Oppiminen, motivaatio ja asenne Mitä on oppiminen? Mistä tietää, että on oppinut? Oppiminen on sitä, että omaksuu uusia asioita, uusia taitoja, uusia ajattelutapoja ja näkökantoja. Jos opiskelun jälkeen mikään asenteessa, ajattelussa tai kädentaidoissa ei ole muuttunut, ei ole oppinut mitään. Oppimista voi olla vaikea havaita, ja sen vuoksi oppiminen on enemmän "sisäistä ja näkymätöntä", ajattelun kehittymistä. Näkyväksi se tulee usein ajallisesti vasta myöhemmin; toiminnassa tai asenteissa. Jokaisella on juuri itselle ominainen taito oppia ja opiskella. Yksi oppii yhdellä tavalla ja toinen hieman toisenlaisien keinojen avulla. Jokaisen on vain löydettävä itse oma tiensä, sillä opiskelun taito on myös opittava ja opeteltava. Opiskelu ja uuden oppiminen oppikirjoista ja oppitunneilla on oppilaan työtä. Opettajat ovat oppilaan valmentajia, joten luota ja kuuntele valmentajasi ohjeita. Joillekin se on helpompaa kuin toisille. Jokainen pystyy oppimaan uusia asioita, jos vain sitä riittävästi haluaa. Mitä on motivaatio? Millaista asennetta oppiminen vaatii? Motivaatiolla, eli sillä mitä tavoittelet ja toivot on suuri vaikutus oppimiseen. Sanotaan, että ihminen oppii melkein mitä vain, jos kovasti haluaa ja tuntee mielenkiintoa. Oppimisen kannalta on parempi, mitä tarpeellisemmaksi opiskelun kokee ja mitä myönteisemmin siihen asennoidutaan. Erään määritelmän mukaan motivaatio on voima, joka saa ihmiset tekemään asioita ja saattamaan tekemisen loppuun asti. (Pintrich & Schunk 2002). Tärkein asia motivaatiossa on päämäärän asettaminen. Sinulla olisi aina oltava opiskelussasi joku tavoite. Motivaatio määrää sen mitä teet. Asenne ratkaisee kuinka hyvin sen teet! Opiskelumenestys koostuu kolmesta keskeisestä osa-alueesta. 1. ASENNE OPISKELUUN JA KOULUNKÄYNTIIN - motivaatio, tavoitteellisuus, kunnianhimoisuus, kuinka tosissaan on, aktiivisuus, positiivuus, luonne 2. OPISKELUTAIDOT - ajoitus, ajankäyttö, säännöllisyys - lukutaito - tehtävien tekeminen - muistiinpanot - kertaaminen - kokeisiin valmistautuminen - itselle parhaiten sopivan opiskelutyylin hyödyntäminen - oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja avun hakeminen 3. LAHJAKKUUUS - hyvä muisti - luovuus - käytännön osaaminen - sosiaaliset taidot - kielellinen lahjakkuus - matemaattinen lahjakkuus - liikunnallinen lahjakkuus - musikaalinen lahjakkuus
- kuvallinen lahjakkuus LISÄKSI opiskelumenestykseen vaikuttavat myös kotijoukkojen tuki ja kannustus, säännöllinen päivärytmi (harrastuksien määrä ja tukevatko ne koulunkäyntiä) ja riittävä yöuni. Kaikessa voi kehittyä, niin myös opiskelutaidossa!! Vinkkejä tehokkaaseen oppimiseen: noudata säännöllistä päivä- ja unirytmiä tee itsellesi opiskelulukujärjestys ja yritä noudattaa sitä muista huolehtia itsestäsi ja hyvinvoinnistasi hyvä opiskeluympäristö (mm. valo ja rauha) on tärkeä tunnista oppimistyylisi ja kehitä opiskelutapojasi tarkista oma opiskeluasenteesi ja yritä löytää jokaisesta oppiaineesta jotain positiivista aseta oppimisellesi väli-ja päätavoitteita (huoma! oleellista ei ole opiskelun määrä, vaan laatu) palkitse itsesi hyvistä opiskelusuorituksista muista, että muutos ja kehittyminen vaativat aikaa ja pieniä askelia luota itseesi ja ole tarvittaessa rohkea & luova Opiskelussa on tärkeätä: 1. säännöllisyys 2. kertaus 3. keskittyminen kokonaisuuksiin Hyvän oppijan huoneentaulu 1. Opi tuntemaan itsesi oppijana. Mikä oppimistyyli soveltuu sinulle parhaiten? Yritä löytää juuri itsellesi sopiva tyyli opiskella. Ole luova ja kokeile rohkeasti uusia erilaisia tapoja. 