiden välisiä syy-seuraussuhteita. Poikkileikkaustutkimus jättää enemmän tilaa käänteiselle kausaalisuustulkinnalle: voiko olla niin, että hyvinvointi selittääkin johtajuutta?

Johtajuus ja hyvinvointi pitkittäisasetelmassa T1 T2 JOHTAJUUS HYVINVOINTI?? JOHTAJUUS HYVINVOINTI

Pitkittäistutkimukset Johtajuus on selittänyt myöhemmin mitattua hyvinvointia (Munir ym., 2010; Tepper 2000) mutta aiempana ajankohtana mitattu johtajuus ei kuitenkaan ole selittänyt muutosta hyvinvoinnin tasossa (esim. Nielsen ym., 2008; Tafvelin ym., 2011; van Dierendonck ym., 2004).

Tutkimuksen tavoite Tutkia kolmen johtajuusulottuvuuden - transformationaalinen, oikeudenmukainen, loukkaava - yhteyttä työntekijän uupumusasteiseen väsymykseen ja masennusoireisiin sekä poikkileikkaus- että pitkittäisaineistossa (14 kk:n seuranta).

Kyselyaineisto ja osallistujat Kuntatyöntekijöitä eri aloilta 1. kysely keväällä 2011 ja 2. kysely keväällä 2012, keskimäärin 14 kk:n aikaväli Pitkittäistarkastelussa mukana vain ne työntekijät, jotka arvioivat samaa esimiestä molempina ajankohtina T1 T2 N 557 206 Sukupuoli: nainen 85 % 87 % Ikä (vuosina) 48,3 49,9 Toisen asteen koulutus (amm. tai yo) 40 % 33 % Ylempi korkeakoulututkinto 22 % 22 % Työsopimus toistaiseksi 95 % 96 % Kielteiset elämäntapahtumat (>0) 31 % 29 %

Mittarit Käsite Mittari Esim. Osioiden määrä Transformationaalinen johtajuus Oikeudenmukainen Loukkaava johtajakäyttäytyminen Uupumusasteinen väsymys Masennusoireet Carless ym. (2000) [QPS Nordic] Dallner ym. (2000) Mitchell & Ambrose (2007) Maslach ym. (2006) Bech ym. (2001) Lähin esimieheni kohtelee työntekijöitä yksilöinä, rohkaisee heitä ja tukee heidän kehittymistään. Jakaako lähin esimiehesi työt oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti? Lähin esimieheni nolaa minut muiden edessä. Tunnen olevani henkisesti tyhjiin puserrettu työstäni. Miten suuren osan ajasta olet tuntenut itsesi alakuloiseksi tai surulliseksi? Alfa (T1) 7.91 2.93 5.92 3.85 10.90

Tilastollinen analyysi Binaarinen logistinen regressioanalyysi (2- luokkainen selitettävä muuttuja) Uupumusasteinen väsymys jaettiin kahteen luokkaan vakiintuneiden pisterajojen mukaan (Kalimo ym., 2006). 1 = lievä tai vakava uupumusasteinen väsymys (pisteraja 1,50 6,00), 0 = ei uupumusasteista väsymystä (pisteraja 0 1,49). pistemäärä 1,50 T1 N = 358 / 557, T2 N = 112 / 206 Masennusoireet jaettiin kahteen luokkaan keskiarvon perusteella (T1: ka = 0,59): 1 = keskiarvon ylittävät arvot, 0 = keskiarvon alle tai yhtä suureksi jäävät arvot pistemäärä 0,59 T1 N = 218 / 557, T2 N = 79 / 206

Tulokset poikkileikkausastelmasta Poikkileikkausaineistossa kaikki kolme johtajuuden ulottuvuutta selittivät tilastollisesti merkitsevästi sekä uupumusasteisen väsymyksen että masennusoireiden ilmenemistä työntekijöillä.

Tulokset poikkileikkausastelmasta Väsymys T 1 Masennus T 1 Johtajuus T1 OR (95%:n LV) 1 OR (95%:n LV) 2 OR (95%:n LV) 1 OR (95%:n LV) 2 Transformationaalinen Oikeudenmukainen Loukkaava 0.64*** (0.52 0.79) 0.62*** (0.52 0.75) 1.60*** (1.25 2.05) 0.65*** (0.52 0.81) 0.64*** (0.53 0.77) 1.57*** (1.23 2.01) 0.73** (0.60 0.89) 0.73*** (0.62 0.86) 1.36** (1.14 1.63) 0.71** (0.58 0.88) 0.75*** (0.63 0.89) 1.24* (1.03 1.49) 1 Kunkin johtajuusulottuvuuden omavaikutus. 2 Kunkin johtajuusulottuvuuden omavaikutus sen jälkeen, kun työntekijän ikä, sukupuoli ja kielteisten elämäntapahtumien esiintyminen on kontrolloitu.

