TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2000
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TA- LOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa." Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja tämä toimintakertomus sekä konsernitase liitteineen. Valtuuston tavoiteasettelu vuodelle 2000 Valtuuston yleinen tavoiteasettelu on esitetty vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivuilla 1-3 sekä 9-10. Vuoden 2000 lopussa toimikautensa päättänyt valtuusto on perusteellisen valmistelun jälkeen, laajavaikutteiset toimintaympäristön (EU, Suomen kansantalous, valtiontalous/valtionhallinto, maakunta/maakuntahallinto, seutukunta/seutukuntahallinto, yritystoiminta, maakunnalliset sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut jne.) muutokset huomioon ottaen päättänyt kunnan toiminta-ajatuksen seuraavaksi: "Teuvan kunnan tarkoituksena on Suupohjan seutukunnassa itsenäisyytensä säilyttäen, monipuolisessa yhteistoiminnassa erityisesti naapurikuntien kanssa, olemassa olevaa, valmiiksi rakennettua, monipuolista palveluvarustusta ylläpitäen, hyödyntäen ja kehittäen tarjota kohtuulliset, ympäristöltään hyvät asuin- ja elinolosuhteet sekä kunnalliset palvelut Euroopan yhteisössä siten, että palvelujen määrä ja laatu sopeutetaan kansantalouden sekä sen myötä valtiontalouden ja kunnallistalouden kulloiseenkin kantokykyyn." Valtuuston päätöksen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa ja taloudessa sekä taloudenhoidossa on otettava huomioon kansantalouden ja valtiontalouden tila ja kehitysnäkymät sekä kunnan jäsenten mahdollisuudet rahoittaa osuutensa kunnan järjestettävistä palveluista. Vuosina 1998-2000 palvelujen määrää ja laatua ei ole kyetty sopeuttamaan kuntamme taloudelliseen kantokykyyn, mistä osoituksena ovat kumulatiivisesti jo 20 milj.markaksi muodostuneet suuret alijäämät. Kunnan toiminta-ajatukseen ja kunnanvaltuuston päätökseen nojautuvat kunnanvaltuuston talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksymät yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat olleet v. 2000 seuraavat: Yleistavoite 1 Teuvan kunnan päämääränä on kuntalain 1 :n 3 momentin ja 13 :n 1 momentin sekä 23 :n 1 momentin tarkoituksessa 1 järjestää pääasiassa oman kunnan asukkaille, mutta yhteistoimintatarpeen mukaan myös muille, kohtuullisen tyydyttävät laissa säädetyt ja muut valtuuston päättämät kunnan itse tuottamat, muiden kuntien kanssa yhteistoiminnassa järjestettävät tai muilta palvelujen tuottajilta hankittavat palvelut siten, että kunnan talous pysyy jatkuvasti terveenä kunnallista verorasitusta oleellisesti lisäämättä. 1 Kuntalain 1 :n 3 momentti kuuluu: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalain 13 :n 1 momentti kuuluu: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 23 :n 1 momentti kuuluu: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta...
Yleistavoite 2 Teuvan kunnan strategisen tärkeänä tavoitteena oli järjestää kunnalliset palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin nettokustannuksin. Yleistavoite 3 Kuntamme vuoden 2000 tärkein kaikille yhteinen tehtävä normaalien tehtävien ohella oli valmistella, päättää ja toimeenpanna toimenpiteet, joilla kunnan talouden kriisiytyminen ehkäistään ja toiminnot sekä toimintakulut mitoitetaan sellaisiksi, että kunnan edellä mainitut toiminta-ajatus, päämäärät ja tavoitteet voivat toteutua. Kysymys oli tällöin vuotuisten toimintakulujen määrän pienentämisestä pysyvästi yli 10 milj.markalla vuodelle 1998 budjetoidusta toimintamäärärahojen tasosta (142,7 milj.mk). Edelleen oli kysymys pääosin palkkamenojen vähentämisestä. Yleistavoite 4 Terveen talouden tunnusluvut määriteltiin kuntamme olevat ja tulevat olosuhteet sekä arvioitu tulokehitys huomioon ottaen seuraaviksi. Toiminnot ja toimintakulut tuli tulot huomioon ottaen mitoittaa vuodesta 2000 alkaen siten, että vuosikatteen keskimääräinen vuotuinen määrä on kullakin kolmen vuoden suunnittelujaksolla vähintään 3 milj.mk enemmän kuin vuotuiset suunnitelman mukaiset poistot (käytännössä vähintään 10 milj.mk vuodessa). Mikäli vuosikate tilinpäätöksessä jää alle edellä mainitun tavoitteen, on päättyneen tilikauden tiedossa oleva vuosikatevaje otettava huomioon, kun seuraavaa taloussuunnitelmaa laaditaan ja päätetään eli vuosikatevaje on tällöin katettava. 1) 1) Tällä tavoiteasettelulla ennakoitiin Teuvan kunnan omista tarpeista lähtien tasapainottamisjärjestelmää, joka sitten v. 2000 aikana toteutettiin kaikkia kuntia koskevaksi lainsäädännöllä. Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä ei kolmen vuoden suunnitelmakaudella saa keskimäärin ylittää 35 milj.mk (n. 5000 mk/asukas ). Kassalainojen ja niihin rinnastettavien luottolimiittien yhteismäärä ei saa ylittää 10 milj.mk. Nettokorkomenot eivät saa ylittää 2 milj. mk vuodessa kolmen vuoden suunnitelmakaudella keskimäärin. Yleistavoite 5 Talousarvio oli alijäämäinen. Tilanne ei ollut tyydyttävä, vaan erityisesti vuoden 2000 aikana oli kaikin keinoin ponnisteltava keskimääräisen vuosikatteen saamiseksi vuodesta 2001 alkaen aluksi vähintään 10 miljoonaan markkaan. Toimintojen ja toimintakulujen uudelleenmitoitus oli välttämätöntä. Palkkakulujen vähentäminen oli välttämätöntä valtion tekemien erittäin runsaiden valtionosuusleikkausten, siihen kytkeytyvän väestön vähenemisen ja heikon verotulokehityksen vuoksi. Ilman mittavia toimenpiteitä kunta joutuu jälleen taloudelliseen ahdinkoon, todettiin valtuuston hyväksymissä talousarvion yleisperusteluissa. Muilta osin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on asetettu talousarviossa päävastuualueille ja selvitys niiden toteutumisesta annetaan jäljempänä päävastuualueiden kohdalla sekä muussa jäljempänä olevassa teksti- ja numeromateriaalissa. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen tuloksen muodostumisesta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilinpäätös toimintakertomuksineen ja muine osioineen muodostaa keskeisen arviointipohjan. Toimintakertomuksessa on edellä jo mainitun mukaisesti esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.