2. Löydä merkitys ja motivaatio oppimiselle. Miksi tämä aine on minulle tärkeää? Mitä hyötyä minulle on tästä aineesta tulevaisuudessa? Olet jo kyllin vanha ottamaan enemmän vastuuta omasta oppimisestasi. Opettajat toimivat valmentajinasi ja ovat laatineet mielenkiintoiset tunnit. 3. Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu ja aseta asioita kyseenalaiseksi. Muista, että oppikirja ja tuntimuistiinpanot ovat tärkeimmät rungot opiskelussasi. 4. Tee kotitehtävät tunnollisesti. Käy koulua täsmällisesti. Vältä myöhästymisiä ja aiheettomia poissaoloja. 5. Älä pelkää virheitä ja kysy rohkeasti. Virheet ovat oppimisen kannalta välttämättömiä ja tarpeellisia, sillä niistä oppii. Väärä vastaus voi johtaa paljon syvällisempään pohdiskeluun kuin oikea. Muut luokkasi oppilaat osaavat neuvoa sinua, hyödynnä myös heitä. 6. Osallistu tarvittaessa tukiopetukseen. Mikäli sinulla on sairaudesta tai muusta syystä johtuvia poissaoloja, pyydä opettajaltasi tukiopetusta. 7. Kehitä itseäsi ja oppimistapojasi. Opi rakentamaan ja yhdistämään uutta ja vanhaa tietoa. Oppiminen on tiedon ja taidon rakentamista. Kartoita, millaista tietoa ja kokemuksia sinulla tästä aiheesta jo aikaisemmin. Uutta opiskellessa pyri hyödyntämään myös kaikki se tieto ja taito, joka sinulla on jo entuudestaan. Oppimistyylit
Mitä tarkoittaa oppimistyyli? a) tapa, jolla hankitaan ja käsitellään tietoa b) tapa, jolla opittavaa asiaa lähestytään tai jäsennetään omassa opiskelussa c) tapa, jolla opitaan helpoimmin ja mieluiten. - oppimistyyli kehittyy koko eliniän, lapsuudesta aikuisuuteen - muokkautuu koulussa; erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä Oppimistyylejä kuvataan eri tavoilla ja käsitteillä. Jokaisella on jokin vallitseva oppimistyyli, mutta jokainen voi vaihdella tiedon prosessointitapaa riippumatta omasta vallitsevasta tyylistään. Ensimmäinen määritelmä luokittelee tyylit seuraavasti: 1) Auditiivinen = oppii parhaiten kuuloaistin avulla 2) Visuaalinen = oppii parhaiten näköaistin avulla 3) Kinesteettinen = oppii parhaiten tuntoaistin avulla Testi oppimistyylin tunnistamiseen: http://www.tenviesti.fi/test1.htm Toisessa määritelmässä oppimistyylit on tässä jaettu neljäksi ryhmäksi, joka pohjautuu kuuluisan professorin David A. Kolbin kokemuksellisen oppimiseen teoriaan. Toimintatavan mukaan jaetut oppimistyylit ovat seuraavat: 1. Osallistuja 2. Tarkkailija 3. Päättelijä 4. Toteuttaja Tee testi: http://www.tenviesti.fi/test2.htm Kolmas määritelmä jakaa oppimistyylit vastaavasti näin: Oppimistyylin mukaan oppija voi olla : 1) Aktiivinen osallistuja (aktivisti) - oppii parhaiten ollessaan yhtä aikaa mukana monessa lyhyessä ja nopeatempoisessa toiminnassa - oppimistavoiksi soveltuu projekti- ja kehitystehtävät, joihin saa tarvittaessa apua, tietoa ja opastusta 2) Käytännön toteuttaja (pragmaatikko) - oppii parhaiten saadessaan välittömästi mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön - oppimistavoiksi soveltuu erittäin hyvin käytännön tekeminen ja kokeileminen ns. työssäoppiminen 3) Looginen ajattelija (teoreetikko) - oppii parhaiten silloin kun oppimistilanteessa on mahdollista kysellä ja kokeilla - oppimistavoiksi soveltuvat perinteiset kurssit ja koulumuotoinen opetus 4) Harkitseva tarkkailija (pohdiskelija) - oppii parhaiten ajattelemalla ennen toimintaa ja huomioimalla sekä analysoimalla - oppimistavoiksi soveltuvat itsenäinen opiskelu ja kirjojen lukeminen Testi oman oppimistyylin tunnistamiseen: http://www.humanic.fi/php/oppimistyylit.php Läksyjen tekeminen