Tulokset pitkittäisasetelmasta: uupumusasteinen väsymys Johtamisen epäoikeudenmukaisuus selitti myöhempää uupumusasteista väsymystä mutta ei oireilussa tutkimusajankohtien välillä tapahtuvaa muutosta (väsymyksen alkutaso kontrolloitu). Muut johtamisen muodot eivät selittäneet työntekijän uupumusasteista väsymystä pitkittäisasetelmassa.

Tulokset pitkittäisasetelmasta: uupumusasteinen väsymys Väsymys T 2 Johtajuus T1 OR (95%:n LV) 1 OR (95%:n LV) 2 OR (95%:n LV) 3 Transformationaalinen 0.75 (0.51 1.11) 0.74 (0.49 1.10) 0.76 (0.49 1.18) Oikeudenmukainen 0.67*(0.49 0.92) 0.70* (0.51 0.97) 0.73 (0.52 1.04) Loukkaava 1.38 (0.98 1.93) 1.53* (1.06 2.21) 1.34 (0.92 1.97) 1 Kunkin johtajuusulottuvuuden omavaikutus. 2 Kunkin johtajuusulottuvuuden omavaikutus sen jälkeen, kun työntekijän ikä, sukupuoli ja kielteisten elämäntapahtumien esiintyminen on kontrolloitu. 3 Kunkin johtajuusulottuvuuden omavaikutus sen jälkeen, kun oireilun alkutaso on kontrolloitu.

Tulokset pitkittäisasetelmasta: masennusoireet Johtamisen epäoikeudenmukaisuus ja loukkaava johtajakäyttäytyminen selittivät myöhemmän masennusoireilun esiintymistä. Kun oireilun alkutilanne lisättiin malliin selittäjäksi, johtajuuden yhteys myöhempiin masennusoireisiin ei säilynyt merkitsevänä kummassakaan tapauksessa.

Tulokset pitkittäisasetelmasta: masennusoireet Masennus T 2 Johtajuus T1 OR (95%:n LV) 1 OR (95%:n LV) 2 OR (95%:n LV) 3 Transformationaalinen 0,92 (0,62 1,35) 0.90 (0.60 1.35) 1,10 (0,71 1,71) Oikeudenmukainen 0,70* (0,52 0,96) 0.72* (0.52 0.99) 0,86 (0,61 1,21) Loukkaava 1,51* (1,09 2,07) 1.64** (1.16 2.31) 1,38 (0,97 1,98) 1 Kunkin johtajuusulottuvuuden omavaikutus. 2 Kunkin johtajuusulottuvuuden omavaikutus sen jälkeen, kun työntekijän ikä, sukupuoli ja kielteisten elämäntapahtumien esiintyminen on kontrolloitu. 3 Kunkin johtajuusulottuvuuden omavaikutus sen jälkeen, kun oireilun alkutaso on kontrolloitu.

Tiivistelmä ja johtopäätökset Poikkileikkaus: kaikki johtajuuden ulottuvuudet selittivät työntekijän uupumusasteista väsymystä ja masennusoireita. Seuranta: vain epäoikeudenmukainen johtajakäyttäytyminen selitti sekä myöhempää väsymysettä masennusoireilua, ja lisäksi loukkaava johtajakäyttäytyminen selitti myöhempää masennusoireilua. Mikään johtajakäyttäytymisen muodoista ei kuitenkaan selittänyt hyvinvoinnin muutosta (lähtötaso vakioitu).

Tiivistelmä ja johtopäätökset Lähijohtajan epäoikeudenmukainen ja loukkaava toiminta on erityisen haitallista työntekijän psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Aiempi tutkimus on osoittanut, että oikeudenmukaisuus tai sen puute on psykososiaalisen työympäristön tärkeimpiä tekijöitä hyvinvoinnin kannalta (Kivimäki ym., 2003). Johtajuusulottuvuuksien vertailu viittaa siihen, että lähijohtajuuden kielteisillä piirteillä olisi suurempi merkitys työntekijän psyykkisen oirehtimisen kannalta kuin myönteisillä tekijöillä.

Tutkimuksen rajoitukset Työntekijöiden itsearviointiin perustuva kysely Aineiston hierarkkista rakennetta ei huomioitu (monitasoanalyysin tarve) Tutkittiin vain psyykkistä oireilua, ei myönteisen hyvinvoinnin kuvaajia Pitkä aikaväli kyselyjen välissä (14 kk)

Kiitos mielenkiinnosta! Projektia rahoittaa Työsuojelurahasto (hanke n:o 109398).