Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 82. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 1 / 82 Kokoustiedot Aika 16.11.2016 keskiviikko klo 18:10-20:20 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman, poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 4-kohta) Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Ossi Keränen Mauri Hämäläinen Essi Leino Tiina Elo Toivo Hursti Marita Forsberg kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö lakimies vs. yleiskaavapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 2 / 82 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 17.11.2016 Ulla Palomäki Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 25.11.2016 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 3 / 82 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 191 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 192 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 193 Suinonsalmi, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja 6 tavoitteet, alue 412009, 33. kaupunginosa Soukka 194 1-2 Keran osayleiskaavan hyväksyminen, alue 132700, (Kh- 12 Kv- asia) 195 3-4 Haukilahti, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 32 muutokseksi, alue 230961, 14. kaupunginosa Haukilahti (Kh-asia) 196 5-6 Muuttolinnunmäki I, ehdotus kaupunginhallitukselle 38 asemakaavaksi, alue 117800, 51. kaupunginosa Lintuvaara (Kh-asia) 197 7-8 Lippajärvi, asemakaavan muutosehdotuksen 46 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 150712, 62. kaupunginosa Lippajärvi 198 9-10 Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutosehdotuksen 53 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 120324, 17.kaupunginosa Laajalahti 199 11 Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen 61 hyväksyminen, alue 220829, 10. kaupunginosa Otaniemi 200 12-13 Leppävaaran liikekeskus, asemakaavan muutoksen 67 hyväksyminen, alue 115604, 51. kaupunginosa Leppävaara 201 14 Kilonpuisto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 71 131003, 54. kaupunginosa Kilo 202 Ennakkokatsaus asemakaavoituksen työohjelmaan 2017 77 esitettäviin uusiin kohteisiin 203 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun vahvistaminen kevätkaudelle 2017 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 4 / 82 191 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 9.11.2016 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 5 / 82 192 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Ulla Palomäki.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 6 / 82 2116/2016 10.02.03 193 Suinonsalmi, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 412009, 33. kaupunginosa Soukka Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 Mervi Hokkanen, puh. 043 824 6862 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suinonsalmen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Yleisperiaatteet Suvisaarentien varrella sijaitseva Espoon eteläosien yleiskaavassa uudeksi asuntoalueeksi osoitettu alue muutetaan pääosin asuinkäyttöön. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 50 000 k-m² uutta rakentamista. Muutoksessa varmistetaan alueen virkistyspalveluiden ja -yhteyksien toimivuus sekä mahdollistetaan niiden kehittäminen. Alueelle tutkitaan uuden päiväkodin sijoittamista. 1.2 Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus Uusi asuntoalue täydentää Soukan alueen asuinvyöhykettä ja muodostaa välittäjän Soukan kerrostalovaltaisten alueiden sekä Suvisaariston pientalo- ja huvila-alueiden välille. Alue toimii toisaalta urbaanin kaupunkirakenteen reunana ja toisaalta porttina Suvisaaristoon. Alueen vahvuutena on merellisyys ja luonnonläheisyys. Yleiskaavan mitoitustavoitetta tutkitaan toteutettavaksi tiiviinä siten, että suunnittelussa on edellytykset säilyttää mahdollisimman paljon alueen hienoa kallioympäristöä ja virkistysalueiden yhteyttä merelle. Rakentaminen sijoitetaan pääasiassa Suvisaarentien varteen siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman eheänä. Korttelirakenteen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota virkistysalueen ja tulevien

Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 7 / 82 asuntojen näkymiin merelle ja virkistysalueille. Rakentaminen sovitetaan maastoon siten, että kallioluontoa ja merenrannalle tyypillistä maisemakuvaa pyritään säilyttämään. Suvisaarentien eteläpuolella täydennetään nykyistä pientaloasutusta. Uudella rakentamisella tuetaan nykyistä monipuolisempien palveluiden ja uimaranta-alueen kehittymistä. 1.3 Liikenne Suunnittelussa tukeudutaan olemassa olevaan katuverkostoon. Lisärakentamisella tuetaan Suvisaariston joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Suinonsalmen alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään osana laajemman verkoston tarpeita. Suunnittelussa mahdollistetaan riittävien uimarantaa ja virkistyspalveluita palvelevien yleisten pysäköintipaikkojen rakentaminen. 1.4 Virkistys-, luonto- ja viherympäristö Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Suinonsalmen uimarannasta kehitetään tulevaisuudessa merkittävä portti Espoon merellisiin palveluihin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille parannetaan. 2 järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 30.11.2016 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 8 / 82 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 30.11.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Suinonsalmi, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Suvisaarentien varsi yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Lisäksi alueelle tutkitaan uuden päiväkodin sijoittamista. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 50 000 k-m² rakentamista. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Maanomistaja Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi on hakenut asemakaavan muutosta 3.5.2016 saapuneella hakemuksella. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Espoon rantavyöhykkeellä Soukan ja Suvisaariston välissä. Tulevalle Soukan metroasemalle on alueelta noin 2 kilometriä, joten alue linkittyy myös Espoon metrovyöhykkeeseen. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu pääosin uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi (A2), joka on asemakaavassa tällä hetkellä virkistysaluetta. Alueella kulkee Hanikan kuntorata ja luontopolku sekä talvisin hiihtolatu. Alueen keskellä sijaitsee yleinen pysäköintialue.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 9 / 82 Alueen luoteispuolella sijaitsevat Soukanniityn ja Hanikan pientaloalueet. Lounasreunaltaan suunnittelualue liittyy Munkkirannan uuteen asuinalueeseen, joka on sekoittunutta kerros-, rivi- ja pientalojen aluetta. Ympäröivien alueiden vallitseva korttelitypologia on pistetaloista muodostuva avokortteli. Kaakkoisreunaltaan suunnittelualue rajautuu monipuolisessa käytössä olevaan ranta-alueeseen. Rannassa sijaitsevat VPK:n tilat, Vikingaborgin juhlatila, Vikingahemin päiväkoti, kesäkioski, saaristoveneen laituri ja Hanikan virkistyskeskus. Suvisaarentien eteläpuoleisella ranta-alueella sijaitsee uimaranta ja ulkoilureitti. Suinonsalmi on suosittu veneilyreitti. Toiminnallisesti suunnittelualue sijaitsee yhdessä merellisen virkistyksen potentiaalisessa solmukohdassa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen luoteisosassa kulkee viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.4.2008, saanut lainvoiman 17.2.2010) Suvisaarentien pohjoispuoli on osoitettu uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi (A2). Suunnittelualeen luoteisosa on osoitettu virkistysalueeksi (V). Suvisaarentien eteläpuoli on osoitettu kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) ja Suinonsalmen (Hanikan) uimaranta on osoitettu virkistysalueeksi (V). Alueen halki Suvisaarentietä pitkin on merkitty virkistysyhteys, joka johtaa Suokansalmen ja Suinonsalmen kallioalueille. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Rakentamista tutkitaan yleiskaavassa rakennettaviksi osoitetuille alueille. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Yleiskaavan mitoitustavoitetta tutkitaan toteutettavaksi tiiviinä siten, että suunnittelussa on edellytykset säilyttää mahdollisimman paljon alueen hienoa kallioympäristöä ja virkistysaluetta sekä näiden yhteyttä merelle. Alueella on voimassa Soukansalmen asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.7.1993. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu pääosin lähivirkistysalueeksi (VL), jonka halki kulkee ohjeellisia ulkoilureittejä. Alueen luoteiskulmassa sijaitsee rakentamaton yleisten rakennusten kortteli (Y), jonka rakennusoikeus on 6 162 k-m². Alueen keskellä sijaitsee yleinen pysäköintialue (LP) ja eteläosassa uimaranta-alue (VV). Vikingaborgin ja VPK:n alue on osoitettu veneilijöiden maihinnousupaikaksi (LVM). Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Tavoitteena on suunnitella Suvisaarentien pohjoispuolelle yleiskaavassa tavoiteltua merellistä asumista ja täydentää Soukan alueen asuinvyöhykettä. Mahdollisimman laajan virkistysalueen säilyttämiseksi rakentamista tutkitaan kapeahkoille korttelialueille lähelle Suvisaarentietä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 10 / 82 Korttelirakenteessa ja rakennusten sijoittelussa pyritään luomaan ja säilyttämään näkymiä alueen halki virkistysalueelle ja merelle. Suunnittelualueen keskeisinä arvoina ja säilytettävinä ominaispiirteinä ovat merellisyys ja luonnonläheisyys. Nämä piirteet huomioidaan suunnitelmaratkaisuissa sekä tilallisesti että toiminnallisesti. Rakennusoikeus sijoitetaan pääosin kerrostaloihin, jotta viheralueita ja näkymiä alueen läpi voidaan säilyttää mahdollisimman paljon. Rakennukset Suvisaarentien varrella suunnitellaan matalammiksi siten, että taustalla olevista korkeammista rakennuksista avautuu näkymiä merelle näiden lomitse. Lisäksi maiseman kannalta hienot kallioalueet pyritään säilyttämään virkistyskäytössä. Suvisaarentien eteläpuolelle, Hanikan uimarannan länsipuolelle yleiskaavan mukaiselle kehitettävälle pientaloalueelle (A3) suunnitellaan täydentävää pientalorakentamista. Alueella on todettu tarve myös päiväkodille. Päiväkodin sijoittamista tutkitaan suunnittelualueen länsiosaan, Suvisaarentien ja Soukanniementien risteyksen kohdalle, nykyisten bussipysäkkien välittömään läheisyyteen. Näin se olisi hyvin saavutettavissa lähialueilta kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteellä. Suvisaarentien eteläpuoleista virkistysaluetta kehitetään toiminnallisemmaksi ja avarammaksi. Uimarantaa voidaan laajentaa länteen. Uimarannan yhteyteen tutkitaan uusia virkistystoimintoja, joita voivat olla mm. oleskelunurmi, pallokenttä, kuntoilu- ja leikkipaikat sekä melontakeskus laitureineen. Suinonsalmen rantaa kehitetään uutta kokonaisuutta tukevaksi. VPK:n, Vikingaborgin, saaristoveneen laiturin ja Hanikan virkistyskeskuksen ympäristöä yhtenäistetään puistomaiseksi kokonaisuudeksi. Hanikan virkistyskeskuksesta ehdotetaan kehitettäväksi laajempaa yleisöä palveleva tapahtuma-alue ja rantaan tutkitaan paikkaa uudelle ravintolalle tai muulle palvelulle. Suunnittelualueelta osoitetaan hyvät ja toimivat yhteydet Soukankalliolle, Hanikan kuntoradalle ja Suvisaarentien ali Suinonsalmen ranta-alueelle. Olemassa olevalle kuntoradalle tutkitaan vaihtoehtoisia uusia linjauksia siten, että radan pituus ja käytettävyys eivät huonone. Kuntoradan jatkamista suunnitellaan myös Suvisaarentien yli länteen Soukankalliolle uutta virkistyssiltaa pitkin. Alueelle sijoitetaan riittävästi yleistä pysäköintiä. Uimarannan pysäköinti on tavoitteena siirtää Suvisaarentien eteläpuolelle lähemmäs uimarantaa. Lisäksi kuntorataa varten Suvisaarentien pohjoispuolellekin sijoitetaan yleistä pysäköintiä. Alueen suunnittelussa on tavoitteena säilyttää luonnonympäristön arvoja ja vahvuuksia, tuoda alueelle lisää virkistysmahdollisuuksia sekä sovittaa rakentaminen maastoon ja olemassa olevaan viherympäristöön. Erityisesti kosteikot ja keskiosan avokallioalue pyritään säilyttämään mahdollisimman suurelta osalta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 11 / 82 Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 50 000 k-m² uutta rakentamista. Yleiskaavan A2-asuntoalueen osalla aluetehokkuus on noin 0,4. Asuinrakentamisen määrä vastaa noin 1 000 asukasta. Selvitykset Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2.11.2015). Suinonsalmen selvitysalue on etelärannikolle tyypillistä kallioista, karua metsämaastoa. Alueelta ei löytynyt sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät alueen rakentamisen. Selvityksessä on suositeltu säilytettäväksi kallioaluetta ja kahta kosteikkoa. Lähialueella on tunnistettu lepakoille tärkeitä alueita, mutta ne jäävät suunnitellun rakentamisen ulkopuolelle. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 12 / 82 1138/10.02.02/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 77 15.5.2013 Kaupunginhallitus 279 30.9.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 83 11.6.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 132 12.11.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 190 9.12.2015 Kaupunginhallitus 29 18.1.2016 194 Keran osayleiskaavan hyväksyminen, alue 132700, (Kh- Kv- asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ville Ahvikko, puh. 043 825 3907 Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 Tuomo Näränen, puh. 043 825 5228 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Keran osayleiskaavaehdotuksesta, alue 132700, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 11.6.2014 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Keran osayleiskaavan, piirustusnumero 6933. Käsittely Päätös Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 4-kohta). Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Keran osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Keran osayleiskaava, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Keran osayleiskaava, tapahtumaluettelo - Keran osayleiskaava, kaavakartta ja -määräykset - Keran osayleiskaava, kaavaselostus ja sen liitteet - Keran osayleiskaava, kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 13 / 82 päivitys 17.3.2016 - Keran osayleiskaava, liikenneselvitys tiivistelmäsarja päivitys 17.3.2016 - Keran osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Selostus Osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen iso paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavaehdotus mahdollistaa alueelle vähintään 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Tällä hetkellä osayleiskaava-alueen asukasmäärä on noin 1 000 asukasta. Alueella on noin 7 000 työpaikkaa. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä ja on merkittävä liikenteen solmukohta. Alue kytkeytyy seudulliseen liikennejärjestelmään itä-länsisuunnassa rantaradan ja Turunväylän kautta, sekä etelä-pohjoissuunnassa Kehä II:n kautta. Kaavassa varaudutaan lisäksi rantaradan kehittämiseen kaupunkiradaksi välillä Leppävaara-Espoon keskus sekä pikaraitiotien ulottamiseen Matinkylästä Keraan ja sieltä eteenpäin seudullisena yhteytenä. Keran osayleiskaava tukee myös Kehä II:n, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksia. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 24.4.2013. Osayleiskaavan käynnistämisestä on päätetty kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaoston 3.12.2012 tekemällä päätöksellä. Osayleiskaavasta on laadittu 24.4.2013 päivätty ja 30.11.2015 tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan kaavan internet-sivuilla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 14 / 82 Alueen kuvaus Nykytilanteessa kaava-alue on Espoon yksi suurimpia työpaikka-alueita, jossa sijaitsee lukuisa määrä eri alojen logistiikka-, teollisuus- ja toimitiloja. Alueen halki kulkee itä- ja länsisuuntaisesti rantarata, jonka varrella sijaitsee Keran asema. Kaava-alueen pinta-ala on noin 230 hehtaaria ja alueella on noin 160 yksityistä maanomistajaa. Suunnittelualueen suurin yhtenäinen asuinalue on kaava-alueen keskellä sijaitseva Nihtimäen pientaloalue. Alueen julkiset palvelut sijaitsevat rantaradan eteläpuolisilla alueilla. Asukkaat hakevat palveluita Leppävaaran, Kilon ja Kauniaisten suunnista. Turunväylä, Nihtisilta-katu, Kehä II, Turuntie ja Karantie ovat alueen ajoneuvoliikennettä välittävät väylät. Alueen eteläisenä sisäisenä yhteytenä Nihtisillasta asemalle toimii Kutojantie. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osayleiskaavatyön lähtökohtina toimivat MRL 22 :n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Keran osayleiskaava-alueen rakentuminen tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja Helsingin seudun aluerakenteen tasapainoista kehittämistä erittäin hyvin. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä. Keran osayleiskaava hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu raideliikenteeseen. Keran uusi iso paikalliskeskus eheyttää Helsingin seudun keskustaajamaa ja täydentää kaupunkitasoisia virkistysyhteyksiä. Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimus ja seudulliset tavoitteet Aiesopimuksen mukaisena tavoitteena on asemakaavoittaa vuosittain uutta asuinkerrosalaa Espoossa noin 249 000 kerrosneliömetriä. Keran aseman ympäristö on määritelty asumisen ensisijaiseksi kohdealueeksi vuosille 2016-2020. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) mukaisesti Keran osayleiskaava tukee Turun ja Helsingin välisen radan sekä Kehä II, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksia. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Keran osayleiskaavan alueella ovat lainvoimaisina 8.11.2006 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Niissä Keran kaava-alue on kokonaan taajamatoimintojen aluetta ja sen läpi on osoitettu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 15 / 82 päärata-merkintä. Kaava-aluetta rajaavat sekä etelä- että länsipuolella moottoriväylä-merkintä. Pohjoisessa alue rajautuu valtatie -merkintään. Yleiskaava Kaava-alue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 7.4.2008. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu 29.1.2010, jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen osittain. Kumoamispäätös koskee osayleiskaava-alueella Karamalmin teollisuusalueelle osoitettua asuntoaluevarausta (A1). Espoon eteläosien yleiskaava ei ole lainvoimainen kumotulla A1 -alueella. Asemakaava Kaava-alue on asemakaavoitettu pääosin työpaikka-alueeksi. Rantaradan pohjoispuoli on asemakaavoitettu 1970-luvun alussa, eteläpuoli 1980-luvun alussa. Alueella on vireillä kolme asemakaavamuutosta: Karamalmin asemakaavamuutos (kaava 130513, Oy AGA Ab), Nihtisilta 130133 asemakaavamuutos ja Nihtisilta 130138 asemakaavamuutos. MRA 19 :n mukainen kuuleminen, lausunnot ja muistutukset sekä vuorovaikutus Kaupunginhallitus hyväksyi 18.1.2016 osayleiskaavaehdotuksen nähtäville MRA 19 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä 8.2. 8.3.2016. Nähtävillä olon aikana jätettiin 26 kirjallista muistutusta ja saatiin 14 lausuntoa. Valtaosassa lausunnoista pidettiin hyvänä Keran kaava-alueen ottamista tehokkaaseen asuinkäyttöön alueen hyvän saavutettavuuden ansiosta. Lausunnoissa korostettiin kaavan selkeää esitystapaa ja riittävää ohjausvaikutusta asemakaavoitukselle sitomatta asemakaavoitusta kuitenkaan liikaa. Keran kytkeytymistä tehokkaasti ympäröivään liikennejärjestelmään korostettiin. Kaupan mitoitusta ja toteutumisen ohjaamista haluttiin ohjattavan vielä kaavaehdotusta tarkemmin. Lisäksi esille nousi tarve esittää kaavassa Turvesolmun eritasoliittymän länsipuolella sijaitseva maakuntakaavaan osoitettu viheryhteystarve. Kirjallisissa mielipiteissä korostettiin Ruotukallion alueen merkitystä alueen asukkaiden virkistysalueena. Lisäksi muistutettiin lähipalvelujen varmistamisesta kaavoituksessa sekä siitä, että alueesta tulisi tehdä houkutteleva ja haluttu sekä viihtyisä asuinalue. 18.2.2016 pidetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa nousi kysymyksiä siitä, miten olemassa oleva rakennuskanta otetaan huomioon Keran keskeisten alueiden rakentuessa tiiviiksi. Alueen kehittämistä haluttiin kiirehtiä, koska rakennuksia on tyhjillään ja ne aiheuttavat asukkaissa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 16 / 82 turvattomuutta. Kaikessa suunnittelussa toivottiin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta kaiken kaikkiaan suunnitelmien todettiin herättävän luottamusta. Lausunnoissa esille tulleista asioista keskusteltiin Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton kesken työneuvotteluissa. Osayleiskaava Osayleiskaavan osoittama maankäyttöratkaisu perustuu Keran osayleiskaavaan liittyviin tavoitteisiin, selvityksiin ja jatkosuunnitteluohjeisiin sekä kaavasta luonnos- ja ehdotusvaiheessa saatuun palautteeseen. Mitoitus Kerasta muodostuu merkittävä paikallisia ominaispiirteitä ja arvoja omaava sekä joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavan kokonaismitoituksena on vähintään 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Päivitetyn liikenneselvityksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittua jopa 20 000 asukasta ilman merkittäviä ongelmia liikenteen toimivuudessa. Aluerakenne Alue kytkeytyy seudulliseen liikennejärjestelmään itä-länsisuunnassa rantaradan ja Turunväylän kautta, sekä etelä-pohjoissuunnassa ja Kehä II:n kautta. Kaavassa varaudutaan lisäksi rantaradan kehittämiseen kaupunkiradaksi välillä Leppävaara-Espoon keskus sekä pikaraitiotien ulottamiseen Matinkylästä Keraan ja sieltä eteenpäin seudullisena yhteytenä. Keskustatoiminnot ja asuminen Kaupunkimaisin alue sijoittuu hyvien raideliikenneyhteyksien varteen. Aseman lähiympäristön kävelykeskusta erottuu ympäristöstään tehokkaampana rakenteena, ja sen yhteyteen sijoittuvat tärkeimmät julkiset ja kaupalliset palvelut. Kävelykatu ja julkiset ulkotilat mahdollistavat viher- ja virkistysyhteyksien jatkumisen kävelykeskustan halki. Työpaikka-alueet ja toiminnoiltaan sekoittuneet alueet Kehä II:n ja Turunväylän varsien melualueet ovat työpaikkavaltaisia, ja yhdistyvät kävelykeskustaan sekoittuneempien työn ja asumisen vyöhykkeiden kautta. Osayleiskaavalla ohjataan alueen vaiheittaista kehitystä siten, että nykyisille työpaikka-alueille mahdollistetaan asumista. Rakennetut alueet muodostavat kokonaisuuden, jota yhdistävät jalankulun ja pyöräilyn sekä viher- ja virkistysyhteyksien verkostot ja alueelliset kokoojakatuyhteydet keskitettyine aluepysäköinteineen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 17 / 82 Liikenne Keran osayleiskaavan liikenteellinen perusratkaisu on eri kulkumuodot huomioiva verkosto, joka luo elävää kaupunkitilaa ja yhdistää alueen useaan eri suuntaan. Tavoitelähtöinen liikennesuunnittelu painottaa ensisijaisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen näkökulmaa luoden selkeän liikkumisympäristön, joka mahdollistaa sujuvat matkaketjut eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on, että kestävien kulkutapojen osuus alueella kasvaa nykytilanteesta. Kaupunkikuva Rakentamisen tehokkuuden ja korttelitypologioiden lähtökohtana on ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen ja tiiviin kävelykeskusta-alueen mahdollistaminen. Uudisrakentaminen sovitetaan ympäröiviin pientaloalueisiin. Luonto ja virkistys Keran osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueelle laadukkaita ja toiminnallisesti monipuolisia virkistyksen alueita. Lisäksi kaavan tavoitteena on säilyttää ja kehittää Keran olemassa olevia rakentamattomia viheralueita, kuten luonnonmukaisia metsäalueita, osaksi virkistystä. Kaavassa on osoitettu liito-oravan elinympäristöt ja liito-oravien kulkuyhteydet. Yhteydet kulkevat olemassa olevilla viheralueilla. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Keran osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu kaavaprosessin aikana laadittuihin selvityksiin, niiden johtopäätöksiin sekä suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Vaikutusten arviointi on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiantuntijoiden toimesta. Osayleiskaavan keskeisin vaikutus on yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja monipuolistuminen luoden kaupunkimaista ympäristöä. Keran osayleiskaava-alueen rakentuminen metropolin palvelukeskuksena tukee Helsingin seudun aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä. Alueen halki kulkee jo nyt Helsinki-Turku -junayhteys, alue on hyvin saavutettavissa ja se tulee tulevaisuudessa entisestään paranemaan Espoon kaupunkiradan rakentuessa Espoon keskukseen asti. Asukasmäärän kasvaessa alueelle tulee sijoittumaan uusia lähipalveluja, kaupunki- ja aluekeskustasoisten palvelujen sijoittuessa Leppävaaran kaupunkikeskukseen. Keran kaupallinen ratkaisu noudattelee Espoon kaupan palveluverkkoselvityksessä keskusten kokoluokista tehtyjä linjauksia, joissa Kera on määritelty isoksi paikalliskeskukseksi. Nykyiset työpaikat ja työpaikkojen lisääntyminen mahdollistavat osalle asukkaista työssäkäynnin omalla asuinalueellaan, jolloin työmatkat ovat lyhyitä ja mahdollista tehdä joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä. Viihtyisät asuinalueet, joilla on palveluja saatavilla, houkuttelevat koulutettua työvoimaa, joten myös yritysalueet hyötyvät alueen kehittymisestä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 18 / 82 Päätöshistoria Osayleiskaava-alue sijaitsee erittäin kilpailukykyisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lisäksi alueen kompakti rakenne kannustaa erityisesti kävellen tehtäviin matkoihin. Tärkeimmät liikenneverkon muutokset ovat kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Espoon keskukseen, pikaraitiolinja Karamalmi-Suurpelto-Matinkylä sekä ajoyhteys Kutojantien ja Karapellontien välillä. Kaava-alueen kaakkoiskulmassa kulkevan maakunnallisen virkistys/ekologisen yhteyden sijainti on ratkaistu osayleiskaavassa. Ratkaisu turvaa yhteyden toimivuuden. Yhteys on osoitettu kaavassa viheryhteystarve-, sekä suojaviheralue (EV) -merkinnöillä. Paikallisten ekologisten yhteyksien tarpeet on osoitettu kaavassa liito-oravan kulkuyhteysmerkinnällä. Maisemakuva muuttuu merkittävästi, kun kenttien, hallien ja toimistorakennusten luonnehtimasta logistiikka- ja työpaikka-alueesta tulee tiiviisti rakennettu keskustamainen alue. Osayleiskaava mahdollistaa erilaiset toteutukset rakentamisen tiiviyden, korkeuden ja muiden arkkitehtonisten ratkaisuiden suhteen. Osayleiskaavaan laaditut merkittävimmät muutokset ja tarkennukset kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta Osayleiskaavan yleismääräyksiä on täydennetty kulttuuriympäristöä ja joukkoliikenteen vaihtopaikkoja koskien. Muutoksia liikenteen, melun ja tärinän osalta on täydennetty kaavamääräyksiin. Osayleiskaavaan on Turvesolmun eritasoliittymän länsipuolelle palautettu kaavaluonnoksessa ollut suojaviheralue-merkintä sekä lisätty viheryhteystarve-merkintä Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetun viheryhteyden kohdalle. Osayleiskaavan alueella sijaitsee osittain kaksi 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettua merkitykseltään seudullista vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintää. Osayleiskaavatyön yhteydessä suuryksikköjen niin sanottuja toiminnallisia ulottuvuuksia on tutkittu ja kaupan mitoitukselle on osoitettu suhdeluvulla (esim. ¼) mitoitus. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2013 77 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 19 / 82 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää käynnistää Keran osayleiskaavatyön ja hyväksyy seuraavat Keran osayleiskaavan tavoitteet 1.1 Keran osayleiskaavalla suunnitellaan energiatehokas, raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue. 1.2 Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena 8 000-10 000 asukasta ja 7 000-10 000 työpaikkaa. 