Läksyjen lukemisella on opiskelussa keskeinen merkitys. Tavoitteena on luetun aineksen ydinkohtien mielteenpalauttaminen ja sisällön ymmärtäminen. Läksyjen lukemisessa kannattaa hyödyntää SSMK -tekniikkaa. Samaa nelivaiheista menetelmää voi käyttää myös kokeisiin valmistautuessa. Kokeisiin valmistautuessa täytyy toki varata pidempi aika, sillä koealue on sivumäärältään yksittäistä läksyjä pidempi. 1. SILMÄILE läksy ensin kokonaan. Lue otsikot, tutki kuvat ja kuvatekstit, silmäile taulukot ja kuviot. 2. SYVENNY tämän jälkeen läksyyn siten, että luet sen huolellisesti läpi. Alleviivaa tärkeät sanat ja tukisanat. Voit myös kirjoittaa ne vihkoon. 3. MUISTELE lukemaasi. Lue läksy tässä vaiheessa kappale kerrallaan. Pysähdy jokaisen kappaleen jälkeen ja muistele mm. mitä lukemassasi kappaleessa käsiteltiin ja mitä faktatietoja jaksossa annettiin. Muistelemalla saat selville, mitkä kohdat eivät ole jääneet mieleesi ja mitkä vaativat vielä kertaamista. 4. KERTAA lopuksi läksy tai koealue kokonaan läpi. Kertaus on tehokkainta, jos suoritat sen jonkin aikaa lukemisen ja muistelemisen jälkeen. Kertaus on illalla ja aamulla ennen kouluun lähtöä erittäin tehokasta. Käytä kertauksessa apuna otsikoita, alleviivauksia, kuvia ja kuvatekstejä! Lähde: Oppilaanohjauksen oppikirja: Futurix omatoimikirja 2007-2009. Läksyjen lukuvinkkejä eri oppiaineisiin Oheisten vinkkien avulla voi edistää ja tehostaa opiskeluasi eri oppiaineissa: VIERAAT KIELET 1 opiskele lyhyempinä jaksoina kerrallaan: 30 min. opiskelua, 5-10 min. tauko 2 älä opiskele samantapaisia asioita peräkkäin, esimerkiksi ruotsin ja englannin sanoja 3 muista säännöllisyys eli lue edellinen läksy ja kertaa sanat sekä tee harjoitustehtävät 4 lue hankalat ja pitkät sanat huolellisesti ääntäen, siten hahmotat sanan. 5 kertaa lukemasi läksy ja muista, että kerrata voi missä vain: bussissa, hississä, välitunnilla... 6 testaa tietosi kuulustelemalla itseäsi 7 käytä kieltä: katso tv-ohjelmia, kuuntele musiikkia, lue vaikka lastenkirjoja, selaa nettiä 8 älä pelkää virheitä, sillä niitä tekevät syntyperäisetkin puhuessaan! Tärkeintä on tulla ymmärretyksi! MIKSI KIELIÄ KANNATTAA OPISKELLA? Kieliä tarvitaan kaikkialla, Länsi-rannikon kunnissa ja Vaasan alueella ruotsin kielen osaaminen on tärkeää ja lisäksi lähes jokaisessa ammatissa tarvitaan sekä opiskelun että työelämän aikana englantia. Muiden kielten osaaminen on varsinainen valttikortti työelämässä! MATEMATIIKKA 1 opiskelussa tulee alusta alkaen pyrkiä perusasioiden kunnolliseen ymmärtämiseen > mitä paremmin perusasiat ovat hallinnassa, sitä helpommin opiskelu sujuu jatkossa 2 kertaa hyvin oppitunnilla ratkaistut tehtävät ja lue tekemäsi muistiinpanot 3 tehtävää ratkaistessasi pohdi, että millä tavoin päädyit oikeaan tulokseen > sillä vain harvoin kelpaa pelkkä vastaus, vaan se pitää perustella välivaiheilla 4 tee välivaiheet allekkain, silloin esityksesi on selkeämpi 5 jos lopputuloksesta on pääteltävissä, että tehtävä on suoritettu väärin > yritä etsiä virhe ja laske tehtävä uudelleen 6 jos et yrityksestä huolimatta pääse eteenpäin, siirry välillä muihin tehtäviin
