Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 1 / 74 Kokoustiedot Aika 26.02.2013 tiistai klo 18:30-20:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Kirsi Louhelainen Rainer Lahti Risto Nevanlinna Kimmo Oila, Esteellinen 4 klo19.30-19.55.varajäsen Minna Ihamuotila tilalla. Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olavi Louko Torsti Hokkanen Ossi Keränen Harri Hietanen Markku Antinoja Tiina Elo Paul-Erik Stenroos toimialajohtaja kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö yleiskaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö kaupunginhallituksen edustaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 2 / 74 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Paul-Erik Stenroos sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 7.3.2013 Harriet Klar tarkastajan nimi Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 8.3.2013 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4.krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 3 / 74 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 23 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 24 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 25 Westend,asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja 6 tavoitteet, Westend III, alue 230302 (pöydälle 6.2.2013) 26 1-2 Tapiola, Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle 13 asemakaavan muutokseksi, Jousenpuisto, alue 211201 (Kh-asia) 27 3 Nuuksio ja Röylä, ranta-asemakaavaehdotuksen 34 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, alue 641100 28 Westend ja Haukilahti, asemakaavan muutoksen 40 hyväksyminen, alue 230123 29 Kuurinniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 46 Kuurinkallio, alue 612702 30 Laajalahti, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, 49 Ruukinranta-Tarvaspää, alue 250100 31 4-7 Tapiola, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 55 nähtäville (MRA 27 ), Tapiolan keskus, alue 210419 32 Otto-oikeuden käyttäminen kaupunkisuunnittelukeskuksen virkamiesten päätöksiin 71
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 4 / 74 23 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 19.2.2013 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 5 / 74 24 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Harriet Klar
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 6 / 74 1108/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20 6.2.2013 25 Westend,asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Westend III, alue 230302 (pöydälle 6.2.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Rauhalammi Kaisa, puh. (09) 816 82701 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westend III asemakaavamuutoksen pohjaksi: 1.1 Kaavanmuutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen sijoittuminen nykyiselle liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle. Muutos tukee Westendin ja Tapiolan keskuksen kehittämistä. Alue tukeutuu Tapiolan keskuksen palveluihin ja joukkoliikenteeseen. 1.2 Korttelista suunnitellaan laadukas, tiivis ja omaleimainen asuntokortteli. 1.3 Pysäköinti järjestetään pihakansien ja rakennusten alaisina. Asuntopihat suojataan Länsiväylän liikenteen haitoilta. 1.4 Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset monipuolisille ja uusiutuville energiaratkaisuille. 2 järjestää asemakaavamuutoksen valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti jäsenten Kemppi- Virtasen, Klarin ja Pöntysen kannattamana asian palauttamista seuraavin perustein: Ennen kuin lautakunta päättää Westend III asemakaavamuutoksen tavoitteista, on laadittava esitettyä laajemman alueen kokonaistarkasteltu ja esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon tämä ja lähialue Westend alueen porttina, suhde muuhun Westendin alueeseen sekä kytkeminen Tapiolaan. Tarkasteluun pitää sisältyä myös aikaperspektiivi nykytilanteesta kymmeniä vuosia tulevaisuuteen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 7 / 74 Kokonaistarkastelun laadinta tulee tehdä vuorovaikutuksessa kaikkien keskeisten intressitahojen kanssa. Jäsen Rainer Lahti esitti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että tuohon kokonaistarkasteluun sisältyisi myös uusien rakennusten sopivuustarkastelu alueen maisemaan. Tätä ehdotusta myös vastustettiin. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että palautusehdotuksista erilaisin evästyksin on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestykseksi, että puheenjohtajan ehdottaman palautusehdotuksen perustelujen kannalla olevat äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat jäsen Rainer Lahden ehdotusta äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Paula Pöntynen, Jukka Lahti, Harriet Klar, Stefan Ahlman, Ulla Palomäki, Kimmo Oila, Pirjo Kemppi-Virtanen, Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhdeksän (9) jäsentä ja vastustivat jäsenet Suvi Karhu, Risto Nevanlinna, Rainer Lahti ja Seppo Salo eli neljä (4) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdeksällä äänellä neljää (9/4) vastaan hyväksyneen tässä äänestyksessä puheenjohtajan esittämän palautusehdotuksen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asia palauttaa uudelleen valmisteltavaksi tämän palautusehdotuksen mukaisesti. Kun sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi palautuksen tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja edellyttää asiaa valmisteltavaksi seuraavien lisäselvitysten pohjalta: Ennen kuin lautakunta päättää Westend III asemakaavamuutoksen tavoitteista, on laadittava esitettyä laajemman alueen kokonaistarkasteltu ja esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon tämä ja lähialue Westend alueen porttina, suhde muuhun Westendin alueeseen sekä kytkeminen Tapiolaan. Tarkasteluun pitää sisältyä myös aikaperspektiivi nykytilanteesta kymmeniä vuosia tulevaisuuteen. Kokonaistarkastelun laadinta tulee tehdä vuorovaikutuksessa kaikkien keskeisten intressitahojen kanssa. Oheismateriaali Selostus - ajantasakaava - viistoilmakuva Suunnittelualueena on Westendinaseman eteläpuolella oleva kortteli 13060. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialue korkeatasoiseksi ja tiiviiksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 8 / 74 asuntokortteliksi. Rakennusoikeus nousee nykyisestä 5430 kerrosneliömetristä 20 360 kerrosneliömetriin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Kaavoitushakemukset ovat saapuneet 15.3 ja 19.3.2012. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto antoi kaavoituskehotuksen 16.4.2012: Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään asemakaavan laatimisen Westendinaseman eteläpuolisen korttelin 13060 osalta Westendissä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja EKE-Rakennus Oy:n esityksen pohjalta. Vireilletulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 17.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 17.10.2012. Alueen kuvaus Suunnittelualueen maanomistajat ovat Etera ja EKE- Rakennus OY. Kolmion muotoinen kortteli 13060 hahmottuu alueen ensimmäisenä rakennettuna korttelina Länsiväylältä saavuttaessa. Korttelialueella sijaitsee kolme toimistokäytössä olevaa rakennusta, joista vanhin on rakennettu asuinrakennukseksi 1960-luvun alussa ja muutettu toimistokäyttöön 1970-luvulla. Muut toimistorakennukset ovat valmistuneet vuosina 1985 ja 1983. Rakennukset reunustavat korttelin pohjois- ja itäsivuja. Keskellä aluetta on pysäköintiä ja kallioinen kumpare, jossa kasvaa mm mäntyjä. Korttelin eteläpuolella on Westendin asuntoalue, jonka rakennukset ovat enimmäkseen 2-kerroksia rivi- ja pientaloja. Pohjoispuolella on vilkas Westendinkatu, josta kulkee mm sisääntulo Westendiin, yhteys Tapiolasta Länsiväylälle Helsingin suuntaan sekä bussit läheiselle Westendinasemalle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 9 / 74 Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kaava-alueen pohjoispuolella on moottoriväylä (Länsiväylä). Alueen ulkopuolella Tapiola on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Rantaviivaa myötäilee viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on asuntoaluetta (A). Korttelialue rajautuu pohjoisessa uuteen ja olennaisesti muuttuvaan, keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeseen. Yleiskaavan merkintä mahdollistaa Länsiväylän osittaisen kattamisen. Kortteli 13060 sijaitsee osittain yleiskaavaan merkityn, kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen reunalla ja osittain sen ulkopuolella. Yleiskaavan kaupunkikuvallisesti arvokas alue on kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispirteisiin. Korttelin 13060 nykyiset rakennukset poikkeavat ominaisuuksiltaan; mittasuhteiltaan ja käyttötarkoitukseltaan kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen muusta rakennuskannasta. Kaavamuutosalueen lähellä kulkee yleiskaavassa virkistysyhteys, rantaraitti. Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Parhaillaan kaupunkisuunnittelukeskuksessa on työn alla Espoon korkean rakentamisen selvitys. Kaupunkitasoisia linjauksia tullaan käsittelemään kevään aikana luottamusmieselimissä. Selvityksen aiheita ovat mm korkean rakentamisen sijoittuminen raideliikenteen asemiin nähden, korkean rakentamisen suhde väljään puutarhakaupunkiin ja sosiaalisesti kestävä kehitys korkean rakentamisen hankkeissa. Matka kaava-alueelta lähimmälle tulevalle metroasemalle on 800 metriä. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kaavanmuutoksen tavoitteena on osoittaa liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle asumista. Kerrosluku nousee kahdesta enimmillään viiteentoista. Rakennusoikeus lisääntyy noin 3, 7 -kertaiseksi nykyisestä 5430 k-m2:stä, ollen 20 360 k-m2. Kulku kortteliin tapahtuu Käärmesaarentien kautta. Autopaikat sijoitetaan pihakannen ja rakennusten alle. Asuntopihat suojataan Länsiväylän liikenteen haitoilta. Asemakaavan suunnittelussa korostetaan hyvien energiaratkaisujen merkitystä. Valmisteluaineiston suunnittelu Alustavat maankäytön suunnitelmat on tehnyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Liikenteen tarkasteluja on tehnyt Sito Oy. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 10 / 74 Korttelin etelälaidan rakennukset ovat 5 ja 7-kerroksisia ja Westendinkadun varteen tulevat rakennukset 9 - ja 15 -kerroksisia. Kortteliin tulevan pihakannen reunoihin tehdään syviä istutusaltaita, joissa on puiden mahdollista kasvaa. Nykyinen runsas puusto Käärmesaarentien varrella pyritään säästämään. Se toimii näköesteenä kadun yli uusien ja vanhojen asuntojen välissä. Kortteli sijoittuu Westendin asutuksen pohjoispuolelle. Tornien varjot laskeutuvat vain korttelin itäpuolella olevan rivitalon kortteliin eniten auringon laskiessa lännestä. Alue nojaa Tapiolan keskuksen palveluihin ja joukkoliikenteeseen ja sen tehokas rakentaminen tukee Westendin ja Tapiolan kehittämistä. Tavoitteena on korttelin yhdistäminen maisemallisesti ja toiminnallisesti Etelä-Tapiolaan, johon on tulossa paljon uutta asumista. Voimassa oleva kaava mahdollistaa Länsiväylän eteläpuolella 18-kerroksisen hotellin noin 100 metrin päähän itään ja enimmillään 5 -kerroksisen terassikerrostalon noin 200 metrin päähän länteen muutosalueesta. Aluetta lähimmät korkeat asuinrakennukset ovat parhaillaan rakenteilla olevat 13-kerroksiset pistetalot Länsiväylän pohjoispuolella, noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Korttelin paikallinen luonnonmaisema muuttuu kun nykyinen puusto ja luonnon kalliopinta hävitetään. Piha ja uusi kasvillisuus rakennetaan pysäköintilaitoksen kannen päälle. Käärmesaarenpolun katualueella oleva puusto säilyy. Liikenne ja melusuojaus Paikoitusnormina on asuinkortteleissa käytetty 1 ap / 90 k-m2, vähintään 1 ap /asunto sekä 1 ap liikekerrosalan 50 k-m2 kohti. Edellä lueteltujen paikkojen lisäksi on toteutettava vieraspaikkoja 10% asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Kaava varten teetetään liikenteelliset tarkastelut, liikenteen meluselvitys ja ilmanlaatuselvitys. Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on 8130 m2. Suunnitelman asuinrakennusten yhteenlaskettu rakennusoikeus on 20 360. Tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelin pinta-alaan on noin e= 2,55. Korttelin rakennusoikeus on nykyisessä asemakaavassa yhteensä 5430 k- m2 ja tehokkuusluku noin e=0,67. Kaavamuutos mahdollistaa yhteensä noin 400 uuden asukkaan (1 as/ 50 k-m2) muuttamisen alueelle. Selvitykset Liikenteen selvitysten lisäksi kaavaa varten tehdään hulevesiselvitys, tuulisuus- ja varjostusselvitykset, maisemallinen selvitys ja energiatarkastelu. Sopimusneuvottelut
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 11 / 74 Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle ilmoitetaan, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaan 7 400 euroa ja kuulutuskuluja III kuulutusluokan mukaan 2 800 euroa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Ajantasa-asemakaava - Maankäytön suunnitelma, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.2.2013 20 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westend III asemakaavamuutoksen pohjaksi: 1.1 Kaavanmuutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen sijoittuminen nykyiselle liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle. Muutos tukee Westendin ja Tapiolan keskuksen kehittämistä. Alue tukeutuu Tapiolan keskuksen palveluihin ja joukkoliikenteeseen. 1.2 Korttelista suunnitellaan laadukas, tiivis ja omaleimainen asuntokortteli. 1.3 Pysäköinti järjestetään pihakansien ja rakennusten alaisina. Asuntopihat suojataan Länsiväylän liikenteen haitoilta. 1.4 Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset monipuolisille ja uusiutuville energiaratkaisuille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 12 / 74 2 järjestää asemakaavamuutoksen valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Makkula ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti panna asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 13 / 74 958/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 148 14.11.2012 26 Tapiola, Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Jousenpuisto, alue 211201 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Rauhalammi Kaisa, puh. (09) 816 82701 Koivula Olli, puh. (09) 81624224 Lämsä Anu, puh. (09) 816 24115 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 9.12.2010 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu korttelit 12220, 12221 ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 12 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 12 733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Kimmo Oila ilmoitti toimivansa Länsi-.Metro Oy:n hallituksen jäsenenä ja kaava koskee metroasemaa sekä poistui esteellisenä asian 4 (26 ) käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hänen tilalleen asian käsittelyn ajaksi saapui varajäsen Minna Ihamuotila. Käsittelyn alussa esittelijä ehdotti muutoksen tekemistä kaavakarttaan seuraavasti: Korttelin 12220 ma-iii merkintää jatketaan koillisrajaan asti. Lisäksi esittelijä korjasi päätöshistorian puutteet pöydälle jaetulla lisäyksellä sivuille 14 ja 25.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 14 / 74 Jäsen Ahlman ehdotti jäsen Rainer Lahden ja jäsen Salon kannattamana, että korttelin 12221 rakennusrajan lyhyisiin sivuihin lisätään kaavamääräyksen nuoli osoittamaan rakennusalan sivun johon rakennus on rakennettava kiinni. Jäsen Palomäki ehdotti suuremman liityntäpysäköintimäärän osoittamista kaavassa. On parempi, että niitä rakennetaan enemmän ajoissa väestömäärän lisääntyessä koko ajan. Jäsen Ihamuotila jäsenten Palomäen ja Kemppi-Virtasen kannattamana ehdotti että autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap asuntokerrosalan 100 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto. Autopaikat voidaan osoittaa myös lähialueelle kiinteistöjen väliin sopimuksin. Ehdotusta myös vastustettiin. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Rainer Lahden kannattamana päätösehdotuksen kohdaksi 4 seuraavan sisältöisen tekstin: Asemakaavamateriaalia täydennetään ennen kaupunginhallitus- ja valtuustokäsittelyä laatimalla asemakaavaa havainnollistava esittely, jossa käsitellään myös asemakaavan valmistelun eri vaiheita. Julistettuaan keskustelun päätyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi jäsen Palomäen ehdotuksen raukeavan kannattamattoman sekä tiedusteli, voidaan esittelijän korjaamat ja täydentämät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli edelleen voidaanko jäsen Ahlmanin ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että jäsen Ihamuotilan ehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä vastustettiin. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestykseksi, että esittelijän esityksen kannalla olevat äänestävät jaa ja jäsen Ihamuotilan ehdotuksen kannalla olevat äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Paula Pöntynen, Jukka Lahti, Harriet Klar, Risto Nevanlinna, Rainer Lahti, Seppo Salo, Stefan Ahlman, Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhdeksän (9) jäsentä ja vastustivat jäsenet Suvi Karhu, Ulla Palomälki, Minna Ihamuotila ja Pirjo kemppi- Virtanen eli neljä (4) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdeksällä äänellä neljää (9/4) vastaan hyväksyneen esittelijä ehdotuksen. Lopuksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä lisäys
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 15 / 74 päätösehdotuksen kohdaksi 4. hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti eriävän mielipiteensä päätöksen johdosta ja katsoi että autopaikkoja on kaavamääräyksissä edellytetty toteuttavaksi liian vähän. Päätettävät korjaukset huomioidaan pöytäkirjassa ja kaavakartassa. Jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti eriävän mielipiteensä päätöksen johdosta ja katsoi että autopaikkoja on kaavamääräyksissä edellytetty toteuttavaksi liian vähän. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 9.12.2010 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu korttelit 12220, 12221 ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201. Kaavakarttaan tehdään muutos siten, että Korttelin 12220 ma-iii merkintää jatketaan koillisrajaan asti ja lisäksi korttelin 12221 rakennusrajan lyhyisiin sivuihin lisätään kaavamääräyksen nuoli osoittamaan rakennusalan sivun johon rakennus on rakennettava kiinni. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 12 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 12 733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. 4 Asemakaavamateriaalia täydennetään ennen kaupunginhallitus- ja valtuustokäsittelyä laatimalla asemakaavaa havainnollistava esittely, jossa käsitellään myös asemakaavan valmistelun eri vaiheita. Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti eriävän mielipiteensä päätöksen johdosta ja katsoi että autopaikkoja on kaavamääräyksissä edellytetty toteuttavaksi liian vähän.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 16 / 74 Liite 1 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva - Viistokuvat Selostus Urheilupuiston metroasema sijoittuu Jousenpuiston kaava-alueelle. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa asumista, pysäköintilaitos ja liikerakentamista metroaseman ympäristöön. Lisäksi mahdollistetaan Koivu-Mankkaan tien uudet liikennejärjestelyt. Kaavaan liittyy kaupunginosan rajan siirto. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6348, käsittää korttelin 12133, kortteleissa 15027 ja 15028 olevat autopaikkakorttelit, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2006-2007 nimikkeellä Jousenpuisto 210803. Vireilletulosta ilmoitettiin myös