1.3 Keran elinkeino- ja yritystoiminta-aluetta kehitetään edelleen tehokkaana, hyvin saavutettavana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. 1.4 Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukasmitoituksen pohjalta. 1.5 Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. 1.6 Keran kaava-alueella varmistetaan toimivat virkistysyhteydet Leppävaaran urheilupuistoon ja Espoon keskuspuistoon, pyöräilyn laatukäytävät, sekä esteetön liikkuminen, jotta asemalle pääsy on vaivatonta ja radan alitus- ja ylityskohtia on riittävästi ja oikein sijoitettuina. Polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestämiselle varataan riittävästi tilaa. 1.7 Ainakin yhden mitoitusvaihtoehdon tulee mahdollistaa keskitetty pysäköintiratkaisu. 1.8 Nihtimäen pientaloalue säilytetään ja liitetään osaksi kehitettävää asuntoaluetta. 1.9 Alueiden rakentamisen vaiheistuksella tulee varmistaa, että alueella olevat SEVESO -direktiivin mukaiset kohteet eivät vaaranna edellä mainittua maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan 24.4.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 20 / 82 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja päättää asettaa asukastilaisuuden puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 4-kohta). Esittelijä teki tekniset korjaukset: päätöskohta 2 muutetaan kuulumaan: Merkitsee tiedoksi asian kokouksessa nähtävillä olevan 24.4.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Esityslistan Vireilletulo ja OAS kappaleen teksti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asian oheismateriaalina muutetaan kuulumaan: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kokouksessa. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että päätöskohta 1.1 muutetaan kuulumaan: Keran osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Tavoitteena on, että osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja. päätöskohdan 1.2. muutetaan kuulumaan: Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on 6 000-15 000 asukasta ja 8 000-14 000 työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta. Alueelle pitää mahdollistaa monimuotoinen työpaikkakehitys. Mitoitukseen kytketään myös asetettujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollistava taloudellinen tarkastelu. päätöskohta 1.3 muutetaan kuulumaan: Keran elinkeino- ja yritystoimintaaluetta kehitetään edelleen tehokkaana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. Tavoitteena on niin houkutteleva asuinalue, että alueella työssäkäyvät suurelta osin myös asuvat tällä alueella. päätöskohta 1.4 muutetaan kuulumaan: Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukas- ja työpaikkamitoituksen pohjalta. päätöskohta 1.5. muutetaan kuulumaan: Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. Tavoitteena on joukkoliikenneyhteyksien merkittävä parantaminen pikaraitiotiellä, joka yhdistää metron Suurpellon kautta rantarataan. päätöskohta 1.7. muutetaan kuulumaan: Koko alueella korostetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen käytäntöä. Keskustelun kuluessa jäsen Harriet Klar teki jäsen Jukka Lahden kannattamana seuraavan ehdotuksen:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 21 / 82 päätöskohdan 1.2. mitoitusta koskeva virke muutetaan kuulumaan: Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on 8 000-12 000 asukasta ja 8 000-14 000 työpaikkaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että päätösehdotuksesta on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ensin äänestetään kokouksessa tehtyjen muutosehdotusten välillä ja näin voittanut asetetaan esittelijän ehdotusta vastaan. Tämä äänestysjärjestystä koskeva ehdotus hyväksyttiin. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka ovat puheenjohtajan ehdotuksen kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat jäsen Klarin ehdotusta, äänestävät ei. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan seitsemällä äänellä neljää vastaan (7/4) hyväksyneen tässä äänestyksessä puheenjohtajan esittämän ehdotuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko äänestyksen mukaisesti muutettu päätösehdotus hyväksyä esittelijän ehdotuksen sijasta. Kun sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja ehdotti, että asukastilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Kirsi Louhelainen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää käynnistää Keran osayleiskaavatyön ja hyväksyy seuraavat Keran osayleiskaavan tavoitteet. 1.1 Keran osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Tavoitteena on, että osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja. 1.2 Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on 6 000-15 000 asukasta ja 8 000 14 000 työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta. Alueelle pitää mahdollistaa monimuotoinen työpaikkakehitys. Mitoitukseen kytketään myös asetettujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollistava taloudellinen tarkastelu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 22 / 82 Kaupunginhallitus 30.9.2013 279 1.3 Keran elinkeino- ja yritystoiminta-aluetta kehitetään edelleen tehokkaana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. Tavoitteena on niin houkutteleva asuinalue, että alueella työssäkäyvät suurelta osin myös asuvat tällä alueella. 1.4 Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukas- ja työpaikkamitoituksen pohjalta. 1.5 Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. Tavoitteena on joukkoliikenneyhteyksien merkittävä parantaminen pikaraitiotiellä, joka yhdistää metron Suurpellon kautta rantarataan. 1.6 Keran kaava-alueella varmistetaan asukkaiden viihtyvyys suunnittelemalla toimivat virkistysyhteydet Leppävaaran urheilupuistoon ja Espoon keskuspuistoon, pyöräilyn laatukäytävät, sekä esteetön liikkuminen, jotta asemalle pääsy on vaivatonta ja radan alitus- ja ylityskohtia on riittävästi ja oikein sijoitettuina. Polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestämiselle varataan riittävästi tilaa. 1.7 Koko alueella korostetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen käytäntöä. 1.8 Nihtimäen pientaloalue säilytetään ja liitetään osaksi kehitettävää asuntoaluetta. 1.9 Alueiden rakentamisen vaiheistuksella tulee varmistaa, että alueella olevat SEVESO -direktiivin mukaiset kohteet eivät vaaranna edellä mainittua maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta. 2 Merkitsee tiedoksi asian kokouksessa nähtävillä olevan 24.4.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja päättää asettaa asukastilaisuuden puheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Keran osayleiskaavan tavoitteet:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 23 / 82 1 Keran osayleiskaava-alue on osoitettu liitteenä olevalla otteella Etelä- Espoon osayleiskaavasta. 2 Keran osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Tavoitteena on, että osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja. 3 Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on 6 000-15 000 asukasta ja 8 000-14 000 työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta. Alueelle pitää mahdollistaa monimuotoinen työpaikkakehitys. Mitoitukseen kytketään myös asetettujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollistava taloudellinen tarkastelu. 4 Keran elinkeino- ja yritystoiminta-aluetta kehitetään edelleen tehokkaana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. Tavoitteena on niin houkutteleva asuinalue, että alueella työssäkäyvät suurelta osin myös asuvat tällä alueella. 5 Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukas- ja työpaikkamitoituksen pohjalta. 6 Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. Tavoitteena on joukkoliikenneyhteyksien merkittävä parantaminen pikaraitiotiellä, joka yhdistää metron Suurpellon kautta rantarataan. 7 Keran kaava-alueella varmistetaan asukkaiden viihtyvyys suunnittelemalla toimivat virkistysyhteydet Leppävaaran urheilupuistoon ja Espoon keskuspuistoon, pyöräilyn laatukäytävät, sekä esteetön liikkuminen, jotta asemalle pääsy on vaivatonta ja radan alitus- ja ylityskohtia on riittävästi ja oikein sijoitettuina. Polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestämiselle varataan riittävästi tilaa. 8 Koko alueella korostetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen käytäntöä. 9 Nihtimäen pientaloalue säilytetään ja liitetään osaksi kehitettävää asuntoaluetta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 24 / 82 10 Alueiden rakentamisen vaiheistuksella tulee varmistaa, että alueella olevat SEVESO -direktiivin mukaiset kohteet eivät vaaranna edellä mainittua maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta. Käsittely Päätös Laura Kiijärvi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 1-mom. 6-kohta). Kaupunginhallitus: Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.6.2014 83 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville Keran osayleiskaavan luonnosaineiston: kolme vaihtoehtoista kaavakarttaa piir. nro 6856/1, päivätty 2.6.2014, piir. nro 6856/2, päivätty 2.6.2014, piir. nro 6856/3, päivätty 2.6.2014 sekä Keran osayleiskaavan kaavaselostus- ja vaikutusselvitysraportti, päivätty 2.6.2014, Pöyry Finland Oy, 2 vahvistaa nimen Kera viralliseksi osa-alueen nimeksi, 3 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä, 4 järjestää osayleiskaavan luonnosaineistosta asukastilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n Käsittely Jäsen Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin varapuheenjohtaja Louhelainen. Käsittelyn alussa valmistelijat Ville Hokkanen, Petri Suominen ja Susa Eräranta esittelivät asian. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että päätösehdotuksen loppuun lisätään seuraava kohta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että valmistelutyötä jatketaan siten, että rinnan nähtävillä olon ja palautteen käsittelyn kanssa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 25 / 82 vuorovaikutusta toteutetaan avoimesti ja valmistelun aikataulua kiristetään siten että virasto valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ehdotuksen valmistelua koskevat ohjeet käsiteltäväksi jo lokakuun 2014 aikana. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Ulla Palomäki. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, totesi puheenjohtaja tämän tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville Keran osayleiskaavan luonnosaineiston: kolme vaihtoehtoista kaavakarttaa piir. nro 6856/1, päivätty 2.6.2014, piir. nro 6856/2, päivätty 2.6.2014, piir. nro 6856/3, päivätty 2.6.2014 sekä Keran osayleiskaavan kaavaselostus- ja vaikutusselvitysraportti, päivätty 2.6.2014, Pöyry Finland Oy, 2 vahvistaa nimen Kera viralliseksi osa-alueen nimeksi, 3 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä, 4 päättää, että valmistelutyötä jatketaan siten, että rinnan nähtävillä olon ja palautteen käsittelyn kanssa vuorovaikutusta toteutetaan avoimesti ja valmistelun aikataulua kiristetään siten että virasto valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ehdotuksen valmistelua koskevat ohjeet käsiteltäväksi jo lokakuun 2014 aikana. 5 järjestää osayleiskaavan luonnosaineistosta asukastilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Ulla Palomäen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 132 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Kerasta toteutetaan hiilineutraali asuin- ja työskentelyalue,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 26 / 82 2 Keran mitoitusta tarkennetaan niin, että kokonaismitoituksena on vähintään 15 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa, 3 Keran raideliikenteen aseman tuntuman kävelykeskusta-alueelle osoitetaan muuta ympäristöä korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista. Kävelykadun, kaupunkipuiston ja toimintapuiston avulla mahdollistetaan viher- ja virkistysyhteyksien jatkuminen kävelykeskusta-alueen halki. Rakentamisen korkeus vaihettuu matalammaksi kohti olemassa olevia pientaloalueita. Työpaikka-alueet nivoutuvat osaksi kokonaisuutta asuinalueiden avulla, 4 Keran aluetta kehitetään edelleen seudullisesti merkittävänä työpaikkaalueena. Alueelle mahdollistetaan monimuotoinen työpaikkakehitys, 5 liikkumisen ja saavutettavuuden suunnittelua ohjaa tavoitelähtöinen suunnittelu. Kaava-aluetta tutkitaan kävely- ja pyöräilykaupunkina. Rantaradan suuntaisesti osoitetaan pyöräilyn laatukäytävä. Luodaan edellytykset sujuvalle joukkoliikenteelle Keran ja muun seudun välillä. Pikaraitiotien jatkoyhteystarve etelään ja pohjoiseen otetaan huomioon suunnittelussa, 6 Keran osayleiskaava-alueella säilytetään ja vahvistetaan viheryhteyksiä sekä huolehditaan, että liito-oravien elinympäristöjen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu, 7 Keran radanvarsialueille vahvistetaan muuta osayleiskaava-aluetta väljempi pysäköintinormi. Keskitetyn pysäköinnin toteuttaminen mahdollistetaan asetetun tavoitteen mukaisesti. Keran aseman läheisyyteen varataan tilaa liityntäpysäköintiä varten siten, että on mahdollista toteuttaa noin 700 polkupyöräpaikkaa sekä 200 300 autopaikkaa osana keskitettyä pysäköintijärjestelmää, 8 Alueiden suunnittelulla ja rakentumisen vaiheistuksella varmistetaan, että hulevedet, melutasot ja ilmanlaatu otetaan huomioon asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimuksen kannalta. Käsittely Jäsen Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (hallintolaki 28 ). Käsittelyn aluksi esittelijä muutti päätösehdotuksen kohdan 1 kuulumaan: Kerassa luodaan edellytykset hiilineutraalille asumiselle ja työskentelylle. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana päätösehdotuksen muutoksina seuraavaa:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 27 / 82 kohdan 1 jälkeen lisätään kohta 1a, joka kuuluu seuraavasti: Keran osayleiskaava-alueen kaupunkirakenne ja toteutussuunnitelmat laaditaan sellaisiksi, että radan etelä- ja pohjoispuoli voidaan alueen rakentamisen sopivassa tulevaisuusvaiheessa yhdistää toiminnallisesti Keran aseman itäpäähän/itäpuolelle toteutettavalla radan ylityksellä tai alituksella, jossa korostuu kaupunkitoimintojen hyvä laatu. Ehdotusta laadittaessa selvitetään tämän kustannukset ja varmistetaan rakennustehokkuuksien mitoitus sellaiseksi että tämä on taloudellisesti mahdollista toteuttaa, kohta 2 Keran mitoitusta tarkennetaan kuulumaan: kokonaismitoituksena on vähintään 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa, ottaen kuitenkin huomioon edellä olevasta kohdasta 1a mahdollisesti johtuva tarve nostaa näitä mitoituslukuja, edelleen kohdan 5 jälkeen lisätään 5aa Alue soveltuu sijaintinsa ja väestömääränsä vuoksi erinomaisen hyvin liikunta- ja muun harrastustoiminnan suurhallin sijaintipaikaksi, jonka ylläpito hoidetaan pääasiassa urheiluseurojen ja muiden yhdistysten yhteistyönä, sekä 5ab Olemassa olevien rakennusten rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot, kunto ja soveltuvuus erilaisiin käyttötarkoituksiin selvitetään riittävän perusteellisesti ennen, kuin päätetään niiden mahdollisesta säilyttämisestä/suojelemisesta. Selvityksiin tulee sisältyä myös kiinteistöjen taloudellinen ja toiminnallinen tarkastelu eri vaihtoehdoissa. Selvitys kohdistuu etenkin alueen luonteenomaisiin rakennuksiin, joita voitaisiin käyttää myös alueen asukkaiden yhteistoiminnan tiloina. Ja edelleen lisätään 5b koulujen/päiväkotien sijaintipaikat ja niiden tarvitsemat rakennusoikeudet selvitetään tähän asti esitettyä tarkemmin yhteistyössä sivistystoimen kanssa, lisätään kohdan 6 loppuun: Alueelle elävyyttä ja omaleimaisuutta lisäävien erityisalueiden, kuten liikennepuiston ja alueen itäosan kallioalueen, vaihtoehtoiset säilyttämistavat selvitetään, lisätään kohdan 7 loppuun: Varaudutaan myös liityntäpysäköintipaikkojen määrän kasvattamiseen, mikäli aikanaan toteutuva tarve sitä edellyttää, lisätään uusi kohta 9: Ehdotusvaiheen ratkaisujen tueksi tehdään myös riittävän perusteellinen taloudellinen tarkastelu. jäsen Palomäki ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana kohtaan 7 lisäystä: Varaudutaan myös liityntäpysäköintipaikkojen määrän kasvattamiseen noin 400 autopaikalla, mikäli aikanaan toteutuva tarve sitä edellyttää, jäsen Partanen ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että kohtaan 3 ensimmäisen lauseen jälkeen lisätään: Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskustamaista aluetta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotukset sekä jäsen Palomäen ehdotus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 28 / 82 hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja ehdotusten tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Edelleen puheenjohtaja totesi, koska ehdotuksen kohdasta 3 oli tehty toisistaan poikkeavat ehdotukset, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Partasen tekemää ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Partasen ehdotuksen puolesta jaa äänestivät jäsenet Lintunen, Palomäki, Salo, Louhelainen, Partanen, Klar-Nykvist, Lahti, Pöntynen ja puheenjohtaja Markkula (9 ääntä), ja esittelijän ehdotuksen puolesta ei jäsenet Karhu, Oila ja Kemppi-Virtanen (3), jäsen Ahlman poissa. Puheenjohtaja totesi jäsen Partasen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 9/3, yhden oltua poissa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: hyväksyy seuraavat osayleiskaavaehdotuksen valmistelua koskevat ohjeet 1 Kerassa luodaan edellytykset hiilineutraalille asumiselle ja työskentelylle, 2 Keran osayleiskaava-alueen kaupunkirakenne ja toteutussuunnitelmat laaditaan sellaisiksi, että radan etelä- ja pohjoispuoli voidaan alueen rakentamisen sopivassa tulevaisuusvaiheessa yhdistää toiminnallisesti Keran aseman itäpäähän/itäpuolelle toteutettavalla radan ylityksellä tai alituksella, jossa korostuu kaupunkitoimintojen hyvä laatu. Ehdotusta laadittaessa selvitetään tämän kustannukset ja varmistetaan rakennustehokkuuksien mitoitus sellaiseksi, että tämä on taloudellisesti mahdollista toteuttaa, 3 Keran mitoitusta tarkennetaan niin, että kokonaismitoituksena on vähintään 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa, ottaen kuitenkin huomioon edellä olevasta kohdasta 1a mahdollisesti johtuva tarve nostaa näitä mitoituslukuja, 4 Keran raideliikenteen aseman tuntuman kävelykeskusta-alueelle osoitetaan muuta ympäristöä korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskustamaista aluetta. Kävelykadun, kaupunkipuiston ja toimintapuiston avulla mahdollistetaan viher- ja virkistysyhteyksien jatkuminen kävelykeskusta-alueen halki. Rakentamisen korkeus vaihettuu matalammaksi kohti olemassa olevia pientaloalueita. Työpaikka-alueet nivoutuvat osaksi kokonaisuutta asuinalueiden avulla,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 29 / 82 5 Keran aluetta kehitetään edelleen seudullisesti merkittävänä työpaikkaalueena. Alueelle mahdollistetaan monimuotoinen työpaikkakehitys, 6 liikkumisen ja saavutettavuuden suunnittelua ohjaa tavoitelähtöinen suunnittelu. Kaava-aluetta tutkitaan kävely- ja pyöräilykaupunkina. Rantaradan suuntaisesti osoitetaan pyöräilyn laatukäytävä. Luodaan edellytykset sujuvalle joukkoliikenteelle Keran ja muun seudun välillä. Pikaraitiotien jatkoyhteystarve etelään ja pohjoiseen otetaan huomioon suunnittelussa, 7 Alue soveltuu sijaintinsa ja väestömääränsä vuoksi erinomaisen hyvin liikunta- ja muun harrastustoiminnan suurhallin sijaintipaikaksi, jonka ylläpito hoidetaan pääasiassa urheiluseurojen ja muiden yhdistysten yhteistyönä, 8 Olemassa olevien rakennusten rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot, kunto ja soveltuvuus erilaisiin käyttötarkoituksiin selvitetään riittävän perusteellisesti ennen kuin päätetään niiden mahdollisesta säilyttämisestä/suojelemisesta. Selvityksiin tulee sisältyä myös kiinteistöjen taloudellinen ja toiminnallinen tarkastelu eri vaihtoehdoissa. Selvitys kohdistuu etenkin alueen luonteenomaisiin rakennuksiin, joita voitaisiin käyttää myös alueen asukkaiden yhteistoiminnan tiloina, 9 Koulujen/päiväkotien sijaintipaikat ja niiden tarvitsemat rakennusoikeudet selvitetään tähän asti esitettyä tarkemmin yhteistyössä sivistystoimen kanssa, 10 Keran osayleiskaava-alueella säilytetään ja vahvistetaan viheryhteyksiä sekä huolehditaan, että liito-oravien elinympäristöjen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu. Alueelle elävyyttä ja omaleimaisuutta lisäävien erityisalueiden, kuten liikennepuiston ja alueen itäosan kallioalueen, vaihtoehtoiset säilyttämistavat selvitetään, 11 Keran radanvarsialueille vahvistetaan muuta osayleiskaava-aluetta väljempi pysäköintinormi. Keskitetyn pysäköinnin toteuttaminen mahdollistetaan asetetun tavoitteen mukaisesti. Keran aseman läheisyyteen varataan tilaa liityntäpysäköintiä varten siten, että on mahdollista toteuttaa noin 700 polkupyöräpaikkaa sekä 200-300 autopaikkaa osana keskitettyä pysäköintijärjestelmää. Varaudutaan myös liityntäpysäköintipaikkojen määrän kasvattamiseen, mikäli aikanaan toteutuva tarve sitä edellyttää. Varaudutaan sekä asukkaiden, että työpaikkojen pysäköintimahdollisuuksien lisäämiseen tarpeen mukaan,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 30 / 82 12 Alueiden suunnittelulla ja rakentumisen vaiheistuksella varmistetaan, että hulevedet, melutasot ja ilmanlaatu otetaan huomioon asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimuksen kannalta, 13 Ehdotusvaiheen ratkaisujen tueksi tehdään myös riittävän perusteellinen taloudellinen tarkastelu. Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.12.2015 190 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Keran osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehdoista, alue 132700, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 2.6.2014 päivätyn Keran osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6933, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28, 4-kohta). Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti, että osayleiskaavaehdotuksesta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan varajäsen Rainer Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Nevanlinnan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Keran osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehdoista, alue 132700, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 31 / 82 Kaupunginhallitus 18.1.2016 29 MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 2.6.2014 päivätyn Keran osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6933, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Rainer Lahden. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 11.6.2014 päivätyn ja 9.12.2015 muutetun Keran osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6933. Käsittely Päätös Asia käsiteltiin pykälän 15 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 32 / 82 4794/2014 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 145 31.8.2016 195 Haukilahti, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 230961, 14. kaupunginosa Haukilahti (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotto ja muistutus on annettu Haukilahden asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 230961, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 31.8.2016 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Haukilahti - Gäddvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6992, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 230961, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 600 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 4 366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 3 Haukilahti, muistutuksen lyhennelmä ja vastine 4 Haukilahti, lausuntojen ja kannanoton lyhennelmät ja vastineet - Haukilahti, tapahtumaluettelo - Haukilahti, kaavamääräykset - Haukilahti, kaavakartta - Haukilahti, ajantasa-asemakaava - Haukilahti, havainnekuva - Haukilahti, muistutuksen lyhennelmä ja vastine, julkinen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 33 / 82 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialueen käyttötarkoitus asumiseen ja liiketilaksi. Tavoitteena on sijoittaa tontille kolme 4- ja 5 -kerroksista rakennusta, joissa on asumista yhteensä noin 5 200 k-m 2 ja liiketilaa noin 400 k-m 2. Autopaikat sijoitetaan kansipihan alle. Katualueelle osoitetaan lisää yleistä pysäköintiä ja kevyenliikenteen reitit. Rakennusoikeus nousee 3 000 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Haukilahti - Gäddvik, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6992, käsittää korttelin 14081, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 230961 Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 16.3.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 22.2.2016. Alueen nykytila Tontilla on kaksikerroksinen pohjaltaan L-mallinen toimistorakennus, jossa on toimistojen lisäksi ravintola. Yli puolet rakennuksesta on tyhjillään. Paikoitusalue täyttää lähes kokonaan rakennukselta vapaaksi jäävän tontin osan. Korttelin rajoilla kasvaa rakennusta korkeampia jalokuusia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 34 / 82 Korttelin itäpuolella, katualueella kasvaa korkeita mäntyjä ja kuusia noin 250 m 2 kokoisella alueella. Korttelin 14081 omistaa Ki Oy Ahvenniska. Katualue on kaupungin omistuksessa. Kaava-alueen pohjois- ja länsipuolella olevat asuinkerrostalot ovat neljäkerroksisia ja eteläpuolella olevat rakennukset ovat kolmekerroksisia. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue sijoittuu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueen (C) pohjoisreunalle. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa vuonna 1990 hyväksytty Haukilahden keskuksen asemakaava 230938. Muutoksen alainen tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), jonka kerrosalasta 40 % saa olla liike- ja myymälätilaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 19.9. - 17.10.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi muistutus sekä saatiin neljä lausuntoa ja yksi kannanotto. Muistutuksessa vaadittiin, että suunniteltua rakennusoikeutta ja kerroslukua pienennetään sekä rakennukset sijoitetaan tontille niin, että maisema säilyy avoimena. Vastineessa tähdennettiin, että korttelin tehokkuuden korottamista pidetään perusteltuna lähellä Haukilahden keskusta. Maisemallisesti uudet kerrostalot sopeutuvat alueelle. Lausunnot saatiin Fortum Power and Heat Oy:ltä, Caruna Espoo Oy:ltä, HSY:ltä sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lausunnot olivat toteavia ja hyväksyviä eikä niiden perusteella tehty kaavaan muutoksia. Kaupunkitekniikan keskuksen kannanotossa ohjeistettiin tulevaa katusuunnittelua. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Haukilahdenkadun ja Kiiskitein varteen on osoitettu rakennusalat kolmelle rakennukselle. Rakennusoikeus on yhteensä 5 650 k-m 2. Keskimmäinen rakennus katujen risteyksessä on kerrosluvultaan viisi, muut ovat neljä kerrosta korkeita. Koilliskulmassa olevan rakennuksen kerrosluku on kaavassa ½ k IV, sillä rakennuksen päädyn kellari on pihan puolella osittain maan päällä. Asuinkerrostalon julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle. Kansipihan ilmeen tulee olla vehreä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 35 / 82 Liikenne ja pysäköinti Katualueelle varataan tilaa yleistä pysäköintiä varten. Kiiskitielle mahtuu 13 autopaikkaa. Kiiskitien pohjoispuolella on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Eteläpuolella on jalkakäytävä. Korttelialueelle tulee suunnitelmien mukaan noin 75 autopaikkaa. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 80 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m 2. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 8 510 m 2. Korttelin koko on 4 319 m 2. Korttelialue pienenee 97 m 2. Korttelin rakennusoikeus on 5 650 k -m 2 ja rakentamistehokkuutta noin e = 1.31. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutosta varten on tehty liikenteen meluselvitys. Selvityksen perusteella kaikki parvekkeet tulee lasittaa sekä leikki- ja oleskelualue suojata 1,2 m korkuisella pihakannen reunalle sijoitettavalla tiivisrakenteisella kaiteella. Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavamuutos sijoittuu alueelle, jossa on valmis kunnallistekniikka. Katualueelle tehdään kuitenkin uudelleen järjestelyjä kadun leventämisen ja pysäköinnin järjestämisen takia. Kaavan hyväksyminen mahdollistaa maankäyttöneuvottelujen perusteella sovittujen korvausten keräämisen kaupungille. Alueen toteutuksen myötä lisääntyvä asukasmäärä kasvattaa mahdollisesti kaupungin tuloja verotuksen kautta, samalla se aiheuttaa mahdollisesti kuluja kunnallisen palvelutuotantovelvoitteen myötä. Kortteli 14081 on liitetty kaukolämpöön ja uudisrakennusten lämmitysenergiantarve on mahdollista toteuttaa kaukolämmöllä. Alue sijaitsee myös erittäin hyvin maalämmön hyödyntämiseen soveltuvalla alueella, joten asuinrakennusten lämmitysenergiantarve tai osa siitä olisi mahdollista kattaa myös geoenergiakentällä. Kattopintoja voidaan hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon, jolloin aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen tai kiinteistösähköntarpeen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 36 / 82 kattamiseen. Kesäaikaiselta asuntojen ylilämmöltä voidaan suojautua passiivisin keinoin; etelä- ja länsisivuihin tehtävin parvekkein. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelia 14081 varten tehtiin viitesuunnitelma, jossa on esitetty alustavasti mm rakennusten julkisivuratkaisut, hulevesiratkaisut, pyöräpaikoitus ja pelastuspaikat. Perittävät maksut Hakija on maksanut 16.3.2016 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä kuulutuskustannusten loppuosan asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Päätöshistoria Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 18 kohdan mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus. Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.8.2016 145 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Haukilahden valmisteluaineistosta, alue 230961, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 31.8.2016 päivätyn Haukilahti - Gäddvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6992, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 230961, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa jäsen Ulla Palomäki ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: Kaavassa olevaa tilaa, erityisesti katualueella, voidaan käyttää myös asukkaiden pysäköintipaikkojen mahdolliseen lisäämiseen tarpeen mukaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 37 / 82 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Edelleen puheenjohtaja Markkula totesi jäsen Palomäen uutta päätöskohtaa koskevan lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 38 / 82 2490/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 112 8.6.2016 196 Muuttolinnunmäki I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 117800, 51. kaupunginosa Lintuvaara (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jukka Anttila, puh. 043 825 1380 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Muuttolinnunmäen I asemakaavan ja siihen liitetyn kaavamuutoksen ehdotuksesta, alue 117800, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 16.3.2009 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Muuttolinnunmäki I - Flyttfågelbacken I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6984, 51. kaupunginosassa (Lintuvaara), alue 117800. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Muuttolinnunmäki I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 6 Muuttolinnunmäki I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Muuttolinnunmäki I, tapahtumaluettelo - Muuttolinnunmäki I, kaavamääräykset - Muuttolinnunmäki I, kaavakartta - Muuttolinnunmäki I, havainnekuva - Muuttolinnunmäki I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on saattaa vanha palstoituksen ja poikkeuslupien nojalla rakennettu omakotivaltainen alue asemakaavoituksen piiriin ja mahdollistaa sen täydennysrakentaminen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 39 / 82 Asemakaavan myötä alueelle muodostuu noin 19,4 ha erillispientalojen korttelialuetta tehokkuudella e = 0.25, jolloin koko alueen rakennusoikeudeksi tulee noin 48 400 k-m 2. Alueen yksityisten kiinteistöjen jo käyttämä rakennusoikeus on yhteensä noin 18 600 k-m 2, joten alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin 29 800 k-m 2. Uudesta rakennusoikeudesta noin 18 200 k-m 2 sijoittuu olemassa oleville yksityisille kiinteistöille ja noin 11 600 k-m 2 Espoon kaupungin maalle, jolle voidaan rakentaa noin 55 uutta erillispientaloa. Ottaen huomioon kaupungin maalle tulevien pientalotonttien määrän ja suhteellisen vähäisen infrarakentamisen määrän, on hanke kaavataloudellisesti kaupungin kannalta positiivinen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite ja vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2005. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.6.2008. Alueen nykytila Kaava-alue on kooltaan noin 33 hehtaaria.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 40 / 82 Alueen itäosa on valtaosin jo palstoitettua ja rakennettua pientaloaluetta. Rakentaminen on tapahtunut sotien jälkeen yhtä aikaa Vantaan Hämevaaran kanssa, painottuen viime vuosikymmeniin. Osa Espoon puolen kiinteistöistä on Vantaan kunnallistekniikan ja katuverkon piirissä. Alueella on noin 100 rakennettua kiinteistöä. Tilakoko on nykystandardin mukaan verrattain suuri (noin 2 000 m²) ja monia tiloja onkin lohkottu kahtia. Muuttolinnunmäki on kallioaluetta, jonka laki kohoa noin 25 metriä ympäristöään korkeammalle. Hämeenkyläntien länsipuolinen alue on pääosin rakentamatonta metsämaastoa asutuksen keskittyessä tien varteen. Paljaita kallioalueita on vain mäen laella. Rinteet ovat metsäisiä ja niiden puustoa on takavuosina monin paikoin harvennettu. Muuttolinnunmäen kallioharjanne jatkuu suunnittelualueen pohjoisosassa Hämeenkyläntien itäpuolelle. Harjanteen lakialue on säilynyt rakentamattomana. Vantaan rajan tuntumassa on harvennettua tuoreen kankaan sekametsää. Koillisosan kallioinen laki on aukkoista, alle kymmenmetristä männikköä. Kallion laella Vantaan puolella on linkkimasto. Mäen etelä- ja itärinteen puustoa on harvennettu 2000-luvun alussa. Alueen länsiosassa, sen etelärajan tuntumassa on 1,5 hehtaarin kokoinen säilyttämisen arvoiseksi arvioitu Muuttolinnunmäen pähkinäpensaslehto. Noin 25 % lehdon pohjoislaidasta sisältyy suunnittelualueeseen lopun lehtoalueen jäädessä kaava-alueen eteläpuolelle. Pähkinäpensaslehdon yhteydessä on myös merkittävä liito-orava-alue, joka kuitenkin jää välittömästi kaava-alueen eteläpuolelle. Suurimman osan maasta omistaa Espoon kaupunki. Palstoitetut alueet ovat yksityisomistuksessa. Suunnittelualueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie liittää alueen muuhun liikenneverkkoon. Hämeenkyläntien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on nykyisin noin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on lisäksi useita hiekkapintaisia tonttikatuja. Hämeenkyläntien varressa on yhdistetty jalankulku ja pyörätie. Lisäksi rakentamattomille alueille on muodostunut polkuja. Bussilinja 510 liikennöi Leppävaaran ja Otaniemen kautta Tapiolaan sekä Martinlaaksoon. 231 N liikennöi aamulla ja illalla Elielinaukiolta Leppävaaran ja Hämevaaran kautta Järvenperään. Elokuussa tapahtuvien reittimuutosten jälkeen bussi 555 liikennöi Lauttasaaresta Otaniemen ja Leppävaaran kautta Martinlaaksoon ja 555 B Leppävaaran ja Myyrmäen väliä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoislaidalle on merkitty moottoriväylän liikennetunneli ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 41 / 82 pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Länsilaidalla on virkistysalue ja 110 kv voimalinja. Aivan alueen eteläpuolelle on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteystarve ja 110 kv voimalinja. Yleiskaavassa alue on pääosin kehitettävää pientaloaluetta (A3), jota ympäröivät virkistysalueet. Kehä II on merkitty kaavaan uutena päätienä, joka kulkee pääosin tunnelissa alueen läpi. Alueen itä- ja länsiosien läpi sekä sen eteläpuolella kulkevat sijainniltaan ohjeelliset virkistysyhteydet. Hämeenkyläntieltä on osoitettu uusi liikenneverkon yhteys Lintulaaksontielle. Viranomaisneuvottelu Jaetun kaavan nyt hyväksyttävänä olevasta pohjoisosasta ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää viranomaisneuvottelua. Neuvottelu voidaan tarvittaessa järjestää myöhemmin laadittavan eteläosan kaavan yhteydessä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 15.8. 13.9.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin seitsemän muistutusta ja saatiin 11 lausuntoa tai kannanottoa. Saadussa palautteessa puututtiin mm. liikenne- ja tieasioihin, nimistöön, Gubbmossenin suoalueen ja pähkinäpensaslehdon suojeluun, sekä virkistysalueiden kokoon. Saadun palautteen perusteella: - Kaava-aluetta on pienennetty lännessä niin, että Gubbmossenin suoalue, suurin osa Kehä II LT -alueesta ja Leppävaaran sähköasema jäävät kaava-alueen ulkopuolelle. - Kortteleita 50331 ja 50332 on muokattu ja kaava-aluetta laajennettu vähäisessä määrin kaupungin maalla niin, että kaava-alueella oleva lehdonosa sijoittuu lähivirkistysalueelle ja on varustettu suojelumerkinnällä (luo). - Kaava-alueen länsiosaan on lisätty muuntamon rakennusala Ehdotus asemakaavaksi Kaikki asuinkorttelialueet on merkitty kaksikerroksisiksi erillispientalojen korttelialueiksi (AO) tehokkuudella e = 0.25. Yhden jo rakennetun kiinteistön rakennusoikeus on tulevan tonttijaon mahdollistamiseksi ilmoitettu nykytilannetta vastaavana neliömetrilukuna. Alueen länsiosan uudet asuinalueet on sijoitettu kiinteästi olemassa olevan asutuksen yhteyteen, jolloin kaava-alueen ja voimalinjan väliin voidaan eteläisessä kaavassa muodostaa yhtenäisempi ja laajempi itä-länsi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 42 / 82 suuntainen viheralue, johon uuden ja vanhan asutuksen väliin jäävät kapeammat viheralueketjut johtavat. Alueen länsiosassa, kaava-alueen etelärajan tuntumassa on 1,5 hehtaarin kokoinen Muuttolinnunmäen pähkinäpensaslehto. Noin 25 % lehdon pohjoislaidasta sisältyy kaava-alueeseen lopun lehtoalueen jäädessä kaava-alueen eteläpuolelle. Kaava-alueella oleva lehdonosa sijoittuu lähivirkistysalueelle ja on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella sallitaan vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet (luo). Liikennetunnelin (ma-lt) päällä ja sen välittömässä läheisyydessä tehtäviä maanmuokkaustoimenpiteitä on rajoitettu. Kehä II:n maantiealueen (LT) ympärille on merkitty suojaviheralue (EV). Katuverkon rungon muodostaa paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie. Liikenne-ennusteiden mukaan Hämeenkyläntien liikennemäärä tulisi olemaan noin 4 500 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2035. Alueelle on suunniteltu olemassa olevien tonttikatujen lisäksi muutama uusi tonttikatu. Alueen pohjoisosassa on varauduttu Kehä II:n jatkoon yleissuunnitelman mukaisesti. Asuinkortteleiden kohdalla Kehä II on tunnelissa. Hämeenkyläntiellä on jatkossakin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi kadun toiseen reunaan on mahdollista toteuttaa jalkakäytävä. Osalle tonttikaduista on mahdollisuus toteuttaa toispuoleinen jalkakäytävä. Alueen eteläpuolelle on suunniteltu itä-länsisuuntainen ja alueen länsiosaan pohjois-eteläsuuntainen seudullinen ulkoilureitti. Latureittien on suunniteltu kulkevan seudullisten ulkoilureittien suuntaisesti. Joukkoliikenne käyttää tulevaisuudessakin Hämeenkyläntietä. Bussipysäkit on suunniteltu ajoratapysäkeiksi. Joukkoliikenne käyttää myös alueen itäpuolella olevaa Lintulaaksontietä, jonka katualueen tilanvarauksessa on varauduttu myös raitiotiehen. Kortteiden pysäköinti tapahtuu tonteille. Pysäköintipaikkoja on rakennettava AO-kortteleissa 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Yleiselle pysäköinnille on varattu LP-alue Talvilinnuntien varteen. Myös Talvilinnunkujan kääntöpaikan yhteyteen on suunniteltu yleisiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi yleistä pysäköintiä voidaan sallia tarvittaessa tonttikaduilla. Hämeenkyläntien varren kortteleissa on oleskelupihat sijoitettava siten, että ulko-oleskelualueiden melutasojen ohjearvot täyttyvät. Hämeenkyläntien pohjoisosassa rakennusten ääneneristävyyden tulee olla 32 db. Lisäksi alue kuuluu lentomelun lievealueeseen, minkä johdosta rakennusten ääneneristävyyden on lentomelua vastaan oltava vähintään 30 db.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 43 / 82 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ei edellytä maankäyttösopimuksia. Selvitykset ja suunnitelmat - Muuttolinnunmäen luontoselvitys 2015 Ympäristösuunnittelu Enviro / Esa Lammi 15.12.2015 - Muuttolinnunmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Ramboll 2010, 2015 - Kehä II välillä Turunväylä-Hämeenlinnanväylä, yleissuunnitelma Tiehallinto 2008 - K2YKR, Yhdyskuntarakennetavoitteiden suunnittelu ja arviointi Kehä II vyöhykkeellä välillä Turuntie - Vihdintie, WSP, Trafix 2016 - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit, Espoon kaupunki, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy 29.1.2005 Kaavataloudelliset vaikutukset Ottaen huomioon Espoon kaupungin maalle tulevien pientalotonttien määrän ja suhteellisen vähäisen infrarakentamisen määrän, on hanke kaavataloudellisesti kaupungin kannalta positiivinen. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.8.2010 7 Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Muuttolinnunmäen valmisteluaineistosta, alue 117000, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja 5.8.2010 muutetun Muuttolinnunmäki - Flyttfågelbacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6450, joka käsittää korttelit 50330 50337, 50339 50364 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisaluetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja siihen liittyvän Lintumetsä II - Fågelskogen II asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja virkistysaluetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisaluetta 57. kaupunginosassa (Karakallio) sekä siihen liittyvän Lintumetsä I - Fågelskogen I asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katualuetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara), alue 117000,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 44 / 82 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että - lautakunnalle esitellyt kuvaukset tonttiliittymäratkaisuista ja ajoneuvomääriä kuvaava selvitys liitetään kaavaehdotuksen esittelyaineistoon - nähtävilläolon aikana a) kehitetään asemakaavaa ja sen liitemateriaalia siten, että niistä selkeästi ilmenee, miten Hämeenkyläntien ajonopeuksia hillitään ainakin rakenteellisin ratkaisuin ja myös näkymät katkaisevin istutuksin b) maakaapeloinnista tehdään tarpeelliset suunnitelmat ja käydään sopimusneuvottelut riittävän pitkälle, jotta asemakaavan toteuttaminen etenee mahdollisimman hyvin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 112 - lautakunnalle esitellyt kuvaukset tonttiliittymäratkaisuista ja ajoneuvomääriä kuvaava selvitys liitetään kaavaehdotuksen esittelyaineistoon ja - nähtävilläolon aikana a) kehitetään asemakaavaa ja sen liitemateriaalia siten, että niistä selkeästi ilmenee, miten Hämeenkyläntien ajonopeuksia hillitään ainakin rakenteellisin ratkaisuin ja myös näkymät katkaisevin istutuksin ja b) maakaapeloinnista tehdään tarpeelliset suunnitelmat ja käydään sopimusneuvottelut riittävän pitkälle, jotta asemakaavan toteuttaminen etenee mahdollisimman hyvin. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Muuttolinnunmäen asemakaavaehdotuksesta, sekä Lintumetsä I ja Lintumetsä II asemakaavan muutosehdotuksista, alue 117000,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 45 / 82 2 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Muuttolinnunmäki I - Flyttfågelbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6984, 51. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja 57. kaupunginosassa, alue 117800, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 46 / 82 2878/2015 10.02.03 197 Lippajärvi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 150712, 62. kaupunginosa Lippajärvi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. 050 553 2886 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lippajärven valmisteluaineistosta, alue 150712, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.11.2016 päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6999, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue 150712, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että nähtäville asetettavaa materiaalia täydennetään laatimalla dokumentti lähialueen kehitysnäkymät, jossa on esitetään tätä asemakaavaa laajemman alueen potentiaalinen rakentaminen ja mahdolliset kerrostalot kerroslukuineen. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Ulla Palomäen, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Suvi Karhun kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että rakentamisen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteuttamisessa on syytä varautua lisärakentamaan autopaikkoja tarvetta vastaavasti kaavamääräysten edellyttämän minimiautopaikkamäärän lisäksi. Tämä voi edellyttää autopaikkoja koskevan kaavamääräyksen ja kaavakartan vähäistä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 47 / 82 muuttamista. Tämä selvitetään ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta lautakunnassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 edellyttää, että nähtäville asetettavaa materiaalia täydennetään laatimalla dokumentti lähialueen kehitysnäkymät, jossa on esitetään tätä asemakaavaa laajemman alueen potentiaalinen rakentaminen ja mahdolliset kerrostalot kerroslukuineen, 2 korostaa, että rakentamisen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteuttamisessa on syytä varautua lisärakentamaan autopaikkoja tarvetta vastaavasti kaavamääräysten edellyttämän minimiautopaikkamäärän lisäksi. Tämä voi edellyttää autopaikkoja koskevan kaavamääräyksen ja kaavakartan vähäistä muuttamista. Tämä selvitetään ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta lautakunnassa, 3 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lippajärven valmisteluaineistosta, alue 150712, 4 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.11.2016 päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6999, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue 150712, 5 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Lippajärvi, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 8 Lippajärvi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Lippajärvi, tapahtumaluettelo - Lippajärvi, kaavamääräykset - Lippajärvi, kaavakartta - Lippajärvi, ajantasa-asemakaava - Lippajärvi, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunkikuvaa kohentavalla ja hyvää asuinympäristöä luovalla tavalla. Rakennusoikeutta lisätään noin 8 500 k-m 2 ja kerroslukua korotetaan nykyisestä kahdesta kerroksesta neljään - viiteen kerrokseen. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää nykyisten huonokuntoisten asuinrakennusten purkamista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 48 / 82 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lippajärvi - Klappträsk, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6999, käsittää osan korttelia 62011, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue 150712 Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 27.4.2016. Alueen nykytila Alue sijaitsee Lippajärvellä Kolkekannaksentien ja Lippajärventien risteyksessä. Suunnittelualueen omistaa Espoon Asunnot Oy. Alueella on nykyisin yhdeksän puurakenteista, kaksikerroksista kerrostaloa (luhtitaloa) sekä kaksi talousrakennusta, jotka ovat kaikki huonokuntoisia. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1976 ja talousrakennukset vuonna 1998. Kaikki asunnot (122 kpl) ovat vuokra-asuntoja ja niissä on noin 240 asukasta. Rakennusoikeutta on käyttämättä 651 k-m 2. Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentieltä. Alue on liitetty kunnallistekniikkaan. Lippajärven kaupunginosa on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta. Kolkekannaksentien varressa sekä Lippajärventien eteläpäässä on kerrostalokortteleita, joiden kerrosluvut vaihtelevat kahden ja neljän kerroksen välillä. Kaavamuutosalueen eteläpuolella on rivitaloasutusta ja itäpuolella sijaitsevalla mäellä hahmoltaan kolmekerroksisia kerrostaloja. Pohjoispuolella Kolkekannaksentien takana sijaitsee mm. Auroran kappeli, yleiseen pysäköintiin varattu alue sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jossa on tällä hetkellä Caruna Espoo Oy:n sähkönjakelulaitteita. Kaavamuutosalueen länsipuolella sijaitsee Träskändanpuisto, joka on määritelty

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 49 / 82 valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) sekä luonnonsuojelualueeksi. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueella on voimassa Lippajärvi -niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman 22.4.1975. Tontti 62011/1 on siinä osoitettu asuntokerrostalojen sekä rivitalojen korttelialueeksi (ARK 1 ). Rakennusoikeuden määrä on 7 500 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e = 0.36. Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saadaan enintään 200 k-m 2 käyttää myymälätilaksi. Kerrosluku on kaksi (II). Autotalli- ja taloustilat saadaan sijoittaa myös siipi- tai erilliseen, enintään yksikerroksiseen rakennukseen. Asuntoa kohden on rakennettava vähintään yksi autopaikka sekä lisäksi yksi autopaikka pinta-alaltaan 80 m 2 tai sitä suurempaa asuntoa kohden. Asuntoa kohden on lisäksi rakennettava vähintään 10 m 2 lasten yhteistä leikkitilaa laitteineen. Kaavassa on määritelty sekä rakennusalan rajat, että ohjeelliset rakennusalat. Lisäksi kaavaan on merkitty pysäköimispaikka sekä viemäriä varten varattu alue. Kulku tontille tapahtuu Kolkekannaksentieltä tontin koilliskulmasta. Muutoin Kolkekannaksentiellä on ajoneuvoliittymäkielto. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 18.4.2016. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 1.6.2016 mennessä. Mielipiteitä saatiin kaksi kappaletta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin yhdet kappaleet. Caruna Espoo Oy esitti muuntamopaikkavarauksen ja vaikutukset sähkönjakeluun. Tonttiyksikkö ilmoitti, että kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Mielipiteet tulivat paikalliselta asukasyhdistykseltä sekä 54:ltä allekirjoittaneelta osalliselta. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. ympäristöstä poikkeavaan rakentamiseen, liikenteen lisäykseen ja liikennejärjestelyihin, kouluverkkoon sekä rakentamisaikaisiin vaikutuksiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 50 / 82 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella tavoitellaan tontin kokonaisvaltaista uudistamista sekä alueen asuntokannan ja sen hallintamuotojen monipuolistamista. Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja vahvistetaan Kolkekannaksentien asemaa pääkatuna sallimalla sen varteen tehokkaampaa maankäyttöä. Uudisrakentamisella korvataan nykyiset huonokuntoiset rakennukset ja pyritään kohentamaan Lippajärventien, Kolkekannaksentien ja Träskändan puistotien risteysalueen kaupunkikuvaa ja luomaan hyvää asuinympäristöä. Rakennusten kerroslukua määriteltäessä on pidetty tärkeänä, etteivät rakennukset nouse merkittävästi alueen itäpuolella sijaitsevia kerrostaloja korkeammalle vaan uudisrakentaminen sovitetaan naapurirakennusten korkeusmaailmaan. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on kaksinkertaistaa alueen rakennusoikeus sekä mahdollistaa alueelle nykyisen 122 asunnon sijaan noin 250 asuntoa. Asunnoista puolet tulisi olemaan Espoon Asuntojen vuokra-asuntoja ja puolet todennäköisesti TA-Asunnot Oy:n asumisoikeusasuntoja. Asuntojen keskipinta-alaksi on suunniteltu noin 50 k-m 2. Korttelialueet Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2,1 hehtaaria. Kokonaiskerrosala on 16 000 m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0.76. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 8 500 k-m 2. Kortteli 62011 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeus on määritelty kerrosneliömetrein kullekin rakennusalalle. Läntisimmälle rakennusalalle sallitusta kerrosalasta voidaan 5 % käyttää myymälä-, liike- tai toimistotiloja varten (noin 200 k-m 2 ). Kolkekannaksentien ja Lippajärventien puoleisille rakennusaloille kerrosluvuksi on määritelty viisi (V) ja muille rakennusaloille neljä (IV). Kaavamuutosalue sijaitsee noin kolme metriä matalammalla kuin Kolkekannaksentie ja Lippajärventie, joten rakentamisen korkeusvaikutelma on näistä suunnista tarkasteltuna yhtä kerrosta matalampi. Alueelle on laadittu meluselvitys, jonka perusteella kaavaan on laadittu melumääräykset. Lisäksi kaavassa on merkintöjä ja määräyksiä koskien hulevesiä, tulvariskiä, maanalaisia johtoja, lisärakennusoikeutta, pihajärjestelyjä ja kasvillisuutta. Liikenne Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentien kautta olemassa olevasta liittymästä. Tonttiliittymää lukuun ottamatta Kolkekannaksentie on merkitty

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 51 / 82 ajoneuvoliittymäkiellolla. Pysäköinti on järjestetty omalla tontilla osittain kahteen tasoon. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 85 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Jos tontilla on kaupungin vuokra-asuntoja (Espoon asunnot), voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %:lla - 1 ap myymälä- ja liiketilojen 60 k-m² kohti - 1 ap toimistotilojen 50 k-m² kohti Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. - 1 pp myymälä- ja liiketilojen 50 k-m² kohti. Puolet paikoista on toteutettava katetussa tilassa. - 1 pp toimistotilojen 80 k-m² kohti. Puolet paikoista on toteutettava lukittuina, katoksellisina ja mielellään lämpimiin tiloihin. Suunnittelualueen ympäristössä on noin 200 metrin säteellä kolme yleiseen pysäköintiin varattua aluetta. Tontille tullaan osoittamaan muutaman paikan verran vieras- ja/tai yleistä pysäköintiä. Kaavamuutos ei aiheuta alueen liikenneverkolle merkittävää haittaa, koska uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa katuverkon muuhun liikenteeseen. Liikennemäärän lisäys pysyy sellaisena, että ajoliittymä Kolkekannaksentieltä toimii nykyisenlaisilla ajojärjestelyillä myös tulevaisuudessa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Hakija on maksanut 18.5.2016 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 52 / 82 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Sosiaali- ja terveystoimi: kannanottopyyntö - Sivistystoimi: kannanottopyyntö - Ympäristökeskus: kannanottopyyntö - HSY vesi: lausuntopyyntö - Caruna Oy: lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus: kannanottopyyntö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 53 / 82 597/2016 10.02.03 198 Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 120324, 17.kaupunginosa Laajalahti Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh. 043 825 5218 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoon Raide-Jokerin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue120324, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.11.2016 päivätyn Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6988, alue 120324, 17. kaupunginosa Laajalahti, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa, 5 kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää kaupunkitekniikan keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 54 / 82 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 9 Laajalahti pohjoinen, mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 10 Laajalahti pohjoinen, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Laajalahti pohjoinen, tapahtumaluettelo - Laajalahti pohjoinen, kaavamääräykset - Laajalahti pohjoinen, kaavakartta - Laajalahti pohjoinen, ajantasa-asemakaava - Laajalahti pohjoinen, Raidejokerin asemapiirros Muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyistä asemakaavaa siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus ja sille välttämättömän varikkoalue ja mahdollinen varikon laajennus kulkuyhteyksineen sijoittuu alueelle. Muutoksella suojellaan liito-oravan elinympäristö ja ekologiset yhteystarpeet. Kaupunginhallituksen päätti 10.2.2014 Raide-Jokerin linjauksesta Espoossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.6.2016 Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Laajalahti pohjoinen - Bredvik norra delen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6988, 17.kaupunginosa (Laajalahti) Kurkijoenpuisto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 55 / 82 (Muodostuu uusi kortteli 17088) Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella 11.11.2015. Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen nykytilanne Alue on pääosin sekametsää. Pohjoisosassa lähellä Turunväylää kulkee itä-länsi suuntainen sähkövoimalinja, Turunväylän ja Kehätien varteen on rakennettu meluvallit ja meluaita. Voimalinjan alla on koirapuisto. Alueen koillisosassa on pieni pysäköintialue kaukoliikenteen saattoliikennettä varten. Suunnittelualueen länsiosassa on leikkikenttä ja päiväkodin leikkipiha. Alueella risteilee valaistuja kulkuväyliä ja pohjoisosassa ojia. Alueen halki kaakosta luoteeseen on vesi- ja jätevesi johdot sekä pienjännite- ja puhelinkaapeleita. Alueella on kaksi HSY:n pumppaamoa (Lumivaarantie ja Hiitolantie). Etelässä, Hiitolantien ja Kurkijoentien risteyksen tuntumassa on muuntamo. Pohjoisosassa muutosaluetta on todettu liito-oravaesiintymä ja eteläosaan on perustettu alppiruusupuisto. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa on osoitettu merkinnällä pääkaupunkiseudun poikittainen yhteysväli Tapiolasta Leppävaaran kautta itään. Esitetyssä kaavaehdotuksessa suunniteltu raidelinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan, linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 56 / 82 Esitetyssä kaavaehdotuksessa suunniteltu raidelinjaus poikkeaa yleiskaavasta eteläosaltaan, linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Asemakaava Muutoksen alueella on voimassa 10.6.1970 vahvistettu Laajalahti pohjoinen asemakaava. Voimassa olevan asemakaavan mukaan muutoksen alue on puistoaluetta (P), puistoalueella on ohjeellinen palloilulle tai muulle urheilulle varattu alue (Up). Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 19.11.2015. Lisäksi ELY ja kaupunkisuunnittelu piti erillisen kokouksen 6.9.2016. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.11. 15.12.2015. Nähtävillä olon aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteitä saatiin 42 kappaletta ja lausuntoja neljä kappaletta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin 17.11.2015 tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Asukkaiden mielipiteet kohdistuivat pääasiassa Raide-Jokerin reittien linjaukseen ja varikkoalueen sijoittumiseen alueelle. Raidelinjan koetaan heikentävän alueen ja varsinkin Laajalahden koulun oppilaiden turvallisuutta, aiheuttavan alueelle, melua, pölyä ja tärinää. Asukkaiden mielestä raidelinjaus ja varikkoalue tuhoaa puiston ja hävittää koirapuiston. Ympäristökeskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota kaavamuutosalueen liito-oravan elinympäristöön sekä liito-orava yhteyksiin muihin lähimpiin elinympäristöihin. Lausunnossaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) muistutti johtosiirtojen mahdollisesta tarpeesta ja riittävästä tilavarauksesta nykyisille ja tuleville vesihuollon putkille ja laitteille. Lisäksi vesihuollon yleissuunnitelma kustannusarvioineen tulee laatia kaavoituksen yhteydessä. Caruna Espoo Oy ilmoittaa, että kaavamuutosalueella sijaitsee 20 kv ja 0,4 kv sähkönjakeluverkot ilmajohtona ja maakaapelina. Alueella sijaitsevat 110 kv ilmajohdot. Kaikille 110 kv:n voimajohdoille on lunastettu käyttöoikeuden rajoitukset, jotka rajoittavat rakentamista johtoaukealla. Siirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja veloitetaan siirtoa pyytävältä taholta. Johtojen ja laitteiden siirron edellytys on, että niille järjestyy uusi reitti nykyisiä oikeuksia vastaavilla oikeuksilla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 57 / 82 Asemakaavan muutos Maankäyttö Asemakaavan muutoksessa osa Kurkijoenpuistoa muutetaan katualueeksi Raide-Jokerin tarvitseman aluevarauksen ja varikon kulkuyhteyttä varten. Muutoksessa varataan korttelialue varikkoalueen ja sen mahdollinen laajennuksen sijoittumiseksi alueelle sekä turvataan liito-oravien elinalue sekä kulkuyhteydet muihin lähimpiin elinympäristöihin. Alueella säilyy olemassa olevan leikkipuisto sekä Rodopuisto. Mitoitus Muutoksen alue on noin 9,7 hehtaaria. Varikon korttelialueen (ET-1) pinta-ala on noin 1,6 ha ja rakennusoikeus 10 000 k-m 2. Korttelialueella on varauduttu myös mahdolliseen varikon laajentamiseen. Uuden katualuevarauksen pinta-ala on noin 1,4 ha. Lähivirkistysalueeksi (VL), erityisviheralueeksi (EV) ja leikkikentäksi (EK) jää yhteensä noin 6,0 ha. Virkistysalue Lähivirkistysalue on lähes kokonaan suojeltavaa aluetta (s-1 ja eko-1). Alueella olevat pumppaamot (et) ja muuntamoalue (vm) säilyvät. Varikonalue Alueen rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana. Rakennuksen vesikaton korkeus + 26,0 ja maanpinnan likimääräinen korkeusasema + 21,0. Liikenne Raide-Jokerin linjaus kääntyy Kurkijoentieltä Kurkijoenpuisto nimiselle kadulle ja siitä kohti pohjoista. Turunväylän Raide-Jokerin linjaus ylittää uudella sillalla. Myös bussiliikenne voi kulkea Kurkijoenpuiston katualueella ja Turunväylän ylittävällä sillalla Linnoitustielle. Raide-Jokerin pysäkki ja bussipysäkki sijaitsevat Kurkijoenpuiston eteläpäässä. Pysäkin yhteyteen on suunniteltu myös pyörä-pysäköintipaikkoja. Raide-Jokerin linjan länsipuolelle on suunniteltu jalankulku- ja pyörätie. Olemassa oleva jalankulku- ja pyörätien linjausta, joka tulee sillalla Turunväylän yli, muutetaan varikon kohdalla. Myös itä-länsisuuntaisen jalankulku- ja pyörätien linjausta muutetaan varikon kohdalla. Jalankulkuja pyörätiereitin suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava liitooravan pesäpuu, joka sijaitsee nykyisen luoteeseen suuntautuvan reitin varrella. Ajoneuvoliikenne varikolle kulkee Kurkijoenpuisto nimistä katua ja alittaa raidelinjan. Hankesuunnitelmassa varikolle on suunniteltu noin 40 autopaikkaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 58 / 82 Saattoliikenneyhteys Turunväylän bussipysäkeille ja ajoyhteys Lumivaaran pumppaamolle on Lumivaaranpolun kautta, kuten nykyisinkin. Varikon ja Turunväylän välissä olevalle pumppaamolle ajetaan Kurkijoenpuisto nimisen kadun ja varikkoalueen kautta. Raide-Jokeri Keilaniemestä Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi seudun eniten käytetty bussilinja 550. Suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman nopea ja häiriötön raitiotien kulku. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 9 km sijoittuu Espoon alueelle. Radalle tulee 33 pysäkkiä, josta Espoon puolella on 11. Raitiotie on kaksiraiteinen ja se on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Kapeilla osuuksilla linjaus on linjattu bussiliikenteen ja / tai muun ajoneuvoliikenteen kanssa samalle ajoradalle. Risteykset ovat samassa tasossa muun liikenteen kanssa kaupunkikuvallisista ja kustannussyistä. Jalankulun ja pyöräilyn liikkuminen samassa tasossa raitiotien kanssa mahdollistaa pysäkkien hyvän saavutettavuuden sekä viihtyisän ympäristön. Esteettömyys on huomioitu pysäkkien suunnittelussa. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteyksissä etuisuudet muuhun liikenteeseen nähden. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa. Päävarikko sijoittuu Roihupellon metrovarikon viereen ja sivuvarikko Laajalahteen. Melu, tärinä ja runkomelu Raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä. Vaunukalusto on yleensä hiljaista ja rata toteutetaan siten, että ääntä syntyy mahdollisimman vähän. Melua voi syntyä esimerkiksi kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Pysäkkien kohdalla äänitasot eivät juuri nouse raitiovaunun alhaisen nopeuden ansiosta. Raide-Jokerin hankesuunnitelman yhteydessä on melua arvioitu laskennallisen mallin avulla. Mallissa ei ole otettu huomioon mahdollista kaarteista ja vaihteista aiheutuvaa lisämelua. Raitiovaunu voi aiheuttaa kaarrekirskuntaa tiukoissa kaarteissa. Suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman loivia kaarteita. Myös vaihderistikot voivat aiheuttaa melua. Vaihteet sijaitsevat pysäkkien läheisyydessä, jossa nopeudet ovat alhaisia. Normaalissa liikenteessä vaihteista ei aiheudu merkittävää melua. Hankesuunnitelman melulaskentojen mukaan Laajalahdessa Raide-Jokerin ollessa liikenteessä keskiäänitasot ovat laskeneet noin 3 db, mikä johtuu Kehä I:n tasauksen laskusta ja tiesuunnitelman mukaisesti toteutetusta meluntorjunnasta, Kurkijoentien liikennemäärän laskusta ja 30 km/h nopeusrajoituksesta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 59 / 82 Raideliikenneselvityksen (Promethor Oy, 2016) mukaan Raide-Jokerin liikennöinti ei aiheuta kaavamuutosalueen kohdalla ympäröivälle asutukselle melutasojen ohjearvojen ylittävää raideliikennemelua. Riski runkomeluun syntyy silloin, kun sekä rata, että rakennus sijaitsevat kallion päällä olevalla tiiviillä maaperällä tai suoraan kalliolla ja niiden keskinäinen etäisyys on suhteellisen lyhyt. Vaihteet aiheuttavat linjaosuuksia selvästi suuremman riskin runkomeluun, mutta Raide-Jokerissa käytetään myötävaihteita, jotka eivät normaaliliikenteessä aiheuta melua. Runkomelua aiheuttavaa värähtelyä voidaan vähentää asentamalla ratapölkkyjen, kiskojen tai betonilaatan alle erityisiä erityismattoja, joiden on todettu toimivan yli 20 30 Hz häiriötaajuuksilla. Eräiden tutkimusten mukaan vaimennus radan ympäristössä on ollut suuruusluokkaa 50 %. Tärinää voi aiheutua pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla. Näillä osuuksilla raiteet tullaan perustamaan paalulaatoilla tai vähintään massanvaihdon varaan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, rakenteet vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla tärinäriski on vähäinen. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon raideliikenteen ympäristövaikutukset. Määräyksen mukaan pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Kaavataloudelliset vaikutukset Hankesuunnitelman mukaan koko Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin 85 95 miljoonaa euroa. Kurkijoenpuiston kustannusarvio on noin 3 miljoonaa euroa ja Laajalahden varikon noin euroa 17 miljoonaa euroa. Lisäksi Kurkijoenpuiston ja Turunväylän ylittävän sillan osuudella kustannuksiin on laskettu tekniset järjestelyt, rakentamiskustannukset, puistopolkujen muutokset ja 110 kv ilmajohdon kaapelointikustannus. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinkoonnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide-Jokerihanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Luontoselvitys Raide-Jokerin Espoon osuudelta on tehty luontoselvitys (14.10.2015 Enviro Oy) ja 25.5.2016 tehtiin Kurkijoenpuiston liito-oravan pesäpuun tarkisti (Enviro Oy). Selvityksissä alueelta löydettiin kaksi kolohaapaa,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 60 / 82 jotka saattavat olla liito-oravan pesäpuita. Toinen kolohaapa ja sen lähistöltä löytyneet papanapuut jäävät raidelinjan alle. Uudenmaan ELY-keskus myönsi hakemuksesta kaupungille luvan Raide-Jokerin raitiolinjan ja varikon rakentamisen yhteydessä poiketa luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta päätöksessä mainituin ehdoin. Lupa on voimassa 31.12.2022 asti. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 61 / 82 600/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 169 5.10.2016 199 Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 220829, 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Keilaniemen asemakaavan muutoksesta, alue 220829, 2 hyväksyy 30.5.2016 päivätyn ja 5.10.2016 muutetun Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6954, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220829. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle. Liite Oheismateriaali 11 Keilaniemi, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Keilaniemi, tapahtumaluettelo - Keilaniemi, kaavamääräykset - Keilaniemi, kaavakartta - Keilaniemi, ajantasa-asemakaava - Keilaniemi, ote Raide-Jokerin hankesuunnitelmasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 62 / 82 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyisiä asemakaavoja siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus sijoittuu katualueelle. Keilaniemeen rakennetaan Raide-Jokerin päätepysäkki. Kaava-alueen koko on noin 2 ha. Kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Viranomaisneuvottelu Raide-Jokeriin liittyvistä asemakaavoista Espoossa on pidetty 19.11.2015. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 9.12.2015 Raide-Jokeria varten laadittavat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelmaan 2016. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Keilaniemen kaavamuutoksen uudelleen valmisteltavaksi 5.10.2016. Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi 8.6.2016 118, ohjeena koskien Raide-Jokerin jatkovalmistelua tekniselle toimialalle: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää teknisen keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, esimerkiksi Vermontie / Ravitiealueen, Alberganesplanadin ja Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellään Raide-Jokerin kokonaisuuden lisäksi tätä kaavaa koskien visio Keilaniemen kehittämisestä. Kaavaehdotus antaa hankesuunnitelman mukaiselle ratkaisulle kaavalliset valmiudet. Hankesuunnitelma on tehty vuoden 2015 aikana ja hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 13.6.2016.