Asetettujen päämäärien ja tavoitteiden vertaaminen saavutettuihin tai syntyneisiin tuloksiin ei ole ongelmatonta erityisesti niiltä osin kuin vertailu tulisi tehdä muiden kuntien tuloksiin sen vuoksi, että kaikkien kuntien tilastotiedot vuodelta 2000 ovat käytettävissä aikaisintaan syksyllä 2001 tahi sitä myöhemmin. Selvitys yleistavoitteesta 1 Käsitykseni mukaan yleistavoite 1 on toteutunut palvelujen järjestämisen osalta edelleen jopa hyvin tai erittäin hyvin eikä vain kohtuullisen tyydyttävästi. Tästä voi käsitykseni mukaan katsoa olleen seurauksena sen, että kunnan talous ei ole enää pysynyt terveenä vuosina 1998-2000, mikä ilmenee huomattavan suureksi muodostuneesta alijäämästä (20 milj. mk). Alijäämä olisi voinut muodostua pienemmäksi, mikäli palvelut oltaisiin järjestetty valtuuston päätöksen mukaisesti kohtuullisen tyydyttävinä eikä valtaosin hyvinä tai erittäin hyvinä. Siltä osin kuin tavoiteasettelu koski kunnan talouden pysymistä jatkuvasti terveenä, tavoite jäi selvästi saavuttamatta. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että vuosi 2000 oli kunnallisvaali- ja presidentinvaalivuosi. Selvitys yleistavoitteesta 2 Luotettavaa selvitystä muiden kuntien keskimääräisistä kustannuksista vuonna 2000 ei ole käytettävissä, joten tilastotietoihin perustuvaa selvitystä ei voi antaa. Eri tilastoista on kuitenkin ollut selvästi havaittavissa, että 1990-luvulla saavutettu ja ainakin vuoteen 1997 jatkunut tilanne, jolloin Teuvan kunnan toimintakulut keskimäärin olivat kuntien keskimääräisiä toimintakuluja selvästi - jopa 15-20 % - alemmat, on nyt valitettavasti päättynyt ja joiltakin osin toimintakulujen määrä jopa ylittää kuntien keskimääräisten toimintakulujen määrän. Kun strategisen tärkeäksi tavoitteeksi oli asetettu kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmat nettokustannukset, on myös tämän strategisen tärkeän tavoitteen saavuttamisessa selvästi epäonnistuttu. Tietysti voidaan myös sanoa, että tavoitteen asettelu on ollut epärealistisen kova. Se on kuitenkin perustunut sekä historialliseen kokemukseen mahdollisuudesta tuottaa palvelut kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin kustannuksin että erityisesti käytettävissä olevan rahan vähyyteen. Vanha kansanviisaus on, että jos tulot eivät riitä menoihin, menoja on vähennettävä, jos tuloja ei pystytä lisäämään. Selvitys yleistavoitteesta 3 Tämän tavoitteen saavuttamisessa ei ole onnistuttu lainkaan, kun toimintakulut tuloslaskelmassa v. 2000 (146,1 milj.mk) olivat 3,3 milj.mk (yli yhden veroprosentin tuoton) suuremmat kuin v. 1999 (142,8 milj.mk), kun niiden olisi tullut olla vähintään 10 milj.mk pienemmät. Alkuperäisessä talousarviossa toimintakulutavoitteeksi oli asetettu terveen talouden tavoitteet kohtuullisesti huomioon ottaen 139,3 milj.mk:ksi. Tätä tavoitetta on kuitenkin vuoden mittaan lievennetty siten, että toimintamäärärahoja on lisätty 12,1 milj.mk 151,5 milj.mk:aan saakka, mistä talousarviomäärärahojen käyttönä on toteutunut 147,9 milj.mk. Kunnanvaltuusto on käsitellessään teknisen toimen päävastuualueen säästömahdollisuuksia ja lisämäärärahaesityksiä vuodelle 2000 päättänyt 12.5.2000, että henkilöstösäästöjen selvittämistä varten otetaan konsultti/konsultteja, joka/jotka tekee/tekevät selvityksen teknisen toimen lisäksi tässä vaiheessa myös hallinto- ja elinkeinotoimen sekä ympäristötoimen päävastuualueiden osalta. Kahden suurimman päävastuualueen osalta ei konsulttiselvitykseen ryhdytä ennen kuin kunnanhallitus ja -valtuusto ovat perusteellisesti kuulleet näiden päävastuualueiden johtavia viranhaltijoita. Mahdollisen konsultin/konsulttien palkkaami-sesta sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen osalta tekee kunnanvaltuusto erillisen päätöksen. Edelleen valtuusto antoi valtuuston päälinjojen määrityksen konsultin/konsulttien toimeksiannoksi/toimeksiannoiksi valtuustoryhmien puheenjohtajien muodostamalle tiimille. Konsultoinnin loppuraportti, jonka otsikko oli Työtehtävien kartoitus ja henkilöstöresurssien mitoitus Teuvan kunnan hallinto- ja elinkeinotoimessa, teknisessä toimessa ja ympäristötoimessa valmistui 31.7.2000. Siitä ei ole ollut apua kunnan talouden kuntoon saattamisessa ja taloustavoitteiden saavuttamisessa. Raportti antoi kunnanvaltuustossa 4.9.2000 käydyn keskustelun mukaan selvän vastauksen, että henkilöstöä ei sittenkään ole liikaa teknisessä toimessa, hallinto-
ja elinkeinotoimessa eikä ympäristötoimessa. Useissa puheenvuoroissa todettiin myös, että palvelutason määrittely kuuluu kunnanvaltuustolle. Selvitys yleistavoitteesta 4 Vuosikatetavoitteeseen ei ole ylletty edes taloussuunnitelmassa, jossa vuosikatteeksi vuodelle 2000 oli merkitty 6,6 milj.mk ja poistoiksi 6,8 milj.mk. Tavoitetta on kuitenkin lähestytty taloussuunnitelmassa vuonna 2002, jolle vuodelle vuosikatetavoitteeksi oli merkitty 9,2, milj.mk ja poistoiksi 6,6 milj.mk. Tilinpäätöksessä vuosikatteeksi vuodelle 2000 muodostui 2 milj.mk ja kun otetaan huomioon, että vuosikatteen muodostumiseen vaikutti muun ohella 4 milj.mk:n harkinnanvarainen rahoitusavustus, oli vuosikate tosiasiassa 2 milj.mk alijäämäinen eli 8,6 milj. mk huonompi kuin alunperin hyväksytty vuosikate, mutta 7,1 milj.mk parempi kuin muutetun talousarvion vuosikate. Luottalaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä vuoden lopussa oli 31,8 milj.mk ja 4 810 mk/asukas, joten lainatavoite ei ylittynyt. Kassalainoja ja niihin rinnastettavia luottolimiittejä ei tilinpäätöshetkellä ollut eikä niihin tarvinnut muutamaa vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta turvautua kertomusvuoden aikana. Nettokorkomenoja ei ollut, korkotuotot olivat 1,7 milj.mk ja korkokulut 1,3 milj.mk. Selvitys yleistavoitteesta 5 Alkuperäisessä talousarviossa toimintakatteeksi oli budjetoitu - 106,2 milj.mk ja toimintakatteeksi muodostui - 113,0 milj.mk, mikä on 6,8 milj.mk huonompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Vuosikatteeksi alkuperäisessä talousarviossa oli budjetoitu + 6,6 milj.mk ja toteutunut vuosikate oli + 2,0 milj.mk, ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta - 2,0 milj.mk. Talousarviomäärärahoja jouduttiin sosiaali- ja terveystoimessa lisäämään 5,3 milj.mk ja teknisessä toimessa 3,4 milj.mk sen sijaan että niitä olisi pitänyt voida vähentää n. 10 milj.mk. Yleistavoitetta 5 ei edellä mainitun mukaisesti ole saavutettu. Sen saavuttaminen olisi kuitenkin ollut strategisen tärkeää. Kunnallemme vuosien 1998-2000 tilinpäätöksissä muodostunutta taloudellista tulosta on käsitykseni mukaan pidettävä heikkona ja erittäin hälyttävänä. Tulos on selvä osoitus kunnan talouden kriisiytymisvaarasta. Tulos oli v. 1998-7,1 milj.mk, v. 1999-7,7 milj.mk ja v. 2000-5,2 milj.mk, yhteensä -20,0 milj.mk! Näin raskaasti alijäämäinen tuloskehitys ei saa enää käsitykseni mukaan jatkua. Tulorahoitusta ei tosiasiassa riittänyt lainkaan investointeihin. Toimintatuotot olivat 1,8 milj.mk suuremmat kuin mitä alkuperäisessä talousarviossa oli budjetoitu. Verotulot olivat 3,1 milj.mk alunperin budjetoitua pienemmät ja valtionosuudet harkinnanvarainen rahoitusavustus poislukien 0,2 milj.mk alunperin budjetoitua suuremmat. Valtuustoon nähden sitovien toimintamäärärahojen ylityksiä ei ole ollut, kun otetaan huomioon, että määrärahoja on valtuuston päätöksillä lisätty. Toimintamäärärahojen toteutuma muutettuun talousarvioon nähden on 98 %. Henkilöstömäärärahat ovat alittuneet n. 2,3 milj.markalla ja niiden toteutuma on ollut 97 %. Tästä huolimatta erityisesti henkilöstökulujen määrä kunnassamme on ollut ja on edelleen huomattavasti liian suuri heikentyneeseen tulonmuodostukseen suhteutettuna. Toimintojen ja toimintakulujen uudelleen mitoitus on välttämätöntä. Henkilöstö palvelujen tuottajana Kunnan henkilökunnan päätehtävänä on palvelujen tuottaminen kuntalaisille luottamushenkilöorganisaation määrittelemin tavoittein ja resurssein. Kun kunnan tavoitteena on ollut tuottaa nämä palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin kustannuksin, on henkilöstön jaksamiseen kiinnitetty entistäkin enemmän huomiota.