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 17 / 74 kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 15.8.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 15.8.2007 ja muutettu 15.11.2010. Alueen kuvaus Alue rajautuu Tapiolan urheilupuistoon. Suunnittelualueeseen kuuluu osa Koivu-Mankkaan tietä, autopaikkakorttelialueet kadun länsipuolella, osa Tonttileikki-nimisestä puistoa sekä urheilupuiston etelänpuoleinen korttelialue. Korttelin eteläreuna rajautuu Merituulentiehen. Alue on rakentamaton. Espoon kaupunki omistaa kaavamuutoksen alaisen alueen lukuun ottamatta Koivu-Mankkaan tien länsipuolella olevia autopaikkojen korttelialueita, jotka ovat osakeyhtiöiden omistamia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Jousenpuiston alue on merkitty kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi (A1). Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Asemakaavassa rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Viheryhteys kulkee suunnittelualueen itälaidassa. Kaupunkikuvallisesti arvokas alue rajautuu idässä kaavaalueen ulkopuolelle. Yleiskaavaan on merkitty maanalainen raide, jonka sijainti on ohjeellinen, mutta yhteys sitova. Yleiskaavassa metroasema on Jousenpuiston kaava-alueen ulkopuolella, keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueella(c). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Yleiskaava on yleispiirteinen. Voidaan tulkita, että C kuvaa metroaseman paikkaa. Yleiskaavan kaavamääräyksellä ei kielletä myymäläkeskittymien tai ostoskeskusten sijoittumista. Kaavaehdotus on yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa tontti 1 on varattu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alueeksi (YS), tontti 2 opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi (YO), Koivu - Mankkaan tie on katualuetta. Molemmilla korttelialueilla on tehokkuusluku e=0,4 ja kerrosluku 3. Merituulentien varrella on suojaviheralue (EV). Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, kaava-alue
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 18 / 74 920300. Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten sekä metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotti kokouksessaan 13.6.2007 seuraavaa: Asema sijoitetaan urheilupuiston eteläpuolelle kallioresurssien kannata sopivimpaan paikkaan Jousenpuiston pohjoisosaan. On tutkittava aseman palvelut ajatellen asukkaita, työpaikkoja ja urheilupuiston käyttäjiä. Liityntäpysäköinnin ja urheilupuiston pysäköinnin vuorokäyttö on syytä tutkia. Sijoittelussa otetaan huomioon paitsi nykyinen asunto- ja työpaikkarakenne, myös kasvupotentiaalin alueet. Asemaan tulee vähintään kaksi sisäänkäyntiä. Espoon kaupunginhallituksen päätöksellä 18.6.2007 Niittymaan / Urheilupuiston asema sijoitetaan urheilupuiston eteläpuolelle kallioresurssien kannalta sopivimpaan paikkaan Jousenpuiston pohjoisosaan. Asemalle suunnitellaan kaksi sisäänkäyntiä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen suunnitteluvarauspäätöksessä 28.9.2009 Jousenpuiston metroaseman alueen länsiosa varattiin H&P Infra Oy:lle ja Pallohonka Oy:lle hotelli/toimistorakennuksen kehittämistä ja suunnittelua sekä toteuttamisedellytysten selvittämistä varten ja Jousenpuiston metroaseman alueen itäosa varattiin YIT Rakennus Oy:lle ja Esport - yhteisöille asuin-, toimistoliikerakennuksen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten. Varaukset olivat voimassa 31.5.2010 saakka. Suunnitteluvarauspäätöstä edelsi kaupunginhallituksen päätös hakea ideoita metroasemien ympäristöjen kehittämiseksi. Jousenpuiston metroaseman ympäristön kehittämiseksi tehtiin kolmetoista ehdotusta. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 7.6.2010, että Urheilupuiston metroaseman itäpuolinen alue varataan edelleen YIT Rakennus Oy:lle asuin-liikerakennuksen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten 31.12.2010 saakka. Päätöksen mukaan H&P Infra Oy ja Pallohonka Oy saivat selvittää hotellin rakentamista metroaseman alueelle 31.10.2010 asti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 20.12.2010 varata metroaseman lippuhallin itäpuolisen asuin/liikekorttelin alueen edelleen YIT Rakennus Oy:lle. Muut toimijat jätettiin pois varauksesta. Suunnitteluvaraus on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 19 / 74 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jatkoi kokouksessaan 5.12.2011 YIT Rakennus Oy:lle annettua suunnitteluvarausta. Suunnitteluvaraus päättyi 30.9.2012. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 17.2.2010 kaupunkisuunnittelulautakunnan ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen iltakoulun 11.2.2010 muistion. Muistion linjauksiin vastattiin päätöksen 8.12.2011 listatekstissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.12.2010 seuraavat kaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet, joihin kaupunkisuunnittelukeskus vastasi uudelleen valmistellun suunnitelman mukaisesti päätöksen 14.11.2012 listatekstissä. Kaupunginhallitus päätti pysäköintiyhtiön perustamisesta 2.5.2011. Pysäköintilaitokselle on annettu poikkeamispäätös 8.11.2011. Päätöksen mukaan pysäköintilaitos ja siihen liittyvä rakentaminen tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkissuunnittelukeskuksen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.06.2012 asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. MRA 32 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 14.11.2012 uudelleen nähtäville Jousenpuiston asemakaavaehdotuksen MRA 32 :n mukaisesti. Samalla lautakunta kehotti jatkosuunnittelussa varmistamaan että Koivu-Mankkaan tie voidaan toteuttaa koko pituudeltaan 2+2 kaistaisena, jos se liikenteen sujuvuuden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi sekä kehittämään terassitalojen massoittelua ja muita kaupunkikuvallisia ratkaisuja. Lautakunnan päätös 2+2 -kaistaiseen katuun varautumisesta otetaan huomioon katusuunnitelmaa laadittaessa. Terassitalojen massoittelua on muutettu jonkin verran. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä 3.12.2012-7.1.2013. Nähtävillä olon aikana jätettiin 8 kirjallista muistutusta ja 9 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot ovat vastineineen asian liitteinä. Muistutuksissa rakennusoikeutta ja aluetehokkuutta pidettiin edelleen liian suurena, rakennuksia pidettiin liian korkeana, Koivu-Mankkaan tien liikennesuunnitelmaan sisältyvää, Orionintien kohdalle tulevaa kevyen liikenteen alitusta pidettiin ylimitoitettuna, Jousimiehenreitin siirtoa ja rakentamista lähelle Esport Centerin rakennusta pidettiin vääränä, pysäköintipaikkanormia pidettiin liian pienenä, alueen vaikutusta Tapiolan siluettiin ja kulttuuriympäristöarvoihin pidettiin huonona. Lisäksi muistutuksen mukaan alueesta olisi järjestettävä arkkitehtikilpailu Muistuttajat tekivät konkreettisen ehdotuksen leikata terassitaloista kaksi ylintä kerrosta pois.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 20 / 74 Länsimetro Oy ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tekivät kaavaan ja määräyksiin tarkennusvaatimuksia koskien kuilurakennuksen ja maanalaisen rampin tilavarauksia, jalankulkuyhteyttä Merituulentien alikulusta metroasemalle, pelastusreittejä, asuinrakennusten erillisiä porrashuoneita sekä varautumista riittävään sammutusvedensaantiin. HSL esittää liityntäpysäköintipaikkojen määräksi edelleen 330:tä. ELYkeskuksen lausunnon mukaan kuvasovitteiden perusteella maisemalliset vaikutukset Tapiolan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön nähden jäävät verraten vähäisiksi. Nähtävillä olon jälkeen korttelirajoja on tarkistettu Länsimetron lausunnon mukaiseksi. Kahden terassitalon kerroslukua on vähennetty niin, että terassitalot ovat 10, 11 ja 12 kerrosta korkeita massojen kasvaessa idästä päin. Kaupunkikuvallisesti on nähty tärkeänä, että torin laidalla säilyy korkeampi maamerkkirakennus. Kaavamääräyksiin tehtiin tarkennuksia mm pelastuslaitoksen lausunnon ja hulevesisuunnitelman tarkistuksen perusteella. Kortteleihin lisättiin liittymäkiellot. Kokonaiskerrosala on vähentynyt 520 k-m2. Asemakaavan muutosehdotus Kaavanmuutoksella mahdollistetaan tiiviin ja omaleimaisen alueen rakentaminen. Metroasema liittyy ympäröivään kaupunkitilaan laadukkaasti rakennetun torin välityksellä. Länsimetron hankesuunnitelmaan kuuluu vain yksi sisäänkäynti metroasemalle. Tärkeänä osana kaavaa on Koivu - Mankkaan tien uusien liikennejärjestelyjen mahdollistaminen. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 8,3 ha, josta korttelialueiden pintaala on yhteensä noin 3,3 hehtaaria. Suuri osa kaavasta on katua, toria ja paikoitusaluetta. Kaavaehdotuksessa on kolme toriaukion ja kadun toisistaan erottamaa korttelia. Jousenpuistonaukiolle sijoittuu erillinen, arkkitehtonisesti mielenkiintoinen metroaseman sisäänkäyntirakennus. Aukiota reunustavat 8-kerroksiset asuinrakennukset, joiden maantasokerroksessa on aukiolle avautuvia liiketiloja. Aukion eteläpuoleisessa korttelissa on lisäksi 1100 k- m2 matalaa liiketilaa. Pohjoisessa on viisikerroksinen pysäköintilaitos, jonne ajetaan Koivu- Mankkaan tien kiertoliittymän neljännestä haarasta. Laitos sisältää sekä liityntäpysäköinnin että koko kaava-alueen autopaikat, yhteensä 760 autopaikkaa. Ajorampin vieressä on ramppi maanalaisen pyörien pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitoksen kolme alinta kerrosta ovat maanalaisia. Kahden maanpäällisen kerroksen päällä on kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennusala ja yhteinen kattopiha. Pysäköintilaitoksen eteläpuolella on kolme terassitaloa. Kaavan eteläisimmässä korttelissa on kahdeksan asuinkerrostaloa, jotka muodostavat tilallisesti hienon piharaitin. Rakennukset ovat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 21 / 74 kerrosluvuiltaan 4, 5, 6 ja 7. Asuinrakennukset suojaavat pihoja Merituulentieltä ja Koivu - Mankkaan tieltä kantautuvalta liikenteen melulta. Kaavasuunnittelun alkuvaiheessa teetettiin kaupallinen selvitys, jonka mukaan väestön ja ostovoiman kasvu Jousenpuiston ympäristössä mahdollistaa alle 2000 kerrosneliömetrin päivittäistavarakaupan, muutamia erikoiskauppoja ja muita kaupallisia palveluita. Liiketila palvelee lähialueen asukkaita ja työssäkäyviä sekä liikuntapalveluiden ja tapahtumien asiakkaita. Jousenpuiston keskuksella ei ole vaikutuksia kaupunkikeskusten (Tapiola, Iso-Omena) kaupan tarjontaan. Yhteys korttelialueille tapahtuu Jousenpuistonkadun kautta. Liikkeen huoltopiha erotetaan katunäkymästä seinillä tai liukuovilla. Kadun varressa on metron saattoliikennepaikkoja. Kaava-alueen pohjoisreunassa kulkee Jousimiehenraitti, jossa sallitaan vain kävely ja pyöräily. Etelämpänä, alueen keskellä kulkee yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu Jousenpuistonkatu, jolla tontille ajo on sallittu. Yleiskaavan mukainen pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys kulkee kaavan itäpuolella. Puistot ja yleiset alueet Tonttuleikki-niminen puistoalue pienenee kun Orionintien katulinjausta siirretään etelään. Metron sisäänkäyntirakennuksen ympärillä olevaa toria ja katualueita koskee kaavamääräys, jonka mukaan julkisten tilojen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm jalankulkuun ja sen sujuvuuteen. Väylien tulee olla riittävän leveitä ja laadultaan korkeatasoisia. Kalusteiden, pintamateriaalien, valaistuksen ym. tulee olla ilmeeltään julkisten tilojen arkkitehtuuriin ja katuympäristöön sopivia. Kaava-alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma sekä maankäytönsuunnitelma, jotka tähtäävät muotokieleltään yhtenäiseen ja laadultaan korkeatasoiseen ympäristöön. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Jousenpuiston asemakaava-alueelle tehtiin vuosina 2009 ja 2010 selvityksiä, joissa selvitettiin liito-oravan ja viitasammakon esiintymistä. Jousenpuiston asemakaava-alueella ei todettu uhanalaisia tai muita huomionarvoisia eläinlajeja. Alueelta ei tavattu myöskään harvinaisia kasvilajeja. Ennen metrotyömaata, kaivannon rakentamista ja ojan ruoppaamista, korttelialueen itäosassa kasvoi leveän ojan reunoilla puustoa. Keskellä korttelia oli joutomaata, joka toimi viimeksi varastoalueena. Etelässä on vielä hoidettua puistoa, jossa kulkee kevyenliikenteen reitti Merituulentien suuntaisesti. Katujen varsilla ja Tonttuleikki- puistossa on paljon lehtipuita ja pensaita. Aiemmassa kaavan suunnitteluvaiheessa teetetty mikroilmastoselvitys osoitti kaavaehdotuksen maankäytön suunnitelmasta ne paikat, joissa tuulet ovat häiritsevän voimakkaita ilman toimenpiteitä. Kaavassa määrätään, että oleskelualueet tulee suojata häiritsevän voimakkailta tuulilta kasvillisuudella ja tuulensuojarakenteilla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 22 / 74 Liikenne ja melusuojaus Liikenne johdetaan Jousenpuiston alueelle kahdesta liittymästä Koivu - Mankkaantieltä. Alueen keskellä oleva uusi katuyhteys, Jousenpuistonkatu, ohjaa liikenteen t-liittymän kautta alueen kortteleihin, metron saattoliikennepaikoille sekä liiketilan huoltotilaan kadun pohjoispuolella. Tontunmäentien kiertoliittymästä on toinen yhteys suunnittelualueelle. Kiertoliittymän läntinen haara johtaa suoraan maanalaiseen pysäköintilaitokseen, joka palvelee koko kaava-aluetta. Pysäköintilaitoksessa on asukkaiden pysäköinti, metron liityntäpysäköinti sekä liikkeiden asiakaspysäköinti. Kevyen liikenteen väylät menevät liittymän kohdalla nykyisten korttelialueiden päälle. Korttelialuetta muutetaan katualueeksi niin, että toinen pienenee noin 20 m2 ja toinen noin 70 m2. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee uusi Koivu-Mankkaan tien ja Orionintien 4-haarainen kiertoliittymä. Yksi haara toimii Tapiolan urheilupuiston keskeisenä liittymänä. Liittymään osoitetaan kevyen liikenteen alikulku. Tekninen keskus on teettänyt Sito Oy:llä vaihtoehtoisia suunnitelmia Koivu-Mankkaan tien liikennejärjestelyistä. Suunnitelmia vertailtiin toimivuustarkastelun perusteella. Kaavassa Koivu-Mankkaantie on Merituulentien ja Tontunmäentien välillä 1+1 -kaistainen ja jatkuu sen jälkeen 2+2 -kaistaisena. Metron saattoliikennepaikkoja on osoitettu 10 kpl, ja ne sijaitsevat Jousenpuistonkadun ja Koivu-Mankkaan tien varressa. Metron liityntäpysäköintipaikat (200 kpl) osoitetaan paikoituslaitokseen. Paikoituslaitoksessa on lisäksi liiketilojen ja asukkaiden pysäköintipaikat. Julkiselle alueelle tulee 500 polkupyöräpaikkaa, joista vähintään puolet on oltava katettuja. Kaavoituksen yhteydessä on tehty pyöräilyn edistämistä varten konsulttityö, Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja. (Strafica 2011) Työn tavoitteena oli varmistaa, että metroaseman sekä sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn tarpeet erillisenä kulkumuotona. Työtä on käytetty suunnittelun lähtökohtana esimerkiksi huomioimalla työssä esitetyt yhteystarpeet. Alueen kevyen liikenteen yhteydet pohjautuvat nykyisiin Merituulentien ja Koivu-Mankkaan tien kevyen liikenteen väyliin. Jousimiehenreitti on tärkeä itä-länsi suuntainen yhteys kaava-alueen pohjoisreunassa. Metroaseman kohdalla jalankulun ja pyöräilyn roolia korostetaan korotetulla liittymäalueella. Metro- ja eteläkorttelien välinen kevyen liikenteen yhteys luo yhteyden sekä etelään Merituulentien nykyisen alikulun kohdalle että pohjoiseen urheilupuiston suuntaan. Orionintien kiertoliittymän eteläpuolelle toteutettava alikulku luo sujuvan ja turvallisen pyöräilyn ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 23 / 74 jalankulun yhteyden metroasemalle myös pohjoisen suunnasta. Koivu- Mankkaan tien ja Merituulentien itäpuolella on varaus kevyen liikenteen ylikululle. Merituulentien ja Koivu-Mankkaan tien liikenne aiheuttaa liikennemelua kaava-alueelle. Ensimmäisessä ehdotusvaiheessa tehtiin meluselvitys. Selvityksestä nähtiin, että uudet asuinrakennukset voidaan sijoittaa niin, ettei liikennemelu ylitä oleskeluparvekkeille tai - pihoille Valtioneuvoston antamia raja-arvoja. Melulaskennan tulosten mukaan kaavamääräykseen merkitään uusien asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Lähtökohtana on, että asuntojen päiväajan keskiäänentaso ei saa ylittää 35 db eikä yöajan keskiäänentaso 30 db. Parvekkeiden ja pihojen keskiäänentaso ei vastaavasti saa ylittää ohjearvoja 55/45 db. Vuoden 2020 liikennemäärä on arvioitu olevan Merituulentiellä n. 15 000 (KVL) sekä Koivu-Mankkaantiellä n. 13 000 (KVL). Näillä tiedoilla YTV:n taulukot (YTV, liikenteen jäljet 2000) antavat asuinrakennusten minimietäisyydeksi kadunreunasta 10,5 m sekä 9 m. Asuinrakennukset sijoittuvat kaavan mukaan minimietäisyyksien ulkopuolelle, joten kaavan mukaiselle alueelle voidaan sijoittaa asumista tällä perusteella. Autopaikkanormi asunnoille: vähintään 1ap/100k-m2. Liiketilojen autopaikkanormi: vähintään 1ap/50k-m2. Asunnoille, joiden autopaikat ovat vuoroittaiskäytössä (autopaikat nimeämättömiä), tulee osoittaa vähintään 1 ap/110k-m2. Nimistö Uudet nimet liittyvät Jousenpuiston alueen nimeen. Uusi katu on nimeltään Jousenpuistonkatu Bågparksgatan. Nimi ulottuu myös katualueen jatkeena asuinkorttelin läpi kulkevalle kevyen liikenteen osuudelle. Kaavaalueen itälaidalla on Jousenpuistonpolku. Kevyen liikenteen tie on Jousimiehenreitti Bågskyttestråket ja metroaseman aukio on nimeltään Jousenpuistonaukio Bågparksplatsen. Kiertoliittymä Koivu-Mankkaan tien ja Orionintien risteyksessä on nimeltään Pallonkierre Skruven ja kiertoliittymä Koivu-Mankkaan tien, Tontunmäentien ja Jousimiehenreitin risteyksessä Jousenkierre Spiralen. Tuleva Merituulentien ylittävä silta, jolle on aiemmin suunniteltu nimeä Niittymäensilta, saa kuvaavamman ja erottuvamman nimen Jousensilta Bågbron. Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistönsuunnittelu suosittelee käytettäväksi metroaseman nimenä Jousenpuistoa Urheilupuiston sijaan. Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on noin 8, 30 ha. Siitä noin 3 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 0,3 ha on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta, 0,75 ha autopaikkojen korttelialuetta, 3,4 ha katualuetta ja kevyen liikenteen väylää, 0, 55 ha torialuetta ja sekä 0,3 ha suojaviheraluetta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 24 / 74 Rakennusoikeutta on asuinkerrostalojen korttelialueella (AK-1) 43 980 k- m2 ja asuin- ja liikerakennusten korttelialueella (AL-1) 6550 k-m2. Liiketilaa mahdollista rakentaa yhteensä 2400 k-m2. Kaikki rakennusoikeus on uutta. Korttelitehokkuusluku; kerrosalan suhde korttelin pinta-alaan on AL-1-korttelissa noin e= 2,31 ja AK-1-kortteleissa noin e=1,48. Kaavan rakennusoikeus on yhteensä 51 530 k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,62. Rakennusoikeus mahdollistaa noin 960 uutta asukasta (50 kem2/asukas). Kaavan valmisteluun liittyvät suunnitelmat Kaavan maankäytön suunnittelua on kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa tehnyt Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Arkkitehtitoimisto on ollut mukana kaavan valmistelussa ja suunnittelussa sen vireilletulosta lähtien. Liikenne- ja maisemasuunnittelijana on toiminut Sito Oy. Kaavasuunnittelu perustuu seuraaviin selvityksiin: Jousenpuiston asemakaava-alueen luontoarvot. Enviro, 2009 Jousenpuiston asemakaava-alueen luontoarvojen täydennysselvitys, Enviro 2010 Koivu-Mankkaan tien liikennejärjestelyt, Sito Oy, 2010, 2012 Maankäytön suunnitelmat, Arkkitehtiryhmä A6 Oy, 2012 Liikennesuunnitelmat, Sito Oy, 2012, 2013 Maisemasuunnitelma, Sito Oy, 2012, 2013 Urheilupuiston metroasema, Arkkitehtitoimisto HKP, 2011 Meluselvitys, Kaupunkisuunnittelukeskus 2011. Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja case Urheilupuisto pyöräilyselvitys, Strafica.17.8. 2011 Mikrolmastoselvitys, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen 2011 Vesihuollon yleissuunnitelma, Ramboll 2011 ja 2012 Hulevesiselvitys, Ramboll 2012 Kaupallinen selvitys, Realprojekti 2011 Viranomaisneuvottelut Jousenpuiston kaavaa koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin 14.10.2010. Neuvottelussa todettiin mm että selvitysten perusteella on osoitettava Jousenpuiston liiketilamäärä soveltuvuus vaikutusalueen palvelurakenteeseen. Asemakaavoituksessa pitää erityisesti ottaa huomioon myös urheilupuiston yleisötilaisuuksien aiheuttamat liikennemäärät meluasiaan, esim. julkisivuäänieristykseen pitää kiinnittää huomiota. Sopimusneuvottelut Espoon kaupunki omistaa kaava-alueesta suurimman osan. Yksityisten maiden osalta tarvetta maankäyttösopimukselle ei ole.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 25 / 74 Kaava-alueen poikki kulkee kaukolämpöputki ja oja. Oja ja kaukolämpöputki siirretään kaava-alueen viereiseen Jousenpuistonimiseen puistoon. Tonttien luovutuksen yhteydessä sovitaan, että tontin omistaja osallistuu kaukolämpöputken ja ojan siirrosta sekä puiston suunnittelusta ja rakentamisesta, kaupan tarpeisiin rakennettavien pyöräkatosten sekä julkisivuihin tai torialueelle tulevan taiteen hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen kustannuksista on maksettu 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kustannukset jaettiin puoliksi YIT:n ja Espoon kaupungin kesken välillä. Laskut on maksettu 31.12.2010. Esittelyaineisto - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaavasta - Havainnekuva - Viistokuvia Nähtävänä kokouksessa -Maankäytön suunnitelma -Liikennesuunnitelma -Maisemasuunnitelma -Urheilupuiston metroasema -Melumallinnus -Mikroilmastoselvitys -Vesihuollon yleissuunnitelma -Hulevesiselvitys -Jousenpuiston asemakaava-alueen luontoarvot -Jousenpuiston asemakaava-alueen luontoarvojen täydennysselvitys -Pyöräilyselvitys -Kaupallinen selvitys -Urheilupuiston metroaseman lähialueen energiasuunnitelma, KSK Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2011 159 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 26 / 74 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Jousenpuiston valmisteluaineistosta, alue 211201 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.12.2010 päivätyn ja 21.11.2011 muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201 Käsittely 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittelyn alussa esittelijä - korjasi kaavaehdotusta siten, että kaavan merkintä "Jalankululle varattu katu" muutetaan kuulumaan: Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jossa sallitaan huoltoliikenne. - täydensi päätösehdotusta lisäämällä uudeksi kohdaksi 3: nähtävilläolon aikana tutkitaan, voidaanko liikennemerkein rajoittaa huolto tiettyihin kellonaikoihin - lisäsi listatekstiin otsikon MRA 30 :n mukainen kuuleminen viimeiseksi kappaleeksi: Kaupunginhallitus päätti pysäköintiyhtiön perustamisesta 2.5.2011. Pysäköintilaitokselle on annettu poikkeamispäätös 8.11.2011. Päätöksen mukaan pysäköintilaitos ja siihen liittyvä rakentaminen tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkissuunnittelukeskuksen kanssa. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Rastimo ja Lahti kannattamana, että ennen asemakaavaehdotuksen seuraavaa lautakuntakäsittelyä on: - kehitettävä huomattavasti tornitalojen muodostamaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja niiden aluetta leimaavaa imagoa, esimerkiksi massoittelua keventäen arkkitehtuurin keinoin - laadittava koko aluetta koskeva energiasuunnitelma, joka osoittaa alueen ratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ja edelläkävijyyden ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta. Suunnitelman ja alueen rakentamisen tulee toimia myös urheilupuiston energiaratkaisuja koskevien jatkotoimenpiteiden veturina - selvitettävä miten metroaseman yhteyteen toteutettava pysäköintilaitos mahdollistaa sellaisen hallinta- ja operointiratkaisu, jolla kannustetaan metron käyttöön. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ja täydentämä ehdotus sekä hänen tekemänsä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 27 / 74 ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Jousenpuiston valmisteluaineistosta, alue 211201 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.12.2010 päivätyn ja kokouksessa 30.11.2011 muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201 siten muutettuna, että kaavakartan merkintä "Jalankululle varattu katu" muutetaan kuulumaan: Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jossa sallitaan huoltoliikenne. 3 nähtävillä olon aikana tutkitaan, voidaanko liikennemerkein rajoittaa huolto tiettyihin kellonaikoihin 4 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot Lisäksi lautakunta päätti, että ennen asemakaavaehdotuksen seuraavaa lautakuntakäsittelyä on: - kehitettävä huomattavasti tornitalojen muodostamaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja niiden aluetta leimaavaa imagoa esimerkiksi massoittelua keventäen arkkitehtuurin keinoin - laadittava koko aluetta koskeva energiasuunnitelma, joka osoittaa alueen ratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ja edelläkävijyyden ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta. Suunnitelman ja alueen rakentamisen tulee toimia myös urheilupuiston energiaratkaisuja koskevien jatkotoimenpiteiden veturina - selvitettävä miten metroaseman yhteyteen toteutettava pysäköintilaitos mahdollistaa sellaisen hallinta- ja operointiratkaisu, jolla kannustetaan metron käyttöön. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.4.2012 64 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 28 / 74 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 Käsittely 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 9.12.2010 päivätyn, 16.4.2012 muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 12 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 12 733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asia pöydälle 30.5.2012 pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.6.2012 98 Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle 30.5.2012 pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 9.12.2010 päivätyn, 16.4.2012 muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 29 / 74 Käsittely 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 12 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 12 733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Asia käsiteltiin asian 12 ( 106) jälkeen. Jäsen Kiijärvi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 4-kohta). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että lautakunta palauttaa asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin ohjein: Asemakaavaehdotusta korjataan: 1. Liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että kaava-alueen pohjoisosassa olevalla jalankululle ja pyöräilylle varatulla reittiyhteydellä ei sallita huoltoajoa eikä muutakaan ajoneuvoliikennettä. 2. Metroaseman ja korkeiden kerrostalojen alueen huoltotiloja ja jätehuoltopisteitä keskitetään siten, että huoltoajon määrä vähenee ja alueella liikkumisen turvallisuus paranee. 3. Urheilupuiston metroaseman rakennuskokonaisuus esitetyssä muodossa ei täytä lautakunnan asettamia laatuvaatimuksia. Ohjeena jatkovalmistelulle on, että tämän alueen kokonaiskerrosala pudotetaan esityksen 29650 k-m2:sta valmisteluaineistovaiheen 18500 k-m2:iin. Tämän toteuttamiseksi tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ohjeena ovat: a) Kaupunkikuvallisesti on muodostettava yhtenäinen yhteiseltä jalustalta nouseva kolmen rakennuksen sommitelma, jossa julkisivuissa korostetaan vertikaaliaiheita. Tornien massoittelu tehdään moni-ilmeisemmäksi ja ylöspäin kapenevaksi. b) Esitetyn korkeimman eli A-tornin korkeus on ehdotetun 26 kerroksen sijasta maksimissaan 18 ja B- ja C-tornien korkeus on ehdotetun 17 kerroksen sijasta maksimissaan 12. c) Näitä voidaan madaltaa laajentamalla B-tornin rakennuspohjan alaa sekä toteuttamalla korttelin jalusta 1-2 kerrosta korkeampana siten, että tähän sijoittuisi asunto-, toimisto- ja liiketilaa. 4. Kaavamääräyksiin lisätään velvoite, että alueen rakentamisessa noudatetaan kaupungin hyväksyttäväksi tulevaa energiasuunnitelmaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 30 / 74 palautti asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin ohjein: Asemakaavaehdotusta korjataan: 1. Liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että kaava-alueen pohjoisosassa olevalla jalankululle ja pyöräilylle varatulla reittiyhteydellä ei sallita huoltoajoa eikä muutakaan ajoneuvoliikennettä. 2. Metroaseman ja korkeiden kerrostalojen alueen huoltotiloja ja jätehuoltopisteitä keskitetään siten, että huoltoajon määrä vähenee ja alueella liikkumisen turvallisuus paranee. 