7 muista, että teet kotitehtävät erityisesti silloin, jos olet ollut poissa koulusta 8 kertaa kokeeseen teoria ja esimerkit sekä laske opettajan antamat kertaustehtävät MIHIN IHMEESEEN MATIKKAA TARVITAAN? Matematiikka on tärkeä pohja ja oppiaine jokaisen teknisen alan (ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon) koulutuksessa, liiketalouden ja kaupan aloilla, Lääketieteessä ja kaikissa hoitoalan ammateissa (lääkelaskut). Matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa, maa- ja metsätieteissä, yhteiskuntatieteissä, ihmistieteissä ja sotilasalalla tarvitaan myös matematiikkaa hyvinkin paljon. Teologiassa, humanistisilla aloilla ja oikeustieteissä matematiikan hyvät pohjataidot ja tiedot ovat myös avuksi! Kaikissa ammatillisissa koulutuksissa jatketaan matematiikan opiskelua ja usein matematiikka on sovellettua, ammattiin liittyvää, joten peruskoulusta täytyy hankkia hyvä pohja opiskelulle! REAALIAINEET (esim. uskonto, historia, biologia, maantieto) 1 yritä saada opiskeltavasta aineesta kokonaiskäsitys - silmäile otsikot, väliotsikot, kuvat ja kuvatekstit, kuviot ja taulukot 2 lue läksy huolellisesti läpi. Tee muistiinpanoja tai alleviivauksia. Selvitä outojen sanojen merkitys. 3 käy lävitse vihkomuistiinpanot Muistiinpanojen tekeminen voi edistää oppimista monella tapaa: Ensiksi, muistiinpanojen tekeminen auttaa suuntamaan huomion opittavaan asiaan ja muodostamaan siitä kokonaisuuksia. Toiseksi, muistiinpanojen työstäminen helpottaa uuden tiedon yhdistämistä aikaisemmin opittuihin tietoihin ja omiin kokemuksiin. Kolmanneksi, muistiinpanoja laatiessa aktiivisuus lisääntyy, mikä edesauttaa oppimista. Yksinkertaisimmat muistiinpanotekniikat ovat: - sanalistojen kirjoittaminen - alleviivaus - tekstin pääkohtien kirjoittaminen - käsite- tai miellekartan tekeminen - omien kaavioiden ja kuvioiden tekeminen. Lähde: Valmentaja. Oppilaanohjauksen (7-9 luokat) oppikirja. Edita Helsinki 2008. KOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN 1. Aloita kokeisiin valmistautuminen jo oppitunneilla valmistaudu kokeeseen hyvissä ajoin kirjoita oppituntien asiat muistiin ja kuuntele tunnilla tee kotitehtävät ja harjoittele kirjan tehtävillä LUE lukuläksyt, ääneen lukeminen on aina paras tapa kysy opettajalta mitä kannattaa lukea kokeisiin 2. Suunnittele aikataulu ja siinä pysyminen merkitse koepäivä heti kalenteriin laadi valmistautumisaikataulu karsi turhat menot koetta edeltäviltä päiviltä varaa riittävästi opiskeluaikaa ja lepoa
pyydä tarvittaessa tukiopetusta opettajaltasi! 3. Käytä erilaisia menetelmiä ja tee itsellesi tehtäviä koealueesta käytä SSMK tekniikkaa hyödynnä vahvinta oppimistyyliäsi tee muistiinpanoja, kirjoita päiväkirjaa, tee kuvasarjaa irc-galleriaasi, kirjoita blogia tai runoja aiheesta tarvittaessa lue koealue nauhalle ja kuuntele sitä! lue kokeisiin vanhempien, sisarusten tai kavereiden kanssa kerratessasi merkitse muistiin ne asioita, jotka ovat vaikeita ja kertaa niitä enemmän ripottele opeteltavia käsitteitä tai vieraankielen sanoja koulumatkallesi tai huoneeseesi ja muistele niitä ulkoa 4. Varaa aikaa asioiden kertaamiseen kertaa vaikeimmat asiat ennen nukkumaan menoa tai aamulla ennen kouluun lähtemistä silmäile otsikot, väliotsikot ja kuvatekstit lue kappaleiden ensimmäiset ja viimeiset lauseet, sillä yleensä niissä on esitetty pääasiat älä sekoita ajatuksiasi lukemalla jotain muuta oppiainetta ennen koetta. Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan yleisesti vaikeutta saavuttaa opiskelun tavoitteita. Oppimisvaikeuksista puhutaan silloin kun opiskelulle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii opiskelijalta kohtuuttomasti aikaa ja vaivaa. Oppimisvaikeus on yksi ihmisen ominaisuus, samalla tavalla kuin ruskeatukkaisuus tai oikeakätisyys. Oppimisvaikeus ei tarkoita, että oppilas on olisi laiska, epämotivoitunut tai tyhmä. Oppiminen tapahtuu vain eri tavalla ja tahtiin kuin muilla. Kun tämä huomioidaan, voi oppimisvaikeuksia omaavakin oppia samalla tavalla kuin muut. On kuitenkin tärkeää, että oppilas itse on valmis ottamaan tukea ja opetusta vastaan. Koulussa erilaisen oppijan hänen oppimisen vaikeuksistaan tulisi olla tietoisia oppilasta opettavat opettajat, opo ja erityisopettaja. Oppimisvaikeus ei vapauta opiskelusta ja oppimiseen tarvittavasta työstä. Oppimisvaikeudet voidaan luokitella: kielellisiin erityisvaikeuksiin, hahmotusvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksiin ja motorisiin erityisvaikeuksiin. Monessa tapauksessa ihmisen käsitys itsestä on saanut niin pahan kolauksen, ettei itsetunto ole päässyt kehittymään myönteisesti. Itsetunnon ja oppimiskyvyn on todettu liittyvän toisiinsa. Huono itsetunto ja negatiiviset käsitykset itsestä oppijana synnyttävät kielteisiä asenteita oppimista kohtaan. Hyvä lähtökohta oppimista pohtiessa on ajatella, että jokainen oppii hieman eri tavoin ja menetelmin. Meillä jokaisella on joku oppimistyyli, joka tukee oppimista parhaiten. Jokainen on hyvä jossakin asiassa ja toisessa taas ei. Kun tulee tietoiseksi omasta oppimisvaikeudestaan, on helpompi kertoa asiasta myös jatkoopinnoissa. Miten oppimisvaikeuden huomaa? Rivit hyppivät lukiessa Lukeminen hidasta Vieraat kielet vaikeita Vaikea pysyä aikataulussa Kartan luku vaikeaa
Kirjaimet ja numerot vaihtavat paikkaa tai sekoittuvat Oikea ja vasen, itä ja länsi sekoittuvat Keskittyminen häiriintyy helposti Ulkoa opettelu kangertaa Osa pyydetyistä tehtävistä jää tekemättä Koet oppimisen yrityksistä huolimatta vaikeiksi Mistä apua? Jos koet yllämainittuja vaikeuksia, niin ota asia puheeksi aineenopettajan, luokanvalvojan tai opon kanssa. Voit pyytää apua myös koulun erityisopettajalta. Muista puhua asiasta myös vanhempien kanssa. Peruskoulussa on tarjolla monenlaisia tukimuotoja mm. tukiopetus, erityisopetus, psykologi, oppilaanohjaaja, kodin ja koulun välinen yhteistyö. Erilaisia auttamiskeinoja ovat yksilölliset tukitoimet, vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyväksi käyttäminen, opetustekniikoiden vaihtelevuus. Oppimisen ongelmien kanssa ei pidä jää yksin! Tunnettuja oppimisen vaikeuksista kärsiviä henkilöitä Oppimisen vaikeudet ovat vaivanneet monia tunnettuja julkisuuden henkilöitä, mutta ne eivät ole estäneet heitä pääsemästä "huipulle". Muista, että oppimisvaikeus ei ole este oppimiselle eikä unelmille. Alvar Aalto Hans Christian Andersen Fred Astaire Ludvig van Beethoven Harry Belafonte Alexander Graham Bell Orlando Bloom Marlon Brando Werner von Braun Sarah Brightman George Bush (vanh.) Prinssi Charles Charlie Chaplin Cher Agatha Christie Winston Churchill Bill Clinton Tom Cruise Kurt Cobain Charles Darwin Walt Disney Albert Einstein Dwight D. Eisenhower Thomas Edison F. Scott Fidgerald Harrison Ford Lähde: http://opetuki2.tkk.fi/p/erilaisetoppijat/oppimisvaikeudet/hekinovat.htm