Taloussuunnitelmaan oli tärkeiksi henkilöstöhallinnon tavoitteiksi asetettu henkilökunnan jaksamisen, työmotivaation ja yhteistoiminnan sekä työkäytäntöjen uudistumisen edistäminen, mitä työtä on tehty eri menetelmin. Sen lisäksi, että Teuvan kunta on työnantajana jatkanut fyysisen kunnon parantamiseen ja säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jatkettiin toimia psyykkisen työkunnon parantamiseksi. Varsinaiset toimenpiteet on voitu aloittaa vuoden 1999 alussa. Kertomusvuonna jatkettiin työkäytäntöjen uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Myös ryhmien työnohjaus ja yksilötyönohjaus ovat olleet mukana henkilöstöhallinnon tavoitteiden edistämisessä. Kunnan käytettävissä olleet henkilövoimavarat ovat vuoden 2000 aikana vähentyneet (irtisanoutuneiden, eläkkeelle jääneiden, osaaikaeläkkeelle jääneiden ja kuolleiden tilalle ei ole otettu uusia henkilöitä) seuraavasti: Hallinto- ja elinkeinotoimen päävastuualue - kunnansihteeri on jäänyt osa-aikaeläkkeelle, työaika 60 % - johtoryhmän sihteerinä toimineen henkilön tilalle ei ole otettu uutta henkilöä - keskusarkistonhoitajan virka on ollut täyttämättä - tietotekniikkapäällikkö on sanoutunut irti tehtävästään ja hänen tilalleen ei ole palkattu ketään, vaan tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin - yksi maatalouslomittaja on jäänyt eläkkeelle - lukion rehtorin jäätyä eläkkeelle on lukion rehtorin tehtävät ja sivistystoimenjohtajan tehtävät yhdistetty yhdistelmäviraksi yhdelle henkilölle - kansalaisopiston rehtorin jäätyä eläkkeelle on kansalaisopiston rehtorin tehtävät yhdistetty kansalaisopiston ja peruskoulun yhteisen musiikin lehtorin virkaan yhdistelmäviraksi samalle henkilölle - eläkkeelle on vielä jäänyt lukion vanhempi lehtori - osa-aikaeläkkeelle jääneen liikuntasihteerin tehtävät on hoidettu osa-aikaisuuden osalta sisäisin järjestelyin kuten myös lukion vanhemman lehtorinkin Teknisen toimen päävastuualue - LVI-teknikon irtisanouduttua tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä - siivoustyönjohtajan irtisanouduttua tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä - kaukolämpölaitoksen hoitajan kuoltua tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä - kunnaninsinööri on jatkanut osa-aikaisena, 50 % työajasta - eläkkeelle kokonaan ovat vielä siirtyneet siivooja, puistotyöntekijä ja kiinteistötyöntekijä. Tehtävät hoidetaan pääasiassa sisäisin järjestelyin. Ympäristötoimen päävastuualue - kunnansihteerin toimiminen ympäristötoimen päävastuualueen o.t.o päällikkönä on päättynyt vuoden 2000 lopussa ja siitä alkaen päävastuualueen päällikkönä toimii o.t.o ympäristösihteeri Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue - kokonaan eläkkeelle ovat jääneet: lääkäri, osastonhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, laitosapulainen, perhepäivähoitaja, ja laitosapulainen, joita tehtäviä hoitamaan on palkattu uusi henkilö väliaikaisesti tai hoidettu sisäisin järjestelyin - osa-aikaeläkkeelle on jäänyt hammaslääkäri, jonka tehtävät on jaettu sisäisesti Sivistystoimen päävastuualue Organisaatio on hyvin sopeutunut em. henkilöresurssivähennyksiin ja toiminut edelleen hyvin ilman kunnan johdon tietoon tulleita erityisiä haitallisia seuraamuksia. Luonnollista tietysti on, että eräiden muiden viranhaltijoiden/työn-tekijöiden työmäärä on vastaavasti lisääntynyt ja erityisen paljon se on lisääntynyt uusilla yhdistelmäviranhaltijoilla. Aivan erityisen maininnan ansaitsevat sivistystoimessa tehdyt yhdistelmävirkajärjestelyt, joiden ansiosta organisaatiosta on poistunut kahden korkeasti palkatun hallintoviranhaltijan kulut. Samoin erityismaininnan ansaitsee teknisessä toimessa muodostunut tilanne, jossa on osoittautunut, että selviydytään aikaisempia
henkilöresursseja olennaisesti vähemmillä henkilöresursseilla. Henkilöstö on kunnan heikosta taloudellisesta tuloksesta huolimatta ansainnut työstään ja työnsä primaarisista tuloksista kiitokseni sekä vuoden 2000 että koko päättyneen vuosikymmenen osalta. Haluan tässä yhteydessä selvyyden vuoksi jälleen korostaa, että syyllinen kuntamme tarpeisiin nähden liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin ei ole henkilöstö eikä kunnan luottamushenkilöstökään. Syyllinen liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin on valtiovalta, joka hallituskoalitioista riippumatta on kohtuuttomasti ja seurauksista piittaamatta jatkuvasti vähentänyt valtionosuuksia päättyneellä vuosikymmenellä. Loppupäätelmä Muodostunut taloudellinen tulos heikensi edelleen - kolmannen kerran peräkkäin - kunnan talousasemaa. Tilanne on aiheutunut pääosin lähes koko vuosikymmenen jatkuneesta erittäin runsaasta valtionosuuksien vähennyksestä sekä heikenneestä verotulokehityksestä, jolloin voimakkaasti heikentyneeseen tulonmuodostukseen nähden kuntamme toimintakulut ja niissä erityisesti henkilöstökulut ovat huomattavasti liian korkeat. Huomio, päätöksenteko ja toimenpiteet onkin käsitykseni mukaan kiinnitettävä valtionosuus-leikkauksista johtuen välittömästi erityisesti henkilöstökulujen ja muiden toimintakulujen määrän vähentämiseen.
PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteensovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallinto- ja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2000 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivulta 12-14. Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallinto-organisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuualueiden toimintaajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi. Maaseutu- ja lomituspalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen järjestämän maatalouslomituksen toimeenpanijana turvata osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä (n. 15-20 %) voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumista nykyoloissa myös talouskylissä. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Edellä mainitun elinkeinotoimen päämääräasettelun toteutumisesta on erittäin vaikea antaa selvitystä, mutta päävastuualueen päällikön käsityksen mukaan päämäärä on riittävästi toteutunut sekä yleisesti että kussakin yksittäistapauksessa. Kertomusvuonna tehtiin 36 korkotukipäätöstä n. 12,4 milj.markan luotoille (v. 1999 yhteensä 20 päätöstä n. 11,4 milj.mk:n luotoille). Korkotukea oli hakenut 23 yritystä/yrittäjää. Korkotukea maksettiin v. 2000 yht. 441 000 mk (145 000 mk v. 1999). Korkotukijärjestelmää pidettiin yleisesti sekä yrittäjien keskuudessa että laajemminkin onnistuneena elinkeinopolitiikan välineenä, mutta sen käyttö ei saavuttanut vieläkään kertomusvuonna sille kaavailtua laajuutta. Kafiaarin teollisuuskiinteistö, joka on kuntakonsernin omistuksessa, täyttyi kertomusvuoden aikana konttoritiloja lukuun ottamatta (nekin ovat nyt täynnä). Tiloissa aloitti toimintansa kuntakonsernin vireille panemana ja myötävaikutuksella puutuotteiden pintakäsittelytehdas, jota on rahoitettu sekä EU:n ja valtion että merkittävässä määrin myös kunnan varoin (3,3 milj.mk). Hanke on oloissamme merkittävä ja tehdas on osoittautunut hyvin tarpeelliseksi. Samoin alunperin kuntakonsernin myötävaikutuksella syntyi ja aloitti toimintansa Suomen Lämpöpuu Oy, josta on mahdollisuus
kehittyä alan merkittävä toimija. Valitettavasti yhtiön tuotantoiminta keskeytyi heti alkuunsa muutaman kuukauden jälkeen lämpöuunin tuhopolton seurauksena. Yhtiö jatkaa tuotannollista toimintaansa heti, kun yhtiö on saanut uudet tuotantolaitteistot. Niin ikään kuntakonsernin myötävaikutuksella aloitti toimintansa PSL Paavo Rintala Ky:n konkurssin jälkeen Suomen Ulkokalusteet Oy, jonka käyttöön kuntakonserni rakensi pääosin kertomusvuoden aikana lisätoimitiloja. Sen sijaan erittäin runsaasti valmistelutyötä aiheuttanut ja lupaavalta vaikuttanut sorvijatkostehdas -hanke kaatui rahoitusjärjestelyihin. Selvitys maaseutu- ja lomituspalvelujen päämääräasettelun toteutumisesta on olemassa ja tutustuttavissa asianomaisten viranhaltijoiden opastuksella. Asetetun päämäärän voidaan päävastuualueen päällikön käsityksen mukaan katsoa toteutuneen hyvin. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 400 ha ja osayleiskaava-aluetta n. 6120 ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Äystö, Parra) Tämän hetken arvion mukaan kunnalla on määrällisesti riittävästi kaavoitettuja tonttialueita. Kaavoituksessa on ollut vireillä muutamia pieniä asemakaavan tarkistuksia sekä Parran yleiskaavan tarkistus ja asemakaavan laatiminen, jotka Parran kaavat hyväksyttiin valtuustossa. Maanhankintaan ei ole ollut yhtä teollisuusaluetta (Horontien varrella) lukuun ottamatta tarvetta, sillä kunnalla on omistuksessaan runsaasti kaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja rakennuspaikkoja. Rivitaloasuntotuotanto oli kunnassa lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen poikkeuksellisen vilkasta, kun kolme yksityistä rakentajaa toteutti rivitalohankkeita. Kunta edisti asuntotuotantoa ostamalla ja vaihtamalla ko. hankkeista yhteensä kuusi asuntoa, joista kolme on kertomusvuoden aikana myyty. Vaihtokaupan yhteydessä kunta luopui Piolahden virkistyskiinteistöstä. Piolahden virkistyskiinteistön vaihtokauppaan liittyen ko. yrittäjä aloitti myös Parrassa rivitalohankkeen toteuttamisen, mitä on pidettävä Parran kehittymisen kannalta merkittävänä. Hanke valmistui sopimuksen mukaisesti vesikattovaiheeseen vuoden 2000 aikana ja sisustusvaiheeseen ryhdytään kevättalvella 2001. Hyvien kokemusten myötä omistusrivitaloasuntojen tuotanto jatkuu samojen yritysten toimesta vuonna 2001, jolloin saatetaan päätökseen jo vuoden 2000 puolella aloitetut jatkohankkeet. Näistä kummastakin kunta on myös ostanut yhden asunnon. Edellä mainittujen asuntorakennushankkeiden ansiosta kunta on välttynyt ryhtymästä omaan asuntotuotantoon. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta kohdanneet keskimäärin hyvin. Teuvan kunnalla ja sen kokonaan omistamalla Teuvan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä n. 300 vuokra-asuntoa. Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on muuttunut organisatorisesti merkittävästi, kun Suupohjan seutukunnan alueen elinkeinojen kehittämiseen liittyvää aluekehitystoimintaa ja seudullista edunvalvontaa ja elinkeinopalveluja varten perustettu Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 1997 alkupuolella. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan Kehittämisyhdistyksen Leader II -projekteissa. Matkailu Useita kesiä toimineesta kunnan matkailupalvelupiste Teuvan Kesäinfosta luovuttiin taloudellisista syistä. Kuntaa ja kunnan palveluja koskevia esitteitä ja julkisten kulkuneuvojen aikatauluja oli esillä Askartelu- ja Käsityöliike Käsixissä, Pyörätallissa ja Vapaa-ajankeskus Parran infopisteessä/kahvioissa.