3. Urheilupuiston metroaseman rakennuskokonaisuus esitetyssä muodossa ei täytä lautakunnan asettamia laatuvaatimuksia. Ohjeena jatkovalmistelulle on, että tämän alueen kokonaiskerrosala pudotetaan esityksen 29650 k-m2:sta valmisteluaineistovaiheen 18500 k-m2:iin. Tämän toteuttamiseksi tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ohjeena ovat: a) Kaupunkikuvallisesti on muodostettava yhtenäinen yhteiseltä jalustalta nouseva kolmen rakennuksen sommitelma, jossa julkisivuissa korostetaan vertikaaliaiheita. Tornien massoittelu tehdään moni-ilmeisemmäksi ja ylöspäin kapenevaksi. b) Esitetyn korkeimman eli A-tornin korkeus on ehdotetun 26 kerroksen sijasta maksimissaan 18 ja B- ja C-tornien korkeus on ehdotetun 17 kerroksen sijasta maksimissaan 12. c) Näitä voidaan madaltaa laajentamalla B-tornin rakennuspohjan alaa sekä toteuttamalla korttelin jalusta 1-2 kerrosta korkeampana siten, että tähän sijoittuisi asunto-, toimisto- ja liiketilaa. 4. Kaavamääräyksiin lisätään velvoite, että alueen rakentamisessa noudatetaan kaupungin hyväksyttäväksi tulevaa energiasuunnitelmaa. Tiedoksi - Hakija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.11.2012 148 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.12.2010 päivätyn ja 5.11.2012 muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu korttelit 12220, 12221 ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 31 / 74 kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä teki asiaan liittyen listatekstiin seuraavat korjaukset: Puuttuva numero 2 lisätään ja otsikoitu kappale MRA 27 mukainen kuuleminen - siirretään Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.06.2012 jne alkavan tekstin eteen seuraavasti: MRA 27 mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti ensimmäisen kerran nähtävillä 19.12.2011-19.1.2012. Nähtävillä olon aikana jätettiin 11 kirjallista muistutusta ja 8 lausuntoa tai kannanottoa. Mielipiteiden ja lausuntojen sisältöä on selostettu kokouksen 13.6. listatekstissä. Lisäksi 16 asukkaan 22.5.2012 allekirjoittamassa kaupunginvaltuutetuille ja kaupunkisuunnittelutakunnan jäsenille lähetetyssä mielipiteessä vastustettiin korkeaa rakentamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.06 2012 asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ohjein, joihin kaupunkisuunnittelukeskus vastaa: Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon ja jäsen Rauhasen kannattamana, että päätökseen lisätään seuraavat uudet kohdat: 4. kehottaa jatkosuunnittelussa varmistamaan että Koivumankkaantie voidaan toteuttaa koko pituudeltaan 2+2 kaistaisena, jos se liikenteen sujuvuuden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi. 5. kehottaa kehittämään terassitalojen massoittelua ja muita kaupunkikuvallisia ratkaisuja Jäsen Teemu Lahtinen jäsen Paula Pöntysen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Muutetaan Merituulentien pohjoisreunan VP-alue EV-alueeksi. Jäsen Teemu Lahtinen jäsen Paula Pöntysen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Muutetaan Merituulentien pohjoisreunan VP-alue EV-alueeksi. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Sepän kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että kaavan liikenne- ja pysäköintiratkaisut, massoittelu alueen länsireunalla ja asemakaavaalueen rakennettavuuden parantaminen tulee kehittää siten, että alueen kaavalliset ja taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 32 / 74 Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Kemppi-Virtanen ja Seppä eli kaksi (2) jäsentä ja palautusta vastustivat jäsenet Pöntynen, Lahtinen, Rauhanen, Klar, Rastimo, Elo, Holma, Lindberg, Vilo sekä puheenjohtaja Markkula eli kymmenen (10) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kahta vastaan (10/2) yhden jäsenen ollessa esteellinen ja hänen varajäsenensä ollessa poissa hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän tekemät korjaukset sekä puheenjohtajan ja jäsen Lahtisen tekemät muutosehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Esittelijän korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja hyväksytyt muutokset tehdään asemakaavakarttaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.12.2010 päivätyn ja 5.11.2012 muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu korttelit 12220, 12221 ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201 siten, muutettuna että Merituulentien pohjoisreunan VP- alue muutetaan EV-alueeksi 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 33 / 74 4 kehottaa jatkosuunnittelussa varmistamaan että Koivumankkaantie voidaan toteuttaa koko pituudeltaan 2+2 kaistaisena, jos se liikenteen sujuvuuden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi 5 kehottaa kehittämään terassitalojen massoittelua ja muita kaupunkikuvallisia ratkaisuja. Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Tiedoksi - Hakija Espoon kaupunki - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet, vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 34 / 74 2582/10.02.04/2011 27 Nuuksio ja Röylä, ranta-asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, alue 641100 Valmistelijat / lisätiedot: Kaasinen Leena, puh. (09) 816 23762 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.10.2011 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006-78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010-84013 ja 84015-84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100 2 pyytää ranta-asemakaavan ehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.10.2011 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006 78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010-84013 ja 84015-84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100 2 pyytää ranta-asemakaavan ehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Liite 3 Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 35 / 74 Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset I - Kaavamääräykset II - Kaavakartta1 - Kaavakartta 2a - Kaavakartta 2b - Kaavakartta 2c Selostus Ranta-asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 10. luvun mukainen maanomistajan omalla kustannuksellaan laatima maankäytön suunnitelma, jonka kunta hyväksyy. Tavoitteena on turvata Velskolan Pitkäjärven keski- ja eteläosan rannoilla sijaitsevien loma- ja vakituisten asuntojen säilyminen ja sallia vähäinen lisärakentaminen paikalliset rakennushistorialliset, luonnon ja maiseman arvot säilyttäen. Asemakaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on 6550 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Nuuksion Pitkäjärven eteläosa Vällskog Långträsk, södra delen, rantaasemakaavasehdotus, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006-78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010-84013 ja 84015-84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100. Vireilletulo
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 36 / 74 Aloitteen ranta-asemakaavan laatimiseksi on tehnyt maanomistajien valtuuttamana MA-arkkitehdit ay 15.6.2009 kirjatulla kaavoitushakemuksella. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2011 nimikkeellä Velskolan Pitkäjärven eteläosa ja lisäksi tiedotettu kuulutuksella 27.4.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on viimeksi päivitetty 24.10.2012. Alueen kuvaus Kaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Velskolan Pitkäjärven etelä- ja keskiosassa ja osaksi Kattilajärven rannalla rajautuen Nuuksion kansallispuistoon luoteessa. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä n.120 ha ja rantaviivaa on 5,784 km. Kulkuyhteys järven itä- ja etelärannalle on Velskolantieltä ja länsirannalle Nuuksiontien ja Kattilajärventien kautta. Kaava-alue kuuluu Pohjois-Espoon järviylänköalueeseen. Maiseman visuaalinen keskipiste on pitkä ja kapea Velskolan Pitkäjärvi, jonka rannoilla on monin paikoin jyrkkiä kallioseinämiä ja rantojen korkeilta kalliomäiltä avautuu näkymiä järvelle. Rantojen maisema on pääosin metsän peitossa. Kaava-alueen osakastiloja on yhteensä 21 kpl. Tilat ovat yksityisten omistuksessa ja maanomistajia on 11 kpl. Alueella on 14 rakennuspaikkaa, joista 2 on ympärivuotisessa käytössä. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta MT. Osa alueesta on varattu luonnonsuojelualueiksi SL 1 ja SL 3. Osa alueesta on virkistysaluetta V1. Suunnittelualue rajautuu suurelta osin laajoihin virkistysalueisiin V1 ja luonnonsuojelualueisiin SL1 ja SL3. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 7.11. 7.12.2011. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta jätettiin 3 mielipidettä. Ne kaikki koskivat venevalkamaa, jonka käytön mielipiteiden esittäjät halusivat turvata myös tulevaisuudessa. Lausuntoja ja kannanottoja (7 kpl), antoivat Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY:keskus, tekninen keskus, kaupunginmuseo, tontti- ja kaupunkimittausyksikkö, ympäristökeskus ja kaupunkisuunnittelukeskus. ELY-keskus mainitsi, että kaavaratkaisu täyttää lain sisältövaatimukset pääosin. ELY-keskus kritisoi kuitenkin mm. joidenkin korttelialueiden ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 37 / 74 rakennusalojen sijoitusta, kerrosaloja ja käyttötarkoituksia. Luonnosvaiheen palaute on esityslistan liitteenä. Palautteen perusteella kaavaan on tehty mm. seuraavat muutokset: -uusien rantasaunojen määrä on vähentynyt 11 > 6 ja rakennusaloja on osin siirretty kauemmas rantaviivasta, -AO-tontti 84014 on poistettu, -AO-tontti 84011 on muutettu RA-tontiksi, -Kattilajärven rannalle on lisätty suojelualuetta SL-1, -Pöllökallion Natura-alueelta on poistettu rantasauna, -rakennusoikeuksien määrittelystä on poistettu sivuloma-asunnon käsite, -venevalkamana toimiva alue on muutettu M-alueeksi Särkilahden eteläpäässä, -SL-1 alueille on lisätty määräys, jolla sallitaan jokamiehenoikeuteen perustuva ulkoilu. Palautteessa esitettyjä ehdotuksia ei ole huomioitu seuraavin osin: -korttelia 84013 ei ole poistettu, ainoastaan pienennetty, -korttelia 78009 ei ole poistettu eikä siirretty, vain rantasauna on poistettu, -korttelia 84016 ei ole poistettu. Ranta-asemakaavaehdotus Ranta-asemakaava- alueesta valtaosa on osoitettu maa- ja metsätaloussekä luonnonsuojelualueiksi. Loma-asuntojen korttelialueita on kaavoitettu pääosin jo oleville rakennuspaikoille tai niiden yhteyteen. Erillispientalojen korttelialuetta on kaavoitettu vain yhdelle kiinteistölle, joka on jo ympärivuotisessa asuinkäytössä. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n.119 ha. Suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueita on yhteensä n.106 ha, 88 %. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä n.14 ha, 12 %. Niistä ennestään rakennettuja on 59 %. Asemakaavan kokonaiskerrosala on 6506 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta 0,0054. Kaavassa on 13 korttelia, joiden keskimääräinen korttelitehokkuus on 0,048. Loma-asuntojen korttelialueet RA RA-korttelialueita on 11 kpl ja niillä on yhteensä 18 ohjeellista tonttia. Pääosalla korttelialueista (8 kpl) sijaitsee jo lomarakennuksia ja kaava osoittaa lisärakentamista. Lomarakennusten kerrosalat vaihtelevat pääosin välillä 120 k-m 2 200 k-m 2. Lisäksi tonteille saa rakentaa talous- ja saunarakennuksia. RA-kortteleiden kerrosala on yhteensä 4901 k-m 2. Tontin vähimmäiskooksi on määrätty 2000 m 2 ja tonteilla saa olla enintään yksi asunto lukuun ottamatta kahta tonttia, joilla saa olla 2 loma-asuntoa. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet RM. RM-korttelialueita on 2 kpl. RM-korttelialue 84011 on nykyään ympärivuotisessa vuokralomakäytössä ja pääosa sen rakennuksista suojellaan. RM-kortteli 84013 on uusi ja sen länsipuolisella
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 38 / 74 luonnonsuojelualueella on nykyinen ammattiliiton perhelomamökki. Uudelle tontille voidaan rakentaa 2-3 uutta lomamökkiä. Rakennusoikeus on 300 k-m 2 + 20 k-m 2 taloustiloja. Erillispientalojen korttelialueet AO. AO-kortteleita on 1 kpl. Korttelissa 84015 on olemassa oleva omakotirakennus, jota voidaan laajentaa. Sauna ja asuinrakennuksen julkisivu järvelle suojellaan. AO-kortteliin saa rakentaa yhden asunnon, jonka kerrosala saa olla 300 k-m 2. Lisäksi saa rakentaa taloustiloja 160 k- m 2 ja suojellun saunan koko on 45 k-m 2, yhteensä 505 k-m 2. Virkistysalueet VU-1 Kaksi nykyistä tenniskenttää on osoitettu yksityisiksi virkistysalueiksi. Suojelualueet SL, SL nat, SL-1 Voimassa olevat luonnonsuojelualueet on kaavoitettu SL-merkinnällä ja Natura 2000 verkostoon kuuluvat luonnonsuojelualueet SLnat-merkinnällä. Lisäksi on osoitettu 12 uutta aluetta, joille perustetaan yksityismaiden luonnonsuojelualueet (SL-1). Niillä säilyy jokamiehen oikeuteen perustuva ulkoilu- ja retkeilymahdollisuus. Maa- ja metsätalousalueet M, MA, MM, MY Suurin osa maa- ja metsätalousalueista on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi metsätalousalueiksi MM ja maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Metsänhoidossa on huomioitava maiseman ja luonnon arvot. Arvokkaaksi perinnemaisema-alueeksi MA/s on osoitettu kaksi entistä peltoa tai laidunniittyä, jotka on hoidettava avoimena niittynä. M-alueeksi on osoitettu Särkilahden eteläpäässä oleva venevalkama lähialueineen. Liikenne Kaava-alueeseen ei kuulu yleisiä teitä tai katuja. Nykyisiä tonttiteitä on yhteensä 3,4 km ja uusia tonttiteitä on ehdotettu 1,1 km. Suojelukohteet Kaava-alueella on useita jo perustettuja luonnonsuojelualueita ja lisäksi esitetään rauhoitettavaksi monia uusia luonnonsuojelualueita. Kaavalla suojellaan myös kaksi perinnemaisema-aluetta (MA/s) ja 16 historiallista rakennusta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että kaava-alueen maanomistajien kanssa ei ole tarpeen laatia maankäyttösopimuksia. Selvitykset Asemakaavoituksen yhteydessä on tehty luontoselvitys, maisemaselvitys, kulttuuriympäristöselvitys, rakentamisen mitoitusselvitys ja Natura-selvitys. Hyväksyminen Ranta-asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 39 / 74 Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan selostus liitteineen Tiedoksi - Hakija: ote ilman liitteitä - Tekninen keskus, keskuksen kannanotto - Ympäristökeskus, keskuksen kannanotto - Tonttiyksikkö, yksikön kannanotto - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Uudenmaan liitto, lausuntopyyntö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 40 / 74 3287/10.02.03/2011 28 Westend ja Haukilahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 230123 Valmistelijat / lisätiedot: Rouhiainen Liisa, puh. (09) 816 24121 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy 29.9.1998 päivätyn Wested-Westend ja siihen sisältyvän Haukilahti- Gräddvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 5515, joka käsittää osan Haukilahdentien katualueesta 13. kaupunginosa (Westend) ja 14. kaupunginosa (Haukilahti), alue 230123. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy 29.9.1998 päivätyn Wested-Westend ja siihen sisältyvän Haukilahti- Gräddvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 5515, joka käsittää osan Haukilahdentien katualueesta 13. kaupunginosa (Westend) ja 14. kaupunginosa (Haukilahti), alue 230123. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavan muutoksen selostus Oheismateriaali Selostus - tapahtumaluettelo - kaavamääräykset - asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Haukilahdentien osa, välillä Salakkakuja - Westendintie, lähivirkistysalueeksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 41 / 74 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Westend - Westend asemakaavan muutos ja Haukilahti - Gräddvik asemakaavan muutos, piirustusnumero 5515, käsittää osan Haukilahdentien katualueesta 13. kaupunginosassa (Westend) ja 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 230123. Vireilletulo 13.10.1996 Haukilahden ja Westendin kaavamuutostoimikunta esitti kaupunginhallitukselle osoitetulla, kirjeellä esittänyt, että osa Haukilahdentiestä muutettaisiin puistoalueeksi ja varaus poistettaisiin Etelä-Espoon yleiskaavasta. 17.2.1997 päivätyssä kuntalaisaloitteessa Haukilahtiseura ja Pro Westend ry ovat esittävät että ko. alue Haukilahden tiestä poistetaan ja muutetaan puistoalueeksi. Kuntalaisaloitteessa oli yli 700 allekirjoittajaa. 27.10.1997 Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta valmistelemaan sellaisen asemakaavan muutoksen, jossa Haukilahdentien katualuevaraus välillä Salakkakuja - Westendintie on muutettu lähivirkistysalueeksi. Samalla kaupunginhallitus päätti, että kaupunkisuunnittelukeskuksen tulee samanaikaisesti tutkia alueen liikenneratkaisun toimivuus etenkin joukkoliikenteen kannalta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen suunnittelu on alkanut ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tuloa (1998), tuolloin voimassa olleeseen rakennuslainsääntöön ei sisältynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 42 / 74 Maankäyttö- ja rakennuslain 209 :ssä on sen lainvoimaan tullessa (v.2000) valmisteltavana olevia kaavoja koskevat siirtymäsäännökset, joiden mukaan valmisteltavana ollut kaava olisi tullut hyväksyä kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. MRL 209. 4 :ssä "Tämän lain voimaan tullessa valmisteltavana oleva asemakaava, yleiskaava ja rakennusjärjestys voidaan kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta hyväksyä, jos kaavaa laadittaessa on tämän lain 8 luvun säännösten asemesta noudatettu kaavoitusmenettelyä koskevia ja rakennusjärjestystä laadittaessa sitä koskevia vastaavia rakennuslain ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Tämän lain voimaan tullessa valmisteltavana oleva asemakaava ja yleiskaava voidaan sen estämättä, ettei kaavaa valmisteltaessa ole laadittu 63 :n mukaista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, edellä mainitun määräajan jälkeenkin hyväksyä, jos se on perusteltua ottaen huomioon kaavan valmisteluvaihe tämän lain voimaan tullessa. Hyväksymispäätökseen ja sitä koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan tämän lain säännöksiä." Alueen kuvaus Muutoksen alue on rakentamatonta metsäaluetta, jonka läpi kulkee polku. Muutosalueen koillispuolella on I-maailmansodan maalinnoitus (Linnakkeen alue). Kaikki linnoitusvyöhykkeen säilyneet osat ovat muinaismuistolain suojaamia. Nyt käsittelyssä olevalla muutoksella poistettava Haukilahdentien linjaus ei ulottuisi Linnakkeen alueelle. Voimassa oleva yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laaditun asemakaavan muutoksen alue on Espoon eteläosien yleiskaavassa esitetty virkistysalueeksi. Alueelle on merkitty virkistysyhteys, joka on sijainniltaan ohjeellinen ja yhteydeltään sitova. Voimassaoleva asemakaava Westendin kaupunginosan (13) puolella on voimassa 14.3.1972 sisäasiainministeriön vahvistama Westendin asemakaava ja Haukilahden kaupunginosa (14) puolella sisäasiainministeriön 6.5.1975 vahvistama asemakaava. Muutoksen alue on voimassaolevissa asemakaavoissa katualuetta. Asemakaavan muutos