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 63 / 82 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6954, käsittää katu-, liikenne ja puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220829. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella 14.11.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.11.2015. Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen nykytila Alueen poikki koillis-lounaissuuntaisesti sijaitsee 2+2 -kaistainen pääkatu, Kehä I:ltä erkaneva Kuusisaarentie. Kadun eteläpuoli on tällä hetkellä Kehä I:n parantamiseen liittyvää työmaa-aluetta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 64 / 82 Kaava-alueen ulkopuolella etelässä on Keilaniemen toimistorakennuksia ja pohjoisessa Otaniemen liike- ja toimistorakennuksia. Lännessä metroaseman rakentaminen on pian valmis. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa Keilaniemen kohdalle on osoitettu taajamatoimintojen alue, moottoriväylä ja liikennetunneli. Jokerilinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan. Maakuntakaavassa linjaus suuntautuu Leppävaarasta Tapiolan suuntaan. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) kaavamuutosalue on kehitettävän työpaikka-alueen (TP) ja kehitettävän julkisten palvelujen ja hallinnon alueen (PY) liittymäkohdassa. Karhusaarentie, Hagalundintien eteläpää ja Kuusisaarentien länsipää on merkitty merkittävästi parannettavaksi kaksiajorataiseksi päätieksi. Yleiskaavassa on esitetty myös maanalainen raide. Asemakaavan muutos eroaa yleiskaavasta raidelinjauksen osalta. Raide- Jokerin linjaus kulkee yleiskaavassa Leppävaarasta Tapiolaan. Raiteen sijainti kartalla on ohjeellinen, yhteys sitova. Tapiolan ja Otaniemen välinen yhteys täydentyy pian valmistuvan metroradan avulla, jolloin yleiskaavanmukainen yhteystarve toteutuu. Linjauksen siirto ei aiheuta haittaa yleiskaavassa esitetyille keskeisille maankäyttöratkaisuille tai aluevarauksille. Neljässä muutettavassa asemakaavassa alue on liikennealuetta, katua ja puistoa. Alueella on voimassa myös maanalainen asemakaava, Keilaniemen metrotunneli. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville 30.5.2016. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 15.8. - 29.8.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä lausuntoa. HSY:n lausunnossa muistutettiin johtosiirtojen tarpeesta. HSL:n lausunnossa muistutettiin varautumisesta Miestentien bussipysäkkeihin ja siitä, että kevyen liikenteen yhteydet alueella tulee toteuttaa sujuvina, turvallisina ja esteettöminä joukkoliikennepysäkkien ja - asemien hyvä saavutettavuus huomioiden. Carunan lausunnossa pyydettiin huomioimaan Keilarannassa maan alla kulkeva voimajohto. Kaavamääräykseen lisättiin määräys: Rakentamisesta tulee pyytää sähköyhtiöltä risteämälausunto. ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaavaan lisättiin määräys: Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 65 / 82 Päätöshistoria aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Kaikki neljä edellä mainittua tahoa ovat mukana Raide-Jokerin toteutuksen suunnittelussa. Mielipiteitä ei jätetty. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella muutetaan nykyisiä asemakaavoja niin, että liikennealue, puisto ja istutettava katualueen osa muutetaan kaduksi, jolle Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus voidaan sijoittaa. Kaavassa esitetään myös Kuusisaarentien alikulku, jonka nimeksi tulee Valoportti - Ljusporten. Kaavaan merkitään myös maa-merkinnällä ohjeellinen alue maanalaista jalankulkuyhteyttä. Kulkuyhteys kulkee itäpuolella olevasta korttelista Raide-Jokerin pysäkeille ja metroasemalle. Ympäristövaikutusselvitys Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa esitetyn arvioinnin mukaan ei Keilaniemen kaavalla ole erityisiä vaikutuksia luonnonoloihin, ekologisiin yhteyksiin, maisemakuvaan tai virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksiin. Nykytason melu aiheutuu pääasiassa autoliikenteestä eikä raitioliikenne tuo siihen merkittävää lisäystä. Raide-Jokeri mm. parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja luotettavuutta sekä kasvattaa matkustajamääriä. Kaavataloudelliset vaikutukset Raide-Jokerin hankesuunnitelman liitteenä on kustannusarvio, jossa kustannukset on esitetty kaduittain. Karhusaarentien kustannukset ovat yhteensä noin 3,5 miljoona euroa. Koko Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 275 miljoonaa euroa. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide-Jokerihanke on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.10.2016 169 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 66 / 82 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Keilaniemen asemakaavan muutoksesta, alue 220829, 2 hyväksyy 30.5.2016 päivätyn ja 5.10.2016 muutetun Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6954, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220829. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Uudenmaan liitto, Caruna - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 67 / 82 604/2016 10.02.03 200 Leppävaaran liikekeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 115604, 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh. 050 347 5374 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Leppävaaran liikekeskuksen asemakaavan muutoksesta, alue 115604, 2 hyväksyy 8.6.2016 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Leppävaaran liikekeskus - Alberga affärscentrum asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6968, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 115604. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Leppävaaran liikekeskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 13 Leppävaaran liikekeskus, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Leppävaaran liikekeskus, tapahtumaluettelo - Leppävaaran liikekeskus, kaavamääräykset - Leppävaaran liikekeskus, kaavakartta - Leppävaaran liikekeskus, ajantasa-asemakaava - Leppävaaran liikekeskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa raitioliikenteen läpikulku muuten osoitetulla jalankulku ja polkupyöräily kadulla. Kaavalla ei muuteta rakennusoikeutta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 68 / 82 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Leppävaaran liikekeskus - Alberga affärscentrum asemakaavan muutosehdotus piirustusnumero 115604, käsittää katualueen, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 115604. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 14.11.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.11.2016. Alueen nykytila Alue on Leppävaaran aluekeskuksessa Sellon kauppakeskuksen itäpuolella. Leppävaaran rautatieasema sijoittuu välittömästi alueen pohjoispuolelle. Nyt alue toimii kävelykatuna. Maan omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva asemakaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Leppävaaran liikekeskus I-II- nimiset asema-kaavat 115601 ja 115602, joka ovat saaneet lainvoiman 5.6.2002 ja 27.4.2005.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 69 / 82 Alberganpromenadi-niminen katu on osoitettu (pp) jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Aluetta koskee ma-merkintä, maanalainen tila ja y-1- merkintä, katualueen ylittävä jalankulkusilta, joka yhdistää kaksi rakennusta. Aluetta koskee myös katua reunustavien rakennusten ulokkeiden rakennusalat, joita koskee alikulkukorkeudet ja julkisivun ja vesikaton leikkauskohtien ylimmät korkeusasemat. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville 8.6.2016. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 15.8.- 13.9.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta ja saatiin viisi lausuntoa ja kannanottoa. Nähtävilläolon jälkeen kaavamääräyksiin on lisätty mahdollisuus kattaa Alberganpromenadi valokatteella ja velvollisuus huomioida melu, tärinä ja runkomelu. Teknisinä muutoksina rakennuksien ylimpiä korkeusasemia pyöristettiin tasalukemiin. Muistutuksissa nostettiin esille rakennusaikaisten järjestelyjen toteutumisesta. Muistutukset annetaan tiedoksi kaupunkitekniikan keskukselle. Lausunnoissa ja kannanotoissa pidettiin Raide-Jokeria yleisesti myönteisinä hankkeina. ELY lausui melusta ja tärinästä, jotka pitää ottaa huomioon suunnittelussa ja kaavassa olla melun haitallisia vaikutuksia torjuvia määräyksiä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos otti kantaa liikekeskuksen poistumisturvallisuudesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kannanotosta annetaan tiedoksi kaupunkitekniikan keskukselle ja rakennusvalvonnalle. Asemakaavan muutos Muutoksella mahdollistetaan raide-liikenteen kulkeminen muuten osoitetulla kävelykadulla. Asemakaavamuutoksen vahvistuessa voimaan kävelykadulla voidaan rakentaa raideliikennettä varten tarvittavia pysäkkilaitureita ja raiteita. Alberganpromenadi-niminen kadun itäpuoli on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi (pp) ja länsipuoli raideliikenteelle varatuksi kaduksi (jl). Aluetta koskee ma-merkintä, maanalainen tila ja y-1- merkintä, katualueen ylittävä jalankulkusilta, joka yhdistää kaksi rakennusta. Maanalaisille tiloille sallitaan kiinteistörajoja ylittävää rakentamista ja muiden toimintojen järjestämistä. Ylikulkusiltaa ei ole kauppakeskuksen rakentamisen jälkeen toteutettu, mutta sen rakentamismahdollisuudet halutaan säilyttää. Ylikulkusiltaa koskee alikulkukorkeus 5,5 raideliikenteen vuoksi, sen voi rakentaa kaksi kerroksiseksi ja enintään neljä metriä leveäksi. Ylikulkusillalle on määrätty myös julkisivuvaatimukset. Kaava-aluetta koskee myös katua reunustavien rakennusten ulokkeiden rakennusalat (u), joita koskee alikulkukorkeudet ja julkisivuvaatimukset ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 70 / 82 vesikaton leikkauskohtien ylimmät korkeusasemat. Kaavassa sallitaan myös katualueen kattaminen. Kaupunkikuvan ja yleisilmeen vuoksi Alberganpromenadille on mahdollistettu valokatteen toteuttaminen koko kadulla. Valokatteen rakentamisessa tulee kuitenkin huomioida raideliikenteen tarvitsemat vähimmäiskorkeudet. Kaavassa on määräys melun, tärinän ja runkomelun huomioimiseen. Koko aluetta koskee pohjavesialue. Kaavataloudelliset vaikutukset Kokonaistaloudellisesti arvioituna hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Vuonna 2015 hankesuunnitelmassa Alberganpromenadin kustannusarvioiksi arvioitiin noin 2,95 miljoonaa euroa, joka sisältää kadun kustannukset, rakennuttamis- ja omistaja tehtävät ja suunnittelutyön. Kustannusarviossa on myös otettu huomioon 10 % arvaamattomat kustannukset. Perittävät maksut Raide-Jokeri on Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä valtion yhteinen hanke. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija, Uudenmaan liitto - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 2 mom. mukaan sitä pyytäneet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 201 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 71 / 82 4211/2014 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 148 31.8.2016 201 Kilonpuisto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 131003, 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh. 046 877 2772 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Kilonpuiston asemakaavan muutoksesta, alue 131003, 2 hyväksyy 31.8.2016 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Kilonpuisto-Kiloparken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6923, joka käsittää yleisen pysäköintialueen ja katualueen (muodostuu uusi kortteli 54074), 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 131003. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 14 Kilonpuisto, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kilonpuisto, tapahtumaluettelo - Kilonpuisto, kaavamääräykset - Kilonpuisto, kaavakartta - Kilonpuisto, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa yleinen pysäköintialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeudeksi osoitetaan 2 100 kerrosalaneliömetriä, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0.86. Suurin sallittu kerrosluku merkitään viideksi (V). Alueella olevan voimalinjan tuleva kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukainen maakaapelointi mahdollistaa vaara-alueen merkinnän poiston korttelialueelta ja kevyenliikenteen väylältä korttelin kohdalla. Maanalaiselle johdolle osoitetaan ala Kilonkartanontien katualueella ja Kilonpolku -

Espoon kaupunki Pöytäkirja 201 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 Sivu 72 / 82 kevyenliikenteen väylällä rajautuen vireillä olevaan Kilonkartanon asemakaavaan. Rakennusoikeus nousee kaavan muutoksella 2 100 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kilonpuisto - Kiloparken, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6923, käsittää yleisen pysäköintialueen ja katualueen (muodostuu uusi kortteli 54074) 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 131003. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan muutokseksi on tullut alueen maanomistajalta, Espoon kaupungin tonttiyksiköltä. Kaavanmuutoksen vireilletulosta on tiedotettu 2.9.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.8.2016. Alueen nykytila Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Kilon aseman tuntumassa. Suunnittelualueella on kaavanmukainen yleisen pysäköinnin alue (LP), Kilonkartanontien katualueen osa sekä osa Kilonpolku -nimistä jalankulkuja pyöräilyväylää. Pysäköintialueen pohjoisosa on asfaltoitu ja eteläisellä osalla on pieni hiekkapintainen alue sekä puustoa ja pensaita. LP-alue sijaitsee Kilonportti-nimisen kadun varressa, jolle liikennöinti tapahtuu Kilontieltä.