Teuvan kunta oli esillä matkailualan messuilla ja muissa tapahtumissa yhdessä Vapaa-ajankeskus Parran kanssa. Vapaa-ajankeskus Parrassa jatkettiin ympäristö- ja rakennustöitä, jotka ovat monipuolistaneet ja lisänneet Parran alueen vetovoimaisuutta. Maailman suurin keihäs (26 m) pystytettiin Parraan keihäänheiton olympiakultamitalisti (Tokio 1964) Pauli Nevalan 60-vuotispäivän kunniaksi. Keihäsmonumentin suunnitteli, rakensi ja toteutti teuvalaisyritys West Welding Oy, ympäristötyöt kunnan tekninen toimi. Keihäsmonumentin juhlallinen paljastus suoritettiin 16.9.2000, ja juhlatilaisuudessa oli suuri joukko teuvalaisia ja urheilun merkkihenkilöitä ympäri maata. Keihäsmonumentista muodostui vetonaula, jota kävi katsomassa matkailijoita hyvinkin kaukaa. Parran kokoustila nimettiin Pauli Nevala -saliksi ja 30.10.2000 paljastettiin ko. salissa Pauli Nevalan muotokuva, jonka on maalannut teuvalainen taiteilija Kari Valkama. Maaseutu- ja lomituspalvelut Tukihakemuksia palautettiin 336 tilalta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 25 tilaa eli 6,9 %. Peltoa oli viljelyksessä 9 730 ha. Tukien maksatus alkoi syyskuussa. Vuonna 2000 tiloille maksetut tuet olivat yhteensä 37,6 milj. mk. Eriasteisten valvontojen ja ristiintarkistusten piirissä on ollut 39 teuvalaista tilaa. Investointitukea on maatiloille Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen kautta myönnetty avustuksina ja lainoina 3,5 milj.mk. Maatalousyrittäjien vuosilomahakemuksia palautettiin 135 tilalta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 10 tilaa eli 6,9 %. Lomitettavista tiloista 12 järjesti itse lomituspalvelunsa. Lomitettuja vuosilomapäiviä kertyi 4009, sijaisapupäiviä 2124. Tilat voivat lisäksi käyttää ns. maksullista lomittaja-apua alennettuun hintaan n. 40 markan tuntikorvauksella enintään 100 tuntia vuodessa jokaista lomaan oikeutettua yrittäjää kohti. Näitä lomituspäiviä kertyi yhteensä 104. Täysin maksullista lomittaja-apua, jossa yrittäjältä peritään lomittajan tuntipalkka 30 %:lla korotettuna, käytettiin 4 päivää. Lomitettujen vuosilomapäivien osuus väheni 239 eli 5,6 %. Lomitettujen sijaisapupäivien osuus lisääntyi 93 päivää eli 4,6 %. Alennettujen maksullisten lomittaja-apupäivien lukumäärä väheni 35 eli 25,0 %. Täysin maksullista lomittaja-apua käytettiin ensimmäistä kertaa. Lomituspäivän keskimääräinen pituus kunnallisessa lomituspalvelussa oli 6,4 tuntia ja itse järjestetyssä lomituksessa 8,3 tuntia. Kunnan kyläprojekti TULEVAISUUS TEUVALLA -kylien kehittämishanke, joka alkoi 1.3.1998, saatiin päätökseen 30.10.2000. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Merja Koivisto. Hankkeen hallinnoinnin toteutuneet kustannukset olivat 602 740 mk. Tästä EU:n ja Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosaston osuus oli 449 555 mk ja Teuvan kunnan osuus 153 185 mk. Hankkeen aikana toteutettiin 14 investointikohdetta, joiden kokonaiskustannukset olivat 3,8 milj.mk. EU:n ja TE-keskuksen osuus rahoituksesta oli 1,1 milj.mk ja Teuvan kunnan 1,2 milj.mk sekä hankkeiden omarahoitus 1,4 milj.mk. Kökkätyötunteja investointihankkeiden toteuttajayhdistyksille kertyi yhteensä 16 673. Kaikki investointikohteet saatiin valmiiksi marraskuussa 2000. Loppuraportti toiminnasta on hyväksytty 30.1.2001 ja saatettu tiedoksi ao. viranomaisille ja sidosryhmille. Teuvan historia II Teuvan historian jatko-osan eli II osan kirjoittamisesta on tehty sopimukset v. 1996 professori Raimo Rannan ja tutkija, maisteri Ossi Viidan kanssa. Teuvan historian II osa käsittää vuodet 1796 - n. 1950 ja tarkoituksena on, että historian II osa on valmis vuonna 2006. Kustannusten jako Teuvan kunta 80 % ja Teuvan seurakunta 20 %. Kirjoitustyötä johtaa ja valvoo historiatoimikunta, jossa on 10 kunnan nimeämää ja 5 seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina toimikunnassa on kumpikin historian kirjoittaja. Kertomusvuoden aikana historiankirjoitus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Sota-ajan perinnetiedon tallettamiseksi palkattiin 1.7.-31.8.2000 väliseksi ajaksi tutkimusapulaiseksi historian opiskelija Mika Varala, joka haastatteli 55 sotaveteraania historian kirjoittaja Ossi Viidan ohjauksessa.
Teuvan historian I osan myyntiä Teuvan eri kylissä ovat hoitaneet Teuva-Seuran edustajat.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omas-sa organisaatiossa sekä erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella yhteistoiminnassa naapurikuntien sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. Toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivulta 15-21. Toiminnallisina tavoitteina on ollut järjestää välttämätön perusturva kunnan eri ikäisille asukkaille. Toiminnassa on korostettu valtakunnallisen TATOohjelman (sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2000-2003) mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä sekä sosiaalityön ja avohuollon vahvistamista. Julkisen vallan (kunta) järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty niin, että ne ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla. Toiminnassa on korostettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toimivuutta. Toiminnalliset muutokset Kehitysvammahuollon tehtäväalueelle on siirtynyt Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä kunnalliseksi toiminnaksi kehitysvammaisten hoitokoti, toimintakeskus ja asuntola 1.1.2000 lukien. Henkilökuntaa siirtyi 13. Rakenteelliset muutokset ovat alentaneet kehitysvammahuollon nettokustannuksia noin 750 000 mk. Henriikkakodilla (vanhainkoti) on toteutettu rakenteellisia muutoksia siten, että yksi osasto on muutettu 12-paikkaiseksi vanhusten palvelukodiksi (Palvelukoti Syyspihlaja). Henkilökunta on otettu sisäisin siirroin. Rakenteelliset muutokset Henriikkakodilla on suunnattu siten, että Henriikkakodin osastot tuottavat yhä enemmän hoivapalveluja. Kertomusvuodelle suunniteltu mielenterveystoimiston kunnallistaminen ei ole toteutunut lähinnä psykiatripulan vuoksi. Päivähoidon vastuualueella Horon ryhmiksen toiminta on toistaiseksi päättynyt. Päiväkodilla on käynnistetty esiopetusta koskeva kokeilu elokuussa 2000. Esiopetus vähentää päivähoidon maksutulokertymää. Työllistämistuella on palkattu 12 henkilöä vanhushuollon ja tukipalvelutehtäviin. Sosiaali- ja terveystoimi on osallistunut Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kuntaprofiiliprojektiin, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnasta palvelurakenteen kehittämistä varten. Talouden kehitys 1995-2000 Tilastotietoja sosiaali ja terveydenhuollon kertomuksista vuosilta 1995 2000 KUSTANNUKSET netto mk/asukas 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Sosiaalihuolto 3412 3486 3501 3948 3921 3951 Terveydenhuolto 4373 4609 5071 5515 5750 5997 Sos. ja terv.yht. 7785 8095 8572 9463 9671 9947 Sosiaali- ja terveystoimi on toiminut hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdistettynä vuodesta 1993 alkaen. Eri vastuualueiden bruttomenomäärärahat jakautuivat seuraavasti (vuosi 1999): C sosiaali- ja terv.toimen hallinto 1,47 milj.mk (1,79 milj.mk) C sosiaalityö 7,85 milj.mk (5,01 milj.mk) C avohoito 22,2 milj.mk (20,9 milj.mk) C laitoshoito 44,2 milj.mk (43,8 milj.mk) C lasten päivähoito 9,49 milj.mk (9,21 milj.mk) Sosiaalityön vastuualueelle on tullut uutena toimintana kehitysvammahuolto, kustannusvaikutus 2,66 milj.mk. Siirto on alentanut vastaavasti laitoshoidon kustannuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kasvu on n. 700 000 mk verrattuna vuoteen 1999, prosentteina 1,11 %.