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 43 / 74 Asemakaavan muutoksella muutetaan Haukilahdentien osa, välillä Salakkakuja - Westendintie, lähivirkistysalueeksi (VL). Muutettu alue liitetään Puolukkametsän puistoalueeseen. Muutoksen alueen pinta-ala on noin 1,4 ha. Muutosehdotuksella ei ole vaikutusta alueen rakennusoikeuteen. Muutoksen aikaisempi käsittely Asemakaavaluonnos (RakA 154 ) Kaupunkisuunnittelukeskuksessa valmisteltiin kaupunginhallituksen päätöksen edellyttämä asemakaavan muutosluonnos. Muutosluonnos oli nähtävillä 9.11. 7.12.1998. Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnittelu laati kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tutkimuksen liikenneratkaisujen toimivuudesta joukkoliikenteen kannalta. Muutoksesta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus alueen asukkaille. Muutosluonnoksesta jätettiin yhteensä 451 huomautusta. Jätetystä huomautuksista 382:ssa vastustettiin kaavamuutosluonnosta ja 70 pidettiin kaavamuutosta perusteltuna. Asemakaavan muutosehdotus (RakA 39 ) Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 9.8. - 30.8.1999. Ehdotuksesta jätettiin 540 muistutusta, 227 muutoksen puolesta, 313 muistutuksessa vastustettiin kaavamuutosta. Osassa jätettyjä muistutuksia oli useita allekirjoituksia. Kaupunginhallituksen palautuspäätös: 25.1.2000 kaupunginhallitus päätti palauttaa asian kaupunkisuunnittelukeskukseen siten, että muutos tuodaan kaupunginhallitukselle yleiskaavan ja metroselvityksen jälkeen siten, että muutoksen tarpeellisuus harkitaan em. selvitysten jälkeen. Espoon eteläosin yleiskaavan käsittelyn yhteydessä Haukilahdentien osan virkistysalueeksi muuttamista käsiteltiin sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa. Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaluonnoksesta Haukilahdentien katualuevarauksesta annettiin yhteensä 550 mielipidettä, puolesta ja vastaan. Käsitellessään yleiskaavaluonnoksen muutosesityksiä kaupunkisuunnittelulautakunta tuli siihen tulokseen, että vallitsevaa tilannetta ei ole syytä muuttaa, eikä Haukilahdentietä merkitä yleiskaavaan. Yleiskaavaehdotus Yleiskaavan ehdotusvaiheessa Haukilahdentiestä jätettiin 330 mielipidettä, joissa enimmäkseen haluttiin Haukilahdentie esitettäväksi yleiskaavassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoi edelleen, että Haukilahdentietä ei merkitä yleiskaavaan. Yhteys ei tuo olennaisia parannuksia nykytilanteeseen eikä vallitsevia olosuhteita ole syytä muuttaa. Sekä katsoi että alueen nykyistä katuverkkoa on mahdollista kehittää paremmaksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 44 / 74 Espoon eteläosin yleiskaava sai lainvoiman 2010. Metro Kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006 metrolinjauksesta. Linjaukseksi valittiin Länsiväylän pohjoispuolinen vaihtoehto. Valitulla metrolinjauksella ei ole vaikutusta käsiteltävään asemakaavan muutokseen. Jatkokäsittely 2.6.2010 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyin käsiteltävän asemakaavan muutoksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle asemakaavanmuutokseksi. Koska kaavamuutos ehdotuksen nähtävillä olosta oli kulunut 11 vuotta, lähettiin kesäkuussa 2010 tiedotuskirje muutoksen jatkokäsittelystä alueelle, josta nähtävilläolon aikana (vuonna 1999) oli jätetty muistutuksia. Tämän jälkeen kaavan asiakirjat toimitettiin teknisen- ja ympäristö toimen hallinto- ja kehittämisyksikköön. Tekninen ja ympäristö/hallinto- ja kehittämisyksikkö totesi muutoksen hyväksymisen kuuluvan 1.1.2010 voimaan tulleen lautakuntien johtosäännön mukaan ksl:n toimivaltaan ja palauttaa asian kaupunkisuunnittelukeskukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ratkaisuvalta Vaikka kaupunginhallitus päätti 25.1.2000 palautuspäätöksessään, että muutos tuodaan kaupunginhallitukselle yleiskaavan ja metroselvityksen jälkeen siten, että muutoksen tarpeellisuus harkitaan em. selvitysten jälkeen. Katsoi teknisen- ja ympäristötoimen hallinto- ja kehittämisyksikkö syksyllä 2010, että voimassaolevan johtosäännön mukaan muutoksen hyväksymistä koskeva ratkaisuvalta on kaupunkisuunnittelulautakunnalla, eikä ottanut muutosta käsiteltäväkseen ja palautti asian kaupunkisuunnittelukeskukseen. Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 7 3 kohdan mukaan: kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan tai asemakaavan muutoksen. Lautakunnan tulee siirtää kaupunginhallituksen käsiteltäväksi asemakaava ja asemakaavan muutos, jonka osalta kaupunginhallitus päättää kaavoituksen ja kaavojen toteuttamiseen liittyvien maankäyttösopimuksien hyväksymisen. Saapuneet kirjeet Kaksi kirjettä Haukilahti seuralta ja Pro Westend ry:ltä joissa kiirehditään muutosta. Kolme kirjettä joissa puolletaan kaavamuutosta ja 1 kirje jossa vastustetaan kaavamuutosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 45 / 74 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.6.2010 / 10 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 29.9.1998 päivätyn Westend - Westend ja Haukilahti - Gräddvik asemakaavan muuosehdotuksen, piirustusnumero 5515, joka käsittää osan Haukilahdentien katualueesta 13. kaupunginosassa (Westend) ja 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 30123. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Lähialueen asukkaat, Ote ilman liiteitä - Jatkokäsittely, kuulutus hyväksymisestä ja valitusajan jälkeen - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Ote liitteineen - Uudenmaan liitto, voimaan tulon jälkeen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 46 / 74 3501/10.02.03/2012 29 Kuurinniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Kuurinkallio, alue 612702 Valmistelijat / lisätiedot: Valkealaakso Heidi, puh. (09) 816 24058 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy 27.8.2012 päivätyn Kuurinkallio Kurberget asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6750, joka käsittää katualueen 20. kaupunginosassa (Kuurinniitty), alue 612702. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy 27.8.2012 päivätyn Kuurinkallio Kurberget asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6750, joka käsittää katualueen 20. kaupunginosassa (Kuurinniitty), alue 612702. Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa kadun alittavan jalankulku- ja pyörätien mahdollistava kaavamerkintä (a) eritasoristeyksen mahdollistavaksi kaavamerkinnäksi (e).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 47 / 74 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kuurinkallio - Kurberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6750, käsittää katualueen 20. kaupunginosassa (Kuurinniitty), alue 612702. Vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin tekninen keskus, joka omistaa katualueen. Asemakaavan muutos on tullut vireille 14.8.2012 saapuneella asemakaavan muutoshakemuksella. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille lähetettävien valmisteluaineiston kuulutuskirjeiden yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Tuomarilan ja Kuurinniityn pientaloalueet yhdistävällä Pitkännotkontiellä. Muutosalueen omistaa kokonaisuudessaan Espoon kaupunki. Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat pääasiassa toteutuneet kaavan mukaisesti. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee erillispientalojen korttelialue (AO), luoteispuolella erillisten ja kytkettyjen pientalojen ja rivitalojen korttelialue (AOR) sekä asuinpientalojen korttelialue (AP).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 48 / 74 Suunnittelualueen pohjois- ja eteläpuolella sijaitsee laajat puisto- (VP) ja lähivirkistysalueet (VL). Kaavamuutoksella mahdollistetaan kevyen liikenteen ylikulkusillan rakentaminen Pitkännotkontien ylitse. Ylikulkusillan tarve on todettu yleissuunnittelussa, jonka perusteella alustavasti ylikulku olisi toimivuuden ja rakentamisen kannalta sekä taloudellisestikin parempi vaihtoehto alikulkuun nähden Voimassa oleva asemakaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Kuurinkallio niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.6.2000 ja saanut lainvoiman 21.8.2002. Kaavassa alue on osoitettu kadun alittavaksi jalankulku- ja pyörätieksi (a). MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 19.11.2012 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 17.12. 3.1.2013. Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään muistutusta. Asemakaavan muutos Asemakaavayksikössä on valmisteltu asemakaavan muutosta, jolla suunnittelualue osoitetaan kokonaisuudessaan eritasoristeykseksi (e). Sopimusneuvottelut Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusneuvotteluita. Perittävät maksut Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Espoon kaupungin teknisen keskuksen kanssa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Ote liitteineen: Elinkeino, -liikenne ja ympäristökeskus - Toimenpiteitä varten: Kuulutus hyväksymisestä sekä lainvoimaisuudesta, valitusajan jälkeen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 49 / 74 3509/10.02.03/2011 30 Laajalahti, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Ruukinranta-Tarvaspää, alue 250100, pöydälle 26.2.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Anttila Jukka, puh. (09) 816 24154 Pennanen Tarja, puh. (09) 816 24215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta-Tarvaspää asemakaavalle: 1.1 Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan niin, että se ei houkuttele läpiajoon eikä korkeisiin nopeuksiin. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot pyritään säilyttämään ja suojelemaan tarvittavissa määrin. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. 1.5 Luonnosvaiheessa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja mm. rakentamistehokkuuden, katulinjausten ja suojelumääräysten suhteen. Kaavaehdotus laaditaan vaihtoehdoista saadun palautteen ja tarkempien selvitysten perusteella. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista asukastilaisuuden nähtävillä olon aikana ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 Sivu 50 / 74 Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 13.3.2013 pidettävään kokoukseen. - havainnekuva 1 - havainnekuva 2 Ruukinranta-Tarvaspään asemakaavan tavoitteena on alueen historialliset, rakennustaiteelliset ja luontoarvot huomioonottava hallittu täydentäminen pientalorakentamisella. Uutta rakennusoikeutta osoitetaan n. 35 000 k-m2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuonna 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 10.6.2010. Kaavatilanne Alue on asemakaavoittamaton. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Alueen kuvaus