Painotukset ja tulokset vastuu- ja tehtäväalueilla Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat sosiaalija terveyspalvelut ovat kuntalaisten saatavilla. Seudullinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on ollut yhä tärkeämpää. Jatkuvana painopistealueena on organisaation sisällä ollut rakennemuutokset (etenkin vanhushuolto), joiden avulla on pystytty vastaamaan lisääntyvään palvelujen kysyntään. Palvelutuotannossa keskeistä on ollut tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut ensisijaisesti omassa organisaatiossa. Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön jatkuvana tavoitteena on ollut kehittää sosiaalityön työmenetelmiä niin, että tuetaan asiakkaiden omatoimista suoriutumista ja aktivoidaan pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia sekä nuoria asiakkaita. Sosiaalityön vaikutusta kanavoidaan eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät osallistuvat ns. moniammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnonaloilla. Painopistealueena ovat olleet lapset ja nuoret sekä kuntouttava sosiaalityö. Päihdehuollon katkaisuhoidosta ensisijainen vastuu on ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on Teuvalla kaksi kertaa kuukaudessa. Toimeentulotukimenot olivat 3,3 % alhaisemmat kuin vuonna 1999. Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat 1995 1996 1997 1998 1999 2000 335 347 374 334 288 252 Elatustuen piirissä oli 128 lasta, elatustukimenot kasvoivat 2,10 %. 1.3.1999 voimaan tullut laki lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmästä on lisännyt kertomusvuonna lastensuojelumenoja 184 000 mk. Sosiaalityön asiakaskäynnit: v. 1995 3308 v. 1996 3920 v. 1997 3419 v. 1998 3309 v. 1999 3200 v. 2000 3147 Vanhus- ja vammaispalvelujen menot ovat kasvaneet 4,75 %, erityisiä kustannuspaineita on ollut vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen ja tulkkipalvelujen järjestämisessä. Kehitysvammahuolto Sosiaalityön vastuualueelle on kehitysvammahuollon laitoshoidosta, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä siirtynyt vuoden 2000 alusta avohuollon palveluksi toimintakeskus, asuntola ja hoitokoti. Toimintakeskuksen päivätoiminta tuottaa työtoimintaa kehitysvammaisille. Tavoitteena on järjestää monipuolista työtoimintaa kehitysvammaisille. Työtoiminnan piirissä on 25 kehitysvammaista. Hoitokoti Niittyleinikki on 8-paikkainen kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa kehitysvammaisille. Palveluja on myyty myös Isojoen kunnalle (1 paikka). Ohjatun asumisen yksikkö, Kaislakoti on 7- paikkainen kehitysvammaisille tarkoitettu tuetun asumisen yksikkö. Toiminnallisena tavoitteena on ollut, että kehitysvammaiset asuvat osittain itsenäisesti. Ympärivuorokautista henkilökuntaa ei ole. Kehitysvammahuollon nettokustannukset olivat n. 760 000 mk alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Holhous Yleisen edunvalvojan virkaa (entinen virkaholhooja) on hoitanut sosiaalityöntekijä. Omaishoidontuen saajia on ollut 63, kustannukset yhteensä 895 000 mk. Omaishoidon tuen
tavoitteena on ollut tukea kotihoitoa ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Avohoito Avohoidon vastuualue on jakaantunut kotihoidon, terveyskeskushoidon ja täydentävien palvelujen tehtäväalueisiin. Painopistealueina ovat olleet: avohuollon kehittäminen - laitospaikkojen muuttaminen avohuollon yksiköiksi sekä palvelu- ja hoitovastuun siirtäminen yhä enemmän sosiaali- ja terveystoimen palveluyksiköihin. Vanhusten palvelukodit ovat olleet merkittävä osa-alue vanhushuollon rakennemuutoksena avohuollon suuntaan. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on ollut vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja perheiden itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa kodissaan asiakkaan ja perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Kotipalveluhenkilöstö on toiminut kuudessa aluevastuullisessa työryhmässä tehden myös säännöllistä ilta- ja viikonlopputyötä. Kullakin alueella työskentelee lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muuta erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Kotipalveluhenkilökunnasta yksi on siirretty palvelukotien tehtäväalueelle. Painopistealueena palvelukotihoidossa on ollut pelastuspalvelu ja turvallisuus. Palvelukotien henkilökunnan, poliisin ja Vapepan (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu) kanssa on järjestetty yhteinen koulutus, suunnittelu- ja etsintäharjoituspäivä. Palvelukoteihin on laadittu ns. etsintä- ja pelastusohjeet. Palvelukotien asumispalvelupäivät 1995-2000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Ailintupa 2299 2171 2394 2399 2226 2339 Heikinhovi 3206 3435 3345 3374 3264 3170 Markkula 1796 1814 1378 1312 1453 1455 Simonhovi 2992 2854 3234 3100 3064 3187 Mäntyniemi 908 3780 4024 4563 Kotisairaanhoidossa on panostettu asiakkaiden selviytymiseen kotioloissa mahdollisimman pitkään. Painopistealueena on ollut myös diabetestyö. Väestön ikärakennekehitys on aiheuttanut erityisiä paineita laitoshoitoon ja avohoitoon (kotipalvelu, palvelukotihoito, kotisairaanhoito). Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Kotipalvelu 10859 11009 12580 15368 16545 16866 Kotisairaanhoito 6127 5521 5057 5306 6113 5619 Tukipalveluina on vanhuksille järjestetty saunapalveluja, ateriapalveluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Tavoitteena on kehittää etenkin sosiaalihuoltolain mukaisia asiointikuljetuksia uuden kotipalveluauton hankinnan myötä. Vanhusten palvelukoteja on 6, paikkoja yhteensä 52. Asumispalvelupäiviä 14 714, mikä vastaa vanhainkodin hoitopäivien lukumäärää.
Väestön ikärakenne 1992 2001 asukkaita yli 65 v. % yli 75 v. % yli 85 v. % 65 74 v. % 1.1.1992 7382 1321 17,9 524 7,1 88 1,2 797 1.1.1995 7207 1386 19,2 548 7,6 838 11,6 1.1.1996 7087 1408 19,9 566 8,0 109 1,5 842 11,9 1.1.1997 7019 1434 20,4 602 8,6 122 1,7 832 11,9 1.1.1998 6893 1441 20,9 619 9,0 119 1,7 822 11,9 1.1.1999 6816 1437 21,1 646 9,5 125 1,8 791 11,6 1.1.2000 6686 1444 21,6 657 9,8 128 1,9 787 11,8 1.1.2001 6620 1453 21,9 680 10,3 135 2,0 773 11,7 ENNUSTE 2010 6001 1446 24,1 747 12,4 206 3,4 699 11,6 2020 5488 1653 30,1 738 13,5 220 4,0 915 16,7 2030 5119 1720 33,6 931 18,2 230 4,5 788 15,4
Terveyskeskushoito Terveyskeskushoidon painopistealueena on edelleen ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen toimivuus. Vastaanotto- ja neuvolakäyntien määrä on vähentynyt 2 % edellisestä vuodesta. Runsaat 32 vuotta Teuvan kuntalaisia palvellut lääkäri Simo Suominen jäi eläkkeelle 31.7.2000. Yksi lääkärinvirka on ollut täyttämättä 1.8.2000 alkaen lääkäripulan vuoksi. Lääkäripalvelut 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Vastaanottokäynnit 21224 21590 20494 20797 19510 19188 Viikonloppupäivystäjiä ja sijaisia ei ole ollut riittävästi saatavana. Vaikka kokonaiskäyntimäärä on vähentynyt suhteellisen vähän, ei tavoitteen mukainen väestövastuutyyppinen toimintamalli toteudu kolmella lääkärillä. Päiväkäyntien vähentyminen on johtanut epätarkoituksenmukaiseen päivystysluontoisten iltakäyntien lisääntymiseen. Laboratoriotutkimusten määrä on noussut noin 17 % huolimatta siitä, että on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota tutkimusten määräämiskäytäntöihin. Pitkäaikaisten sairauksien seurantatutkimuksia on siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon. Täydentävät palvelut Tehtäväalue tutkimus/käyntikerta 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Laboratorio 37667 39908 42522 45511 43475 51062 Röntgen 4273 3998 4328 4404 3587 3564 Fysioterapia 4714 5632 5041 5808 6715 6608 Hammashuollon tavoitteena on ollut tarjota suun terveydenhuollon palveluja mahdollisimman kattavasti koko väestölle. Palvelutuotannon ylläpitämiseksi on kehitetty sisäistä työnjakoa ja valistustyötä. Lasten seulontatarkastuksia on siirretty lisäkoulutetulle hammashoitajalle. Alle 19-vuotiaat tarkastetaan yksilöllisin tarkastusvälein. Oikomishoidossa on pyritty ennaltaehkäiseviin varhaishoitoihin, hoitona purennan ohjaimet. Käyntimäärä 8265. Työterveyshuollon tavoitteena on ollut hoitaa kunnan alueella kaikki palvelujen tarvitsijat. Kunnan työntekijöiden sairaudenhoito on myös kuulunut työterveyshuollon sopimuksen piiriin. TYKYtoimintana on järjestetty tuettuja kuntolomia. Neuvolatyössä on painopistealueena ollut yhteistyön kehittäminen päivähoidon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa sekä lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Äitiysneuvolassa painopistealueena on ollut lasta odottavien perheiden tukeminen. Laitoshoito Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti omilla osastoilla: terveyskeskuksen vuodeosastolla, Henriikkakodissa, dementia- ja pitkäaikaissairaiden osastolla (osasto 2 LH) ja sosiaalisen kuntoutuksen osastolla (osasto 3 LH). Osastotoiminnan tavoitteena on ollut merkittävästi alentaa erikoissairaanhoidon nettokustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksukatto on vaikuttanut osastojen tulokertymää alentavasti. Vuodeosasto 1:n asiakasmaksutulot alenivat n. 13 % vuoteen 1999 verrattuna. Lehtiharjun sairaalan osastojen osastotoiminnassa on ollut painopistealueena seutukunnallinen yhteistyö. Lehtiharjun osastojen hoitopalveluja on Teuvan lisäksi käyttänyt 8 kuntaa (Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka ja Ylihärmä). Terveyskeskuksen vuodeosaston (43 paikkaa) painopistealueena on ollut edelleen erikoissairaanhoidon jatkohoidosta huolehtiminen omana toimintana. Veteraanien kuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa vuodeosaston toiminnassa. Ammatillista osaamista on tuettu suunnitelmallisella koulutuksella. Osasto 2 on tarjonnut perushoidon ja virikkeellistä toimintaa vaikeahoitoisille psykogeriatrisille ja dementoituneille potilaille. Osasto on 18-paikkainen. Osaston vahvuutena on pidettävä korkeatasoista hoitoa. Hoitopäivän hinta 392,15 mk. Osasto 3, sosiaalisen kuntoutuksen osasto, on tuottanut hoitopalveluja ns. Sariolan muunnetun hoitomallin, 4-portainen kuntoutusmalli, mukaisesti. Osasto on 17-paikkainen
Terveyskeskuslääkäri vastaa potilaiden somaattisesta terveydestä, psykiatri on tavattavissa osastolla kerran viikossa, samoin sosiaalityöntekijä. Osasto 3 jakaantuu toiminnaltaan kahteen erityyppiseen toimintaideologiaan. Osastotoimintaan liittyy tärkeänä osana avohuollossa olevien päivätoiminta. Käyntejä 1735, joista teuvalaisia 1332. Osasto 3 on vakiinnuttamassa paikkansa psykiatristen palvelujen tuottajana laaja-alaisesti koko Etelä-Pohjanmaalla. Hoitopäivän hinta 511,88 mk. Lehtiharjun sairaalan hoitopäivistä teuvalaisten osuus on 20,54 % (vuonna 1999 17 %). Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto. Vuonna 2000 tapahtuneen rakennemuutoksen johdosta laitospaikkoja on vähennetty 5 ja samanaikaisesti avohuollon paikkoja (palvelukoti) lisätty 12. Henriikkakodin osasatoista yksi on 9-paikkainen ns. dementiaosasto, intervallihoitopaikkoja on 7 ja hoivaosastopaikkoja 22. Henriikkakodin toimintatavoitteena on tukea vanhushuollon avohoitoa. Vanhusten keski-ikä on 80,64 vuotta. Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Erikoissairaanhoidon käyttöä on entistä vaikeampi vertailla hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien perusteella, koska hinnoittelu tapahtuu entistä enemmän hoitopaketteina ja polikliininen leikkaustoiminta on lisääntynyt. Selkämeren sairaalan lääkäripulan vuoksi potilasliikennettä on ohjattu enemmän Seinäjoen sairaalaan. Selkämeren käyttömenot vähentyivät 1,26 milj. mk ja Seinäjoen käyttömenot lisääntyivät 1,46 milj.mk verrattuna vuoteen 1999. Hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit vähenivät selvästi, hoitopaketit lisääntyivät. Kokonaiskustannukset pysyivät oleellisesti ennallaan. Seinäjoen sairaala on vuoden 2000 aikana purkanut jonojaan jonkin verran. Teuvalaisia hoitoon pääsyä odottavia oli vuoden 2000 lopulla n. 20 %vähemmän kuin vuonna 1999. Kehitysvammahuollon laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitäminä. Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät 1996 1997 1998 1999 2000 Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) 4765 5291 5147 4865 4454 Härmän sairaala 229 283 268 401 Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissairaille (osasto2) 3123 (7304) *) 2879 (7293) *) 2689 (7126) *) 1638 (7149) *) 1822 (6888) *) - sosiaalisen kuntoutuksen osasto (osasto 3) 990 (5884) *) 571 (6370) *) 816 (6530) *) 696 (6665) 984 *) (6752) *) Eskoon keskuslaitos 1488 1504 1482 1522 1082 Selkämeren sairaala 2221 2090 2191 1953 1279 Teuvan terveyskeskus 14125 14598 15608 15502 (15527) *) 15834 (15897) *) 15427 (15469) Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) 13653 13833 14134 14478 14270 14799 *) kaikki hoitopäivät Päivähoito Lasten päivähoidon tavoitteena on ollut edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin. Keskeinen tavoite on edelleenkin ollut järjestää päivähoitopaikka, alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus, kaikille hoitoa tarvitseville. Tavoite on saavutettu. Lasten päivähoitoa on kuluneen toimintavuoden aikana järjestetty päiväkodissa, perhepäivähoidossa, vuorohoitoryhmiksessä sekä kolmiperhehoitona lasten kotona. 1.1.2000 lukien on maksettu yksityisen hoidon kuntalisää, kustannukset 216 000 mk. Vuorohoitoryhmis on toiminut lähinnä vuorohoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikkana sekä lisäksi perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Päiväkodilla on toiminut esiopetusryhmä ja lisäksi päiväkoti on toiminut erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoitopaikkana. Horon ryhmiksen toiminta on keskeytynyt kertomusvuoden aikana.
Kertomusvuoden lopussa lapsia oli perhepäivähoidossa 174 (vuonna 1999 135 lasta), vuorohoitoryhmiksessä 15 lasta ja kolmiperhehoidossa 5 lasta. Päiväkodilla lapsia oli yhteensä 38. Näistä päivähoidon piirissä oli 27 lasta, 11 lasta osallistui pelkästään esiopetukseen. Perhepäivähoitajien toimikiintiö on 63 hoitajaa, joista täytettynä oli 36 perhepäivähoitajan tointa. Länsäolopäiviä päivähoidossa oli yht. 30 372 hoitopäivää Hoitopäivien hinnat/hoitopäivä: perhepäivähoito 185,26 mk, vuorohoitoryhmis 203,79 mk, päiväkoti 211,67 mk. Seurakunnan päiväkerhotoiminnan menoihin sosiaali- ja terveystoimi on osallistunut 25 %:lla, aiemmin 50 %:lla, kustannusvaikutus 90 000 mk. Yhteenveto Sosiaali- ja terveystoimen tuottamat palvelut ovat olleet julkisen vallan (kunta) vastuulla olevia peruspalveluja ja välttämättömyyspalveluja. Elämänlaatu- ja harkinnanvaraisia palveluja ei ole. Lisäksi on tuotettu seutukunnallisia palveluja, joiden bruttokustannusvaikutus menomäärärahoihin on ollut 8,06 milj.markkaa. Sosiaali- ja terveystoimessa tapahtuneet rakenteelliset palvelurakenteiden muutokset ovat mahdollistaneet sen, että nettomenojen kasvu vuodesta 1999 vuoteen 2000 on ollut vain 1,11 %, noin 700 000 markkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista ensisijaisesti omassa organisaatiossa on edelleen pidettävä taloudellisesti vaikuttavana.
OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI kansalaisopisto ja vapaa-ajan toimistot) toimintavuoden aikana. Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sivistystoimi tukee ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua ja vastaa kasvun tarpeisiin sekä kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaaajan tuomiin haasteisiin järjestämällä tasokkaan opetuksen ja monipuoliset palvelut kuntalaisille riippumatta iästä, asuinpaikasta tai terveydentilasta. Yleissivistävää ja myös ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti. Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivulta 22-24. Palvelut on järjestetty kuntien keskimääräisiä kustannuksia vähän korkeammin kustannuksin. Kokonaismenot ovat laskeneet palkkakustannusten alenemisen myötä. Varsinaiset toiminnan kustannukset osa-alueittain ovat alle keskimääräisten kustannusten, mutta kiinteistömenot huomioiden kustannukset nousevat kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammalle. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet oppilasmäärän alenemisen myötä. Talousarviomäärärahat ovat alittuneet seuraavista syistä: viranhaltijoiden keskimääräisen iän alentuminen, lukion rehtorin ja sivistystoimenjohtajan viran yhdistäminen, kansalaisopiston rehtorin ja koululaitoksen/kansalaisopiston musiikin opettajan viran yhdistäminen, sijaisuuksien hoitaminen oman viran/toimen ohella, osa-aikaeläkkeelle siirtymiset, nuoriso- ja kulttuurisihteeri siirtynyt tilapäisesti Leader-projektin vetäjäksi, kansalaisten omavastuuta lisätty palvelutuotannossa ja erilaisten materiaalien hankinnoissa on käytetty yhteishankintarenkaita. Kimmoke-projektin myötä lisääntynyt kuljetustarve on minimoitu koululaiskuljetuksien, asiointikuljetuksien ja joukkoliikenteen tarkalla koordinoinnilla. Nettomenoja ovat myöskin alentaneet Opetushallitukselta saadut kansainvälistymisrahat, Merenkurkun neuvoston kautta Interreg-rahat sekä yrittäjyysprojekteihin tulleet avustukset. Kiinteistökustannuksia on sivistystoimen osalta pystytty vähentämään siirtämällä sivistystoimen eri osavastuualueiden henkilöstö koulukeskuksen ja vapaa-ajantoimen tiloihin (koulutoimisto,
Projektit ja avaintulokset päävastuualueella Teuvan kunta on ollut valtakunnallisena pilottikuntana Kimmoke-kielenkehittämisprojektissa. Painopisteenä on ollut verkostoituminen. A2-kielenä on opetettu lähinnä ranskaa ja ruotsia. Ruotsin kielen on ottanut ikäluokasta n. 70 % omakseen. Teuvan Kulttuurisaareke-projekti on jatkunut toimintavuoden aikana siten, että ensimmäinen näkyvä projekti Pyörämuseo/Pyörätalli on saanut tilalaajennuksen sekä myös esittelymateriaalin osalta täydennystä. Valtakunnallisena pilottihankkeena on myös jatkunut verkostoitu Tietotupa-projekti (Virturaitti) alueellisena Leader-hankkeena. Kunnan tietotuvissa on jatkunut laajamittainen kylän asukkaiden sekä tietotekniikasta kiinnostuneiden ihmisten koulutus. Sivistystoimen hallintotiloihin sijoitettu oppimateriaalikeskus on lainannut aktiivisesti kirjasarjoja, pelejä, urheiluvälineitä, videoita jne. kouluille opetuksen tueksi. Oppimateriaalikeskus on myös antanut merkittävää tukea kunnan eri toimistoille erilaisissa erityisasiantuntemusta vaativissa töissä kuten julkaisuissa ym. Peruskoulut Kaikilla kouluilla jatkettiin opetuksen ja koulutuksen arviointia OPLA-projektin mukaisesti. Koulujen rehtorit osallistuivat kunnan Lähiesimieskoulutukseen ja opettajat eri ainejärjestöjen koulutukseen OPLA-koulutuksen lisäksi. Yhdenmukainen hallinto-ohjelmisto otettiin käyttöön nyt kaikilla kouluasteilla. Myös yläaste panosti kansainvälisyyteen. Koulun kuoro vieraili keväällä Pohjois-Italiassa Magentassa, Conegliaanossa ja Firenzessä. Kolmivuotinen Koulukieliprojekti Ruotsin Storumanissa sijaitsevan Röbroskolanin kanssa päättyi keväällä yhteiseen leirikouluun ja kaikkien mukana olleiden koulujen yhteiseen laivaseminaariin. Yrittäjyyskasvatuksessa jatkettiin yhteistyötä Vaasan yliopiston Tsemppikeskuksen kanssa. Yrittäjyyskasvatusopettaja osallistui Teuvalla ja muissa projektikunnissa järjestettäviin seminaareihin ja ryhmä Japanin televisiosta valmisti ohjelmaa koulun yrittäjyyskasvatuksesta. Yläasteen nimi muuttui 1.1.2000 Teuvan Yhteiskouluksi. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusyksikkö (EHA2) on vakiinnuttanut toimintansa alueellisena yksikkönä erityisluokkien yhteydessä. Lukio Lukio on ollut mukana opetuksen ja koulutuksen arviointiprojektissa (OPLA). Lukion osalta kansainvälistymistä laajennettiin toimintavuonna siten, että Pohjois-Italiasta Conegliaanosta vieraili lukiossa n. 20 oppilaan ja kahden opettajan ryhmä tutustuen Teuvan lukioon, peruskouluun ja kuntaan n. viikon ajan. Kyläkouluilla paneuduttiin ympäristöteemaan, luontoon ja kotiseututyöhön yhteistyössä kyläseurojen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Painotukset kouluittain vaihtelivat esiintymis- ja taidekasvatuksesta tapa- ja terveyskasvatukseen sekä oppilasvaihtoon Närpiön Kalaxin koulun ruotsinkielisten oppilaiden kanssa. Esiopetus käynnistettiin myöskin Teuvan kunnassa kokeiluluonteisesti 1.8.2000 siten, että Riipin koululla oli 5 esioppilasta samassa ryhmässä eka- ja tokaluokkalaisten kanssa. Päiväkodilla oli kaksi eri opetusryhmää, joissa yhteensä 20 esioppilasta. Kirkonkylän koulu hyväksyttiin EU:n Comeniuskouluyhteistyöhön yhdessä Italiasta, Espanjasta ja Englannista olevien koulujen kanssa.